(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi terveydenhuoltolakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia (jäljempänä asiakastietolaki). Terveydenhuoltolain 13, 14 ja 24 §:ään ehdotettavilla muutoksilla täsmennetään hyvinvointialueen terveystarkastuksiin, seulontoihin ja sairaanhoitoon liittyviä tehtäviä. Asiakastietolain käyttöoikeutta asiakastietoihin koskevaan 9 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Sen mukaan terveydenhuoltolain 13 §:ssä tarkoitettua terveystarkastuksen kohderyhmän määrittämistä, 14 §:ssä tarkoitettua seulonnan kohderyhmän määrittämistä sekä 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hoidon seurantaa ja 4 kohdassa tarkoitettua terveysongelmien varhaista tunnistamista ja hoidon seurantaa hoitavat ammattihenkilöt ovat oikeutettuja käsittelemään kyseisissä tehtävissään välttämättömiä terveydenhuollon järjestäjän omassa rekisterissä olevia potilastietoja. Esityksen perustelujen (s. 26) mukaan ehdotettava momentti mahdollistaa sen, että potilastietoja voidaan käsitellä momentissa nimenomaisesti mainittujen tehtävien toteuttamisessa silloinkin, kun esimerkiksi hoitosuhteen voimassaolosta on epäselvyyttä. 

(2) Ehdotetulla sääntelyllä pyritään esityksen (s. 24) mukaan mahdollistamaan terveydenhuollon potilastietojen hyödyntäminen terveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja yksilön palvelutarpeen ennakoinnissa. Hallituksen esityksessä on tarkasteltu sääntelyn suhdetta yhtäältä yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyyn automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja toisaalta hallintolain sääntelyyn asian ratkaisemisesta automaattisesti. Hallituksen esityksen (s. 50) mukaan nyt ehdotetun sääntelyn perusteella lopullisen päätöksen mahdollisesta yhteydenotosta potilaaseen tekisi aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Näin ollen potilastietojen analysointi ja siihen käytettävä järjestelmä ei tekisi yhteydenottoa automaattisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulisi arvioida yhteydenoton tarpeellisuus, jolloin viimekätinen harkinta hoidon tarpeesta ja muu lääketieteellinen arvio olisi aina ammattihenkilön vastuulla. Hallituksen esityksen valmistelussa on sen perustelujen (s. 41) mukaan arvioitu tarkoituksenmukaiseksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon automaattista päätöksentekoa arvioidaan osana tulevaa jatkohanketta. 

(3) Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa lakiehdotusten sisältöön. Hallituksen esityksessä (s. 62) perusteena perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämiselle mainitaan, että ehdotettu sääntely on merkityksellistä useiden perustuslaissa turvattujen oikeuksien kannalta, mutta erityisesti 10 §:n 1 momentin sekä 19 §:n 3 momentin kannalta. Perustuslakivaliokunnan lausunto olisi esityksen mukaan tarpeen erityisesti sen arvioimiseksi, ovatko julkisen vallan esityksessä ehdotetut terveydenhuollon ennakoivat tehtävät sekä esityksessä ehdotettu henkilötietojen käsittely sopusoinnussa edellä mainittujen perusoikeuksien kanssa.  

(4) Perustuslakivaliokunta on (ks. esim. PeVL 46/2024 vp, kappale 6 ja siinä mainitut lausunnot) kiinnittänyt huomiota hallituksen esitysten laatimisohjeisiin. Niiden mukaan, jos lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, esityksen suhdetta perustuslakiin koskevaan jaksoon on otettava säätämisjärjestysarvion jälkeen omaksi kappaleekseen nimenomainen lausuma, jonka mukaan on suotavaa, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Lausumaa ei ohjeiden mukaan kirjoiteta, ellei esityksen arviointi perustuslakivaliokunnassa ole aidosti tarpeen tulkintaongelman takia. Valiokunta korostaa edelleen, että muissa kuin ohjeissa mainituissa epäselvyystilanteissa tällaista lausumaa ei tulisi sisällyttää perusteluihin. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota asiaan.