Työttömyysturva ja yritystoiminnan aloittaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla työttömyysturvalain muutoksilla on tavoitteena kannustaa työttömiä työnhakijoita aloittamaan yritystoiminta sekä hakeutumaan töihin myös etäälle omasta asuinpaikastaan. Jos työtön työnhakija aloittaa yritystoiminnan, toiminnan sitovuutta eli sen pää- tai sivutoimisuutta ei jatkossa enää arvioida neljän kuukauden ajalta toiminnan aloittamisesta lukien. Arviota ei myöskään tehdä, jos työtön työnhakija työllistyy omassa työssään. Työnhakija saa mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta, työttömyysturvan suojaosan ylittävä tulo otetaan huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä. Yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta saavan on kuitenkin oltava kokopäiväisen työn työnhakijana, eikä aloitettu yritystoiminta ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää uudistusta kannatettavana. Erityisesti aloittavaan yrittäjyyteen liittyy usein merkittävä toimeentuloriski. Uudistus alentaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi, kun työttömyysetuus turvaa toimeentuloa eikä uhkana ole etuuden välitön menettäminen. Mikäli työttömyyden katkaisu onnistuu yritystoiminnalla tai työllistymällä omassa työssä, vähenevät myös julkiselle taloudelle aiheutuvat työttömyyden kustannukset, vaikka aluksi uudistuksesta koituukin työttömyysmenojen kasvua.
Arvio siitä, onko työttömänä aloitettu yritystoiminta sivu- vaiko päätoimista, tehdään neljän kuukauden jälkeen, kuten nykyisin. Jos yritystoiminta on edelleen sivutoimista, työttömyysetuuden maksaminen voi jatkua. Valiokunta toteaa, että yritystoiminnan sitovuuden arviointi on tällöin yleensä yhtä vaikeaa kuin yritystoiminnan alkaessakin. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanossa pyritään yhdenmukaisten ratkaisuperiaatteiden löytämiseen, jotta yritystoiminnan arviointi olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri tilanteissa ja eri työttömyyskassoissa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ehdottanut, että harkinta yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden osalta poistettaisiin myös niissä tilanteissa, joissa yritystoiminta on aloitettu irtisanomisaikana, kun työ on päättymässä tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi, tai silloin, kun toiminta on aloitettu työssä ollessa ja työsuhde päättyy sen määräaikaisuuden vuoksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotettu muutos edellyttäisi varautumista työttömyysturvamenojen kasvuun arviolta 28—32 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus olisi noin 17 miljoonaa euroa. Lisäksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta laajentaa säännöksen soveltamista niin, että se soveltuu myös työttömänä olevaan perheenjäseneen, joka ryhtyy osaomistajayrittäjäksi toiminnassa olevaan perheyritykseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä esitystä kannatettavana, koska esitys toisi perusteetonta etua yritykselle, joka käyttäisi työttömän työpanosta ilman yritykselle aiheutuvia kustannuksia. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että nyt hyväksyttävän uudistuksen vaikutuksia työllistymiseen seurataan ja myöhemmin tarkastellaan uudistuksen laajentamistarpeita.
Valiokunta korostaa, ettei esityksellä muuteta starttirahaa koskevaa sääntelyä. Nyt ehdotetulla muutoksella turvataan toimeentuloa työttömänä aloitetun yritystoiminnan alussa. Sen sijaan starttirahan suuruus ei ole sidottu ansioihin tai työttömyysetuuden suuruuteen, vaan se on kaikille aloittaville yrittäjille saman suuruinen. Lisäksi sitä myönnetään vain päätoimiseen yritystoimintaan. Starttirahaan liittyy myös yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät arvioinnit ja tukipalvelut, joita ei liity työttömyysturvaan. Työttömyysetuuden turvin aloittava yrittäjä voi neljän kuukauden jälkeen saada starttirahaa, jos yritystoiminta tässä vaiheessa muuttuu päätoimiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömyysturvan ja starttirahan myöntämiskriteereistä ja eroavuuksista informoidaan riittävästi yritystoiminnan aloittamista harkitsevia.
Liikkuvuusavustus
Liikkuvuusavustuksella kannustetaan työtöntä ottamaan työtä vastaan myös etäältä omasta asuinpaikastaan tai muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Avustuksella pyritään lisäämään työttömien alueellista liikkuvuutta ja työvoiman saatavuutta sekä turvaamaan työllistyvän toimeentuloa. Liikkuvuusavustusta on voitu myöntää kuluvan vuoden alusta lähtien, mutta sen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Nyt ehdotettavilla muutoksilla avustuksen käyttöä pyritään lisäämään. Liikkuvuusavustusta voidaan jatkossa maksaa myös osa-aikatyön samoin kuin alkavaan työhön liittyvän koulutuksen ajalta. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen. Jatkossa avustus maksetaan korotettuna huoltovelvollisuuden sekä erityisen pitkien työmatkojen perusteella. Lisäksi liikkuvuusavustusta voidaan maksaa takautuvasti. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia työvoiman liikkuvuuden sekä työtä vastaan ottavan toimeentulon kannalta tarkoituksenmukaisina ja korostaa, että tarjottaessa työtä aiempaa pidemmiltä etäisyyksiltä työttömiä on tarpeen informoida saatavilla olevista tukimuodoista.
Liikkuvuusavustukseen ehdotetut muutokset lisäävät osaltaan työtä toimeenpanossa, kun avustukseen liitetään erilaisia korotusperusteita. Lisäksi osa-aikatyössä avustusta maksetaan vain työssäolopäiviltä, jolloin maksatus voi tapahtua vasta jälkikäteen, kun toteutuneet työpäivät ovat tiedossa. Valiokunta huomauttaa, että työttömyysturvan kehittämisessä on tavoitteena ollut yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa työttömyyden aikaisia eri tukimuotoja. Esimerkiksi päivärahojen erilaisia korotusosia on poistettu. Valiokunta tähdentää edelleen työttömyysturvan selkeyttämistarvetta.
Työttömyysturva ja ammatilliset opinnot
Ammatillisen koulutuksen sekä opintotuen uudistamisen johdosta päätoimisten opintojen määrittelyä ehdotetaan työttömyysturvalaissa yhdenmukaistettavaksi opintotukilainsäädännön kanssa. Uudistuksen johdosta jatkossa jotkin sellaiset ammatilliset toisen asteen opinnot, jotka nyt yksittäisen henkilön kohdalla arvioitaisiin sivutoimisiksi hänen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa perusteella, voivat jatkossa olla suoraan lain nojalla päätoimisia ja oikeuttaa työttömyysturvan sijasta opintotukeen. Tällöin ei erikseen tarvitse selvittää opintojen laajuutta. Valiokunta pitää ehdotettua muutosta etuuksien suhdetta selkeyttävänä. Säännöksen toimivuutta on kuitenkin syytä seurata, jotta työttömänä koulutuksessa aloittava ei jää vaille toimeentulon turvaa.