Viimeksi julkaistu 8.7.2025 17.11

Pöytäkirjan asiakohta PTK 29/2024 vp Täysistunto Keskiviikko 3.4.2024 klo 14.00—19.50

4. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysHE 6/2024 vp
Valiokunnan mietintöHaVM 3/2024 vp
Ensimmäinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 3/2024 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän mietinnön tulee esittelemään valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas. 

Keskustelu
15.39 
Mauri Peltokangas ps 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön niin sanottu erityisosaajadirektiivi. Uudistetun erityisosaajadirektiivin tavoitteena on luoda unionin laajuinen selkeä ja avoin maahanpääsyjärjestelmä, jolla saadaan houkuteltua kolmansista maista korkean osaamistason työntekijöitä tulemaan ja jäämään unioniin ja edistettyä kyseisten työntekijöiden liikkuvuutta.  

Arvoisa puhemies! Ehdotetussa laissa säädetään nykyistä tarkemmin Euroopan unionin sisäisen kortin, anteeksi, sinisen kortin myöntämisestä, sitä koskevan hakemuksen hylkäämisestä, luvan uusimatta jättämisestä ja peruuttamisesta sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä. Ehdotetun lain voimaantulolla on kiire, sillä direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyi 18.11.23, ja komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.  

Nostan tässä muutamia esityksen valiokuntakäsittelyssä nousseita seikkoja esiin.  

Arvoisa puhemies! Ehdotetun lain tavoitteena on tehdä Euroopan unionin sinisestä kortista houkuttelevampi lupa. Ulkomaalaislaissa säädetään Euroopan unionin sinisen kortin lupaa nähden rinnakkaisesta kansallisen erityisosaaja-asiantuntijan oleskeluluvasta, jonka palkkakynnys on ollut vähintään 1,0 kertaa keskimääräinen bruttovuosiansio.  

Nyt tässä esityksessä Euroopan unionin sinisen kortin luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnyksen kerroin lasketaan 1,5:stä samaan kansallisen erityisasiantuntijan palkkakynnyksen kertoimeen eli 1,0:aan, joka on samalla direktiivin mukainen alaraja.  

Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa Euroopan unionin sinistä korttia on haettu suhteellisen vähän juuri korkean palkkavaatimuksen takia. Hallituksen esityksessä todetaan, että luvan myöntämisen edellytyksenä olevan palkkakynnyksen kertoimen laskulla entistä useampi kansallisen erityisasiantuntijan luvan hakijoista hakisi Euroopan unionin sinisen kortin.  

Sinisen kortin etuna ulkomaalaisen työntekijän kannalta on sen mahdollistama Euroopan unionin sisäinen liikkuvuus, mahdollisuus saavuttaa sen avulla helpommin pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen status sekä työttömyystilanteissa suoja-aika, jonka kuluessa lupaa ei saa peruuttaa. Hallintovaliokunta kannattaa esityksen tavoitetta tehdä Euroopan unionin sinisestä kortista nykyistä houkuttelevampi lupa ja pitää perusteltuna, että molemmissa luvuissa sekä kansallisen erityisasiantuntijan että nyt käsittelyssä olevan Euroopan unionin sinisen kortin luvan edellytyksenä on samantasoinen palkkakerroin.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan sinisen kortin haltijoilla on työsuhteen päättyessä tai töiden loppuessa velvoite työllistyä uuteen työhön kolmen kuukauden määräajassa. Mikäli uudelleen työllistyminen ei onnistu, henkilö menettää sinisen kortin oleskeluluvan. Osa valiokunnassa kuultavina olleista piti kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä ja myös houkuttelevuutta heikentävänä tekijänä ja ehdotti määräajan pidentämistä kuuteen kuukauteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräajan pidennystä kuuteen kuukauteen on kuitenkin tarkoitus valmistella toisen lainsäädäntöhankkeen yhteydessä. Kyseinen määräajan laajennus koskisi tällöin Euroopan unionin sinisen kortin lisäksi kansallista erityisasiantuntijan oleskelulupaa, kasvuyrittäjän eli niin sanotun startup-yrittäjän oleskelulupaa ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevassa niin sanotussa ICT-laissa tarkoitettuja johtajia ja asiantuntijoita.  

Saadun selvityksen mukaan tavoite on, että lain muutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alkupuolella. Valiokunta pitää yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna sitä, että määräaikaa koskevat muutokset valmistellaan samanaikaisesti kaikille edellä mainituille tahoille.  

Mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitos.  

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Räsänen, Hanna. 

15.44 
Hanna Räsänen kesk :

Arvoisa puhemies! Teimme valiokuntakäsittelyssä vastalauseen valiokunnan mietintöön. Perusteluina meillä olivat seuraavat: 

Emme pidä, kuten eivät useat valiokunnan kuulemat asiantuntijatkaan, tarkoituksenmukaisena, että EU-direktiivin implementoinnissa säädettäisiin erityisosaajien tiukasta kolmen kuukauden työttömyyden keston aikarajasta samaan aikaan, kun hallitus jo valmistelee kansallisen erityisasiantuntijan oleskeluluvan työttömyyden suoja-ajaksi kuuden kuukauden aikarajaa, kuten äsken kuulimmekin. Selvyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi aikarajan pitäisi olla samanpituinen sekä kansallisessa erityisosaajan luvassa että sinisen kortin haltijan luvassa, eli molemmissa tämän aikarajan tulisi olla kuusi kuukautta.  

Ristiriita puheena olevassa aikarajassa ei ole merkitykseltään pieni. Jo lähtökohtaisesti OECD:n maavertailussa Suomi on vasta sijalla 14, kun mitataan kohdemaan houkuttelevuutta kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Nyt esitetty vain kolmen kuukauden määräaika on omiaan entisestään vaikeuttamaan tilannetta. Se luo huomattavan epävarmuustekijän erityisosaajalle itselleen sekä myös hänen mukanaan tuleville puolisolle ja lapsille, joiden oleskeluoikeus on sidottu työhön tulleen oleskelulupaan. Liian lyhyt määräaika on omiaan heikentämään lisää Suomen houkuttelevuutta maana tehdä töitä. Varsinkin erityisosaajien kohdalla työnantajien rekrytointiprosessit ovat usein aikaa vieviä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lainvalmistelijat myönsivät kahdesta eripituisesta määräajasta johtuvan ristiriidan, mutta sitä ei voitu enää korjata aikapulan takia. Tämä kertoo heikosta poliittisesta johtamisesta lainvalmisteluvaiheessa.  

Huomautamme painokkaasti, että Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa paikkaamaan muun muassa eläköitymisestä aiheutuvaa työntekijäpulaa. Siksi nyt esitetty kolmen kuukauden määräaika hankkia uutta työtä maasta poistamisen uhalla on yleisesti hyväksytyn tavoitteen vastainen.  

Hallitus on epäoikeudenmukaisella toiminnallaan vesittämässä omaa hallitusohjelmaansa houkutella ulkomaisia erityisosaajia Suomeen tekemään töitä. Samalla se tulee huomaamattaan leikanneeksi itse Suomen kipeästi tarvitsemia talouskasvun eväitä. 

Tästä syystä teimme kyseiseen lakiesitykseen vastalauseen ja esitimme vastalauseen mukaisia muutosehdotuksia 5 §:ään ja 9 §:ään. Esitän samat myös nyt tässä salissa. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen. 

15.47 
Eemeli Peltonen sd :

Arvoisa puhemies! Tänään on uutisoitu valtiovarainministeriön osastojohtajan merkittävästä arviosta koskien työperäisen maahanmuuton tarvetta Suomeen. Arvostettu osastojohtaja arvioi, että Suomi tarvitsee merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa, jotta pystymme vastaamaan maamme talouden pitkän aikavälin haasteisiin. Tätä samaa viestiä myös monet muut asiantuntijat ovat tuoneet esiin, niin myös me sosiaalidemokraatit täältä oppositiosta eri yhteyksissä tälläkin vaalikaudella. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, osaajia, tekijöitä, jotta pystymme vastaamaan tähän rapautuvaan huoltosuhteeseen, joka suomalaista yhteiskuntaa ja talouttamme tällä hetkellä painaa. Valitettavasti hallituksen politiikan anti työperäisen maahanmuuton edistämiseksi hallitusti on jäänyt vaisuksi ja useita esityksiä voidaan pitää jopa sellaisina, että ne pikemminkin vaikeuttavat osaajien hakeutumista Suomeen ja Suomen houkuttelevuutta. 

Yksi paljon kritisoitu toimi on niin sanottu kolmen kuukauden maastapotkulaki tai, lievemmin ilmaistuna, kolmen kuukauden sääntö uudelleentyöllistymiseen. Siinä työn perässä muuttaneille asetettaisiin kolmen kuukauden ehdoton määräaika työllistyä uudelleen työttömyyden kohdatessa. Sama velvoite toistuu myös nyt käsittelyssä olevan EU-direktiivin implementoinnissa tässä hallituksen esityksessä, joka koskee niin kutsuttua sinistä korttia ja sinisen kortin haltijoita. Vaikka hallitus on perustellusti ja oikein kertonut, että se tulee tätä kolmen kuukauden sääntöä lieventämään kuuteen kuukauteen erityisosaajien kohdalla, niin tuo linjaus ei vielä tässä esityksessä näy. Asia luvataan korjata sitten myöhemmin, jotta tätä eritahtisuutta ei näissä eri luvissa syntyisi jatkossa. 

Mutta kyllä me sosiaalidemokraatit ajattelemme myöskin niin, että tämä asia olisi pitänyt korjata jo tähän hallituksen esitykseen ja varmistaa se, että tätä kolmen kuukauden määräaikaa, kolmen kuukauden sääntöä, ei jää näiden sinisen kortin haltijoiden kohdalla voimaan. Siksi kannatan edustaja Räsäsen tekemiä vastalauseen mukaisia muutosehdotuksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen. 

15.50 
Rami Lehtinen ps :

Arvoisa rouva puhemies! EU:n sininen kortti on tehty, jotta EU-maat pystyisivät kilpailemaan globaalissa kilpailussa kolmansien maiden korkeatasoisista osaajista. Se on täysin verrattavissa yhdysvaltalaiseen green cardiin, mutta kortin myöntämismäärissä on ollut valtava ero green cardin eduksi. Siksi onkin perusteltua päivittää sinisen kortin ehtoja.  

Mielestäni on hyvä asia, että kortin saamisen edellytyksenä ei ole pelkästään korkean tutkinnon suorittaminen, vaan osaamisen voi osoittaa myös tosiasiallisella työllä.  

Hallintovaliokunnassa myös palkkakertoimen laskemisella koettiin olevan merkittävä vaikutus sinisen kortin houkuttelevuuden lisäämiseksi, ja se on hyvä asia. On kuitenkin todettava, että Suomeen tulon houkuttelevuuteen vaikuttaa moni muukin asia, kuten korkea palkkataso ja verotus, jotka ovat Suomessa verrokkimaihin nähden merkittävästi eri tasolla.  

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Nyt ei taida olla muita puheenvuoropyyntöjä, joten yleiskeskustelu on päättynyt. 

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.