Eri puolilla Suomea on suunnitteilla puhtaan energian investointeja, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan. Investointien toteutuminen on usein edellytys myös uusille teollisille investointihankkeille. Investointisuunnitelmien yhteisarvo on kymmeniä miljardeja euroja, jotka toteutuessaan toisivat mukanaan rakennusaikaisia ja pysyviä työpaikkoja, valtiolle ja sijaintikunnille verotuloja sekä piristystä aluetalouksille. Energiaomavaraisuuden vahvistuminen on myös huoltovarmuuskysymys.  

Investointisuunnitelmat pitkin Suomea ovat ongelmissa, joita valtiovalta voisi halutessaan ratkaista. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla esteeksi on ilmaantunut metsäpeuran suojelu, jonka vuoksi ELY-keskus on Luonnonvarakeskuksen arvioon nojautuen edellyttänyt viiden kilometrin suojavyöhykettä tuulivoimalle. Käytännössä se pysäyttäisi tuulivoimarakentamisen Keski- Pohjanmaalla ja kaataisi samalla myös teollisia investointihankkeita.  

Puheena oleva kaavamainen rajoitus perustuu parhaimmillaankin virkanäkemykseen ja ylitiukkaan laintulkintaan, jossa elinkeinoelämän ja puhtaan siirtymän investointitarpeet ja luonnonsuojelu on asetettu mustavalkoisesti vastakkain. Metsäpeuraa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi. Päinvastoin koko Suomenselän alueella sen kanta on elinvoimainen. Keski- Pohjanmaan alueella sijaitsevat Natura-alueet, joissa metsäpeura on mainittu suojeluperusteena, ovat pinta-alaltaan yhteensä 43 500 hehtaaria ja täyttävät EU:n metsäpeuralle asettamat suojelurajoitteet.  

Vastaavanlaisia Keski-Pohjanmaan kaltaisia tilanteita, jossa puhtaan siirtymän investoinnit ovat jumissa äärimmilleen vedetyn laintulkinnan johdosta, on todennäköisesti myös muualla Suomessa. Pitkittyessään se kaataisi lukuisia puhtaan energian ja teollisten investointien suunnitelmia Suomessa. Menettäisimme talouskasvua ja sen myötä uusia työpaikkoja, aluetalouksien vahvistumisen eväitä, verotuloja sekä energiahuoltovarmuutta.