Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous on hyvinvointivaltion vihollinen numero yksi. [Hälinää] Harmaa talous rapauttaa hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja yhteiskunnan moraalia. Harmaan talouden aiheuttamien veromenetysten tarkka arviointi on mahdotonta, mutta on selvää, että ne ovat merkittävät. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa vuodelta 2010 esitetty karkea arvio veromenetyksistä vuoden 2008 tasossa oli 2,5—3,5 miljardia euroa vuodessa. Osa asiantuntijoista arvioi summan vieläkin suuremmaksi. [Hälinää — Puhemies koputtaa]  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Yksi osa harmaata taloutta on pimeä työ eli verotuksen ulkopuolella tehtävä työ. Työ voi olla joko kokonaan tai osittain verotuksen ulkopuolella. Palkkatyöhön liittyvää harmaata taloutta on myös alipalkkaus ja lakisääteisten maksujen laiminlyönti. Esimerkiksi edellä mainitussa tarkastusvaliokunnan raportissa arvioitiin kertymättä jääneiden sosiaaliturvamaksujen osuudeksi useita satoja miljoonia euroja. Tämä raha on pois meidän yhteisen sosiaaliturvamme rahoituksesta. Näihin tapauksiin, alipalkkaukseen, yleensä vielä liittyy työsyrjintärikoksia.  

Palkkatyöhön liittyvään harmaaseen talouteen meillä on toimiva resepti. Rakennusalalla otettiin vuoden 2012 aikana käyttöön veronumero. Jokaisella työntekijällä tulee olla näkyvillä veronumeron sisältävä henkilötunniste, jonka avulla kuka tahansa voi tarkistaa työntekijän kuulumisen veronumerorekisteriin. Veronumerorekisteri on verkossa kaikkien käytettävissä, ja syöttämällä siihen veronumeron voi tarkistaa työntekijän kuulumisen rekisteriin. 

Arvoisa puhemies! Rakennusalan veronumero on ollut hyvä uudistus. Veronumerorekisteriin kuuluvien henkilöiden määrä on noussut yli miljoonaan. Verohallinnossa tehtiin alkuvuodesta 2015 selvitys veronumeromenettelyn käytön hyödyistä. Verohallinnon varovaisen arvion mukaan menettelyn käyttöönotolla saavutetaan vuosittain noin 50 miljoonan veroeuron verohyöty. Veronumeron käyttöönoton myötä rakennusalan palkkasumma kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2012, vaikka rakentamisen määrä samaan aikaan laski 4,8 prosenttia. Seuraavana vuonna palkkasumma nousi vielä 0,2 prosenttia, vaikka rakentamisen määrä laski vielä 2,7 prosenttia.  

Rakennusalalla työskenteli vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan 133 000 palkansaajaa. Metallinjalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskenteli 2016 samaisen tilaston mukaan yhteensä 148 palkansaajaa. On aivan selvää, että eri aloilla työskentelevien määrien tilastot ovat meidän kaikkien käytettävissä, mutta valitettavasti tiedämme, että näilläkin aloilla on paljon pimeää työvoimaa ja alipalkattua työvoimaa. Valitettavasti siitä huolimatta, että mallikas ja itsekin omia menetelmiään kehittänyt Meyerin telakka tavoittaessaan alipalkkaa maksavan yrityksen ei ota enää tätä alihankkijaa omille tilauksilleen eikä anna alihankintatöitä, aluehallintoviranomainen totesi telakalla olevassa alihankintaverkossa maksettavan 2—3 euron tuntipalkkoja. On selvää, että näillä palkanmaksuilla ei suomalainen yrittäjä ole kilpailukykyinen ulkolaisen yrittäjän kanssa.  

Onkin tärkeää, että puolustaaksemme suomalaista yrittäjyyttä ja suomalaisten mahdollisuuksia työllistyä otamme veronumeron käyttöön välittömästi. Meillä on jo riittävän pitkä kokemus siitä ja sen hyödyistä rakennusalalla, joten hallituksen ei tulisi viivytellä tämän keinovalikoiman käyttöön ottamisen kanssa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kun meidän verokertymät ovat tällä haavaa huonot ja hallitus joutuu leikkaamaan, niin sen arviolta noin sadan miljoonan avulla, mitä veronumerolla näille palvelualoille — majoitus ja ravitsemus, kiinteistönhuolto ja teknologiateollisuus — voitaisiin saada, monta leikkausta voitaisiin sosiaalipuolelta, koulutuksesta, lasten esiopetuksesta poistaa. Sitä kautta tämä talkoo on todella terveellinen. 

Arvoisa puhemies! Toivon, että viesti tavoittaa hallituksen ja ministeri Orpon.  

Arvoisa herra puhemies! Rakennusala tunnettiin aikaisemmin alana, jolla teetettiin työtä ilman työnantajamaksuista ja muista lakisääteisistä velvoitteista huolehtimista ja jolla tehtiin työtä niin sanottuja pimeitä palkkoja vastaan. Tällaisessa tilanteessa nämä työtä tarjoavat huijarit saavat ylivoimaisen kilpailuedun rehellisiin yrittäjiin verrattuna, ja tällaisessa tilanteessa nämä pimeän palkan saajat yleensä kuppasivat yhteiskuntaa kahta kautta: yhtäältä nostettiin palkkaa maksamatta siitä veroa ja toisaalta nostettiin sellaisia sosiaalitukia, esimerkiksi työttömyyskorvausta, joihin ei olisi ollut oikeutta, jos nämä pimeät palkat olisivat olleet tiedossa. 

On aivan erinomainen asia, että rakennusala itse ja viranomaiset ovat näiden aikojen jälkeen huomattavasti edenneet rakennusalalla harmaan talouden torjunnassa ja tämä veronumerojärjestelmä on ollut todella hyödyksi, ja hienoa, että tällaista edistystä on aikaansaatu. 

Yhdyn niihin näkemyksiin, kun tästä veronumerojärjestelmästä on näin positiivisia kokemuksia, että pitäisi arvioida, eikö järjestelmää ole laajennettavissa muillekin aloille, joilla tämänkaltaiset ongelmat ovat yleisiä — vai olisiko sitten esimerkiksi ravintola-alalla tai vastaavilla otettavissa käyttöön muita, nykyistä tehokkaampia keinoja harmaan talouden torjumiseksi. 

Arvoisa herra puhemies! Minusta on tärkeää, että edustaja Myllykoski nostaa esille sen, että me voimme edetä entisestään harmaan talouden vastaisessa työssä. Harmaa talous on syöpä, joka nakertaa suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta se nakertaa myös rehellisten yrittäjien mahdollisuutta rehellisesti tehdä työtä, pärjätä ja menestyä, kun vilunkiyrittäjät hyväksikäyttävät sekä työntekijöitä että järjestelmää sillä, että eivät maksa veroja, sosiaalimaksuja ja eläkemaksuja, niin kuin ne kuuluu maksaa. 

Arvoisa herra puhemies! Edellinen, Kataisen hallitus otti käyttöön veronumeron. Silloin teimme laajaa yhteistyötä harmaan talouden vastaisessa työssä. Siinä vasemmistoliiton lisäksi voi erityisesti mainita muun muassa ministeri Lauri Ihalaisen, joka oli hyvin aktiivinen siinä työssä. Ja nyt kun näemme niitä tuloksia, mitä rakennusalalta on tullut, niin kyllä ne osoittavat sen, että niillä aloilla, joilla on näitä samankaltaisia ongelmia, pitää ottaa käyttöön myös veronumerot ja muut keinot, joilla vähennetään harmaata taloutta ja rikollista toimintaa. 

Iso ongelma suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että meille tulee isot tulojen menetykset. Jos näihin ei puututa, niin toisella puolella on tälläkin hallituksella ollut sopeuttaminen leikkaamalla. Olisi reilumpaa, että leikataan rikollisten tuloja kuin että leikataan työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Sen vuoksi toivon, että eduskunta antaa tälle lakialoitteelle hyvän käsittelyn, [Puhemies koputtaa] ja toivottavasti tämä innostaa hallitusta toimimaan. 

Arvoisa herra puhemies! Noin 20 vuotta sitten olin niiden kolmen kansanedustajan joukossa, jotka tekivät ehdotuksen käydä ajankohtaiskeskustelu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta eduskunnassa. Kaksi muuta kansanedustajaa olivat SDP:n Klaus Hellberg ja kokoomuksen Minna Karhunen. Silloin käytiin varsin räväkkää keskustelua, ja silloin tunnelmat ja asenteet suhtautumisessa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan olivat kovin erilaiset kuin tänä päivänä. Silloin myöskin käytiin jopa Verohallinnon sisällä sellaista keskustelua, onko oikein muodostaa erikoistoimenpiteitä, onko oikein muodostaa erikoisyksikköä harmaan talouden ja verorikollisuuden torjuntaan, mennäänkö normaalilla verotarkastusmenettelyllä, ja elinkeinoelämän piiristä tuli aika paljon sellaista syytöstä, että ei ole mitään perusteita aloittaa tällaista tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, että kyllä asiat suurin piirtein kunnossa ovat. 

Sen jälkeen on onneksi tapahtunut paljon monen hallituksen toimesta, ja nyt jokainen tietää sen, mitä jo silloin 90-luvun lopulla korostettiin, että on kolme syytä, minkä vuoksi meidän pitää kynsin hampain taistella talousrikollisuutta ja harmaata taloutta vastaan. 

Ensimmäinen on ne vero- ja muut menetykset, taloudelliset menetykset, joita vilunkiyritykset, veronkiertäjät ja talousrikolliset sysäävät toisten maksettavaksi — ne menetykset, joita tarvitaan hyvinvointivaltion palveluitten ja turvan ylläpitämiseen. 

Toinen tekijä on se, että harmaa talous ja talousrikollisuus vääristävät kilpailua. Ei ole mitään mahdollisuutta rehellisellä yrittäjällä, joka työntekijöineen pyrkii pärjäämään kilpailussa, jos samassa korttelissa samalla toimialalla työskentelee yrittäjiä, jotka jättävät kaikki velvoitteensa hoitamatta niin palkkojen, työsuojelun kuin kaikkien muitten velvoitteiden osalta. Kilpailukykyä ei sillä rehellisellä yrittäjällä kerta kaikkiaan ole. 

Kolmas, jota tässäkin keskustelussa on jo korostettu, on moraalin ja etiikan vaarantuminen. Jos yhden sukupolven aikana yleisesti moraaliksi muuttuu se, että on ihan jees sallia harmaa talous, veronkierto ja talousrikollisuus, niin se tuhoaa pitkällä aikavälillä tämän hyvinvointivaltion rahoitusperustan ja moraalin. 

Sen vuoksi ne kaikki toimenpiteet, mitä on tehty pitkän ajan kuluessa, ovat olleet tehokkaita ja tervetulleita. Kun puhutaan rakennusalasta, käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja veronumero ovat olleet konkreettisia, tehokkaita keinoja. 

Yhdyn täysin edustaja Myllykosken lakialoitteen tavoitteeseen siitä, että pikaisesti tätä rakennusalalla kiistatta tehokkaaksi todettua keinoa laajennetaan. Vaikka olen 17-vuotiaana 1972 aloittanut Hietalahden telakalla laivanrakentajan hommat, niin korostan sitä, että rakentamista se on laivan rakentaminenkin. Ne riskit, mitkä rakennusalalla sisältyvät siihen, että velvoitteet jätetään hoitamatta, kyllä koskevat myöskin telakkateollisuutta, muuta teknologiateollisuutta ja muita toimialoja myös. Elikkä ehdottomasti tämä veronumeron käytön laajentaminen mahdollisimman nopeasti muillekin toimialoille on välttämätöntä, jotta ketju tehostuneista ja parantuneista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinoista saa jatkua ja saadaan niitä veroeuroja parempaan käyttöön kuin vilunkiyrittäjien taskuihin. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Arhinmäelle ja edustaja Uotilalle näistä kiitoksista, jotka kohdistitte minulle tästä lakialoitteesta. Mutta haluan nyt muistuttaa, että tämä on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tekemä aloite, jossa olin ensimmäisenä allekirjoittamassa. Tämä on meidän eduskuntaryhmämme Tolkkua työelämään ‑kampanjan tulosta, ja siinä mielessä olen tyytyväinen, että me olemme saaneet tämän aikaan. 

Meillä viime vaalikaudella edettiin todella hyvin harmaan talouden torjunnassa ja veronumeron käyttöönotossa. Mutta tuli vuosi 2014, jolloin kun pohdittiin muun muassa majoitus- ja ravintola-alalle veronumeron käyttöönottoa, se haudattiin odottamaan kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa vuonna 2019. Se on aivan liian kaukana. Pääministeri Sipilä on huolissaan köyhyydestä ja syrjäytymisestä ja on perustanut työryhmän pohtimaan sitä. Minä haluaisin, että hallitus ottaisi tämän työkalun käteensä, jolloin me voimme välittömästi saada verotuloja, jolloin me voimme torjua syrjäytymistä ja köyhyyttä tehokkaammin kuin työryhmän muodossa. Nyt heti välineet käyttöön, ja aloitetaan tämä työ harmaan talouden kitkemiseksi. 

Haluan vielä todellakin korostaa, niin kuin tässä puheenvuoroissa on tullut esille: Tämä on suomalaistyötä suomalaisen yrittäjän paremmista pärjäämisen mahdollisuuksista. Samalla se tarkoittaa, että meillä eivät niin mahdollisia ole työsyrjintärikokset, joita tälläkin hetkellä tässä maassa tapahtuu aivan liian paljon ulkomaalaisen työvoiman osalta, jotka sitten ovat omiaan poistamaan suomalaisen työntekijän työllistymismahdollisuuden. 

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kuultu paljon hyviä puheenvuoroja, kiitokset edustajille Myllykoski, Arhinmäki, Uotila ja Zyskowicz. Minulla ei ole tähän hirveän paljon mitään lisäarvoa, aika paljon tuli kaikki kerrottua. Mutta tämä on tosiasia, että harmaa talous syö koko yhteiskuntaa ja voitaisiin todellakin käyttää paljon paremmin näitä varoja, mitkä jäävät nyt tulematta tai menevät sitten ties minne tarkoituksiin, nämä pimeästi saadut rahat ja tulot. Minulla on paljon pienyrittäjätuttuja, jotka ovat ravintola-alalla ja sanovat, että ilman muuta he haluaisivat itse, että tulisi käyttöön tämä numerosysteemi, koska he kokevat, että kilpailutilanne ei ole rehellinen tällä hetkellä. 

Toisekseen, mitä tähän harmaan talouden torjuntaan tulee, niin jos saadaan veronumeroilla näitä juttumääriä pienenemään, se tietysti helpottaa poliisin taakkaa niin, että pystytään keskittymään muihin asioihin. Jokainen juttu, mikä saadaan tällaisilla keinoilla poistettua, vähentää poliisin työtaakkaa näistä, ja voi tosiaan sitten keskittyä muihin rikoksiin tai muihin poliisitehtäviin. 

Eli oikein hyvä aloite. — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä on minustakin sellainen aloite, jossa on hyviä asioita, ja on kiva vaihteeksi olla tässä salissa vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä. Ollaan aika samoilla linjoilla. Mielestäni varsinkin Myllykoski oikein isänmaallisesti puhui suomalaisen työvoiman puolesta, kiitos siitä. 

Minä olen itse saanut aika monta yhteydenottoa juuri ulkomaalaisesta työvoimasta ja ulkomaalaisista yrityksistä, jotka Myllykoski tuossa rohkeasti mainitsi. Se tuntuu kieltämättä erikoiselta, jos katsotaan vaikka auton pesemistä: Meillä on Turussa sellainen Hesburger-pesulinja, jossa minä toisinaan käyn, vaikka aina eivät autot tule oikein puhtaaksi. Mutta tuntuu oudolta, että samaan hintaan se pestään sitten käsin siinä vieressä, ja sama koskee vähän pitserioita ja partureita ja näin. Eli se tuntuu oudolta, miten täällä ulkomaalaiset toisaalta pystyvät niin kilpailukykyisiä yrityksiä perustamaan. Sinänsähän se on oikein hyvä, jos turvapaikanhakijat toisaalta olisivat sillä tavalla innovatiivisia, että he perustaisivat näitä palvelualan yrityksiä. Kuten sanoin, kun se auto ei oikein siellä konepesussa itselläni tunnu puhdistuvan, niin olisihan se ihan hyvä, mielelläni sen vien sitten käsinpesuun. Mutta sitten haluan kyllä tietää, että siellä on kaikki velvoitteet hoidettu ja verot maksettu. 

Ei tästä mitään tule, ellei veroja makseta. Lisäksi minä korostaisin sitä, että tarvitaan varmaan kuitenkin valvontaa, tarvitaan kuitenkin nimenomaan tarkastuksia näihin yrityksiin, eli siihenkin täytyy kyllä kiinnittää huomiota. 

Arvoisa puhemies! Korostan kuitenkin sitä, että laittomasti toimiminen ja yritystoiminnan velvoitteiden hoitamatta jättäminen ei ole kyllä pelkästään maahanmuuttajien ja muun kuin suomalaisen kansalaisuuden omaavien ongelma. Silloin kun 90-luvun lopulla tähän asiaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota, niin meillähän oli paljon vähemmän tätä kansainvälistymistä, ja silloinkin se ongelma oli huutava. Kyllä ihan perus- — en tarkoita sanoa perussuomalainen, vaan suomalainen — tavallinen ihminen on altis käyttämään näitä porsaanreikiä hyväkseen silloin, kun on mahdollista sillä tavalla toimia markkinoilla ja vääristää kilpailua ja jättää velvoitteita hoitamatta, elikkä se ei ole kyllä missään nimessä näin. 

Muuten olen iloinen siitä, että edustaja Tavio tukee tätä vasemmistoliiton ryhmäaloitetta, mutta vähän kyllä kummeksuin tuota sävyä, joka kohdistui nyt nimenomaan ulkomaalaistaustaisiin. 

Arvoisa herra puhemies! Harmaaseen talouteen pitää puuttua, harjoittavat sitä sitten kantasuomalaiset, maahanmuuttajataustaiset tai ulkomaalaiset yritykset. Kaikissa näissä tapauksissa aivan yhtä lailla se syö rehellisten yrittäjien mahdollisuuksia, yhtä lailla siinä monesti poljetaan työntekijöiden oikeuksia ja yhtä lailla siinä menetetään verotuloja. Olisin hyvin varovainen siinä, että alkaisin leimaamaan, että jotkut tietyt väestöryhmät harjoittavat harmaata taloutta enemmän kuin toiset, vaan minusta meidän pitää tiukasti puuttua valvonnan keinoin, lainsäädännön keinoin ja kovempien sanktioiden keinoin harmaaseen talouteen, harjoittaa sitä kuka hyvänsä. 

Kun paljon on keskusteltu esimerkiksi näistä pitserioista ja siitä, minkä hintaisia pitsoja voi myydä niin, että verot on maksettu, niin monesti kun seuraa pienten yrittäjien toimintaa, niin yrittäjäthän ovat duunareita siinä missä muutkin. Nekin, jotka ovat palkollisina, itse asiassa monesti tekevät huomattavasti pidempää päivää, epävarmemmilla tuloilla, ja monesti tuntuu, että nämä pienet yritykset perustuvat siihen, että yrittäjä joutuu tavallaan riistämään itse itseään tekemään 12-, 14-, 16-tuntisia työpäiviä saadakseen sen leivän, jotta hinnat ovat kohtuullisella tasolla. Usein näissä on tämä takana, mutta samaan aikaan on tärkeää, että on myös muita keinoja. Kun esimerkiksi puhutaan palvelualoista, niin pitäisi ottaa käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet. Ei pelkästään se, että me pyydämme edustaja Tavion kanssa aina varmasti kuitin, yksin riitä, jos ei ole tyyppihyväksyttyjä kassakoneita. Eli tämäntyyppisiä ratkaisuja tarvitaan, joilla kukaan ei saa etulyöntiasemaa [Puhemies koputtaa] toiseen yrittäjään nähden ja samalla syö meidän kaikkien verotuloja. 

Arvoisa herra puhemies! Olisin vielä... 

Joo, hyvä, että kerkesi vielä, ja edustaja Arhinmäkikin ehti vielä kuulemaan, kun minä olin just hänelle vastaamassa tähän. — Tuossa, mitä puhuitte, että tarvitaan juuri tyyppihyväksytyt kassakoneet, ollaan kyllä minun mielestäni juuri tämmöisen harmaan talouden torjunnan ytimessä, koska tarvitaan nimenomaan helppoja keinoja, mitä yritykset velvoitetaan sitten noudattamaan. Tuo on sellainen, mistä minä ihmettelen, että miksei sitä ole oikeastaan laajemmin keskusteltu ja tutkittu, mitä se vaatisi, koska se vaikuttaa ensisilmäyksellä, että siinä tulee kustannuksia yrityksille valitettavasti, koska se kassakone voi olla aika tärkeä, mutta nimenomaan saataisiin varmistettua sitten se arvonlisäveron maksu juuri näillä kuiteilla. 

Muistan joskus, kun joku kertoi, että — oliko se Koreassa vai missä — siellä oli jokaisessa kuitissa joku lottokuponki, mikä kuulosti aika erikoiselta, mutta se sai ihmiset aina pyytämään kuittia itselleen ja sillä tavalla he osallistuivat tämmöiseen valtiolliseen lottoon, missä sitten arvonlisäverojen tuloista jaettiin koko ajan joitain palkintoja. No, idea oli kuitenkin hauska, ja sitä voisi miettiä vähän laatikon ulkopuolelta, mitä on tehtävissä nimenomaan siihen, että ei ole niin helppo tehdä kirjanpitorikosta sillä tavalla, että väärentäisi niitä pikku kuitteja siellä pikku firmassa, jossa kylläkin Suomessa siis on todella tiukkaa. 

Täytyy pystyä etenemään niin, että kilpailukykyä ei vaaranneta, mutta samalla pystytään verovarat keräämään kaikilta tehokkaasti.