Viimeksi julkaistu 10.7.2025 16.29

Pöytäkirjan asiakohta PTK 86/2024 vp Täysistunto Tiistai 17.9.2024 klo 14.00—17.41

5. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 92/2024 vp
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. 

Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille esittelee asian ministeri Rydman. Olkaa hyvä. 

Keskustelu
15.06 
Elinkeinoministeri Wille Rydman 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä on tosiaan hallituksen esitys laeiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön niin sanottua Daisy Chain -vähennysjärjestelmää koskeva muutosdirektiivi. Direktiivi koskee keskeisesti suurien pankkiryhmien niin sanotuille väliyhtiöille asetettavia sisäisiä omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksia. Suomessa ei ole tällaisia direktiivin tarkoittamia väliyhtiöitä. 

Lisäksi direktiivin muutoksista johtuen Rahoitusvakausvirasto ei pääsääntöisesti saisi enää asettaa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta sellaiselle pankille tai sijoituspalveluyritykselle, jonka kaatuminen hoidettaisiin maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tällaisten laitosten osalta vähimmäisvaatimus on kuitenkin tälläkin hetkellä vastannut sen vakavaraisuusvaatimuksiin liittyvää omien varojen vaatimusta. Käytännössä direktiivillä ei siis ole vaikutusta Suomessa. 

Daisy Chain -direktiivin täytäntöönpanon lisäksi esityksessä esitetään eräitä muita tarvittavia yksittäisiä teknisiä muutoksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettuun lakiin, luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ja sijoituspalvelulakiin, joilla täydennetään ja täsmennetään aiemman kriisinratkaisudirektiivin täytäntöönpanoa. Esimerkiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten holdingyhtiöiden käsittelyä kriisinratkaisusuunnitelmissa ja menettelyissä täydennettäisiin, ja voimassa oleva velkojien maksusaantijärjestys ulotettaisiin koskemaan myös holdingyhtiöitä. 

Lisäksi esitetään, että rahoitusvakausviranomaisesta annettua lakia muutettaisiin. Esityksen mukaan Rahoitusvakausvirasto voisi siirtää eräitä avustavia tehtäviä palveluntarjoajalle ja talletussuojakorvausten maksuvelvollisuutta koskevaa ilmoitusta ei tarvitsisi julkaista enää Virallisessa lehdessä, vaan ilmoitus suurimmissa sanomalehdissä ja verkkosivuilla olisi riittävää. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan direktiivissä kansalliselle täytäntöönpanolle asetetussa määräajassa eli 13. päivänä marraskuuta kuluvaa vuotta. 

Arvoisa rouva puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnalta. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Keskusteluun. Edustaja Kurvinen. 

15.09 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kysymys tällaisesta hyvin monimutkaisesta finanssi- ja rahoitusalan lainsäädännöstä, joka varmaankaan ei juuri kosketa kansanedustajienkaan arkea ja sitä harvemmin tavallisen ihmisen tai yrittäjän arkea, ja veikkaanpa niin, että ammattiveljeni ja ‑sisareni, juristit, tästä tekevät sitten omaa elantoaan, kun tulkitsevat näitä erilaisia sääntöjä. 

Mutta kun täällä nyt on rahoitusalan lainsäädäntö pöydällä, niin on varmaan mahdollisuus hieman kommentoida myös vastaavalle ministerille niitä viestejä, mitä itse saan, kun liikun tuolla yrityskentällä ja tapaan varsinkin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa pk-yrityksiä. Kyllähän siellä kova huoli on rahoituksen saatavuudesta. Yleinen viesti on se, että kun varmasti me kaikki tässä salissa — edustamme sitten Orpon hallituksen puolueita tai oppositiopuolueita — näemme, että Suomessa tarvitaan taloudellista kasvua ja Suomessa tarvitaan uusia investointeja ja voimakkaampaa yrittäjyyttä ja toivon mukaan myös kasvuhakuista yrittäjyyttä, niin kyllä ihan käytännön ongelmaksi on muotoutumassa se, että tällä hetkellä varsinkin perinteinen pankkisektori on todella varovaista ja on todella vaikea saada yritysrahoitusta varsinkin sille pk-kentälle, joka on tämän pelin ratkaisu varmaan ainakin meistä suurimman osan mielestä. 

Toivoisin todella, että kun kuitenkin Orpon hallitus ilmeisesti yrittää Suomen taloutta pelastaa, niin myös tälle sektorille löytyisi joitakin ratkaisuja, joilla todella niille henkilöille, jotka haluavat laittaa elämänsä peliin ja yrittää ja investoida, löytyisi myös rahoitusta täältä meidän maastamme. Totta kai tiedän sen, että ministerit ovat kiireisiä, enkä halua ministeri Rydmaniakaan liikaa viivyttää, mutta jos hänellä jotain ajatuksia tähän, niin niitähän on ihan mukava kuulla. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Haluaako ministeri Rydman vastata? Minuutti. 

15.11 
Elinkeinoministeri Wille Rydman :

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvisen puheenvuorolla ei toki ollut paljoakaan tekemistä tämän käsittelyssä olevan lakiesityksen kanssa, jos mitään, mutta itse kysymyshän on sinänsä mitä olennaisin ja ansaitsee sinänsä keskustelua tässäkin salissa, nimittäin rahoituksen saatavuus. Oikeastaan ylipäätäänkin voidaan puhua siitä, että rahoituksessahan on pitkälti kysymys siitä, että yhdistetään ne tahot, joilla on ideoita mutta ei rahaa, niihin ihmisiin, joilla on rahaa mutta ei ideoita. Tämä on juuri se, mihin tietystikin pyritään. Oikeastaanhan itse asiassa, jos tällä hetkellä ajattelee rahoitusmaailmaa yleisesti ja sijoittamista, kyllä siis sinänsä pääomia on liikkeellä, mutta pääomat etsivät sitten sellaisia kohteita, joihin olisi jollakin tavalla mielenkiintoista sijoittaa. Nämähän ovat asioita, jotka sinänsä syntyvät markkinoilla, mutta lainsäädäntö, poliitikot ja ympäröivä yhteiskunta luovat tietysti edellytyksiä tälle toiminnalle. Ja esimerkiksi sillä, miten hallitus nyt kirjoittaa omaa teollisuuspoliittista strategiaansa ja finanssialan kasvustrategiaa, on merkittävä vaikutus tähän — ja sitten ei vähimmin sillä, millä tavoin Finnveraan liittyvää lainsäädäntöä uudistetaan, jotta ei ainakaan liiallinen riskihaluttomuus johtaisi siihen, että yritykset, jotka ovat terveellä pohjalla ja jotka Suomen kasvua voisivat kantaa, jäisivät sitten ilman rahoitusta. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.