VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Asetusehdotuksella pyritään luomaan käsiteollisuus- ja teollisuustuotteille yhtenäiset eurooppalaiset teollis- ja tekijänoikeudet, jotka antavat saman suojan koko unionissa. Lisäksi ehdotuksella muutetaan Euroopan unionin tavaramerkistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/1001 siltä osin kuin on kyse säännöksistä, jotka koskevat mahdollisia ristiriitoja maantieteellisten merkintöjen ja tavaramerkkien välillä, ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusia tehtäviä, jotka mahdollistavat teollisoikeuksien viraston hallinnoivan ja edistävän käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä. EU-tavaramerkkejä varten perustetaan myös verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä, jonka tarkoitus on suojata EU-tavaramerkkejä verkkotunnuksissa.
Lisäksi ehdotetaan muutoksia neuvoston päätökseen (EU) 2019/1754 EU:n liittymisestä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä; sekä muutoksia asetukseen (EU) 2019/1753 EU:n liityttyä Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan.
Yleiset säännökset
Asetuksella säädetään sellaisten tuotteiden nimien rekisteröinnistä, suojasta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta, joiden laatu, maine tai muu ominaisuus on sidoksissa niiden maantieteelliseen alkuperään. Yleisissä säännöksissä määritellään keskeisimmät käsitteet ja henkilötietojen suojaan liittyvät säännökset. Käsiteollisuustuotteilla tarkoitetaan asetusehdotuksessa tuotteita, jotka on joko valmistettu kokonaan käsin tai käsityökalujen avulla tai mekaanisin keinoin, kunhan käsin tehty osuus on lopputuotteen tärkein komponentti. Teollisuustuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka valmistetaan standardoidulla tavalla, yleensä massamittakaavassa ja koneilla.
Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteen maantieteellisen merkinnän suojan edellytyksenä on, että tuote on peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai tietystä maasta; tuotteen laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä; ja ainakin yksi tuotantovaiheista tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnit ja suojaaminen eivät vaikuta valmistajien velvoitteisiin noudattaa muita EU:n sääntöjä, etenkään niitä, jotka koskevat tuotteiden markkinoille saattamista, tuotteiden merkintävaatimuksia, tuoteturvallisuutta, kuluttajansuojaa ja markkinavalvontaa.
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti
Ehdotuksessa säädetään rekisteröintiä koskevista yhdenmukaisista säännöistä niin kansallisella kuin EU:n tasolla, mukaan lukien vastaväitemenettely, määritellään hakija ja luetellaan hakijaan sovellettavat vaatimukset, täsmennetään hakemusasiakirjojen sisältö ja määritellään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen unionin rekisterin asema. Ehdotuksessa myös säädetään jäsenvaltioiden ja komission nimeämistä asiantuntijoista koostuvasta neuvoa-antavasta lautakunnasta, jota on kuultava, mikäli rekisteröintihakemus toimitetaan asetusehdotuksen 15 artiklan mukaisen suoran rekisteröintimenettelyn kautta EUIPO:lle.
Ehdotuksessa säädetään kaksivaiheisesta rekisteröintimenettelystä, jonka ensimmäisessä, jäsenvaltioiden tasolla toteutettavassa vaiheessa kansalliset tai paikalliset viranomaiset suorittava hakemuksen ensimmäisen tarkastuksen, joka koskee paikallisten valmistajien sopimia tuote-eritelmiä sekä maantieteellisiä merkintöjä koskevia hakemuksia, ja toteuttava kansallisen vastaväitemenettelyn. Kansallinen viranomainen tekee päätöksen siitä, että hakemus täyttää asetuksen vaatimukset, minkä jälkeen jäsenvaltio toimittaa unionin rekisteröintihakemuksen EUIPO:lle. Tätä seuraa hakemuksen tarkastaminen, maailmanlaajuinen vastaväitemenettely sekä lopullinen päätös maantieteellisen merkinnän suojan myöntämisestä tai epäämisestä. Nimien suojaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa maantieteelliset merkinnät olisi rekisteröitävä ainoastaan unionin tasolla.
Ehdotuksessa säädetään myös poikkeuksellisesta rekisteröintijärjestelmästä, joka mahdollistaa suoran rekisteröintimenettelyn EUIPO:ssa ilman kansallista menettelyä. Tässä tapauksessa jäsenvaltio saa poikkeuksen velvoitteesta nimetä kansallinen viranomainen, joka vastaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä, kansallisia vastaväitteitä, tuote-eritelmän muutoksia ja rekisteröinnin peruuttamista koskevista menettelyistä. Komissio voi sallia suoran rekisteröintimenettelyn sellaisille jäsenvaltioille, joilla a) ei ole erityistä suojaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisille merkinnöille; ja b) jotka esittävät komissiolle poikkeusta koskevan pyynnön ja arvion, joista käy ilmi, että paikallinen intressi suojata käsiteollisuus- ja teollisuustuotteet maantieteellisellä merkinnällä on vähäinen.
Jäsenvaltioiden, jotka valitsevat poikkeuksellisen rekisteröintijärjestelmän, tulee nimittää EUIPO:n toteuttamaa rekisteröintimenettelyä varten yksi yhteyspiste, jonka tulisi olla luonnollinen henkilö, jolla on asiantuntemusta ja paikallista tietoutta maantieteellisistä merkinnöistä, sekä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa maantieteellisten merkintöjen valvonnasta ja täytäntöönpanosta.
Ehdotuksen mukaan komissiolla on oikeus siirtää EUIPO:lta itselleen valta päättää asetusehdotuksen 17 artiklassa tarkoitetusta unionin rekisteröintihakemuksesta milloin tahansa ennen menettelyn päättymistä, jos tällainen päätös voi vaarantaa yleisen edun tai unionin kauppa- tai ulkosuhteet. Tätä oikeutta on tarkoitus käyttää vain silloin, kun politiikkaan liittyvät näkökohdat voivat syrjäyttää teollisoikeuksien tekniset näkökohdat, sillä maantieteellisillä merkinnöillä on merkittävä rooli unionin kauppa- ja ulkopolitiikassa.
Ehdotuksen mukaan rekisteröintimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa eli kansallisella tasolla jäsenvaltiot voivat periä maksuja kattaakseen asetusehdotuksen mukaisen suojajärjestelmän hallinnointikustannukset, mutta niiden on oltava tasoltaan kohtuullisia ja edistettävä maantieteellisten merkintöjen valmistajien kilpailukykyä. Maksujen tasoa määritettäessä tiettyjen yritysten, kuten mikro- ja pk-yritysten, erityinen tilanne voidaan ottaa huomioon muun muassa pienempinä maksuina. EU-tasolla eli rekisteröintimenettelyn toisessa vaiheessa EUIPO ei peri maksuja maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnistä, paitsi kun on kyse 15 artiklan mukaisesta suorasta rekisteröintimenettelystä.
Ehdotuksessa säädetään verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmän perustamisesta. Kun maantieteellistä merkintää koskeva hakemus jätetään, tieto- ja hälytysjärjestelmä ilmoittaa maantieteellisen merkinnän hakijoille kyseisen maantieteellisen merkinnän saatavuudesta verkkotunnuksena ja valinnaisesti tiedon kyseisen maantieteellisen merkinnän kanssa samanlaisen tai samankaltaisen rekisteröidyn tunnuksen rekisteröinnistä. Unioniin sijoittuneiden maakoodien ylätason verkkotunnusten rekistereiden on toimitettava teollisoikeuksien virastolle kaikki hallussaan olevat tiedot ja data, jotka ovat tarpeen verkkotunnus- ja hälytysjärjestelmän kannalta.
Myös asetusta (EU) 2017/1001 Euroopan unionin tavaramerkistä (EU-tavaramerkkiasetus) ehdotetaan muutettavaksi siten, että perustetaan vastaava verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä.
Maantieteellisten merkintöjen suoja
Ehdotuksessa säädetään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan tasosta. Lisäksi ehdotuksessa selvennetään yleisnimien käsitettä ja homonyymisten (nimiä, jotka saavat kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta) maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä sekä suhdetta tavaramerkkeihin. Ehdotuksessa myös määritellään maantieteellisen merkinnän suhde suojattuihin verkkotunnuksiin.
Ehdotukseen sisältyvät valmistajaryhmiä koskevat säännöt sekä valmistajaryhmien tehtävät ja oikeudet maantieteellisten merkintöjensä hallinnoinnissa, toiminnan edistämisessä ja valvonnassa. Ehdotuksen mukaisesti valmistajaryhmät voivat laatia tuote-eritelmän ja valvoa, että maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tuotantovaiheet ovat sen mukaisia, toteuttaa oikeustoimia maantieteellisen merkinnän ja suojan varmistamiseksi, sopia kestävyyssitoumuksista, toteuttaa toimia maantieteellisen merkinnän toiminnan parantamiseksi, kuten kollektiivisia markkinointi- ja mainontakampanjoita, tiedotus- ja menekinedistämistoimia sekä neuvontaa. Lisäksi ne voivat torjua maantieteellisen merkinnän väärentämistä ja tuote-eritelmän vastaisen maantieteellisen merkinnän vilpillistä käyttöä seuraamalla maantieteellisen merkinnän käyttöä sisämarkkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla sekä tarvittaessa tiedottamalla täytäntöönpanoviranomaisille mahdollisista väärinkäytöksistä.
Ehdotuksessa säädetään myös tuotteita sertifioivista elimistä, joiden valtuudet ja tehtävät ovat vielä valmistajaryhmiä laajemmat.
Valvonta ja täytäntöönpano
Ehdotus sisältää säännöt käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen valvonnasta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen tarkastaminen, että maantieteellisellä merkinnällä nimetty tuote on valmistettu vastaavan tuote-eritelmän mukaisesti, ja sen seuraaminen, miten maantieteellisiä merkintöjä käytetään markkinoilla.
Jäsenvaltioiden tulee nimetä virallisesta valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen, joka vastaa siitä, että asetusehdotuksen mukaisia toimia noudatetaan. Jäsenvaltio voi valita ottavansa käyttöön toimivaltaisten viranomaisten alaisen kolmannen tahon todentamisjärjestelmän tai tuotteita sertifioivia elimiä, joille toimeksianto annetaan. Tuote-eritelmien mukaisuutta valvotaan ennen kuin tuote saatetaan markkinoille sekä markkinoilla olon aikana riskianalyysiin perustuen ja riittävän usein ottaen huomioon vaatimustenvastaisuuksien todennäköisyyden. Tämä malli on jo käytössä maataloustuotteiden osalta. Jäsenvaltio voi myös sallia valmistajan omaan ilmoitukseen perustuvan todentamisjärjestelmän, jolla valmistajat todentavat tuotteen olevan tuote-eritelmän vaatimusten mukainen toimittamalla oman ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle ennen tuotteen markkinoille saattamista. Omien ilmoitusten ollessa käytössä toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava satunnaistarkastuksia. Edellä mainittu valvontamalli on kevyempi valvontamalli muita kuin maataloustuotteita varten sekä kustannuksiltaan edullisempi kuin maatalouden maantieteellisten merkintöjen mallin mukainen valvontajärjestelmä.
Ehdotuksessa suositellaan valmistajien käyttävän unionin tunnuksia ja mainintoja maantieteellisellä merkinnällä nimettyjen käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden pakkauksissa.
Ehdotuksessa vahvistetaan valmistajiin kohdistettavan valvonnan lisäksi säännöt, joiden avulla jäsenvaltiot voivat estää tai lopettaa alueellaan tapahtuvan maantieteellisten merkintöjen muun väärinkäytön.
Seuraamusten osalta asetusehdotuksessa jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään asetuksen säännösten noudattamatta jättämiseen ja rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.
Kansainväliseen rekisteriin kirjatut maantieteelliset merkinnät ja muiden säädösten muutokset
Ehdotuksella muutetaan neuvoston päätöstä (EU) 2019/1754 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/1753. Muutoksia tarvitaan mm. sen mahdollistamiseksi, että EUIPO toimii Lissabonin järjestelmän mukaisena toimivaltaisena viranomaisena, sekä käsiteollisuus- ja teollisuustuotteita koskevien kansainvälisten hakemusten jättämisen ja käsittelyn varmistamiseksi toimivaltaisen EU-viranomaisen toimesta.
Tavaramerkkiasetusta (EU) 2017/1001 ehdotetaan muutettavaksi siten, että EUIPO:lle osoitettuihin tehtäviin lisätään käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen hallinnointia ja edistämistä koskevat tehtävät. Tavaramerkkiasetusta muutetaan myös siten, että perustetaan EU-tavaramerkkejä varten verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmä, joka vastaa käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen asetusehdotuksella perustettua varoitusjärjestelmää.
Tekninen apu
Ehdotuksessa siirretään komissiolle valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti delegoituja säännöksiä, joilla annetaan EUIPO:lle tehtäväksi sellaisten kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen, jotka ehdotetaan suojattavan kansainvälisten neuvottelujen tai kansainvälisten sopimusten nojalla, tutkiminen ja muita asiaan liittyviä tehtäviä. Tämä ei kuitenkaan koske Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan mukaisia kolmansien maiden käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että EUIPO:lle voidaan ulkoistaa kansainvälisten neuvottelujen ja kansainvälisten sopimusten yhteydessä maantieteellisiin merkintöihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä, joihin ei liity kauppa- tai ulkopoliittisia näkökohtia.
Täydentävät säännökset
Täydentävissä säännöksissä määritetään komission valtuudet antaa delegoituja säädöksiä tämän asetusehdotuksen tiettyjen artiklojen täydentämiseksi tai muuttamiseksi liittyen mm. rekisteröinnin peruuttamismenettelyyn, rekisteröintihakemuksen mukana seuraavaan asiakirja-aineistoon, unionin rekisteröintihakemuksiin, käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen unionin rekisteriin, valituksen tekemiseen ja käsittelyyn, valmistajien omaan ilmoitukseen sekä EUIPO:n antamaan tekniseen apuun.
Siirtymä- ja loppusäännökset
Käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen kansallisen suojan voimassaolo lakkaa vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle ja EUIPO:lle, mitä oikeudellisesti suojattuja tai käytössä vakiintuneita nimiään ne haluavat rekisteröidä ja suojata tämän asetuksen mukaisesti.
Ehdotuksessa säädetään myös siirtymäkauden kansallisesta suojasta sekä jäsenvaltioiden raportointivelvollisuudesta, joka kohdistuu maantieteellisten merkintöjen valvontastrategiaan ja valvonnan tuloksiin.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto voi hyväksyä sen, että EU:ssa luodaan erillinen suojajärjestelmä käsiteollisuus- ja teollisuustuotteille. Valtioneuvosto korostaa, että toimiva immateriaalioikeuksien järjestelmä on keskeinen tekijä teollisuuden innovoinnin ja kilpailukyvyn kannalta. Valtioneuvosto pitää näin ollen tärkeänä, että mahdollinen uusi suojamuoto on johdonmukainen ja yhteensopiva jo olemassa olevan immateriaalioikeusjärjestelmäkokonaisuuden kanssa, eikä heikennä olemassa olevien immateriaalioikeuksien, erityisesti tavaramerkin suojaa. Valtioneuvosto pitää niin ikään tarkoituksenmukaisena komission pyrkimystä luoda käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmästä yhteensopiva jo olemassa olevan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmän kanssa.
Valtioneuvosto kannattaa komission tavoitetta parantaa asetusehdotuksella Euroopan unionin globaalia kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Tehokkaasti toimiva teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä on keskeinen talouskasvun ja vihreän ja digitaalisen talouden mahdollistaja. Valtioneuvosto kannattaa kaikkia toimia, joilla edistetään yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, sekä muiden oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia hyötyä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaasta käytöstä ja täytäntöönpanosta.
Valtioneuvosto katsoo, että komission vaikutusarvio osoittaa unionin laajuisen käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan vaikuttavan myönteisesti EU:n kilpailukykyyn sekä asemaan kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Valtioneuvoston käsityksen mukaan asetusehdotus ja komission vaikutusarviointi eivät myöskään anna syytä olettaa, että komission ehdotus heikentäisi tavaramerkkioikeutta perusteettomasti tai vaikuttaisi muutoin negatiivisesti tavaramerkkijärjestelmään tai sen kehittämiseen, taikka muihin immateriaalioikeuksiin.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, ettei mahdollisen uuden suojajärjestelmän perustamisesta aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa yrityksille ja yksittäisille jäsenvaltioille, ja että järjestelmä on riittävän yksinkertainen ja tehokas. Valtioneuvosto kannattaa jäsenvaltioille jätettävän joustoja rekisteröintimenettelyn, valvonnan ja täytäntöönpanon suhteen.
Asetusehdotuksen artikla 31 verkkotunnusten tieto- ja hälytysjärjestelmän perustamisesta, jonka mukaan unioniin sijoittautuneiden maakoodien ylätason verkkotunnusten rekistereiden olisi toimitettava EUIPO:lle ’hallussaan olevat tiedot ja data, jotka ovat tarpeen verkkotunnus- ja hälytysjärjestelmän toiminnan kannalta’, sekä vastaava 61 artikla, jolla muutetaan EU-tavaramerkkiasetusta ovat valtioneuvoston käsityksen mukaan teknisesti vaikeat toteuttaa ja artiklojen vaikutuksia mm. henkilötietojen suojaan on tarkasteltava huolellisesti neuvottelujen aikana.
Asetusehdotuksen artiklaa 56, jossa säädetään seuraamuksista asetuksen säännösten noudattamatta jättämisestä, tulisi valtioneuvoston käsityksen mukaan selkiyttää ja sanktioiden kohteena oleva toiminta ilmaista täsmällisesti yleislausekkeiden sijaan.
Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksessa komissiolle ehdotetut toimivallan siirrot ovat lähtökohtaisesti riittävän täsmällisiä, oikeasuhtaisia, tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja.