Yleistä

Hallitukselta odotettiin kehysriihestä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista, työllisyystoimista sekä talouskasvua vahvistavista uudistuksista. Hallitus jätti kuitenkin nämä tekemättä. Hallituksen tekemättä jättäminen on vahingollista Suomen taloudelle ja työllisyyden edistämiselle. 

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi talouskasvuun ja työllisyystilanteeseen. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan, vaikuttaa myös talouden näkymiin. Näkymät ovat epävarmat. 

Useiden elinkeinojen osalta on ollut käytössä voimakkaita rajoitustoimenpiteitä, mikä on lisännyt lomautuksia ja irtisanomisia. Uusi kasvu edellyttää hallitukselta päämäärätietoista politiikkaa ja reformeja, joilla työllisyysaste nostetaan pohjoismaiselle tasolle.  

Hallitus ei ole luonut uskottavaa kuvaa, jolla talouskasvua vauhditetaan ja uusia työpaikkoja luodaan. Haasteemme eivät ole kadonneet mihinkään: väestömme ikääntyy ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu. 

Työllisyyden edistämisen linjaukset

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että hallituksen linjaukset työllisyyden edistämisestä jäävät kauaksi hallituksen itse itselleen asettamista tavoitteista. Hallituksella ei ole uskottavaa näkymää siitä, millä tavalla Suomeen luodaan uusia työpaikkoja.  

Mikäli suuntaa ei saada käännettyä, on edessämme velkaantumisen ja näivettymisen tie. Emme voi hyväksyä, että kerta toisensa jälkeen pääministeri Marinin hallitus ei kykene tekemään todellisia työmarkkinauudistuksia. 

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan tällä vaalikaudella merkittäviä työllisyysuudistuksia, joilla Suomen työllisyysastetta nostetaan. Kokoomus haluaa varmistaa, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä painottaa, että lisäämällä paikallista sopimista voitaisiin luoda uusia työpaikkoja. Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin. Henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin. Neuvotteluasetelman on oltava tasapainoinen. 

Työn on oltava aina sosiaaliturvalla oloa kannattavampaa. Kokoomus porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Jopa 60 prosenttia työttömyysjaksoista päättyy ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tuen parantaminen ensimmäisten tukikuukausien aikana parantaa muutosturvaa ja tukee työvoimavirtoja ja siten edelleen tuottavuutta. Tuen porrastamisella on kyselyiden mukaan suomalaisten enemmistön tuki. 

Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että kannustinloukkuja puretaan. Kannustinloukkuja on nykyjärjestelmässämme niin toimeentulotuessa kuin yleisessä asumistuessa. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää kannatettavana hallituksen tavoitetta työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Hallitus on tämän tavoitteen saavuttamiseksi ottanut pieniä askelia eteenpäin. 

Hallituksen keinot ovat kuitenkin vielä vaatimattomat. Kokoomus on esittänyt, että luodaan reilun työnantajan sertifikaatti yrityksille, joilla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. Sertifikaatin saava yritys sitoutuu omavalvontaan sekä raportointiin. Työlupahallintoa on automatisoitava ja digitalisoitava.  

TE-palveluiden siirto kuntiin

Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää kannatettavana, että jatkossa kunnat vastaavat yhä enenevässä määrin työllisyydenhoidon palveluista. Samaan aikaan, kun hallitus valmistelee TE-palveluiden siirtoa kunnille, on hallitus siirtänyt kaikkein vaikeimmin työllistyvien palvelut perustettaville hyvinvointialueille. 

Kuntakokeilussa on edellä esitetyin perustein tavoitteena tehostaa nimenomaan vaikeimmin työllistyvien asiakasryhmien työllisyyspalveluita. Nämä ovat usein henkilöitä, jotka vaativat myös muita palveluita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vahvistaakseen omaa työkykyisyyttään. 

Pelkästään TE-palveluiden siirrolla kuntien järjestämisvastuulle ei voida saavuttaa riittävää työllisyysasteen nostoa. Tällä uudistuksella ei myöskään luoda uusia työpaikkoja tai edellytyksiä kasvulle. 

Lopuksi

Kokoomuksen valiokuntaryhmä painottaa, että pelkät tavoitteet eivät riitä vaan tarvitaan päätöksiä, joilla työllisyysastetta nostetaan. Työllisyysasteen nostaminen on edellytys talouskasvulle sekä edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kestävälle rahoitukselle. Meidän on myös varmistettava, että Suomi on tulevaisuudessa houkutteleva maa investoida. Tarvitsemme lisää pääomia ja innovaatioita uuden kasvun luomiseksi.  

Hallituksen työllisyyspolitiikkaa voidaan luonnehtia kunnianhimottomaksi. Tämä ei ole Suomen eikä suomalaisten etu. On myös ristiriitaista, että hallitus ei päätöksillään tule saavuttamaan itselleen asettamiaan tavoitteita.  

Yleistä

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää huolestuttavana jatkuvaa ja entisestään pahentunutta julkisen talouden epätasapainoa, jonka useat asiantuntijat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin. Koronakriisi on kiistatta vaikuttanut negatiivisesti Suomen taloudelliseen tilanteeseen. On kuitenkin kyseenalaista, että hallitus on koronakriisin varjolla luistanut vastuullisen talouspolitiikan harjoittamisesta siinä suhteessa, että julkisen talouden tervehdyttämistä ei ole aloitettu ja julkisen talouden rakenteellinen menojen ja tulojen epätasapaino tulee tulevina vuosina kasvamaan. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä tulee pysymään mittavana ja velkasuhde jatkaa kasvuaan kuluvan vuosikymmenen loppua kohden. Hallitus ei siis tule pääsemään tavoitteeseensa julkisen velkasuhteen taittamisesta.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että työllisyysastetta pystytään nostamaan entisestään. Hallituksen päättämillä toimilla tavoitellaan siis 80 000:ta lisätyöllistä. Päätettyjä toimenpiteitä ovat mm. olleet työttömyysturvan lisäpäivistä luopuminen, ns. pohjoismainen työnhakumalli, työ- ja elinkeinopalveluiden kuntasiirtoon liittyvä rahoitusuudistus ja oppivelvollisuuden laajentaminen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa Suomen Yrittäjien näkemyksen siitä, ettei näillä toimenpiteillä tulla saavuttamaan 80 000:ta uutta lisätyöllistä, vaan osa tehdyistä toimenpiteistä ja niiden laskennalliset työllisyysvaikutukset on selvästi yliarvioitu. Suomen Yrittäjien arvion mukaan positiivisesti arvioiden toimenpiteet voisivat luoda noin 40 000—45 000 uutta laskennallista työpaikkaa, eli rakenteita uudistavia päätöksiä tarvittaisiin vielä noin 40 000 lisätyöllisen saavuttamiseksi. Työllisyyden kannalta oleelliset päätökset paikallisesta sopimisesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sosiaalisen turvan uudistamisesta jäivät tekemättä. Vallitsevassa tilanteessa olisi tehtävä elvyttävän kysyntäpolitiikan sijaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät avoimella sektorilla tehtyjen työtuntien määrää sekä nostavat tuottavuutta. Keskeinen uudistustarve on sosiaaliturvan uudistaminen aidosti työntekoon kannustavaksi. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erityisen huolestuttavana sote-uudistuksen vaikutuksia julkiseen talouteen. Sote-uudistuksen tarkoituksena oli lisätä tuottavuutta ja tuoda säästöjä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa, eikä sote-uudistus ole helpottamassa julkisen talouden kestävyysvajetta. Suomen Yrittäjien mukaan hallitus ei ole kyennyt esittämään minkäänlaisia tosiasiallisia keinoja hidastaa kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden budjettirajoitteen sitovuus on nimellinen, ja tosiasiallisesti valtio on sitoutunut lisärahoittamaan kustannukset. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että muun muassa palkkaharmonisaation ja tietojärjestelmiin tehtävien muutosten kustannuksista ei ole kyetty esittämään täsmällisiä arvioita ja useat hyvinvointialueet ovat arvioineet, ettei rahoitus riitä näihin kustannuksiin. 

Julkisessa taloudessa on kuitenkin rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Tästä syystä olisi tarpeen käydä julkisen talouden menorakenne ja -taso huolellisesti läpi ja aidosti keskittyä hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta tärkeiden ydintehtävien turvaamiseen. Muiden menojen rahoittaminen, ainakaan nykyisellä tasolla, ei ole perusteltua. Leikkauksia erityisesti kuntasektorilla on tiedossa, koska osana hallituksen jo vuoden 2021 kehysriihessä sopimaa 370 miljoonan euron säästöjen kokonaisuutta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan vuonna 2023 uusi 43 miljoonan euron leikkaus ja vuodesta 2024 lähtien lakisääteisten peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään pysyvästi 33 miljoonalla eurolla.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää myös huomiota inflaatioon ja erityisesti kasvaneisiin polttoaineiden hintoihin. Liikkumiskustannusten kasvu voi heikentää erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella työnteon kannattavuutta merkittävästi ja aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuongelman, jossa työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa, koska työmatkakustannukset ovat niin suuret. Tämä aiheuttaa ongelmia niin alueiden yritystoiminnalle kuin kunnille, mikäli työikäisten muuttoliike pois pienemmistä kunnista kaupunkeihin kiihtyy. Merkittävä osa polttoaineiden hinnasta on veroa, ja hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin liikkumiskustannusten laskemiseksi esimerkiksi tilapäisten veronalennusten muodossa, jotta palkankorotuspaineita pystyttäisiin laskemaan, jottei Suomen kilpailukyky heikkene entisestään. Polttoaineiden hinnoilla on myös suuri merkitys yritysten kannattavuuteen kuljetuskustannusten muodossa. Hallitukselta tarvittaisiin nyt viipymättä tehokkaita toimenpiteitä inflaatiokierteen syntymisen ehkäisemiseksi ja palkansaajien ostovoiman nostamiseksi.