Viimeksi julkaistu 14.5.2024 9.15

Valiokunnan lausunto TaVL 50/2017 vp HE 150/2017 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta

Lakivaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta (HE 150/2017 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava lakivaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Mari Aalto 
    oikeusministeriö
  • erityisasiantuntija Ville Heinonen 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • kehityspäällikkö Jari Leskinen 
    Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu
  • lakimies Minna Backman 
    Takuusäätiö sr
  • lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen 
    Suomen Yrittäjät ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Velkaneuvonta ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa työttömien ulosottovelallisten kannustimia ottaa vastaan työtä ja tällä tavoin helpottaa ulosottovelallisten asemaa. Esitystä valmisteltaessa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja kannustinloukkujen purkamiseksi ja päädytty esittämään työllistymisen perusteella myönnettävän lykkäyksen tehostamista. Tätä on pidetty parhaana tapana loukkujen purkamiseen mm. sen vuoksi, että kyseessä olisi velallisen näkökulmasta tuntuva toimi, jonka ansiosta lykkäyksen keston aikana ulosottovelallisten työllistymisen kannustimet olisivat yhtä hyvät kuin velattomilla.  

Talousvaliokunta korostaa kannustinloukkujen purkamisen merkitystä työllistymisen, yrittäjyyden ja talouden näkökulmasta. Valiokunta pitää uudistuksen tavoitteita kannatettavina ja esitettyä tapaa ulosottovelallisen kannustinloukkujen helpottamiseksi tässä vaiheessa perusteltuna.  

Esitetty sääntelyratkaisu on arvioitu kustannusvaikutuksiltaan edulliseksi tavaksi tarjota kannusteita työn vastaanottamiseen ja helpottaa työn vastaanottamisen kertakustannusten kattamista. Valmistelun yhteydessä tehdyssä toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa mallin kustannukset velkojille ja yhteiskunnalle on arvioitu edullisiksi: esityksellä ei arvioida olevan pitkän tähtäimen haittavaikutuksia velkojien asemaan eikä myöskään mainittavia vaikutuksia julkisvelkojien kertymiin. Lisäksi julkiselle taloudelle voisi syntyä hyötyä työllisyyden kasvusta siltä osin kuin velallisten oletetaan reagoivan taloudellisten kannustimien paranemiseen. 

Sääntelyn valmistelussa on päädytty arvioon, jonka mukaan esityksen työllisyysvaikutus tulisi todennäköisesti olemaan alle tuhat henkilöä vuodessa. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että on epävarmaa, kuinka laajoja vaikutuksia ehdotuksella lopulta olisi. Vaikutukset ovat rajallisia jo sen vuoksi, että uudistus koskisi ainoastaan pitkään työttömänä olleita tulorajaulosmittauksen piiriin kuuluvia eli alimpia tulonsaajaryhmiä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lykkäys voitaisiin jättää myöntämättä, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uuden lykkäyksen antaminen vaarantaisi olennaisesti velkojan maksunsaantioikeuden.  

Uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa olennaisesti myös velallisten tietoisuus mahdollisuudesta lykkäykseen. Tältä osin talousvaliokunta painottaa tiedotuksen merkitystä: erityisesti ulosottomiehillä on keskeinen tehtävä asiasta informoimisessa. Tiedotuksella ja ohjauksella on keskeinen merkitys myös ongelmien kauaskantoisemmassa ratkaisemisessa. Lykkäykseen oikeutetut tulisi ohjata talous- ja velkaneuvontaan selvittämään mahdollisuutensa hakeutua yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja saada siten velkansa järjesteltyä lykkäyskuukausien aikana. Tämä kannustaisi velallisia pysymään työelämässä myös lykkäyskuukausien jälkeen. 

Talousvaliokunta pitää erityisen tärkeänä, että ehdotukseen sisällytetty mahdollisuus lykkäyksen myöntämiseen koskee myös henkilöitä, jotka työttömyyden jälkeen työllistävät itsensä yrittäjinä. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että elinkeinotulojen ulosmittauksen rajoittamisen osalta ulosottoviranomaisille jäisi, toisin kuin palkan ja siihen rinnastettavan toistuvaistulon osalta, huomattava harkintavalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että säännöstöä sovelletaan niin, että elinkeinotuloa saavien yhdenvertaisuus sekä keskinäisesti että suhteessa säännöllistä palkkatuloa saaviin toteutuu. Tämä edellyttää erityisesti ulosottolaitoksen henkilöstön ohjeistamista ja kouluttamista niin, että lain soveltamisen yhtenäisyys varmistetaan.  

Vaikka nyt esitetty, velallisen näkökulmasta kertaluonteinen helpotus on oikeansuuntainen toimi, se ei sellaisenaan riitä poistamaan ulosottovelallisten asemaan liittyviä kannustinloukkuja. Valiokunta pitää siten tärkeänä jatkaa ulosottojärjestelmän uudistamista ja arvioida siinä yhteydessä myös muihin etuuksiin kytkeytyviä kannustinloukkuja. Jatkossa tulee lisäksi laajemmin pyrkiä yhtenäistämään sääntely-ympäristöä eri lainsäädännönalojen erilaisten työntekijäkäsitteiden osalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen arvioida tulevia uudistuksia velallisen ja velkojansuojan tasapainon kannalta. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Talousvaliokunta esittää,

että lakivaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 21.11.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja 
Harri Jaskari kok 
 
jäsen 
Harry Harkimo kok 
 
jäsen 
Petri Honkonen kesk 
 
jäsen 
Laura Huhtasaari ps 
 
jäsen 
Lauri Ihalainen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Martti Mölsä sin 
 
jäsen 
Arto Pirttilahti kesk 
 
jäsen 
Hanna Sarkkinen vas 
 
jäsen 
Joakim Strand 
 
jäsen 
Antero Vartia vihr 
 
varajäsen 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Lauri Tenhunen