Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Ehdotuksen taustalla on tavoite vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja luomalla niitä koskeva määräaikainen etusija lupakäsittelyyn. Asian taustalla ovat hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2022 ja julkisen talouden suunnitelmassa 2023—2026 tehdyt linjaukset.
Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Suomen omavaraisuutta, edistää fossiilisesta energiasta luopumista ja vauhdittaa vihreää siirtymää tukevia investointeja. Ehdotuksella ja siihen liittyvällä voimavarojen lisäyksellä mahdollistettaisiin vihreää siirtymää edistävän ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisen lupahakemuksen nopeampi käsittely aluehallintovirastossa sekä kiireellisenä muutoksenhakutuomioistuimessa. Talousvaliokunta korostaa, että tarkoituksena ei ole heikentää ympäristönsuojelun tasoa.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Talousvaliokunta pitää vihreän siirtymän hankkeiden ja niitä koskevan lupakäsittelyn vauhdittamista tärkeänä. Tiettyjä hankkeita koskevan etusijan luominen ja sen soveltamisalan määrittely eivät kuitenkaan ole ongelmattomia: rajaukset ovat aina jossain määrin keinotekoisia, ja merkittävällä osalla investointihankkeista on liittymiä vihreään siirtymään.
Ehdotettu etusija olisi kytketty ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do No Significant Harm, DNSH) noudattamiseen lupamenettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa. Tätä periaatetta on määritetty tarkemmin kesäkuussa 2020 annetun EU:n kestävän rahoituksen asetuksen, niin kutsutun taksonomia-asetuksen, (EU) 2020/852 artiklassa 17. Lisäksi menettelystä on annettu lainsäädännöllisiä puitteita muun muassa myös EU:n elpymis- ja palautumisvälineeseen (Recovery and Resilience Facility, RRF) liittyvässä asetuksessa.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty kriittisiä huomioita ja osin eriäviä käsityksiä DNSH-kriteerin toimivuudesta hankkeiden etusijan perusteena. Talousvaliokunta pitää keskeisenä investointihankkeiden lupamenenettelyiden laaja-alaista sujuvoittamista ja nopeuttamista. Keskeistä on, ettei toiminnanharjoittajia perusteettomasti aseteta eriarvoiseen asemaan. Tältä kannalta olennaista on myös DNSH-kriteerin johdonmukainen tulkinta. Talousvaliokunta pitää haasteellisena, että investointien etusijamenettelyä tai DNSH-kriteeristön sisältöä ei ole tarkasti määritelty luvitukseen liittyvässä lainsäädännössä. Lainsäädännön tulee olla aina selkeää ja tarkkarajaista, ja on huolehdittava ettei uusi kriteeristö heikennä luvitusprosessien sujuvuutta tai tuomioistuimien riippumatonta harkintavaltaa. Suomessa haasteena ovat liian pitkät ja osin ennakoimattomat lupaprosessit tarvittaville jopa kriittisille investoinneille.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että DNSH-kriteeriä ei alun perin ole suunniteltu sovellettavaksi osana jäsenvaltioiden ympäristölupaharkintaa. Ehdotetun sääntelyn perusteella on epävarmaa, miten kriteerin huomioon ottaminen osana lupaharkintaa on sovitettavissa yhteen nopeutetun menettelyn ja hallinnollisen taakan välttämisen tavoitteiden kanssa. Etusijamenettelyyn piiriin pääseminen edellyttäisi sitä, että hakija esittää riittävän selvityksen oikeudesta etusijaan. Esityksestä jää kuitenkin epäselväksi, millaista selvitystä on pidettävä riittävänä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että menettelyn tueksi laaditaan selvityksen tasoa koskeva ohjeistus, jotta ehdotetun sääntelyn tavoitteet toteutuvat.
Nyt ehdotettu menettely kattaisi hallintotuomioistuimessa käsiteltävien kaavavalitusten osalta vain uusiutuvan energiatuotannon kannalta merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa sekä tuulivoimarakentamista koskevaa yleiskaavaa koskevat valitukset. Ehdotettu rajaus jättäisi kaavavalitusten osalta muut 1. lakiehdotuksen 2 a §:n hankeluettelon hankkeita koskevat kaavavalitukset nopeutetun menettelyn ulkopuolelle. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös säännöksen tulkinnanvaraisuuteen erityisesti siltä osin, mitä on pidettävä energiantuotannon kannalta merkittäväksi katsottavana asemakaavana. Talousvaliokunta esittää ympäristövaliokunnan harkittavaksi myös muiden, ehdotetun menettelyn piiriin kuuluvia hankkeita koskevien kaavavalitusten sisällyttämistä kiireellisen menettelyn soveltamisalaan hallintotuomioistuimessa. Tällöin etusijamenettely koskisi yhtäläisesti kaikkia lakiehdotuksen piiriin kuuluvia vihreän siirtymän hankkeita.
Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotetun sääntelyn mukainen etusijamenettelyn piiriin kuuluvien investointien luettelo ei kata kaikkia vihreän siirtymän edellyttämiin hankkeisiin liittyviä investointeja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kiertotalouteen ja akkuteollisuuteen sekä ydinvoimaan liittyvät hankkeet. Talousvaliokunta viittaa tässä yhteydessä myös aiempiin kannanottoihinsa (mm. TaVM 28/2020 vp ja TaVM 31/2021 vp) pienydinvoimaa koskevan sääntelyn kiirehtimisestä.
Kokoavia huomioita
Talousvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita kannatettavina erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden ja investointien nopeuttamiseksi. Muutos on oikeansuuntainen, mutta sen riittävyyttä samoin kuin ehdotetun poikkeuksen voimassaolon kestoa on arvioitava siitä saatavien kokemusten pohjalta.
Ehdotetun sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia on seurattava myös siltä kannalta, miten lupamenettelyjä tulisi yleisemmin kehittää: lupamenettelyissä tulisi väliaikaisten etusijamenettelyjen sijasta pyrkiä lupamenettelyjen nopeuteen, sujuvuuteen ja hallinnollisen taakan välttämiseen pääsääntönä ja läpileikkaavasti. Menettely ei saisi varsinkaan johtaa vastakohtaispäätelmään muiden kuin sen piiriin kuuluvien hankkeiden ei-kiireellisyydestä tai johtaa muun lupakäsittelyn tosiasialliseen hidastumiseen. Tältä kannalta keskeistä on panostaa lupaprosessien tehostamiseen, nopeuttamiseen ja viranomaisten riittävään resursointiin. Toimivat lupamenettelyt ovat keskeinen osa investointiympäristön ennustettavuutta, vakautta ja kannustavuutta.