3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Asetusehdotuksella pyritään luomaan käsiteollisuus- ja teollisuustuotteille yhtenäiset eurooppalaiset teollis- ja tekijänoikeudet, jotka antavat saman suojan koko unionissa. Lisäksi ehdotuksella muutetaan Euroopan unionin tavaramerkistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/1001 siltä osin kuin on kyse säännöksistä, jotka koskevat mahdollisia ristiriitoja maantieteellisten merkintöjen ja tavaramerkkien välillä, ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusia tehtäviä, jotka mahdollistavat teollisoikeuksien viraston hallinnoivan ja edistävän käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä. EU-tavaramerkkejä varten perustetaan myös verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä, jonka tarkoitus on suojata EU-tavaramerkkejä verkkotunnuksissa.
Lisäksi ehdotetaan muutoksia neuvoston päätökseen (EU) 2019/1754 EU:n liittymisestä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä; sekä muutoksia asetukseen (EU) 2019/1753 EU:n liityttyä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan.
Yleiset säännökset
Asetuksella säädetään sellaisten tuotteiden nimien rekisteröinnistä, suojasta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta, joiden laatu, maine tai muu ominaisuus on sidoksissa niiden maantieteelliseen alkuperään. Yleisissä säännöksissä määritellään keskeisimmät käsitteet ja henkilötietojen suojaan liittyvät säännökset. Käsiteollisuustuotteilla tarkoitetaan asetusehdotuksessa tuotteita, jotka on joko valmistettu kokonaan käsin tai käsityökalujen avulla tai mekaanisin keinoin, kunhan käsin tehty osuus on lopputuotteen tärkein komponentti. Teollisuustuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka valmistetaan standardoidulla tavalla, yleensä massamittakaavassa ja koneilla.
Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteen maantieteellisen merkinnän suojan edellytyksenä on, että tuote on peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai tietystä maasta; tuotteen laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä; ja ainakin yksi tuotantovaiheista tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnit ja suojaaminen eivät vaikuta valmistajien velvoitteisiin noudattaa muita EU:n sääntöjä, etenkään niitä, jotka koskevat tuotteiden markkinoille saattamista, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuoteturvallisuutta, kuluttajansuojaa ja markkinavalvontaa.
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti
Ehdotuksessa säädetään rekisteröintiä koskevista yhdenmukaisista säännöistä niin kansallisella kuin EU:n tasolla, mukaan lukien vastaväitemenettely, määritellään hakija ja luetellaan hakijaan sovellettavat vaatimukset, täsmennetään hakemusasiakirjojen sisältö ja määritellään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen unionin rekisterin asema. Ehdotuksessa myös säädetään jäsenvaltioiden ja komission nimeämistä asiantuntijoista koostuvasta neuvoa-antavasta lautakunnasta, jota on kuultava, mikäli rekisteröintihakemus toimitetaan asetusehdotuksen 15 artiklan mukaisen suoran rekisteröintimenettelyn kautta EUIPO:lle.
Ehdotuksessa säädetään kaksivaiheisesta rekisteröintimenettelystä, jonka ensimmäisessä, jäsenvaltioiden tasolla toteutettavassa vaiheessa kansalliset tai paikalliset viranomaiset suorittava hakemuksen ensimmäisen tarkastuksen, joka koskee paikallisten valmistajien sopimia tuote-eritelmiä sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevia hakemuksia, ja toteuttava kansallisen vastaväitemenettelyn. Kansallinen viranomainen tekee päätöksen siitä, että hakemus täyttää asetuksen vaatimukset, minkä jälkeen jäsenvaltio toimittaa unionin rekisteröintihakemuksen EUIPO:lle. Tätä seuraa hakemuksen tarkastaminen, maailmanlaajuinen vastaväitemenettely sekä lopullinen päätös maantieteellisen merkinnän suojan myöntämisestä tai epäämisestä. Nimien suojaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa maantieteelliset merkinnät olisi rekisteröitävä ainoastaan unionin tasolla.
Ehdotuksessa säädetään myös poikkeuksellisesta rekisteröintijärjestelmästä, joka mahdollistaa suoran rekisteröintimenettelyn EUIPO:ssa ilman kansallista menettelyä. Tässä tapauksessa jäsenvaltio saa poikkeuksen velvoitteesta nimetä kansallinen viranomainen, joka vastaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä, kansallisia vastaväitteitä, tuote-eritelmän muutoksia ja rekisteröinnin peruuttamista koskevista menettelyistä. Komissio voi sallia suoran rekisteröintimenettelyn sellaisille jäsenvaltioille, joilla a) ei ole erityistä suojaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille; ja b) jotka esittävät komissiolle poikkeusta koskevan pyynnön ja arvion, joista käy ilmi, että paikallinen intressi suojata käsiteollisuus- ja teollisuustuotteet maantieteellisellä merkinnällä on vähäinen.
Jäsenvaltioiden, jotka valitsevat poikkeuksellisen rekisteröintijärjestelmän, tulee nimittää EUIPO:n toteuttamaa rekisteröintimenettelyä varten yksi yhteyspiste, jonka tulisi olla luonnollinen henkilö, jolla on asiantuntemusta ja paikallista tietoutta maantieteellisistä merkinnöistä, sekä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa maantieteellisten merkintöjen valvonnasta ja täytäntöönpanosta.
Ehdotuksen mukaan komissiolla on oikeus siirtää EUIPO:lta itselleen valta päättää asetusehdotuksen 17 artiklassa tarkoitetusta unionin rekisteröintihakemuksesta milloin tahansa ennen menettelyn päättymistä, jos tällainen päätös voi vaarantaa yleisen edun tai unionin kauppa- tai ulkosuhteet. Tätä oikeutta on tarkoitus käyttää vain silloin, kun politiikkaan liittyvät näkökohdat voivat syrjäyttää teollisoikeuksien tekniset näkökohdat, sillä maantieteellisillä merkinnöillä on merkittävä rooli unionin kauppa- ja ulkopolitiikassa.
Ehdotuksen mukaan rekisteröintimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa eli kansallisella tasolla jäsenvaltiot voivat periä maksuja kattaakseen asetusehdotuksen mukaisen suojajärjestelmän hallinnointikustannukset, mutta niiden on oltava tasoltaan kohtuullisia ja edistettävä maantieteellisten merkintöjen valmistajien kilpailukykyä. Maksujen tasoa määritettäessä tiettyjen yritysten, kuten mikro- ja pk-yritysten, erityinen tilanne voidaan ottaa huomioon muun muassa pienempinä maksuina. EU-tasolla eli rekisteröintimenettelyn toisessa vaiheessa EUIPO ei peri maksuja maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnistä, paitsi kun on kyse 15 artiklan mukaisesta suorasta rekisteröintimenettelystä.
Ehdotuksessa säädetään verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmän perustamisesta. Kun maantieteellistä merkintää koskeva hakemus jätetään, tieto- ja hälytysjärjestelmä ilmoittaa maantieteellisen merkinnän hakijoille kyseisen maantieteellisen merkinnän saatavuudesta verkkotunnuksena ja valinnaisesti tiedon kyseisen maantieteellisen merkinnän kanssa samanlaisen tai samankaltaisen rekisteröidyn tunnuksen rekisteröinnistä. Unioniin sijoittuneiden maakoodien ylätason verkkotunnusten rekistereiden on toimitettava teollisoikeuksien virastolle kaikki hallussaan olevat tiedot ja data, jotka ovat tarpeen verkkotunnus- ja hälytysjärjestelmän kannalta.
Myös asetusta (EU) 2017/1001 Euroopan unionin tavaramerkistä (EU-tavaramerkkiasetus) ehdotetaan muutettavaksi siten, että perustetaan vastaava verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä.
Maantieteellisten merkintöjen suoja
Ehdotuksessa säädetään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan tasosta. Lisäksi ehdotuksessa selvennetään yleisnimien käsitettä ja homonyymisten (nimiä, jotka saavat kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta) maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä sekä suhdetta tavaramerkkeihin. Ehdotuksessa myös määritellään maantieteellisen merkinnän suhde suojattuihin verkkotunnuksiin.
Ehdotukseen sisältyvät valmistajaryhmiä koskevat säännöt sekä valmistajaryhmien tehtävät ja oikeudet maantieteellisten merkintöjensä hallinnoinnissa, toiminnan edistämisessä ja valvonnassa. Ehdotuksen mukaisesti valmistajaryhmät voivat laatia tuote-eritelmän ja valvoa, että maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tuotantovaiheet ovat sen mukaisia, toteuttaa oikeustoimia maantieteellisen merkinnän ja suojan varmistamiseksi, sopia kestävyyssitoumuksista, toteuttaa toimia maantieteellisen merkinnän toiminnan parantamiseksi, kuten kollektiivisia markkinointi- ja mainontakampanjoita, tiedotus- ja menekinedistämistoimia sekä neuvontaa. Lisäksi ne voivat torjua maantieteellisen merkinnän väärentämistä ja tuote-eritelmän vastaisen maantieteellisen merkinnän vilpillistä käyttöä seuraamalla maantieteellisen merkinnän käyttöä sisämarkkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla sekä tarvittaessa tiedottamalla täytäntöönpanoviranomaisille mahdollisista väärinkäytöksistä.
Ehdotuksessa säädetään myös tuotteita sertifioivista elimistä, joiden valtuudet ja tehtävät ovat vielä valmistajaryhmiä laajemmat.
Valvonta ja täytäntöönpano
Ehdotus sisältää säännöt käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen valvonnasta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen tarkastaminen, että maantieteellisellä merkinnällä nimetty tuote on valmistettu vastaavan tuote-eritelmän mukaisesti, ja sen seuraaminen, miten maantieteellisiä merkintöjä käytetään markkinoilla.
Jäsenvaltioiden tulee nimetä virallisesta valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen, joka vastaa siitä, että asetusehdotuksen mukaisia toimia noudatetaan. Jäsenvaltio voi valita ottavansa käyttöön toimivaltaisten viranomaisten alaisen kolmannen tahon todentamisjärjestelmän tai tuotteita sertifioivia elimiä, joille toimeksianto annetaan. Tuote-eritelmien mukaisuutta valvotaan ennen kuin tuote saatetaan markkinoille sekä markkinoilla olon aikana riskianalyysiin perustuen ja riittävän usein ottaen huomioon vaatimustenvastaisuuksien todennäköisyyden. Tämä malli on jo käytössä maataloustuotteiden osalta. Jäsenvaltio voi myös sallia valmistajan omaan ilmoitukseen perustuvan todentamisjärjestelmän, jolla valmistajat todentavat tuotteen olevan tuote-eritelmän vaatimusten mukainen toimittamalla oman ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle ennen tuotteen markkinoille saattamista. Omien ilmoitusten ollessa käytössä toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava satunnaistarkastuksia. Edellä mainittu valvontamalli on kevyempi valvontamalli muita kuin maataloustuotteita varten sekä kustannuksiltaan edullisempi kuin maatalouden maantieteellisten merkintöjen mallin mukainen valvontajärjestelmä.
Ehdotuksessa suositellaan valmistajien käyttävän unionin tunnuksia ja mainintoja maantieteellisellä merkinnällä nimettyjen käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden pakkauksissa.
Ehdotuksessa vahvistetaan valmistajiin kohdistettavan valvonnan lisäksi säännöt, joiden avulla jäsenvaltiot voivat estää tai lopettaa alueellaan tapahtuvan maantieteellisten merkintöjen muun väärinkäytön.
Seuraamusten osalta asetusehdotuksessa jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään asetuksen säännösten noudattamatta jättämiseen ja rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.
Kansainväliseen rekisteriin kirjatut maantieteelliset merkinnät ja muiden säädösten muutokset
Ehdotuksella muutetaan neuvoston päätöstä (EU) 2019/1754 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1753. Muutoksia tarvitaan mm. sen mahdollistamiseksi, että EUIPO toimii Lissabonin järjestelmän mukaisena toimivaltaisena viranomaisena, sekä käsiteollisuus- ja teollisuustuotteita koskevien kansainvälisten hakemusten jättämisen ja käsittelyn varmistamiseksi toimivaltaisen EU-viranomaisen toimesta.
Tavaramerkkiasetusta (EU) 2017/1001 ehdotetaan muutettavaksi siten, että EUIPO:lle osoitettuihin tehtäviin lisätään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen hallinnointia ja edistämistä koskevat tehtävät. Tavaramerkkiasetusta muutetaan myös siten, että perustetaan EU-tavaramerkkejä varten verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä, joka vastaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen asetusehdotuksella perustettua varoitusjärjestelmää.
Tekninen apu
Ehdotuksessa siirretään komissiolle valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti delegoituja säännöksiä, joilla annetaan EUIPO:lle tehtäväksi sellaisten kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen, jotka ehdotetaan suojattavan kansainvälisten neuvottelujen tai kansainvälisten sopimusten nojalla, tutkiminen ja muita asiaan liittyviä tehtäviä. Tämä ei kuitenkaan koske Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan mukaisia kolmansien maiden käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että EUIPO:lle voidaan ulkoistaa kansainvälisten neuvottelujen ja kansainvälisten sopimusten yhteydessä maantieteellisiin merkintöihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä, joihin ei liity kauppa- tai ulkopoliittisia näkökohtia.
Täydentävät säännökset
Täydentävissä säännöksissä määritetään komission valtuudet antaa delegoituja säädöksiä tämän asetusehdotuksen tiettyjen artiklojen täydentämiseksi tai muuttamiseksi liittyen mm. rekisteröinnin peruuttamismenettelyyn, rekisteröintihakemuksen mukana seuraavaan asiakirja-aineistoon, unionin rekisteröintihakemuksiin, käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen unionin rekisteriin, valituksen tekemiseen ja käsittelyyn, valmistajien omaan ilmoitukseen sekä EUIPO:n antamaan tekniseen apuun.
Siirtymä- ja loppusäännökset
Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen kansallisen suojan voimassaolo lakkaa vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle ja EUIPO:lle, mitä oikeudellisesti suojattuja tai käytössä vakiintuneita nimiään ne haluavat rekisteröidä ja suojata tämän asetuksen mukaisesti.
Ehdotuksessa säädetään myös siirtymäkauden kansallisesta suojasta sekä jäsenvaltioiden raportointivelvollisuudesta, joka kohdistuu maantieteellisten merkintöjen valvontastrategiaan ja valvonnan tuloksiin.
4
Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin
Ehdotuksen oikeusperustana on (SEUT) 207 artiklan 2 kohta yhteisen kauppapolitiikan sekä 118 artikla teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamisalan osalta. (SEUT) 207 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi. (SEUT) 118 artiklan mukaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tai toiminnan yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joilla luodaan eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi unionissa.
Komission mukaan ehdotuksella pyritään luomaan käsiteollisuus- ja teollisuustuotteille yhtenäiset eurooppalaiset teollis- ja tekijänoikeudet, jotka antavat saman suojan koko unionissa, ja perustamaan keskitetyt unionin laajuiset lupa-, koordinointi- ja valvontajärjestelyt. Lisäksi ehdotuksella pyritään luomaan yhteys käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden EU:n suojajärjestelmän ja Lissabonin järjestelmän välille, ja panemaan täytäntöön WIPO:n hallinnoima kansainvälinen sopimus.
Valtioneuvosto pitää ehdotuksen oikeusperustaa asianmukaisena.
Ehdotus käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvostossa äänestysmenettely on määräenemmistö.
Toissijaisuusperiaate
Yhteisen kauppapolitiikan osalta EU:lla on yksinomainen toimivalta Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan suhteen. Asetusehdotuksen tavoitteena on komission mukaan täyttää EU:n Geneven asiakirjaan liittymisestä seuraavat velvoitteet ja mahdollistaa se, että EU hyötyy maksimaalisesti kansainvälisestä alkuperäismerkintä- ja maantieteellisten merkintöjen järjestelmästä. Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan suhteen toimivalta on jaettu EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Komission mukaan jäsenvaltiotasolla ei voida saavuttaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen yhtenäistämistavoitetta. Unionin laajuinen, yhteinen oikeudellinen kehys mahdollistaisi samanlaiset suojan edellytykset kaikissa jäsenvaltioissa, mikä lisäisi oikeusvarmuutta, takaisi yhtäläiset kaupalliset mahdollisuudet kaikissa jäsenvaltioissa ja antaisi kannustimia investointeihin tietyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevien käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden markkinamahdollisuuksien parantamiseksi. Tämä tavoite on paremmin saavutettavissa unionin sääntelyllä kuin jäsenvaltiotasolla.
Suhteellisuusperiaate
Komission mukaan ehdotus on laadittu siten, että järjestelmästä koituva hallinnollinen taakka ja järjestelmän noudattamisesta aiheutuvat kulut valmistajille ja viranomaisille pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Ehdotus ei komission mukaan ylitä sitä, mikä on tarpeen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotus koskee vain sellaisia seikkoja, joita jäsenvaltiot eivät yksin pysty saavuttamaan ja joissa unioni voi toimia tehokkaammin ja vaikuttavammin ja tuoda enemmän lisäarvoa.
Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen mukaisena.
Toimintatavan valinta
Ehdotus täyttää Geneven asiakirjasta johtuvat kansainvälisoikeudelliset velvoitteet mahdollistamalla suojan kolmansien maiden käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille EU:ssa, mikäli nämä maat ovat Geneven asiakirjan osapuolia. Ehdotus mahdollistaisi myös EU:n käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan Lissabonin järjestelmään kuuluvissa sopimusvaltioissa.
Komissio on vaikutustenarvioinnissaan todennut, että vaihtoehtoiset menettelytavat, kuten esimerkiksi nykyisten maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmien ulottaminen koskemaan käsiteollisuus- ja teollisuustuotteita taikka tavaramerkkijärjestelmän uudistusta, eivät ole asianmukaisia. Muut välineet, kuten suositukset tai EU-direktiivi, eivät olisi riittäviä vastaamaan käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä koskevan kansallisen sääntelyn hajanaisuuteen eivätkä Geneven asiakirjasta johtuviin kansainvälisiin velvoitteisiin ottaa käyttöön yhtenäinen EU:n suoja.
5
Ehdotuksen vaikutukset
5.1
Komission vaikutustenarviointi
Komissio on teettänyt selvityksen aloitteen mahdollisista vaikutuksista.
Julkinen hallinto
Jäsenvaltioille oman ilmoituksen mahdollistavan valvonnan on arvioitu aiheuttavan 100 euron kertaluontoiset kustannukset yhtä maantieteellistä merkintää kohden vuodessa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tämän lisäksi edellyttää kolmannen osapuolen toteuttamaa valvontaa. Täytäntöönpanoa vahvistaa se, että toimivaltaiset viranomaiset estäisivät yhteistyössä valmistajaryhmien kanssa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä loukkaavien tuotteiden pääsyn ja asettamisen markkinoille kaikissa tullaustilanteissa.
Kansallisille viranomaisille yhden maantieteellisen merkinnän täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista on arvioitu koituvan vuodessa 3 900 euron toistuvat kustannukset.
Yhden maantieteellisen merkinnän rekisteröinnistä koituisi 7 500 euron kertaluonteiset kustannukset vuodessa kansallisille viranomaisille. Kaksivaiheisen rekisteröintimenettelyn kansallisen vaiheen etuna on, että tuote-eritelmien arvioinnissa voidaan hyödyntää välttämätöntä paikallista ja alueellista asiantuntemusta ja paikallisten mikro- tai käsityöläisvalmistajien olisi helpompaa asioida omalla kielellään ja tuntemansa hallinnon kanssa.
Kansainvälisellä ja EU-tasolla rekisteröinti on syytä antaa komission sijaan EUIPO:n tehtäväksi tehokkuusetujen takia. EUIPO:lla on sopiva asiantuntemus, kokemus, infrastruktuuri ja olemassa oleva muutoksenhakuelin käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen käsittelylle sekä institutionaalista kokemusta kansainvälisten rekisteröintijärjestelmien käytöstä. EUIPO:lle aiheutuisi rekisteröinnistä ja siten koko järjestelmästä 17 000 euron vuosittaiset kertaluonteiset kustannukset yhtä maantieteellistä merkintää kohden.
Valmistajat
Valmistajille yhden käsiteollisuus- ja teollisuustuotteen maantieteellisen merkinnän rekisteröinnin on arvioitu kustantavan kertaluonteisesti 15 000 euroa vuodessa.
Valvonta on komission vaikutusarvion mukaan valmistajien näkökulmasta parempi toteuttaa kolmannen osapuolen toteuttaman valvonnan sijaan omalla ilmoituksella, koska se sopii maantieteellisellä merkinnällä varustettujen käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden monimuotoisille ja usein pienille markkinoille. Se olisi myös valmistajille halvempi ja siten edullinen vaihtoehto myös mikroyrityksille ja itsenäisille käsityöläisille. Oma ilmoitus ei kuitenkaan välttämättä riitä kitkemään valmistajien mahdollisia väärinkäytöksiä. Tämän vuoksi oma ilmoitus olisi jäsenvaltioille valinnainen menettelytapa, ja siihen yhdistettäisiin satunnaisia viran puolesta tehtäviä viranomaistarkastuksia sekä tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia.
Täytäntöönpanossa myös valmistajat tulevat hyötymään viranomaisten toteuttamista täydentävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valmistajat hyötyvät verkkotunnusten hälytysjärjestelmästä, jolla estettäisiin käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen väärinkäyttö verkossa. Maantieteellisten merkintöjen haltijat ja hakijat voisivat valita saavansa tietoa maantieteellisen merkintänsä kanssa samanlaisen .eu-verkkotunnuksen rekisteröinnistä. Hälytysjärjestelmä ei aiheuttaisi valmistajille kustannuksia.
Valmistajille yhden maantieteellisen merkinnän todentamisesta ja valvonnasta on arvioitu aiheutuvan vuodessa 5 700 euron kertaluonteiset kustannukset ja täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista 3 000 euron toistuvat kustannukset.
Kuluttajat ja innovaatiot
Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteita käyttävät kuluttajat tulisivat komission mukaan hyötymään maantieteellisten merkintöjen järjestelmiin liitettävistä uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Tuotemerkinnät voivat auttaa merkintäjärjestelmän tuntevia ja siihen luottavia kuluttajia valitsemaan oikean tuotteen siitä tuotekategoriasta, joiden brändin tunnistettavuus rakentuu tuotteen alkuperästä juontuvalle laadulle. Kuluttajien näkökulmasta olisi siis toivottavaa, että maantieteellisen merkinnän käyttö olisi pakollista.
5.2
Kansallinen vaikutusarviointi
Varsinaista kansallista vaikutusarviointia ei ole tehty, vaan alla oleva perustuu komisison vaikutusarviointiin, jota on sovellettu Suomen oloihin.
Vaikutukset hallinnolle mukaan lukien taloudelliset vaikutukset
Mikäli Suomi ei valitse suoraa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden rekisteröintiä EUIPO:on, tai mikäli Suomen ei katsota täyttävän suoran rekisteröintimenettelyn edellytyksiä, on otettava käyttöön kansallinen menettely hakemusten tutkimiseksi vastaväitemenettelyineen. Tämä edellyttää tehtävien osoittamista jo olemassa olevalle kansalliselle viranomaiselle tai uuden viranomaistahon perustamista ko. tehtäviä suorittamaan. Mikäli rekisteröintimenettelyä ei oteta käyttöön kansallisella tasolla (opt out -mahdollisuus), tulee kuitenkin nimetä kansallinen yhteyspiste (luonnollinen henkilö), joka avustaa EUIPO:a hakemusten tutkimisessa.
Maantieteellisin merkinnöin varustettujen tuotteiden markkinavalvonta ja täytäntöönpano edellyttävät niin ikään tehtäviä suorittamaan nimetyn viranomaisen. Kuluja aiheutuu myös verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmän edellyttämästä kansallisten rekistereiden tiedon ja datan välittämisestä unionin teollisoikeuksien virastolle. Komission vaikutusarvion mukaan kokonaisuudessaan yksi uuden sui generis -suojajärjestelmän mukainen maantieteellinen merkintä kustantaisi kansallisille viranomaisille 11 500 euroa vuodessa.
Ehdotuksesta aiheutuvat resurssitarpeet katetaan julkisen talouden suunnitelmien ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Mahdollisista lisäresursseista linjataan tarvittaessa normaaliin tapaan julkisen talouden suunnitelmia ja valtion talousarvioita koskevissa päätöksentekoprosesseissa.
Perustettavan järjestelmän odotetaan ehdotuksen mukaan luovan 14 200‒16 900 uutta työpaikkaa EU:ssa vuosittain. Työpaikkoja odotetaan syntyvän erityisesti syrjäisille maaseutualueille. Ehdotuksella on näin ollen mahdollinen positiivinen vaikutus työllisyyteen myös Suomessa.
Ehdotuksen kielteinen vaikutus kilpailuun arvioidaan epätodennäköiseksi. Kyse on kapean erikoisalan tuotteista, joita valmistetaan rajallinen määrä. Maantieteellinen merkintä ei rajoita sitä, kuinka moni yritys voi valmistaa suojattua tuotetta. Saman tyyppisiä tuotteita on markkinoilla paljon, minkä johdosta kilpailu ei oletettavasti häiriinny.
Vaikutukset valmistajille
Komission vaikutusarvion mukaan valmistajien arvioidaan hyötyvän suojasta, mikäli valmistajaryhmät ryhtyvät tuottamaan tuotteita, jotka ovat rekisteröitävissä käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisin merkinnöin. Euroopan tasolla erityisesti PK-yritysten odotetaan rekisteröivän käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä, minkä vuoksi ehdotettu suojajärjestelmä on omiaan lisäämään PK-yritysten toimintaedellytyksiä. Toistaiseksi järjestelmää kohtaan on ollut Suomessa vähän kiinnostusta. Komission vaikutusarviossa on mainittu ’Rauman pitsi’ eräänä mahdollisena tuotteena, joka voisi hyötyä asetusehdotuksen mukaisesta suojasta.
Komission mukaan uudistuksella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus maantieteellisten merkintöjen lisääntymiseen myös niissä jäsenvaltioissa, kuten Suomessa, joissa järjestelmän hyödyntäminen on ollut vähäistä. Tähän mennessä laatujärjestelmissä on suojattu miltei 3 500 EU:n nimitystä, joista suomalaisia on rekisteröity vain 12 nimitystä.
Lainsäädännölliset vaikutukset
Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta unionin jäsenvaltioissa. Suomessa ei ole kansallista käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisen merkinnän suojajärjestelmää. Asetusehdotuksella perustetaan siten uusi teollisoikeudellinen suojajärjestelmä, joka on pitkälti yhteen sovitettu viinejä, tislattuja alkoholijuomia, elintarvikkeita ja maataloustuotteita koskevan EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmän kanssa.
Mikäli jo olemassa oleville viranomaisorganisaatioille tai uudelle viranomaistaholle asetetaan rekisteröintiin, valvontaan, raportointiin tai tietojen jakamiseen liittyviä tehtäviä, tulee näistä säätää lain tasolla. Asetuksen asettamien velvoitteiden vastaisesta toiminnasta, sekä sen pohjalta määrättävistä sanktioista tulee niin ikää säätää lain tasolla.
Asetusehdotus saattaa edellyttää lisäksi muita yksittäisiä lainsäädäntömuutoksia.
Ympäristövaikutukset
Ehdotuksella on komission vaikutusarvion mukaan vain vähän ympäristövaikutuksia. Ehdotuksen kattamia tuotteita valmistetaan rajallinen määrä ja maantieteellisellä merkinnällä varustetut tuotteet ovat kestävämpiä kuin halvemmat vastineensa, joilla ei ole maantieteellistä merkintää. Ne myös todennäköisemmin tuotetaan Euroopan unionissa, jossa ympäristönormit ovat tiukemmat kuin muilla markkina-alueilla. Maantieteellisin merkinnöin rekisteröityjen tuotteiden kuluttajat ovat todennäköisemmin keskivertokuluttajaa ympäristötietoisempia, minkä vuoksi on oletettavaa, että valmistajat jakavat heidän ympäristöarvonsa.
10
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto voi hyväksyä sen, että EU:ssa luodaan erillinen suojajärjestelmä käsiteollisuus- ja teollisuustuotteille. Valtioneuvosto korostaa, että toimiva immateriaalioikeuksien järjestelmä on keskeinen tekijä teollisuuden innovoinnin ja kilpailukyvyn kannalta. Valtioneuvosto pitää näin ollen tärkeänä, että mahdollinen uusi suojamuoto on johdonmukainen ja yhteensopiva jo olemassa olevan immateriaalioikeusjärjestelmäkokonaisuuden kanssa, eikä heikennä olemassa olevien immateriaalioikeuksien, erityisesti tavaramerkin suojaa. Valtioneuvosto pitää niin ikään tarkoituksenmukaisena komission pyrkimystä luoda käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmästä yhteensopiva jo olemassa olevan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmän kanssa.
Valtioneuvosto kannattaa komission tavoitetta parantaa asetusehdotuksella Euroopan unionin globaalia kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Tehokkaasti toimiva teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä on keskeinen talouskasvun ja vihreän ja digitaalisen talouden mahdollistaja. Valtioneuvosto kannattaa kaikkia toimia, joilla edistetään yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, sekä muiden oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia hyötyä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaasta käytöstä ja täytäntöönpanosta.
Valtioneuvosto katsoo, että komission vaikutusarvio osoittaa unionin laajuisen käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan vaikuttavan myönteisesti EU:n kilpailukykyyn sekä asemaan kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Valtioneuvoston käsityksen mukaan asetusehdotus ja komission vaikutusarviointi eivät myöskään anna syytä olettaa, että komission ehdotus heikentäisi tavaramerkkioikeutta perusteettomasti tai vaikuttaisi muutoin negatiivisesti tavaramerkkijärjestelmään tai sen kehittämiseen, taikka muihin immateriaalioikeuksiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, ettei mahdollisen uuden suojajärjestelmän perustamisesta aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa yrityksille ja yksittäisille jäsenvaltioille, ja että järjestelmä on riittävän yksinkertainen ja tehokas. Valtioneuvosto kannattaa jäsenvaltioille jätettävän joustoja rekisteröintimenettelyn, valvonnan ja täytäntöönpanon suhteen.
Asetusehdotuksen artikla 31 verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmän perustamisesta, jonka mukaan unioniin sijoittautuneiden maakoodien ylätason verkkotunnusten rekistereiden olisi toimitettava EUIPO:lle ’hallussaan olevat tiedot ja data, jotka ovat tarpeen verkkotunnus- ja hälytysjärjestelmän toiminnan kannalta’, sekä vastaava 61 artikla, jolla muutetaan EU-tavaramerkkiasetusta ovat valtioneuvoston käsityksen mukaan teknisesti vaikeat toteuttaa ja artiklojen vaikutuksia mm. henkilötietojen suojaan on tarkasteltava huolellisesti neuvottelujen aikana.
Asetusehdotuksen artiklaa 56, jossa säädetään seuraamuksista asetuksen säännösten noudattamatta jättämisestä, tulisi valtioneuvoston käsityksen mukaan selkiyttää ja sanktioiden kohteena oleva toiminta ilmaista täsmällisesti yleislausekkeiden sijaan.
Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksessa komissiolle ehdotetut toimivallan siirrot ovat lähtökohtaisesti riittävän täsmällisiä, oikeasuhtaisia, tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja.