Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä tänään on talousarvioesitys, joka on laadittu ja jota myöskin toteutetaan ensi vuonna pitkälti kriisiolosuhteissa. Suomen talous on supistunut voimakkaasti koronapandemian seurauksena, ja valtion menot ovat samalla lisääntyneet. Kuluvana vuonna valtion menot ovat kasvaneet noin 68,7 miljardiin euroon, minkä seurauksena valtiontalouden alijäämä on lisääntynyt noin 19,7 miljardilla eurolla. Ensi vuoden valtion talousarvioesitys on noin 65,2 miljardia euroa, eli jos se tuollaisena toteutuu, se jäisi 3,5 miljardia tämänvuotista pienemmäksi. Esitys on 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 21 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Talousarvioesitys on pohjautunut valtiovarainministeriön ennusteeseen, jonka mukaan Suomen talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna. Lähiaikoina saamme varmemman arvion, ja todennäköisesti tuo miinusmerkkinen luku jää pienemmäksi. Tunnetustihan Suomi on pärjännyt tässä koronapandemian ensi vaiheessa Euroopan unionin talouksista liki parhaiten. Ensi vuoden kasvuprosentiksi arvioidaan 2,6. Työllisyysasteen arvioidaan talousarvioesityksellä laskevan 71,5 prosenttiin ja työttömyysasteen nousevan 8 prosenttiin tänä vuonna. Työllisten määrän ennustetaan supistuvan yhä hieman ensi vuonna, jolloin työllisyysasteen arvioidaan olevan 71 prosenttia. 

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,5 miljardia euroa ensi vuonna, ja verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosentilla tämän vuoden varsinaisen talousarvion luvuista, joita on jouduttu pienentämään sitten lisätalousarviossa, tätä odotusta. Verotuksen kiristyminen ensi vuonna kohdistuisi pääasiassa valmisteverotukseen, ja tavoitteena on ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta. 

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa globaalin koronakriisin vuoksi nopeasti. Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin ensi vuonna ja yli 75 prosenttiin vuoteen 24 mennessä. Velkasuhdetta heikentävät myös väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu ja työikäisen väestön väheneminen. 

Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että hallitus on toteuttanut aktiivista ja vaikuttavaa finanssipolitiikkaa, ja katsoo hallituksen tavoin, että myös vuonna 21 sitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on estää yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jotka voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa. 

Hallitus palaa ilmoituksen mukaan ensi vuonna noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Kehystä on kuitenkin korotettu 500 miljoonalla eurolla, joka on varattu kertaluonteisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Lisäksi välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, 1,7 miljardia euroa, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta. Valiokunta toteaa, että kriisin hoitaminen on edelleen kesken eikä talouden sopeutus ole vielä ajankohtaista. 

Matala korkotaso tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Esimerkiksi tämän vuoden ennätyksellisen suuri bruttolainanotto on pystytty toteuttamaan käytännössä nollakorolla. Valiokunta on seurannut velanhoitoa ja valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin toimia ja todennut ne hyvin hoidetuiksi. Lainanotto on kiinteäkorkoista ja pisimmillään 30-vuotisina obligaatioina hajautettu edullisena pitkälle ajanjaksolle. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on laatinut vaiheittaisen tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä kestävyystiekarttaa on kuitenkin vielä tarpeen tarkentaa kevään kehysriihessä. [Ben Zyskowiczin välihuuto] 

Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen, jonka tilaa tulee arvioida huolellisesti uudistuksen toteutuessa. Niin kuin on viitattu myös sote-keskustelujen yhteydessä, tähän jäljelle jäävään kuntatalouteen on satsattava huomiota, että tällaiset massiiviset tukitoimet, joita tänä vuonna on osoitettu, eivät ole mahdollisia pitkällä aikavälillä ja kunnissa tarvitaan sopeuttavia toimia. 

Valiokunta palaa julkisen talouden kestävyyden parantamiseen tarkemmin keväällä julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, mutta toteaa tässä vaiheessa, että mitä paremmin hallitus onnistuu pitkän aikavälin kasvua tukevissa rakenteellisissa uudistuksissa, sitä vähemmän on painetta äkillisiin sopeuttamistoimiin. [Ben Zyskowicz: Tuo on totta!] Talouden rakenteita uudistettaessa tulee käyttää tehokkaasti hyväksi myös EKP:n elvyttävän rahapolitiikan sekä EU:n mittavan elvytyspaketin kautta saatava tuki. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös mielenterveyden häiriöiden merkityksen julkiselle taloudelle, sillä mielenterveyden syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Tästä on erityinen lausuma sisällytetty mietintöön. 

Arvoisa puhemies! Yksi pääministeri Marinin hallituksen keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Taloutta vahvistavien työllisyystoimien avulla tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa! — Välihuutoja oikealta] Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee edelleen määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia. On erityisen tärkeää, että aktiivisilla toimenpiteillä hillitään pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä elvyttävät toimet ovat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, minkä lisäksi työllisyyden kuntakokeilu ja työvoimapalveluiden uudistaminen antavat hyvän mahdollisuuden torjua työttömyyden pitkittymistä. 

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 35 mennessä. Talousarvioesityksen tavoitetta edistetään yhteensä noin 2,1 miljardin euron määrärahoilla, lähes samantasoisesti kuin kuluvana vuonna. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen, ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen. Erityisen tärkeää on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukeminen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että merkittävien määrärahalisäysten vaikuttavuutta ja tavoitteen saavuttamista seurataan tarkasti. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös liikenteen päästöjä vähentävät rataverkon kunnostus- ja kehittämistarpeet, jotka edellyttävät mittavia lisäpanostuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja siinä pitää käyttää hyväksi EU-rahoitusta täysimääräisesti. 

Hallituksen linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n tuoton aleneminen kompensoidaan talousarvioesityksessä täysimääräisesti vuoden 19 tasoisena. Valiokunta on tyytyväinen tähän linjaukseen ja toteaa, että talousarvioesitykseen sisältyy 347 miljoonan euron kompensaatio. Valiokunta pitää tärkeänä, että arpajaislain uudistaminen etenee ja että sitä koskeva esitys annetaan eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa kesäkuuhun 21 mennessä. 

Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen talousarvioprosessissa, ja valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtioneuvosto on käynnistämässä erityisesti koronaepidemian vaikutuksia koskevan tutkimuksen, jonka on määrä valmistua keväällä 22. 

Arvoisa puhemies! Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on myös lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan pienempiin, alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin, kuten liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. 

Päätösehdotuksenaan valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 146 ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 227 sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 21 edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta hyväksyy mietintöön sisältyvät neljä lausumaa ja hylkää talousarvioaloitteet 1—370 ja lisäksi että eduskunta päättää, että vuoden 21 talousarviota sovelletaan 1.1.21 alkaen. 

Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta lausumaehdotuksineen. 

Arvoisa puhemies! Yksi ensimmäisiä asioita, joita autokoulussa opitaan, on katsoa kauemmaksi. Jos tuijottaa tietä auton edessä, on ennakoiva ajo mahdotonta. On myös hyvä muistaa vaihtaa lyhyet valot pitkiksi. Vain näin voidaan reagoida äkillisiin tilanteisiin ja varautua tuleviin.  

Nämä yksinkertaiset opit pätevät myös nyt, kun talousarviota laaditaan kriisin keskellä tulevaan katsoen. Tällä talousarviolla hallitus luo jo siltaa ja hallittua siirtymää kriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvio sisältää yhä kriisirahoitusta, jolla yhteiskunnan toiminta turvataan ja tuetaan niin kansalaisia kuin työllisyyttä ylläpitäviä yrityksiä ja työnantajia. Kriisin jälkeen meillä on kuitenkin oltava malttia. Sosiaalidemokraatit eivät halua rakentaa tulevaisuutta pikavoittojen varaan. 

Luottamus on yhteiskuntaa kannatteleva voima. Meidän on varmistettava, että niin tavalliset suomalaiset kuin elinkeinoelämäkin voivat katsoa tulevaisuuteen mahdollisimman rauhallisin mielin. Toimivat peruspalvelut kunnissa ovat arjen turvallisuuden kulmakivi. Niistä hoitajat, opettajat, nuorisotyöntekijät ja kaikki ammattilaiset pitävät päivittäin huolta. Kriisin keskellä ihmisten hätä on suuri ja avun tarve valtava. Koronan hoitoon on oltava riittävät resurssit, ja syntynyttä hoitovelkaa on korjattava välittömästi. Siksi hallitus tukee kuntia ensi vuonna 1,45 miljardilla eurolla. Hallitus turvaa myös järjestöjen, poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit. 

Arvoisa puhemies! Vientiteollisuutemme on merkittävä suomalaisen talouden ja työllisyyden kivijalka. Hallitus tukee teollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista laskemalla sähköveron EU:n sallimaan minimiin jo ensi vuonna. Energiaintensiivisille aloille luodaan uusi määräaikainen sähköistymistuki ja väylämaksut puolitetaan. 

Korona ei ole kestävä syy hyllyttää ilmastotavoitteita. Sosiaalidemokraatit ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Meille puhdas luonto, vesistö ja ilma ovat suojelemisen arvoisia asioita. Näemme kuitenkin, että ilmastoteot, kasvupolitiikka ja työllisyys tukevat toisiaan. Globaalit markkinat ja suuret pääomat suuntautuvat jo nyt kohti hiilivapaita energiamuotoja, kohti uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja. Suomalaisten yritysten on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta vientiteollisuus nousee jaloilleen ja Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Vihreä kasvu ja EU:n yhteinen elvytys ovat tärkeä osa pienen vientivetoisen Suomen tulevaisuutta. Suomi voi ja sen pitää olla osa globaalia ratkaisua. 

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ei usko, että kestävä kasvu syntyy sosiaaliturvaa leikkaamalla, tuloeroja lisäämällä tai käpertymällä kansakuntana sisäänpäin. Hallitus ei leikkaa vuorotteluvapaata, ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työttömien eläkkeitä kokoomuksen tavoin. [Ben Zyskowicz: Entäs eläkeputki?] Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus kurittaisi kriisin keskellä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia työttömiä ja [Ben Zyskowicz: Leikkaatteko eläkeputkesta? — Timo Heinosen välihuuto] opiskelijoita kohdentaakseen samalla miljardiluokan veronkevennykset erityisesti suurituloisimmille. 

Toisin kuin perussuomalaiset tekevät, hallituksen talousarvioesityksessä ei vaadita EU:n yhteisen elpymispaketin kaatamista, saati Itämeren ja vesistöjen suojelun, Metsähallituksen retkeilyalueiden tai luonnonsuojelualueiden alasajoa. Nämä opposition ehdotukset ovat juuri sitä auton puskuriin tuijottamista, jolla ei rakenneta uutta [Mika Niikon välihuuto] eikä edes säilytetä vanhaa. Kurjistamalla ei luoda uutta kestävää kasvua — se syntyy vain osaamisen kautta. Siksi SDP:n ja hallituksen ratkaisu ovat investoinnit ja koulutus. [Ben Zyskowicz: Miksi puututte eläkeputkeen?]  

Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus on merkittävä uudistus, joka antaa jokaiselle nuorelle paremmat edellytykset kouluttautua ja työllistyä. Me panostamme varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laatuun. Päivähoitomaksujen alentaminen 70 miljoonalla lisää kahden lapsen perheessä käytettävissä olevia tuloja jopa 2 000 eurolla vuodessa. [Ben Zyskowicz: Se onkin hyvä toimi!]  

Työn vastaanottamisen helpottaminen on tutkitusti tehokas työllisyyskeino ja paljon tehokkaampi sellainen kuin saman rahan käyttäminen varakkaiden veronalennuksiin. Suomi nousee viimein Pohjoismaiden tasolle, kun vahvistamme työllisyyspalveluja ja lisäämme niiden vaikuttavuutta sekä käynnistämme kuntakokeilun. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvio on tulevaisuuteen katsova, tasapainoinen kokonaisuus, joka uudistaa rohkeasti ja kestävästi talouttamme, luo kasvun edellytyksiä ja vahvistaa työllisyyttä. Se lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta heikoimmista huolta pitäen. Se antaa kansalaisille turvaa ja toivoa. Tälle esitykselle sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa varauksettoman tukensa. [Ben Zyskowicz: Kun leikkaukset eivät mitään auta, miksi leikkaatte eläkeputkesta?] 

Arvoisa puhemies! Vaikka ei aatto olekaan, niin kurkistimme, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät.  

Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia. Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen. Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin — vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään. Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan, ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset. Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää pientaloa, joista jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu. 

SDP:lle eivät kelvanneet perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin ja omaishoidon tukeen, mutta Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitoille ovat kansalle kuin viimejouluista maksalaatikkoa. Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta tai yrittäjän eläkevakuutuksen epäkohtien korjaamisesta lienee turha puhuakaan. Nyt avustaja-armeija on eläkeputken ja leskeneläkkeen kimpussa — ja soten, voi herrajumala!  

Armeijasta puheen ollen vasemmistoliiton punaisesta paketista paljastuu joka pioneerin HX-suosikkilahja eli 10 miljardilla monitoimihävittäjiä. Valtiovarainvaliokunta varautuu hankintaan vuoden 2021 tasossa, eli indeksikorotukset ja valuuttamuutokset huomioiden summa voi olla suurempikin — ja tämän vasemmisto paketoi äänestäjilleen. [Pia Lohikosken välihuuto] Perussuomalaisille lahja kelpaa.  

Kaikkein vahingollisin yhteistyön hedelmäkakku on kuitenkin elvytyspaketti. Siinä alhaisempaa veroa omilta kansalaisilta keräävät Italia, Espanja ja Ranska maistavat hallituksen vieraanvaraisuutta eli suomalaisten veronmaksajien varoja. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Rahoitusmarkkinoilta saisi edullisempaa lainaa, ja ilman raskaita velvoitteita, jolla elvyttää niin paljon kuin sielu sietää — mutta se arvopohja, ja oikeusvaltioperiaate.  

Arvoisa puhemies! Vihreät eivät ehtineet edes lukea toivomuslistaa, koska aika meni tavatessa perustuslakia. Mutta ei Korvatunturikaan sijaitse al-Holissa, emmekä työllisyyslukujen valossa saa itämaan tietäjiäkään. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin kuitenkin upotetaan 12 miljoonaa euroa, tällainen lisämääräraha, vaikka pandemian seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut. Korona kelpaa siis syyksi mihin tahansa, vaikka budjetissa näkyy ainoastaan murto-osa maahanmuuton kustannuksista.  

Arvoisa puhemies! Ettei unohtuisi, on syytä puhua keskustan lahjasta maaseudulle. Polttoaineverojen korotukset rokottavat autoilijoiden lisäksi jopa maaseudun työkoneita. Kekkonen kysyi aikoinaan, onko maallamme malttia vaurastua, mutta viime kyselytunnilla puolueen edustaja totesi tasaisten veronkorotusten olevan heille tärkeämpiä. Suomen Pankin ennusteen mukaan työllisyysaste putoaa 71:een vuoteen 2022 mennessä. Koronaa voi syyttää, mutta pitäisi löytyä toimia, joilla tilannetta parannetaan.  

Tämän joulun kiltit lapset ovat erityisen kilttejä, sillä he ovat niitä, jotka tämän tulevaisuudessa maksavat. Kun velkaa otetaan kehyksen suhteessa, on perussuomalaisten mielestä määrärahat käytettävä vahvistamaan kotimaista yritystoimintaa ja teollisuutta, työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa ja perusturvaa sekä keventämään työn ja yrittämisen verotusta.  

Budjettivastalauseessamme on 255 lausumaehdotusta, kokoomuksella on 85 ja kristillisdemokraateilla 34. Annan perussuomalaisten lahjan hallitukselle eli teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamuslause-esityksen, koska Suomen kansa ansaitsee parempaa. 

Arvoisa puhemies! Korona on vienyt monelta työntekijältä ja yrittäjältä toimeentulon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisille paheneva tautitilanne on puolestaan kasaamassa kohtuutonta työtaakkaa. Suomalaisilla on suuri huoli omasta ja läheistensä terveydestä. Huoli ei rajoitu koronaan, vaan myös yksinäisyyden, syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien kasvuun. Onneksi myönteiset rokoteuutiset luovat toivoa siitä, että koronakriisi on voitettavissa. 

Olemme päättämässä vaikeassa tilanteessa kaikkien suomalaisten yhteisistä rahoista ensi vuodelle. Menot ylittävät tulot rajusti vuonna 21. Tässä tilanteessa on perusteltua, että valtio ottaa vastuuta poikkeuksellisesta pandemiasta. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan rakentaa sen varaan, että ongelmat korjaantuvat itsestään. Kriisin jälkeen meidän on saatava talous ja työllisyys kasvuun ja pysäytettävä velanotto. 

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle ei käy se, että hallitus käyttelee veronmaksajien luottokorttia ilman minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten talous saadaan kuntoon ja velka myös maksetaan jonain päivänä pois. Vain yksi on varmaa: lasku tulee perästä. Hallituksen politiikalla julkinen taloutemme on rajusti alijäämäinen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Milloin te, pääministeri Marin, kerrotte suomalaisille sen, miten nyt otettu velka maksetaan tulevaisuudessa pois? Kuinka suomalaisille saadaan töitä? Miten Suomi saadaan kestävän kasvun tielle? Näihin kysymyksiin me haluamme teiltä vastauksia. Koronan taakse te, hyvä hallitus, ette voi mennä piiloon. Teiltä on kyllä löytynyt aikaa rakentaa ideologisia uudistuksianne, sote-uudistusta ja oppivelvollisuusiän pidentämistä, jotka teidän omienkin arvioidenne mukaan lisäävät tällä vuosikymmenellä Suomen velkaantumista. Miksi aikaa ei ole löytynyt työllisyyttä ja kasvua vahvistaville toimille? 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnitelman, joka luo toivoa ja luottamusta suomalaisille tulevaisuuteen. Hallituksen vaihtoehtoa odotellessa me kokoomuksessa olemme rakentaneet oman vaihtoehdon Suomelle, toivon polun. Hallitus ei ole saanut aikaan päätöksiä työllisyydestä; kokoomuksen vaihtoehto tuo työtä ja toimeentuloa 120 000 suomalaiselle. Hallituksella ei ole minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten raju velkaantuminen lopetetaan; kokoomuksen vaihtoehto laittaa velanoton kuriin. Hallitus heittää soraa talouskasvun rattaisiin uusilla veronkorotuksilla; kokoomuksen vaihtoehto jättää työssä käyvälle ja yrittäjälle keskimäärin 500 ja eläkeläiselle 300 euroa vuodessa lisää käteen. Hallitus palkkaa opettajia pätkätöihin hankerahalla; kokoomuksen vaihtoehdossa koulutuksen panostukset tehdään pysyvinä ja opettajat palkataan vakituisesti tekemään arvokasta työtään. [Paavo Arhinmäki: Ai vähän niin kuin viime kaudella, kun teillä oli opetusministeri?] 

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen Toivon polku on koronakriisin jälkeen uusi alku Suomelle. Se on vastuullinen vaihtoehto hallituksen vastuuttomalle taloudenpidolle ja verosirkukselle, joka lannistaa ihmisiä eikä kannusta. Me uskomme siihen, että työnteko ja yrittäjyys kantavat Suomea. Kokoomuksen vaihtoehto tuo työtä ja toimeentuloa 120 000 suomalaiselle. Me kevennämme työn verotusta, jotta työnteosta ja ahkeruudesta jää reilu siivu käteen kaikissa tilanteissa. Suomalaisista yrityksistä yli 90 prosenttia on alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Kokoomus haluaa mahdollistaa paikallisen sopimisen myös pienemmissä yrityksissä. Se kannustaa yrittäjiä palkkaamaan lisää väkeä töihin ja turvaa nykyisiä työpaikkoja. Me toteutamme terapiatakuun. Korotamme reilusti opintotuen tulorajoja. Korotamme myös ulosoton suojaosaa. Suomessa jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden. Siksi helpotamme yrittäjän pääsyä yrityssaneeraukseen ja konkurssin tehneen yrittäjän uutta alkua. Tuplaamme kotitalousvähennyksen tason 5 000 euroon ja luomme yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennyksen. Me haluamme, että eläkeläispariskunta Matti ja Soile saavat enemmän palveluita ja tukea kotiinsa. Kaikkien pienituloisimmille eläkeläisille myönnetään kokoomuksen mallissa suora avustus, jotta myös he voivat ostaa palveluita kotiin. 

Arvoisa puhemies! Kevään puoliväliriihessä hallituksen on korkea aika reivata talouspolitiikkansa uuteen asentoon. Tarjoamme kokoomuksessa yhteistyön kättä hallitukselle. Tehdään yhdessä nämä välttämättömät uudistukset Suomen hyväksi. Kokoomuksen Toivon polku on teidän käytössänne. 

Arvoisa puhemies! Onhan tämä melkoista: Perussuomalaiset ja kokoomus puhuvat täällä luottokortin käyttelystä ja velkarallista. Tosiasiallisesti molemmat olisivat ottaneet velkaa samassa suhteessa kuin hallitus. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Joutavanpäiväistä politikointia äärettömän vakavalla asialla äärettömän vakavana aikana. 

Velkaa on jouduttu ottamaan pakon edessä. Miksi? Siksi, että kymmeniätuhansia yrityksiä ei kaatuisi. Siksi, että satojatuhansia ihmisiä ei joutuisi pysyvästi työttömiksi. Velkaa joudutaan ottamaan myös ensi vuonna. Miksi? Siksi, että pystymme hankkimaan suomalaisille rokotteen tähän viheliäiseen tautiin. Siksi, että saamme koko maan taloudellisesti elpymään. Näistä asioista on budjetti tehty: ihmisten arjen perusasioista, Suomen tulevaisuuden isoista asioista, terveydestä, työstä, turvasta. 

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, talouspolitiikan isosta linjasta on yksimielisyys. Eroja puolueiden välillä kuitenkin on. Keskusta katsoo, että yhtä tärkeää kuin saada Suomi nousuun on pitää kaikki mukana — jokainen suomalainen ja koko maa. Siksi me tuemme kuntia tässä tilanteessa poikkeuksellisen isosti. Ihmisten peruspalvelut pitää turvata tasa-arvoisesti kautta Suomen. Emme saa joutua koronan keskellä lomauttamaan ja irtisanomaan opettajia, hoitajia, kouluavustajia ja muita arjen ammattilaisia, laittamaan lappua luukulle päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa. 

Perussuomalaisten ja kokoomuksen mukaan kuntia ei tarvitse tukea. [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Se tarkoittaa patamustaa politiikkaa. [Välihuutoja] Kokoomuksen osalta tämä ei yllätä. Kokoomukselle hyväosaisimpien hyysääminen ja kaiken keskittäminen ovat aina menneet muun edelle. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa! — Ben Zyskowicz: Kannattaisiko puhua totta?] Kun rikkaita tuetaan, se säteilee hyvinvointia muille, on teidän ajatuksenne. 

Perussuomalaiset olivat Vennamon ja Soinin aikana pienen ihmisen puolella. Nyt linja on muuttunut. Näyttää siltä, että perussuomalaiset ovat vielä kokoomustakin kovempi keskittäjä: eihän Halla-ahon mukaan Suomessa tarvita minkäänlaista alue- saati kuntapolitiikkaa. [Leena Meren välihuuto — Jussi Halla-aho: Eikö eduskunnassa ole puhuttava totta?] Mitkään tuet, tai halla-aholaisittain ”tukiaiset”, eivät ole itseisarvo. Kyse on, edustaja Halla-aho, päämäärästä: ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta, siitä, että köyhänkin lapsi voi harrastaa tai saada lukiossa tarvittavan kannettavan, siitä, että syrjäkylän mummo, joka työllään rakensi Suomen, saa asianmukaista hoitoa, siitä, että suomalaiset saavat syödä puhdasta suomalaista ruokaa. [Ben Zyskowicz: Kukas näitä vastustaa? — Timo Heinonen: Ei kukaan!] 

Keskusta välittää. Meidän mielestämme yhtäläisistä elämisen edellytyksistä tulee pitää huolta aina, etenkin nyt vaikeuksien keskellä. Siksi me lisäämme myös nuorten koulutuspaikkoja maakunnissa ja laitamme teitä kuntoon kautta koko Suomen. Keskustalle jokainen soratiekin on tärkeä — selkosillakin pitää voida elää. 

Arvoisa puhemies! Sanomattakin selvää on, että velanotto ei voi EKP:n setelipainosta huolimatta pitkään jatkua. Talous pitää saada tasapainoon. Lisää työllistäviä yrityksiä ja työpaikkoja on siihen tärkein ratkaisu, [Ben Zyskowicz: Vaihtuiko puheen kirjoittaja kesken kaiken?] eivät veronkorotukset tai leikkaukset. 

Korona-ajan jälkeisessä Suomessa isoin mahdollisuus työpaikkoihin on koko Suomen voimavaroissa: suomalaisessa ruoassa, maataloudessa ja maaseudussa, matkailussa, kotimaisissa uusiutuvissa luonnonvaroissa, metsissä ja puurakentamisessa. Tarvitaan myös päätä eli osaamista kautta Suomen aloilla, joilla tulevaisuuden menestys tehdään. 

Suomen saaminen nousuun edellyttää isoa muutosta keskittämisestä hajauttamiseen. Sellainen maa kestää myös tulevat koettelemukset paremmin. Meidän pitää rakentaa väljempien vesien Haja- ja Lähi-Suomea, jota ihmiset ovat jo omilla päätöksillään tekemässä. Tunnetteko jo muutoksen havinan? 

Arvoisa puhemies! Elämme vielä sumussa, mutta suunta on valoa päin. Keskusta antaa tukensa ensi vuoden budjetille. 

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! 90-luvun lama jätti maahamme rumat jäljet. Liian moni menetti elämäntyönsä, toimeentulonsa, terveytensä, perheensä ja toivonsa. Nyt olemme samassa tilanteessa. Tämä katala virus ja taistelu sitä vastaan on asettanut meidät vaaraan. Liian moni uhkaa jälleen menettää työnsä, terveytensä ja toivonsa. Siksi hallituksen erityistoimia on tarvittu ripeästi, oikea-aikaisesti ja toistuvasti. Olemme ottaneet velkaa tänä vuonna lähes 20 miljardia euroa ja varaudumme ottamaan sitä myös ensi vuonna, mikä on aiheellisesti herättänyt huolta. Siksi jopa itselleni oli helpotus kuulla Suomen parhaiden talousasiantuntijoiden kommentit valitusta linjasta. Heidän mielestään se on oikea ja elvytys tehokasta työllisyyspolitiikkaa. 

Också finländarna uppskattar hederliga insatser. De är inte intresserade av hur många tiotusen nya arbetstillfällen regeringen lovar att skapa eller hur många tusen arbetsplatser oppositionen överträffar regeringens mål. Här och nu är var och en intresserad av vad vi är beredda att göra för att de nuvarande jobben ska räddas. 

Me olemme valmiit tekemään paljon. Lyhyellä aikavälillä jatkamme lomautettujen oikeutta opiskella, jatkamme yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen ja jatkamme 500 euron korotettua suojaosaa, jotta jokaisen työttömän kannattaa ottaa vastaan pieniäkin työtehtäviä. Pitkällä aikavälillä panostamme nuoriin varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin asti. Nuorillemme me haluamme luoda toivoa.  

Tämä hallitus haluaa ottaa vakavasti viestin siitä, että lajien sukupuuttoaallot jatkuvat ja luonto köyhtyy. Siksi rahoitus luonnonsuojeluun jatkuu ennätyskorkealla tasolla, tulevanakin vuonna yli 100 miljoonaa euroa korkeampana kuin hallituskauden alussa. Sillä saamme suojeltua lisää metsiä, soita ja vesiä. Myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita tuetaan ennätyksellisesti. Ja lisää tarvitaan, sillä erilaisia kannustimia ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin suomalaiset arvostavat. Siitä kertoo sekin, että avustukset öljylämmityksestä luopumiseen loppuivat tänä vuonna jo kesken. Onneksi niille suunnitellaan jatkoa.  

Vaikka veikkausvoittovarat hupenevat, järjestöjäkään ei ensi vuonna jätetä. Siitä huolimatta jokaisen järjestön kannattaa heti miettiä omaa rahoitustaan, sillä tulevaisuudessa tuskin pystytään yhtä mittavaan tukeen.  

Koronakriisin hoitaminen on kesken. Hallitus ottaa siitä aiheutuvan iskun vastaan ja tukee kuntia vaikeassa tilanteessa. Tämä tuki on välttämätöntä, vaikkei sitä pystytäkään ohjaamaan yksi yhteen kuntien menetysten mukaan. 

Som jag sade har de ekonomiska experterna gett regeringens åtgärder sitt erkännande, men ett villkor har de ställt upp, och det är att de strukturella reformerna måste påskyndas. 

Me emme saa nyykähtää koronan hoidon alle, vaan meidän täytyy pitää huolta siitä, että saamme vanhempainvapaauudistuksen, paikallisen sopimisen sekä sosiaaliturvauudistuksen liikahtamaan eteenpäin. Ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt viruksen jalkoihin. Siksi myöskään toimet sen hidastamiseksi eivät saa pysähtyä vaan päinvastoin. Mitä enemmän ja mitä varhemmin onnistumme siinä, sitä paremmin pystymme turvaamaan ihmisille töitä, toimeentuloa ja sitä kautta terveyttä ja toivoa. Onneksi tätä työtä tulee kirittämään Euroopan unionin elvytyspaketti. Sen turvin saamme vauhditettua kiertotaloutta, innovaatioita ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Nyt jos koskaan ilmastotyötä todella kannattaa tehdä. Me vihreät haluamme, että EU:n elvytysrahoista pitää käyttää vähintään puolet ilmastoinvestointeihin. Me kannamme vastuuta taloudesta mutta myös ympäristöstä ja ihmisistä. Olemme siksi hakeneet ratkaisuja, joilla ratkotaan useampaa ongelmaa yhtä aikaa. Panostamalla ihmisten hyvinvointiin vahvistamme työllisyyttä ja parantamalla energiatehokkuutta vahvistamme kilpailukykyä.  

Aloitin toivosta ja lopetan toivoon. Mielenterveyden häiriöiden suorat ja epäsuorat kulut ovat OECD:n mukaan Suomessa Euroopan suurimpia — vuositasolla 11 miljardia euroa. [Ben Zyskowicz: Silti jarrutatte terapiatakuuta!] Jos onnistumme vähentämään ongelmia, säästämme isosti taloudessa mutta ennen kaikkea jokaisen hyvinvoinnissa. Mielenterveydestä huolehtiminen on siis mitä kovinta talous- ja työllisyyspolitiikkaa [Ben Zyskowicz: Miksi jarrutatte terapiatakuuta!] ja nyt korona-aikana entistäkin tärkeämpää. Pidetään siis yhdessä huolta toisistamme, niin pidämme huolta työllisyydestä, taloudesta ja ennen kaikkea toivosta. [Vilhelm Junnila: Miten sujuu? — Ben Zyskowicz: Kauniit puheet, mutta miksi jarrutatte terapiatakuuta?] 

Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvio on laadittu yhtenä maamme historian vaikeimmista ajoista, aikana, jota leimaa taloudellinen epävarmuus ja huoli läheistemme ja oman terveyden puolesta. Vasemmistoliitossa uskomme vahvasti siihen, että tasa-arvoinen ja mukaan ottava yhteiskunta on meille kaikille paras. Nyt on aika puuttua eriarvoisuuden kasvuun. 

Tiedämme, että koronakriisi on vaikuttanut eri tavalla eri ihmisten elämään. Iäkkäät ja heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat sairastuneet muita enemmän ja vakavammin. Koronakriisi onkin tehnyt luokkayhteiskunnan entistä näkyvämmäksi. Monet meistä hyvässä työmarkkina-asemassa olevista ovat voineet suojata itsensä etätöillä, kun taas fyysisesti raskaan matalapalkka-alan työntekijät eivät ole näin voineet tehdä. Olen usein miettinyt, kuinka entiset työkaverini kaupan alalla ovat pystyneet yhdistämään työnteon ja etäkoulussa olevista lapsista huolehtimisen. Ovatko tavalliset arjen sankarit saaneet ansaitsemaansa arvostusta ja kiitosta yhteiskunnan rattaiden pyörittämisestä ja venymisestä äärirajoille? Muistetaanko heidän panostuksensa vielä kriisin jälkeenkin? Toivottavasti.  

On todennäköistä, että perheiden välinen jo olemassa ollut polarisaatio on koronan aikana vain kasvanut. Tämä on otettava huomioon niin talous- kuin perhepolitiikassakin tulevina vuosina. Myös moni yksin asuva työikäisistä vanhuksiin on kärsinyt sosiaalisesta eristyksestä, ja yksin asuvien ahdistus ja stressi onkin jäänyt liian näkymättömäksi koronakriisistä puhuttaessa. Erityisesti kannan huolta siitä, millaiset jäljet tämä kriisi jättää lapsiin ja nuoriin. Etäopetusjaksot, vanhempien työttömyys ja oman rakkaan harrastuksen loppuminen on monelle erittäin raskasta. 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt tulevaisuusinvestointeja jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen sekä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarvitsemme myös ihmisten toimeentuloa sekä henkistä hyvinvointia ja jaksamista tukevia toimenpiteitä. 

Suurin osa ihmisten elintärkeistä palveluista on kuntien vastuulla. Onkin välttämätöntä, että kuntien hyvinvointi- ja peruspalveluita vahvistetaan ensi vuonna 1,45 miljardin euron tukipaketilla. Lisäksi hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki koronan hoitoon liittyvät välittömät kustannukset. 

Iäkkäiden tilannetta parannetaan myös lyhentämällä koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa. Koti- ja omaishoidon kehittämiseen kohdennetaan ensi vuonna 22 miljoonaa euroa. Lisäksi olen iloinen siitä, että sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisoalan järjestöjen rahoitus on turvattu valtion ensi vuoden budjetissa. Järjestöjen työ on ensiarvoisen tärkeää. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota myös mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Erityisesti ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin on panostettava. 

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, meidän on nyt estettävä talouskasvun edellytysten pitkäaikainen heikkeneminen. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys on toistaiseksi pystytty välttämään. Tässä taloustilanteessa työllisyyttä tuetaan parhaiten elvyttävällä politiikalla. Oikeisto-oppositio sen sijaan haluaa vaikeuttaa jo entuudestaan heikossa asemassa olevien suomalaisten tilannetta. Kokoomuksen esittämät yli 400 miljoonan leikkaukset sosiaaliturvaan tai perussuomalaisten populistiset veronkevennykset olisivat tämän kriisin keskellä erityisen vastuutonta politiikkaa. Tämä hallitus sen sijaan kääntää katseensa tulevaisuuteen. Tieteellinen tutkimus kriisin vaikutuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme puuttumaan eriarvoisuuteen. 

Olen erittäin ylpeä siitä, että maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden uudistus vihdoinkin toteutuvat. Maksuton toinen aste on merkittävä kädenojennus lapsiperheille. Se hyödyttää erityisesti pienituloisia, mutta on tärkeä helpotus myös muille perheille. Sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeitä ovat myös ensi vuonna tehtävät panostukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen. 

Myös hävittäjähankintoja olisi syytä miettiä uudelleen, sillä niiden hinta on arviolta vähintään samaa suurusluokkaa kuin koronan kustannukset. 

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikka näyttää kaikkein konkreettisimmillaan eri hallitusten arvovalinnat ja tärkeysjärjestyksen. Hallitus on valinnut punaiseksi langakseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisen. Tänä vuonna koronakriisi toi meille eteen valtavia haasteita, mutta nyt on vain entistä tärkeämpää pitää kiinni tästä punaisesta langasta. Kriisin jälkihoito tulee jatkumaan vielä pitkään, ja vuoden 2021 budjetti [Puhemies koputtaa] on hyvä ja oikeudenmukainen alku tällä pitkällä tiellä. 

Arvoisa puhemies! OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin. Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu, ja työllisyysaste sakkaa. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseksi, [Ben Zyskowicz: Niin olisi, niin olisi!] koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous käynnissä ja noustava aallonpohjalta.  

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin, kun se on ilmeisesti tuntunut tarkoituksenmukaiselta. Mutta yksityiskohdissa, hyvät kollegat, on eroja. On selvää, että nyt ei ole viisasta tehdä rajuja leikkauksia ikäihmisten hoitoon tai leikata tulevien eläkeläisten toimeentulosta, kuten kokoomus on esittänyt. Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on ehkä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin, tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten kristillisdemokraatit näyttävät omassa vaihtoehtobudjetissaan ehdottavan.  

Ärade talman! När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan, och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system som vi har i dag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, så skjuter vi oss själva i foten. 

SFP och svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjligt. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagare en roll i företagens ledning, via till exempel en styrelseplats. Det skulle gagna alla. 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-alueen suurimpia, jopa 5,3 prosenttia bkt:stä eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronapandemian aikana, on ehdottomasti välttämätöntä parantaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa. 

Ärade talman! I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt år 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i den ordinarie budgeten för år 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar den cirkulära ekonomin. 

Arvoisa puhemies! Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti ja tuottavuus kärsii.  

Arvoisa puhemies! Elämme haastavia aikoja, ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Siksi oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. [Puhemies koputtaa] Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää. [Puhemies koputtaa] 

Arvoisa puhemies! Me emme voi tyytyä pakinointiin, meidän on toimittava, ja se näkyy tässä budjetissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Valtion ensi vuoden talousarviota on käsitelty eduskunnassa erilaisissa olosuhteissa. Korona on leimannut työskentelyä tässä talossa. Korona leimaa myös hallituksen talousarvioesitystä. Alkusyksyn talousarvioesitys oli yli 10 miljardia euroa alijäämäinen. Marraskuussa hallitus lisäsi alijäämää vielä ylimääräisellä miljardilla täydentävässä esityksessään. Lopuksi hallituspuolueet päättivät valtiovarainvaliokunnassa jakaa 40 miljoonaa joululahjarahoina erilaisiin hankkeisiin. Tämä kaikki tulee kuluvan vuoden 20 miljardin lisävelan päälle. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei vastusta velkaantumista itsessään. Pidämme tärkeänä, että valtion talousarviossa huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne. Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea. Talouden pyörät on pidettävä liikkeessä. Nyt jos koskaan tarvitaan elvytystä. Tältä osin KD tukee talousarvioesityksen mukaisia menolisäyksiä. 

Tarpeellisten koronatukien ja muiden pakollisten lisämenojen lisäksi hallitus kuitenkin lisää julkisia menoja pitkällä aikavälillä toteuttaessaan erilaisia hallitusohjelmaan kirjattuja hankkeita — hallitusohjelmaan, joka on tehty tyystin toisenlaisissa olosuhteissa — selkeimpänä esimerkkinä oppivelvollisuuden laajentaminen, mikä lisää valtion menoja 22 miljoonaa ensi vuonna mutta tulevina vuosina jopa 150 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla heikennetään toisen asteen opetuksen laatua. Hallituksen olisi tässä tilanteessa pitänyt perua oppivelvollisuuden pidentäminen ja muut hankkeet, mitkä lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa. 

Vaikka hallitus ottaa massiivisen määrän uutta velkaa, jää sen elvyttävä vaikutus pieneksi. KD-ryhmän mielestä hallituksen olisi pitänyt kyetä tekemään päätöksiä sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen. Tällaisia toimia ei ole tulossa. Hallituksen sote-uudistus lähinnä lisää julkisen talouden ongelmia. Sosiaaliturvauudistus ei ole edennyt vielä ollenkaan, ja työllisyystoimet loistavat poissaolollaan. 

Kristillisdemokraatit julkaisivat vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin saavuttaa jopa 100 000 uutta työllistä. Ottakaa siitä mallia kevään kehysriihen työllisyyskeskusteluihin. 

Omassa vastalauseessamme korostamme verojen kevennyksen merkitystä elvytyksessä. KD-eduskuntaryhmä esittää muun muassa tuloveron kevennystä, lapsivähennyksen palauttamista, omaishoidon tuen verovapautta, kotitalousvähennyksen korotusta sekä polttoaineverotuksen kevennystä. KD vastustaa myös hallituksen kaavailemaa lämmityspolttoaineiden veron kiristystä. Vastalauseessa esitämme vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin. Suurimmat määrärahatarpeet liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Monilapsisten perheiden aseman parantamiseksi esitämme varhaiskasvatusmaksujen poistamista sisaruksilta. Lisävaroja tarvitaan myöskin keliakiakorvauksen palauttamiseen ja ruoka-apua jakavien yhdistysten tukemiseen. Määrärahalisäyksistä ja veronkevennyksistä huolimatta vaihtoehtomme on tasapainottava. Elvyttäisimme tehokkaammin ja ottaisimme samalla vähemmän velkaa kuin hallitus. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi teen kristillisdemokraattien vastalauseen 3 mukaisen epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallituksen olisi pitänyt sopia uudesta hallitusohjelmasta ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä. Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden. Hallituksen päätökset kiristävät asumisen ja liikkumisen kustannuksia, lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja heikentävät erityisesti maaseudun väestön asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Keskustan entisen puheenjohtajan ja hallituksen entisen valtiovarainministerin Katri Kulmunin haastattelu oli kovaa tekstiä viikonloppuna. Luulisi hallituksen korvia punoittavan. ”Nyt on vuosi eletty pelkästään velkarahan jakamisella, ja siitä on kyllä sopuun päästy, mutta talouden tervehdyttämiselle ei ole tehty mitään”, Kulmuni sanoo rehellisesti. En voi olla muuta kuin samaa mieltä. ”Ainakin keskustan pitäisi pidättäytyä niissä tavoitteissa, mitä on asetettu. Eihän se niin voi olla, että koronan alle unohdetaan, että meillä oli todella isoja taloudellisia ongelmia jo ennen pandemiaa”, Kulmuni jatkoi. Juuri näin. Rehellistä puhetta, edustaja Kulmuni. Mitä puolueenne ministerit tästä sanovat? 

Hallituksen viisikolla tuntuu synkkaavan hyvin, yhteiskuvia otetaan ja some-päivityksiä ja hymyä piisaa. Veronmaksajia ei hymyilytä. Ainoa, mikä tällä menolla on varmaa, on se, että jo toinen vuosikymmen taloudessa menee päätösten puutteessa hukkaan ja vähintään kahden seuraavankin hallituksen ohjelmat on valmiiksi kirjoitettu. 

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikassa puhetta piisaa, mutta teot puuttuvat. Päämääriä on, mutta keinot puuttuvat. Nyt puuhastellaan eläkeputken poistamisen kanssa. Suhteellisuudentaju on kokonaan hukassa. Ei tällaisilla toimilla mitään aitoja työpaikkoja synny. Lisäksi sinne rakennetaan sellaiset turvatyynyt, että koko harjoitus tulee julkiselle taloudelle kalliiksi. On hyvä muistaa, että pelkästään tänä vuonna otetaan jo 20 miljardia syömävelkaa, ja sitä velkaa otettiin jo ennen koronaa. Nyt herätys, ja kuunnelkaa järjen ääntä! 

Kuvaavaa oli MTV:n toimittajan kysymys, mihin ylimääräinen miljardi kunnille tarvittiin. Ministerit Marin ja Saarikko olivat mykkinä. Nyt olisi loistava tilaisuus vastata, eivätkä koronatoimet riitä vastaukseksi. Ei olla köyhiä eikä kipeitä, kun edes miljardi ei tunnu missään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaalit lähestyy!] 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Talous- ja työllisyyspolitiikan päätöksillä on kiire. OECD ennustaa Suomeen vain alle kahden prosentin talouskasvua lähivuosina, mikä on EU:n häntäpäässä. Syytä hallitus voi hakea peilistä. Ministeri Vanhanen alkaa ilmeisesti herätä koronan jälkeiseen todellisuuteen. Kasvu, panostukset ja uudet työpaikat tarvitsevat työelämän joustavuutta, lisäksi paikallista sopimista ja parempaa tuottavuutta. Vanhanen puhuu juuri oikeista asioista, mutta millä porukalla näihin päätöksiin pystytään? Yritysverotuksesta Vanhanen sanoi, ettei sitä pakettia uskalla tällä kokoonpanolla avata, kun ei yhtään tiedä, mitä siitä syntyy. Se kertoo paljon tämän hallituksen toimintakyvystä. 

Hallituksen uskottavuutta ja jatkuvuutta heikentää se, että Vanhanen on luvannut olla vain pätkäministeri, vaikka pitkä onkin. Lähteekö Vanhanen kuntavaalien jälkeen vai ennen seuraavan budjetin tekemistä? Tällainen ei anna kuvaa pitkäjänteisestä toiminnasta talouden tervehdyttämiseksi. 

Korona on tuonut paljon epävarmuutta, mutta paljon enemmän epävarmuutta tuo se, ettei Suomi pysty uudistumaan. Ruotsissa ja Saksassa demarit ovat pystyneet uudistamaan työelämän rakenteita ja tuomaan kilpailukykyä, mutta täällä meillä demarit keskittyvät ostamaan yksityisten terveyspalvelujen toimivia sopimuksia ulos hinnalla millä hyvänsä. Vain julkista sektoria paisuttamalla ja veroja korottamalla tämä maa tukehtuu. 

Hallitus puhuu pohjoismaisista työvoimapalveluista, eläkeputken katkaisemisesta ja muutamasta tuhannesta mahdollisesti syntyvästä työpaikasta. Nyt on viimeinen hetki lopettaa turhat puheet ja jonninjoutava puuhastelu. Ministeri Vanhanen puhuu kevään budjettiriihestä tärkeänä merkkipaaluna. Jos siellä on oikeasti päätöksiä pöydässä, olisi lakien valmistelun oltava jo täydessä käynnissä. 

Arvoisa puhemies! Puhetta hallituksella piisaa enemmän kuin lääkäri määrää, mutta teot puuttuvat. 

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnan valiokunnille, erityisesti valtiovarainvaliokunnalle ja sen jaostoille, syksyn aikana tehdystä arvokkaasta ja perusteellisesta työstä vuoden 21 talousarvion puitteissa. Valtiovarainvaliokunta on osoittanut 40 miljoonan euron lisäykset tärkeäksi arvioimiinsa kohteisiin, ja lisäksi valiokunta ehdottaa neljää lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi. 

Vuoden 21 menokehyksen jakamattomasta varauksesta on valiokunnan muutosten jälkeen jäljellä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodelle 21 on kehyksessä varattu 300 miljoonaa euroa lisätalousarviota varten ja 500 miljoonaa euroa kertaluontoisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Tämä on liikkumatilamme ensi vuoden aikana, jolloin menokehykset ovat taas voimassa poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen. 

Opposition vastalauseissa huomion kiinnittävät perussuomalaisten esittämät yli 250 erilaista, varsin yksityiskohtaistakin lausumaa. Niiden kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta moni niistä johtaisi lisämenoihin. Ylipäätään kiinnittäisin huomiota siihen, onko satojen lausumien esittäminen se tapa, jolla maata johdetaan, kun lopulta kuitenkin kyse on päätöksistä, [Välihuutoja] niihin liittyvistä määrärahoista tai määrärahojen vähentymisestä. [Jani Mäkelän välihuuto] Budjettiesityksen yhteydessä päätetään määrärahoista, ja useimmat näistä lausumista olisi voitu myös määrittää määrärahoina. [Vilhelm Junnila: Pitääkö opposition hiljaa hyväksyä?]  

Mutta ehkä vastalauseiden yllätyksestä vastaa kuitenkin kokoomus: ehdotatte vastalauseessanne ensi vuodelle nettomääräisesti yli 700 miljoonalla eurolla konkreettisia, kehysvaikutteisia lisämenoja. Nämä rikkoisivat kehyssäännön. Kehykset ovat Suomen talouspolitiikan uskottavuuden kovaa ydintä, ja toivon, että harkitsette vielä kertaalleen ehdotustenne mittakaavaa, ennen kuin tuotte ne äänestettäväksi. 

Arvoisa puhemies! Kuten olen monesti todennut, niin kulkutaudin pitäminen hallinnassa on lähiaikojen vaikuttavinta talouspolitiikkaa. Siitä on selvästi kansainvälistäkin vertailua jo nähtävissä. Koronakriisi on luonnollisesti asettanut julkisen keskustelun perspektiivin varsin lyhyeksi: pohditaan, millaiset rajoitukset ovat käytössä ensi viikolla, miten selvitään tästä joulun ja vuodenvaihteen yli ja milloin rokote on käytössä. On kuitenkin katsottava samalla jo tulevaan, koronan jälkeiseen aikaan. Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa. 

Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi. Suomi on koronavuonna osoittanut, että osaamme toimia ennakkoluulottomasti, ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevinakin vuosina. Koronan jälkeiseen maailmantalouden kasvuun kiinni pääseminen ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi OECD arvioi Suomelle noin 2 prosentin talouskasvua lähivuosille. Se on meillä matalampi kuin monissa muissa maissa osittain sen takia, että olemme korona-ajan onnistuneet hoitamaan paremmin ja meillä talousromahdus on matalampi kuin vertailumaissa. Mutta vaatimattomaan kasvuun vaikuttaa OECD:n mukaan muun muassa koronan jälkeinen epävarmuus investointien tekemisessä. Näin vaatimattomaan kasvuun emme voi tyytyä. 

Meidän on otettava oppia myös menneestä. Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskasvu oli alkuspurtin jälkeen liian pitkään vaisua. Vauhtiin päästiin kunnolla vasta vuonna 2016. Vastaavaan pitkään, liki kymmenvuotiseen toipumisaikaan meillä ei ole nyt varaa. Tarvitsemme sekä nopeavaikutteista elpymistä että pitkällä aikavälillä välttämätöntä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. 

Ennustettua vahvempi kasvu edellyttää työelämän joustavuutta sekä parempaa tuottavuutta. Työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta ja tarpeesta. Seuraavia työllisyyspäätöksiä yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi on tarkoitus tehdä vielä vuoden loppuun mennessä. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Työmarkkinajärjestöjen valmistelu antoi tähän hyvät eväät, vaikka lopullisten ratkaisujen tekeminen jäikin hallituksen kontolle. Mutta lisää päätöksiä tarvitaan keväällä. 

Erityisen tärkeänä korostaisin sitä, että työmarkkinoilla käytettäisiin nyt talven aikana niitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotka ovat jo olemassa. Niillä ratkaistaan paljolti se, millä tavalla suomalaiset yritykset pääsevät vientimarkkinoihin kiinni kasvun väkisinkin vähitellen alkaessa. Mutta lisäksi tarvitsemme paikallisen sopimisen edistämistä uudistuksilla, joilla voisimme tukea vientialojemme kilpailukykyä. 

Toimintaympäristömme on epävarma ja muuttuva, joten samalla alallakin eri yrityksillä on erilaisia kilpailutilanteita. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus ja henkilöstön riittävä osallisuus yrityksen päätöksenteossa. Joustavuuden lisääminen on kansallisissa käsissämme. 

Arvoisa puhemies! Valtio on tänä vuonna ottanut rajusti iskuja vastaan niin yritysten, kansalaisten kuin kuntienkin puolesta. Suomi ei ole tässä yksin, velkaa on jouduttu ottamaan mittavasti myös muissa maissa. Myös ensi vuosi on vielä elvyttämisen aikaa. Elvytyksen alasajon aika tulee kyllä ennen pitkää koronakriisin hellitettyä. Sitä helpompaa julkisen talouden tasapainotus on jatkossa, mitä fiksumpia tuloja lisääviä ja menoja vähentäviä uudistuksia pystymme tekemään. Suomen tuottavuusloikka edellyttää rohkeutta uudistua. 

Rokoteuutisten myötä kuljemme kohti valoisampaa huomista. Alkava talvi voi olla vielä vaikea, mutta samalla meidän päättäjien on ennakoitava seuraavaa vaihetta. On tehtävä sote- ja työllisyysratkaisujen kaltaisia rakenneuudistuksia, ja on tärkeää, että t&k-panostuksilla, koulutuksella ja muun muassa verotuksen pitkäjänteisyyttä luomalla saamme aikaan rohkeutta investoida Suomeen. 

Haastan kaikki mukaan. Yhdessä pystymme parempaan kuin mitä Suomelle [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä ennustetaan. Kyllä tästä lopulta selvitään. 

Arvoisa puhemies! Koronaepidemian vakavin seuraus ei ole terveydellinen tai taloudellinen. Pahinta on se, että korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille kroonisille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.  

Julkisen talouden tasapaino ei ole kovin monimutkainen asia. Ensinnäkin kun rahat eivät riitä kaikkeen, on tukittava kankkulankaivot. Meillä ei ole varaa kipata miljardia euroa vuodessa kehitysapuun tai puoltatoista miljardia euroa ulkomaalaisille maksettaviin sosiaalietuuksiin. Toiseksi työllisyys ei nouse, ellei Suomi ole kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille ja jos palkansaajalle ei jää tuloistaan mitään käteen verojen ja asumiskulujen jälkeen. Verotaakkaa on siis leikattava, mutta tämä ei tietenkään onnistu, ellei tuhlaaminen lopu. 

Arvoisa puhemies! ”Eihän se niin voi olla, että koronan varjolla unohdetaan, että meillä oli todella isoja taloudellisia ongelmia jo ennen pandemiaa. Vuosi on eletty pelkästään velkarahan jakamisella. Siitä on kyllä päästy sopuun, mutta talouden tervehdyttämisestä ei.” — Minuahan te ette usko, mutta täsmälleen näin sanoi edustaja Kulmuni, edellinen valtiovarainministeri, taannoin Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän saattaa tietää, mistä puhuu.  

Me ehdotamme vaihtoehtoa, joka tarttuu Suomen talouden pysyviin ongelmiin, erityisesti työn raskaaseen verottamiseen. Teemme sen tavalla, jolla samalla vähennämme jo ensi vuonna alijäämää. Hallitus, miksi ette voisi tarttua ehdotukseemme: 500 euroa keskituloiselle enemmän käteen palkkaverotuksessa [Puhemies koputtaa] ja kotitalousvähennys tuplaksi. [Puhemies koputtaa] Tehdään palvelutyölle Suomeen uusi alku.  

Anteeksi, puheenjohtaja. — Niin, olin juuri sanomassa, että hallituksella tuskin on hurjaa tarvetta kokoomuksen ehdotuksiin tarttua ainakaan siltä osin, että lauluhan on kovin tuttu. Kun katsoimme vaihtoehtobudjettianne, oikeudenmukaisuus oli kaukana. Kokoomuksella oli varaa kyllä työttömiä edelleen kurittaa, leikata tulevia eläkkeitä, asumistukea, toimeentulotukea — tätä kaikkea. 

Puhemies! Perussuomalaisten linja oli hieman oudohko heidän vaihtoehtobudjetissaan. Totesimme, että ne talouseväät ovat kovin vähissä, kun siellä ollaan esimerkiksi ympäristöministeriöltä leikkaamassa neljä kertaa enemmän kuin siellä on, jolloin sitten ihan uutena kohteena tulivat leikkaukset Suomen luonnosta. Siellä sitten leirinuotiolla on vähän autiota, kun rahat on leikattu pois tai puhtaat kalavedet ovat kärsineet. [Puhemies koputtaa] Puhemies, en minä ainakaan näistä vaihtoehdoista pidä. 

Arvoisa rouva puhemies! Terapiatakuu on asia, joka ei jostain syystä tälle vasemmistohallitukselle kelpaa, ja sitä me kokoomuksessa ihmettelemme. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] 

Tuntuu siltä, että keskustan puheenjohtajat vähän niin kuin kypsyvät vasta kautensa jälkeen. Keskustan ex-puheenjohtaja, ex-valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi Ilta-Sanomissa, että herää kysymys, miksi keskusta on hallituksessa. Kulmuni kritisoi teidän, arvoisa valtiovarainministeri Matti Vanhanen, johdollanne tehtävää talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Työllisyysasteen nousua ei ole lainkaan näköpiirissä. ”Mutta mitä niille talouden ongelmille on tehty?” kysyy edustaja Kulmuni. ”Ei niille kovinkaan paljon ole tehty. On menty päinvastoin alaspäin”, hän itse vastaa. Edustaja Kulmuni toteaa vielä: ”Minusta hallituksen pitää ainakin noudattaa itse sopimiaan asioita eikä koko ajan lieventää niitä.” [Puhemies koputtaa] Ministeri Vanhanen, eikö edeltäjänne puhukin varsin järkeviä? 

Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö nykyinen valtiovarainministeri Vanhanen jaa sitä julkisen talouden huolestuttavaa kuvaa, josta myös itse tuossa haastattelussa puhuin, joka täällä esille tuli. Ja keskustassa tilanne hyvin ymmärretään, mutta ymmärretäänhän se koko hallituksessa, se lienee se tilanne. Eihän kukaan ole kritisoinut täällä niitä koronatoimia, niin kuin olemme monta kertaa puhuneet, mutta kun tullaan nyt niihin työllisyystoimiin ja julkisen talouden vahvistamiseen ja siihen, kuinka sitten hallituksen sopima kestävyysvaje, tiekartta pitkälle tähtäimelle ja ne työllisyystoimet vahvistaisivat taloutta, niin valitettavasti — myös valtiovarainvaliokunnassa siitä oli keskustelua — nehän eivät ole nyt tasapainossa. Ne ovat siis epäuskottavia, joten julkisen talouden vakauttaminen, velkaantumisen vähentäminen ja velkakestävyyden rakentaminen, työllisyystoimien vahvistaminen julkisen talouden kannalta vaativat sitä kestävyystiekartan yhteensovittamista niiden työllisyystoimien kanssa, niin että ne vahvistavat julkista taloutta. [Puhemies koputtaa] Ja kysymykseni on: tuleehan hallitus huomioimaan tämän tultaessa budjettiriiheen? 

Kunnioitettu puhemies! Talousnäkymät, niin kuin hyvin tiedämme, ovat aika sumuiset, mutta majakan valoa kenties on ensi keväänä nähtävissä, etenkin, jos hallitus sitten saa keväällä niitä työllisyystoimenpide-ehdotuksia tehtyä ja toteutettuakin.  

Valtion velanotto on ennätystasolla. Tämä aiheutuu tietenkin siitä, kun tulot pienenevät ja menot kasvavat valtavasti. Mutta pitää aina muistaa, mitä me teemme sillä julkisella velalla. Sillähän tuotetaan palveluita kuntalaisille, kaupunkilaisille ja kansalaisille yleisesti, mutta nyt tulee se kysymys, ovatko ne palvelut oikeasti sellaisia, mitä ihmiset haluavat heille tuotettavan. Minä nostankin esiin sen, että tulevina vuosina meidän täytyy oikeasti miettiä sitä, mitä palveluita me tuotamme ja miten niitä tuotetaan. Julkisen puolen tuottavuus ja sen kasvattaminen tulee olemaan jatkossa keskiössä.  

Meillä on tässä vastalauseessa 255 toimenpide-ehdotusta, ja noin kolmasosa, neljäsosa niistä on [Puhemies koputtaa] työllisyyteen liittyviä. Hyvä hallitus, ottakaa näitä pohdittavaksi. 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen kuullut vuoden mittaan hyvinkin rakentavaa keskustelua siellä kokouksissa, ja usein hallitusryhmistä tulee kriittisempiä kysymyksiä ja kommentteja ja ehdotuksia kuin oppositiosta. Siihen nähden on ollut aika outoa tämä ryhmäpuheenvuorojen sisältö. Varsinkin perussuomalaisten puheenvuoro ei ollut oikein minkäänlaisessa yhteydessä siihen, mitä he valiokuntatyössä ovat esittäneet. Ja niin kuin edustaja Vähämäki totesi, tämä iso linja [Leena Meren välihuuto] tässä budjetissa on laajasti hyväksytty ja yhteinen koko eduskunnan kattavana. On mielletty, että on järkevää tehdä nämä toimet, jotta koronan vaikutukset minimoidaan niin työllisyydelle kuin taloudelle. Ja kun nähdään, että kansainvälisesti me olemme onnistuneet tässä hyvin, niin tämä keskustelun sävy on aika outo ja oikeastaan väärä suhteessa siihen, mitä vuoden mittaan on [Puhemies koputtaa] tehty myös oppositioryhmien toimesta. [Aki Lindén: Se olikin joulupakina perussuomalaisilta!] 

Arvoisa puhemies! Nyt kun tuossa edustaja Koskinen avaa valiokuntien sisäisiä asioita eduskunnan julkisessa keskustelussa, niin kyllä minunkin sopii ihmetellä, miten hän kyselee niin vaikeita kysymyksiä itse valiokunnassa hallituksen ministereiltä. Eikö valiokunnan puheenjohtaja hallituspuolueesta saa niihin kysymyksiin vastauksia noin muuten?  

Mutta tämä tuhlaaminen tämän koronan kanssahan on eurooppalainen ilmiö. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Isot Etelä-Euroopan maat tuhlaavat koronan varjolla asioihin, joita heidän olisi pitänyt hoitaa jo aiemmin kuntoon, myöskin suomalaisten rahoilla. Suomalaiset tuhlaavat kyllä mutta myös maksavat Etelä-Euroopan tuhlaamisen.  

Valtiovarainministeri Vanhanen sanoi, että kymmenen hitaan kasvun vuotta pitäisi välttää. Olen samaa mieltä, mutta eihän hallitus esitä mitään keinoja niiden välttämiseen. Teillä ei ole mitään työllisyystoimia. 

Ja toisenakin, haluaisin pääministeri Marinilta selityksen sille, onko tämä joku SDP:n kuntavaalibudjetti, että kuntia ylisubventoidaan miljardeilla ennen kuntavaaleja. [Aki Lindén: Otetaan Lappeenrannalta pois!] 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä budjetti on tehty vuodelle, joka tulee olemaan varsin poikkeuksellinen, kuten tämäkin vuosi on ollut. Tässä poikkeustilanteessa tämä budjetti onkin korjaava ja toisaalta samalla uudistava. Tällä budjetilla ratkaistaan monia ongelmia: ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, koronan mukanaan tuomaa talouskriisiä, mutta myös ihmisten arjen haasteita. Koronaelvytystä käytetään tukemaan positiivista, kestävää muutosta ja nyt panostetaan erityisesti osaamiseen. 

Täällä salissa on kuultu paljon puheenvuoroja, joissa kritisoidaan velkaa. Velanottoa täytyy tietysti aina tehdä hyvin harkiten ja säästeliäästi myös, mutta onko joku täällä sitä mieltä, ettei nyt pitäisi ottaa velkaa elvytykseen, että ei pitäisi tukea kuntia ja tukea yrityksiä? Ja kun velasta puhutaan, täytyy myös muistaa, että kaikkein raskain velkamme on ilmastovelka. Ilmasto ei odota, ja siksi tämä budjetti tukee hallituksen tietä kohti ilmastoneutraaliutta 2035. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Vanhanen ja useat hallituspuolueiden edustajat viittaavat tähän velkaantumiseen sanomalla, että muutkin velkaantuvat. No, kyllä velkaantuvat, mutta se on hyvin lyhytaikaista verrattuna meihin. Jos katsotaan vaikka Ruotsia ja Saksaa, niin noissa maissa ensinnäkin julkinen talous oli ylijäämäinen viimeiset kahdeksan vuotta, toisin kuin meillä, ja noissa maissa ollaan palaamassa jälleen ylijäämäisiksi jo parin vuoden päästä, toisin kuin me. Suomen julkinen talous tulee pysymään 10 miljardia alijäämäisenä tästä niin sanotusti ikuisuuteen, kun katsotaan tuota VM:n ennustetta. 

Ja jottei unohtuisi, niin vuosi sitten, kun koronasta vielä ei ollut tietoakaan, hallitus oli tekemässä yli 5 miljardin alijäämää kehyskauden lopussa. Kysyisinkin — kun kaikki tietävät, että me emme tule ikinä maksamaan näitä velkoja, jos Suomi ei nouse kasvuun — minkähän ihmeen takia te ette tee niitä rakenneuudistuksia? Ensi keväällä on kulunut kaksi vuotta tätä kautta. [Puhemies koputtaa] Missä ovat veromuutokset, työllisyystoimet ja investoinnit?  

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pitko kysyi, mikä on se vaihtoehto, jos me emme nyt elvytä. Kyllähän kristillisdemokraatit kannattavat elvytystä tällaisessa tilanteessa, mutta se, mitä me kyseenalaistamme, on se, että ei tehdä niitä rakenneuudistuksia, jotka olisivat olleet tarpeen jo edellisellä kaudella ja erityisesti nyt tässä tilanteessa, koska nyt kun jätetään rakenneuudistukset tekemättä, se tarkoittaa sitä, että kustannusten nousu jatkuu myöskin pitkällä aikajänteellä ja lisää meidän velkaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Jokaisessa budjetissa on parannettavaa, mikään budjetti ei ole täydellinen. Varmasti meillä jokaisella olisi kohteita, joita muuttaisimme siinä, mutta tietysti aina kun suhtautuu budjettiin kriittisesti, sitä on syytä peilata myös niihin vaihtoehtoihin, ja sekä kokoomus että perussuomalaiset ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa, ja kun niihin tätä peilaa, niin huomaa, että tämä on aika hyvä. Jos ajattelee perussuomalaisten vaihtoehtotodellisuusbudjettia, siinä on taikaseinänä maahanmuutto, josta otetaan enemmän kuin siihen menee, [Leena Meri: Ei se ole taikaseinä!] ja suomalainen luonto, josta siinä halutaan imeä. 

Toisaalta sitten on kokoomuksen Toivon polku. Edustaja Heinonen jakaa Toivon polku ‑lehtistä kuin Vartiotornia. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Se polku on kivinen. Se on toivoton niille 32 000 ihmiselle, jotka sen myötä putoaisivat köyhyyteen. 8 000 lasta joutuisi köyhyyteen. [Elina Lepomäki, Timo Heinonen ja Antti Häkkänen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Tällaista kivistä toivottomuuden polkua onneksi ei tulla toteuttamaan. 

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on ollut vähintään kymmenen vuotta päivänselvä asia, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä, jos työllisyysastetta ei saada nostettua, jos yritystoiminnan, investointien, työn tekemisen kannusteita ei saada vahvistettua.  

Ja nyt kun täällä erityisesti SDP:stä kokoomusta moititaan, niin muistetaan vähän historiaa: Vuoden 2011 vaalien alla SDP sanoi, että uudistuksia ei saa tehdä eläkejärjestelmään, viime vaalikaudella SDP vastusti kaikkia työllisyysuudistuksia, joilla lopulta synnytettiin maahan lähes [Paavo Arhinmäen välihuuto] 140 000 työpaikkaa. Ja nyt, hyvät kuulijat, kun on kyse siitä, että kokoomus edelleen johdonmukaisesti perää sitä linjaa, että hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain työtä tekemällä, yritystoimintaa harjoittamalla ja investoimalla tähän maahan, niin sitten ei kuulu eikä näy kahteen vuoteen yhtään toimenpidettä vasemmistohallitukselta käytännössä, ja sen jälkeen vielä kehdataan kokoomusta näistä moittia. [Puhemies koputtaa] Katsokaa peiliin. [Vasemmalta: Kenellä oli valta!] 

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarain varapuheenjohtajana kiitän puheenjohtajaa ja meidän valiokuntaa hienosta mietinnöstä. Kyllähän tämä hyvin keskustalainenkin budjetti on. Tässä on juurikin tämä terveys edellä, eli rokotukset pitää saada ensi vuonna kuntoon.  

Työ on erittäin tärkeä asia [Ben Zyskowiczin välihuuto] eli työpaikat, ja työohjelmaa itsekin odotan tässä, sitä, että saadaan muun muassa tämän työkokeilun kautta niitä ja niin edelleen. Mutta tärkeä asia tässä on myös se, että yritykset luovat ne työpaikat, ja täällä on yrityksille ensi vuodelle hyviä porkkanoita niin sanotusti eli väylämaksujen puolitukset ja teollisuuden sähköveron alennukset ja niin edelleen. Eli saataisiin meidän kilpailukykyä niilläkin kuntoon. 

Kolmantena asiana nostan tähän tämän, kun on puhuttu paljon tästä kuntien rahoituksesta: kyllähän se arjen turva on tärkeä asia meille myös — tänä koronavuonna ja ensi vuonnakin — että kunnat voivat toimia siinä ympäristössä, vaikeassa ympäristössä, ja se rahoitus toimii sieltä eikä maahan tulisi terveyden eikä talouden puolelta ainakaan eriarvoisuutta ihmisten kesken. 

Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan paljon elvytyksestä, mutta emme selvästikään ajattele samalla tavoin siitä, miten se tulisi kohdentaa. Samaan aikaan kokoomuksesta arvostellaan sitä, että kunnille annetaan liikaa rahaa — miljardi pitäisi olla kunnilla vähemmän käytettävissään — ja samaan aikaan vaaditaan terapiatakuuta. Jos lähdemme vain kylvämään rahaa [Ben Zyskowicz: Onko tässä ristiriita!] korkeatuloisille miljardin veronalennuksilla ottamalla se vaikka sieltä kunnista, niin emme me saa tähän yhteiskuntaan yhtäkään uutta työpaikkaa. Me saamme heikommat palvelut, enemmän hoitovelkaa ja korkeammat kulut tulevaisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä yhdestä tärkeästä yksityiskohdasta: Sekä pääministeri Marin että valtiovarainministeri Vanhanen ovat nyt lupailleet tätä työttömyysputken lyhentämistä eli ansioturvan leikkausta eli niiden lisäpäivien leikkausta ennen joulua vielä. Ilmeisesti teillä on 72 tuntia aikaa siihen, ellette te halua, että tämä päätös tulee jouluviikolla. Onko tiedotustilaisuus tulossa? Luottoluokittajiakin tämä kiinnostaa. Tutkijathan ovat tästä yksimielisiä. No, nyt taas SDP:n ryhmäpuheenvuorossa edustaja Mäkinen sanoi, että SDP ei hyväksy minkäänlaisia työttömyysturvan leikkauksia. Joku tässä nyt johtaa harhaan. Ollaanko tässä valmistelemassa putken lyhentämistä tai poistoa, ja onko SDP sellaisen päätöksen hyväksymässä? Vai onko tarkoitus tämä koko reformihanke peruuttaa tai taas vetkuttaa yli vuodenvaihteen? [Puhemies koputtaa] Sekä Mäkinen että Marin ja Vanhanen eivät voi [Puhemies koputtaa] yhtä aikaa olla oikeassa. 

Värderade talman! Budgeten för nästa år är till stora delar en coronaåterhämtningsbudget. Det är viktigt att vi nu stöder kommuner, företag och organisationer över det tyngsta skedet så att de också i fortsättningen kan vara med i vårt samhällsbygge och erbjuda den service vi medborgare behöver. Det är speciellt viktigt att vi nu ersätter kommunerna fullt ut för de direkta kostnader som uppkommit till följd av coronaepidemin. 

Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäiseviin toimiin on budjetissa monta hyvää panostusta, ja siinä ehdotetaan resursseja toiminnoille, jotka säästävät julkisia menoja pitkällä tähtäimellä. 

Valtiovarainvaliokunta on nostanut huolen suomalaisten ja varsinkin nuorten yleistyvistä mielenterveysongelmista yhdeksi lausumakseen. Nyt on lisättävä resursseja ja ammattiosaamista ja madallettava kynnystä hoitoon hakeutumisen helpottamiseksi. Nuorten ja heidän perheidensä on saatava tukea ja apua ajoissa, ja toivon, että näihin panostetaan jatkossa vielä enemmän. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensin SDP:lle ja vasemmistolle väitteiden korjaus: Me luotamme siihen, että YM:n nykyisillä resursseilla, suomalaisten vastuullisella toiminnalla ja yhteistyöllä turvataan suomalainen luonnonsuojelu ja voidaan hyödyntää luonnonvaroja kestävästi. Esitimme hallituksen esittämien YM:n lisämäärärahojen leikkaamista. 

Arvoisa puhemies! Entäs sitten keskusta? Keskusta haluaa pitää itsensä hallituksessa, millään muulla ei näytä olevan väliä. [Keskustan ryhmästä: Höpö höpö!] Budjetin menot ja arvovalinnat osoittavat sen: kuluttajien ja yrittäjien arjesta tehdään vaikeampaa ja kalliimpaa. Te ette edes kykene ettekä ilmeisesti halua, että nykyhallitus lähtee tasapainottamaan taloutta, vaikka entinen ja nykyinen valtiovarainministeri siitä vihjaavat — ette, vaikka tasapainoinen talous on juuri se keino, jolla maakunnissa ja pitäjissä varmistetaan elämisen edellytykset: palvelut, työpaikat, energia- ja elintarviketuotanto. [Puhemies koputtaa] Mitä ihmettä te teette siellä hallituksessa? 

Arvoisa puhemies! Hallitus on harjoittanut erittäin vastuullista veropolitiikkaa: teollisuuden ja maatalouden sähkövero EU-minimiin, yrityksen tuotekehitystä edistävä lisävähennys, henkilöstön sitouttaminen kasvuyrityksiin omistajuutta tukevalla veroratkaisulla, pienyrittäjiä helpottava arvonlisäveron alarajan korotus, koneiden tuplapoistot, listaamattomien osakeyhtiöitten osinkoverotus ja yrittäjävähennys jatkuvat ennallaan. Kokoomuksen veropolitiikka sen sijaan elää irrallaan taloudellisesta todellisuudesta, kun se jakaisi täysin summittaisia veronalennuksia kaikkialle velkarahalla. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — Perussuomalaisista en tiedä. — Nyt tässä tilanteessa ihmiset, yritykset ja kunnat tarvitsevat selviytyäkseen kohdennettua tukea. [Anne Kalmari: Kuunnelkaa, kun veroasiantuntija puhuu!] 

Arvoisa rouva puhemies! Marinin hallitus petaa polkua kohti menetettyä vuosikymmentä. Oli hyvä, että edustaja Kulmuni sanoi sen ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita. Vahvaan vasemmistoideologiaan perustuva politiikka murentaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Ensinnäkin, työllisyystoimet ovat edelleen lähtötelineissä. Toiseksi, muualla Euroopassa elvytetään veronalennuksilla, mutta mitä tekee Suomen hallitus? Kiristää tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Se on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle. Vihriälä on raportissaan esittänyt sitä, että menoelvytyksen rinnalle pitäisi nostaa veroelvytys. Suomen Pankki on todennut, että veroelvytyksen vaikutus kestää menoelvytystä pidempään. Miksi se ei hallitukselle käy? [Jussi Halla-ahon välihuuto] 

Kokoomuksen Toivon polku -esityksessä on 120 000 uutta työpaikkaa, vähemmän velkaa — emme velkaannu niin rumasti lasten piikkiin niin kuin hallitus tekisi — [Puhemies koputtaa] ja me myöskin keventäisimme palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Miksi hallituksen mielestä suomalaisten pitää maksaa paljon enemmän [Puhemies: Aika!] veroja kuin muiden eurooppalaisten? Miksi te rankaisette suomalaisia? [Jussi Halla-ahon välihuuto — Aki Lindénin välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Veroelvytys on siinä mielessä ongelmallista, että jos se pistetään maailmalle, kaikille, isoina summina, niin se on niin kallista, että meillä ei tällä hetkellä ole siihen varaa. Mielestäni edustaja Kiviranta tässä hyvin kuvasi sitä, millaista veroelvytystä on tehty: siinä on kohdennettu toimia sellaisiin kohteisiin, joissa kustannukset eli veromenetykset eivät ole suuria, mutta sen sijaan niiden vaikuttavuus on suurta. 

Täällä on paljon perätty rakenteellisia uudistuksia, ja se tuntuu jotenkin hullulta tänä päivänä. Tänään me olemme hyväksyneet oppivelvollisuuden pidentämisen, eilen me saimme tähän saliin sote-uudistuksen, ja niitä molempia voi pitää kyllä tämän vuosikymmenen suurimpina rakenteellisina uudistuksina, [Jussi Halla-ahon välihuuto] kun ne saadaan vietyä käytäntöön myös paikallisella tasolla. Toisella turvataan työvoimaa, ja toisella turvataan ihmisten terveyttä ja parempaa hoivaa tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Arvostan, että edustajat Koskinen ja Filatov yrittävät viedä tätä keskustelua pois tästä Kivirannankin mainitsemasta vastuullisesta verolinjasta. Keskustahan ei ymmärrä tässä omaa parastaan, vaan haluaa jatkuvasti, että keskustelemme liikennepolttoaineiden veronkorotuksesta, työkoneiden veronkorotuksesta, turpeenpolton alasajosta, kotitalousvähennyksen leikkauksesta ja niin edelleen. 

Mutta sosiaalidemokraattien eläkelinjaukset ihmetyttävät. Olen ymmärtänyt, että teidän kannattajanne koostuvat pääosin eläkeläisistä ja naisista. Silti haluatte antaa leskille joululahjaksi leskeneläkkeen leikkauksen, ja asumiskustannukset kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi öljylämmitykseen tulee niin rajuja korotuksia, että se vähentää merkittävästi erityisesti ikäihmisten ostovoimaa. Nämä ovat todella kylmiä joululahjoja suomalaisille. Voisiko pääministeri Marin edes harkita perussuomalaisten ehdotuksia veronkevennyksistä työeläkkeisiin ja omaishoidon tukeen? [Puhemies koputtaa] Ja harkitkaa nyt vielä tätä leskeneläkettä. 

Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantamisen tavoittelusta ei ole luovuttu koronakriisin vuoksi, sillä kriisin vaikutus julkiseen talouteen lisää entisestään työllisyystavoitteen merkitystä. [Ben Zyskowicz: Sitä on vain lykätty!] Olemassa olevista työpaikoista on pidetty kiinni, mutta samalla on tehtävä toimia, joilla myös uusia työpaikkoja syntyy. Niin ikääntyneiden, nuorten kuin ulkomaalaistaustaisten työllisyyden haasteisiin pitää löytyä lääkkeitä pian, ja tämä on hallituksen pöydällä nyt. 

Valiokunta nostaa mietinnössään huolen mielenterveyshäiriöiden ehkäisystä ja palveluiden saatavuudesta. Koronan myötä tarve on vain kasvanut. [Ben Zyskowiczin välihuuto] OECD:n raportin mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa jopa 11 miljardia euroa vuositasolla, ja koronan myötä kiire terapiapalveluiden lisäämiseen on todellinen, ja asia toivottavasti etenee. [Ben Zyskowicz: No, miksi te jarrutatte sitten?] 

Arvoisa puhemies! Elvytys on tärkeintä työllisyyspolitiikkaa. Kuntia tukemalla hallitus pyrkii varmistamaan, että kunnissa ei jouduta leikkaamaan koronakriisin vuoksi, vaan peruspalvelut turvataan. Opposition mielestä kuntia on tuettu liikaa. Oppositio siis haluaa peruspalveluiden heikennyksiä kuntalaisten arkeen. 

Hallitus panostaa koulutukseen. Historiallinen oppivelvollisuuden laajentaminen toteutuu, ja samalla investoimme jokaiseen koulutusasteeseen. 

Oppositio on vaatinut parempia työllisyystoimia koronakriisin keskellä, mutta se ei itse ole esittänyt mitään todellisia työllisyystoimia. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työllisyys paranisi köyhimpien toimeentuloturvaa, työttömyysturvaa ja asumistukea leikkaamalla. Ovatko kokoomuksen 120 000 uutta työpaikkaa yhtä vankalla pohjalla kuin edustaja Risikon eilen täysistunnossa mainitsema luku, että edellinen hallitus teki mittavat koulutusleikkaukset siksi, että ne tekemällä he loivat 140 000 uutta työpaikkaa? Millä logiikalla koulutusleikkaukset [Puhemies koputtaa] lisäisivät työllisyyttä? 

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja kun me nyt käsittelemme ensi vuoden talousarviota, niin tosiasia on se, että me olemme edelleen syvän kriisin, erittäin syvän ja vakavan kriisin, keskellä. Tämänkaltaisessa kriisissä, missä me olemme, parasta politiikkaa on pyrkiä minimoimaan vahinkoja, ja sitä me olemme tehneet — tämän vuoden talousarvioissa, ensi vuoden talousarviossa tätä työtä on tehty. 

Moni teistä on puhunut velkaantumisesta, ja kun me katsomme eteenpäin, niin tehokkain tapa estää tulevaisuuden velkaantumista on elvyttää, varmistaa se, että kun kasvu lähtee liikkeelle, Suomi on siinä kasvussa mukana. Sen vuoksi meidän on tehtävä yhdessä niitä päätöksiä, joilla me varmistamme sen, että suomalaiset yritykset, suomalaiset kotitaloudet, suomalaiset alueet ja kunnat selviävät tästä kriisistä ja pääsevät kasvuun kiinni, kun kasvu lähtee liikkeelle. Tätä kuvaa myös hallituksen ensi vuoden talousarvio, ja mielestäni se on tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] erittäin pragmaattista, tosiasiat tunnustavaa politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Ehkä kolmeen aihepiiriin: 

Ensin perussuomalaisilta pyytäisin, että kertoisitte, millä sivulla budjettikirjassa tämä leskeneläkkeen romuttaminen on. On vaikea keskustella, kun en oikein saanut kiinni, mitä hallituksen esitystä nyt tässä budjetissa tarkoitatte. 

Toinen aihe tähän kuntien tukemiseen liittyen, joka oli ehkä mittakaavaltaan suurin epäluottamuksen osoitus hallituksen suunnalle: että on ylimääräistä rahaa kunnille. Talouspolitiikassa täytyy päätöksiä tehdessä harkita tietysti tätä perusstrategiaa. Kuntien kohdalla meillä ei ollut varaa jäädä odottamaan tilinpäätöstietoja tai sitä, minkälainen koronan aiheuttama taloustilanne kunnissa tulee olemaan, vaan päätimme toimia ennalta sillä tiedolla ja käsityksellä, millainen kriisi pahimmillaan saattaisi edessä olla. Halusimme turvata sen, että kunnissa kunnalliset päätöksentekijät ja viranhaltijat pystyvät erityisesti terveydenhuollon osalta toimimaan täysipainoisesti tämän vuoden aikana ja ensi vuoden aikana. Se, että se raha on julkisen sektorin sisällä, ei ole hukkaan heitettyä rahaa. Uskon — jos joitain positiivisia seikkoja haetaan — että hyvin monet kunnat välttyvät nyt näinä kriisivuosina tämmöisestä kriisikuntamenettelystä sen ansiosta, että tämän kriisin takia ei painuta ahdinkoon. 

Kolmas aihe liittyy verotukseen. Itse asiassa edustaja Kiviranta luetteli sen. Hallitus on satsannut satoja miljoonia euroja yritystoiminnan osalle nimenomaan kohdennettuihin ratkaisuihin. Alvin alarajaa nostetaan, se koskee mikroyrityksiä. Sähköveroa alennetaan, se koskee ennen muuta teollisuutta. Tehdään koko yrityskenttää koskeva t&k-vähennysjärjestelmän terästys. Väylämaksua alennetaan, se on viennin kannalta tärkeää. Koneiden tuplapoistot innostavat investointeihin. Tämä kohdennettu toimintatapa on silloin, kun pitää harkita tarkkaan, mihin veronkevennyksiä käytetään, paljon järkevämpää kuin tällainen yleinen, esimerkiksi vain tuloveron keventäminen. Tuloveron keventämiselle on työllisyysvaikutuksina arvioitu 180 000 euroa per syntyvä uusi työpaikka. Se olisi kustannustehotonta tällaisessa tilanteessa. 

Arvoisa puhemies! Kun tässä rakenneuudistuslista peräänkuulutetaan, se ehkä johtuu siitä, että puolueilla, varsinkin hallituksella ja oppositiolla, on erilainen käsitys siitä, minkälaisia rakenneuudistuksia tarvitaan. Hallitukselle oppivelvollisuusuudistus ja sote ovat sellaisia rakenneuudistuksia, jotka nimenomaan pitkällä tähtäimellä koetaan hyödyllisiksi. Nyt pitää luoda kovaa maata jalkojen alle. Hallitus tekee työllisyyteen liittyen rakenneuudistuksia vuoden loppuun mennessä yli 55-vuotiaiden kohdalla, ja tarvitaan myös lisää. [Puhemies koputtaa] Mutta selvästikin tätä keskustelua häiritsee se, että meillä on vain erilainen käsitys siitä, minkälaisia rakenneuudistuksia yhteiskunta tarvitsee. [Juhana Vartiainen: Tepsiviä!] 

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna oli seitsemän lisätalousarviota suuruusluokaltaan 14 miljardia euroa, sotien jälkeen suurimmat luvut. Syynä on tietenkin tämä kavala vihollinen, korona, jonka taltuttamisessa Suomi on menestynyt kansainvälisesti hyvin sekä taloudellisessa mielessä että tietysti itse tautitilanteessa. Tuleva vuosi tuo samoja haasteita. Me joudumme elvyttämään sekä omin varoin että yhdessä Euroopan unionin kanssa. Tämä on tässä tärkeää.  

Täällä on pyydetty hallitukselta toimia työllisyystilanteen kohentamiseksi, nimenomaan työllisyystoimia. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: eivätkö elvytystoimet ole kaikki luonteeltaan viime kädessä työllisyystoimia? Se, mikä tässä on erona — tietenkin tämä joudutaan alijäämäisesti nyt juuri tekemään, mutta kuten Riitta Mäkinen, meidän ryhmäpuheenvuoromme käyttäjä, totesi: ”Kurjistamalla ei luoda kestävää kasvua.” Ei sosiaaliturvaa leikkaamalla, tuloeroja kasvattamalla — sillä ei luoda kasvua [Puhemies koputtaa] eikä hyvinvointia. [Puhemies: Kiitoksia — Aika!] Vain investoimalla inhimilliseen pääomamme parannamme maata, toisin kuin viime hallitus toimi. 

Arvoisa puhemies! Nyt on kysymys siitä, mihinkä rahaa laitetaan. Perussuomalaiset haluavat nimenomaan olla suomalaisten ja Suomen kansalaisten puolella ja Suomen puolella. Valitettavaa on, että nykyinen hallitus laittaa niin paljon rahaa sinne Afrikan suuntaan. Aika järkyttävää on myös se, että EU:hun laitetaan rahaa. Ongelma on, että sinne annetaan yli 6 miljardia, takaisin saadaan 3 — ehkä — elikkä aika huono hyötysuhde. Jos lähdetään kahden rahasäkin kanssa Eurooppaan ja tullaan takaisin yhden säkin kanssa, niin on siinä huono hyötysuhde. Nyt pitää huomioida kotimaisuus ja kotimainen tukeminen. Suomen kilpailukyky ei parane ulkomaille rahaa laittamalla. On aika erikoista, että hallitusohjelmaa ei voida muuttaa eikä ajantasaistaa, vaikka mennään syvälle suohon ja korona on. Nyt on hyvä perua polttoaineveron korotukset. Muuttakaa edes omaishoidon tuki verottomaksi.  

Ministeri Vanhanen toi esille tuon kilpailukyvyn, mutta en oikein ymmärrä, miten Suomen kilpailukyky voi parantua sillä, että annetaan lahjarahaa Eurooppaan. [Puhemies koputtaa] Nyt ei todellakaan ole mikään ilmastokriisi. [Puhemies: Kiitoksia] Nyt on koronakriisi. 

Arvoisa puhemies! Meidän takanamme on todella haastava ja poikkeuksellinen vuosi, ja edessä on todennäköisesti toinen koko lailla vastaava. Siksi on perusteltua ja tärkeää, että varaudutaan koronakriisin keskellä huolehtimaan ihmisten terveydestä ja terveiden yritysten selviämisestä. Huolissani olen tässä kuitenkin hallituksen huolettomuudesta velanotossa. Nyt kun nämä rahahanat on avattu, niin tuntuu, että koronakriisin varjolla tehdään paljon sellaistakin, mikä ei ole välttämätöntä. Tähän nuorten toisen asteen koulutuksen turvaamiseen olisi vaikuttavampia keinoja kuin oppivelvollisuusiän nostaminen. Samoin soten ongelmia voitaisiin korjata täsmätoimin ilman tällaista massiivista sote-hallintouudistusta. Me puhumme eri asiasta, kun puhumme rakenneuudistuksesta.  

Ennen kaikkea kaipaan kuitenkin työllisyyttä ja kasvua vahvistavia toimia. Mikä ihme siinä on, että työllisyystoimista ei kyetä päättämään? Se on ainoa kestävä tie turvata hyvinvointimme pohja. Me olemme esittäneet, niin kuin täällä on kerrottu, keinoja 120 000 uuden työpaikan luomiseksi, ja niitä saa käyttää. [Puhemies koputtaa] Nyt valittu velkaantumisen tie [Puhemies: Aika!] on katkaistava, ettei se jää lastemme maksettavaksi. 

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä on monta hyvää kohtaa. Tässä niistä yksi: mitä paremmin hallitus onnistuu pitkän aikavälin kasvua tukevissa rakenteellisissa uudistuksissa, sitä vähemmän on painetta äkillisiin sopeuttamistoimiin. Työn tekeminen on muuttunut rajusti viimeisten vuosien aikana ja tulee muuttumaan koronan takia vielä hurjistuvammalla tahdilla tulevina vuosina. On aivan selvää, että työmarkkinoidenkin on uudistuttava vastaamaan tämän ajan ja vinhasti muuttuvan työelämän todellisuutta jo ensi vuonna. Paikallista sopimista on lisättävä, mutta kun joustoja lisätään, on samaan aikaan lisättävä myös turvaa. [Juhana Vartiainen: Tuokaa esitys!] Tämä on niin yritysten kuin työntekijöidenkin parhaaksi. Työelämän ja päätöksenteon on viimein muututtava myös niin, että kuuluviin tuodaan pätkä- ja silpputyöläisten, itsensä työllistävien, yksinyrittäjien, osatyökykyisten ja ikääntyneiden suomalaisten ääni työelämässä. Myös työ- ja perhe-elämää on pystyttävä sovittamaan yhteen [Puhemies koputtaa] paremmin. Tutkimukseen, [Puhemies: Aika!] kehitykseen ja innovaatioihin on panostettava, ja sillä tiellä ollaan. 

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet tekemään ensi vuoden talousarvion koronakriisin keskellä ja ehdoilla. Samalla kun keskitymme selviämään kriisistä, on tärkeää pitää katsetta tulevaisuudessa. Vihreä elvytys, jota parhaillaan valmistellaan, on kestävä ja vastuullinen tie ulos paitsi koronakriisistä, myös elämänmuotoamme uhkaavista ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista kriiseistä. Hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään ensi vuoden talousarviossa miljardeilla euroilla. Samalla luomme vientimahdollisuuksia uusille ympäristöteknologian ratkaisuille ja luomme niitä uusia työpaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu työllisyydestä ja sen edistämisestä. Olen samaa mieltä siitä, että kaikki kivet on nyt käännettävä uusien työpaikkojen luomiseksi, mutta se on tehtävä kestävällä, ympäristön huomioivalla tavalla, ja tosiaan, tämä vihreä elvytys tarjoaa meille siihen nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden. 

Puhemies! Talousarviossa uusien hävittäjien hankintaan osoitetaan 10 miljardin euron tilausvaltuus. Kyse on Suomen historian kalleimmasta asehankinnasta aikana, jolloin valtio velkaantuu koronan vuoksi ainakin 30 miljardia. Kolme neljästä suomalaisesta olisi valmis lykkäämään hävittäjähankintaa taloustilanteen vuoksi. Samaa on esittänyt vasemmistoliitto. 

Talousarviossa hävittäjien tilausvaltuutta ei ole perustuslain 85 §:n edellyttämällä tavalla määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu. On epäselvää, mitä valtuuteen sisältyy ja mitä ei. Elinkaarikuluja, jotka ovat hankintaan nähden moninkertaiset, ei ole selvitetty. VTV on moittinut tätä kustannusten epävarmuutta. Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan hankinnan euromääräinen yläraja on talousarviossa oltava. Hämmästelenkin, että valtiovarainvaliokunta sivuuttaa ongelman mietinnössään. [Puhemies: Aika!] Kysyisin valtiovarainministeri Vanhaselta: toteutuuko tässä eduskunnan budjettivalta vai rikotaanko sitä? 

Ärade talman! Tässä haastavassa tilanteessa on selvää, että kaikkia toimia pitää harkita, mutta hallituksen pitää tietenkin myöskin pohtia sitä, mikä on tuotos—panos-suhde, mitä jokin toimi maksaa ja mitä hyötyä siitä voi saada. 

Kokoomus on puhunut paljon kotitalousvähennyksestä, ja sitä tullaan pohtimaan hallituksessakin keväällä, mikä on hyvä asia. Yhtä lailla polttoaineveron korotukset, joita tässä on kritisoitu kovasti, ovat nyt täysimääräisesti kokoomuksen budjetissa, ja vielä ajoneuvovero on lyöty sen päälle. Siitä varmaan edustaja Heinonen kiittää, että ei tarvitse enää palella eduskunnan portailla, kun autokolonnat töötäten ajavat ohi. 

Tässä on puhuttu yrittäjyydestä, ja kollega tässä nosti hyvin esille ne yritys- ja yrittäjämyönteiset asiat, joita tässä budjetissa on. Kun puhutaan vähän pidemmän tähtäimen näkymästä, niin haluaisin nostaa esille erityisesti sen asian, että tämän budjetin myötä myöskin yrittäjäkasvatus kouluissa viedään ihan nextille levelille. [Puhemies koputtaa] Eli tässä tehdään hyvin yrittäjämyönteistä sekä lyhyen tähtäimen että pitkän tähtäimen politiikkaa. 

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on vastustanut keskustan ja vasemmistohallituksen tekemiä polttoaineveron korotuksia. Ne olivat koko 2000-luvun suurimmat elokuun alussa. Tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme esimerkiksi autovero poistettaisiin asteittain ja pystyttäisiin näin uudistamaan meidän autokantaamme. 

Nyt haluaisin kysyä valtiovarainministeri Vanhaselta: voitteko luvata suomalaisille yrittäjille ja yrityksille, että yrittäjien ja yritysten verotus ei tule tällä hallituskaudella kiristymään? 

Sitten musiikki- ja tapahtuma-ala. He pyysivät eilen apua pääministeri Marinilta. Pääministeri on nyt poistunut täältä salista, mutta toivoisin, että pääministeri Marin voisi kuulla tämän tapahtuma-alan, musiikkialan hätähuudon. Siellä ovat kymmenettuhannet työpaikat nyt uhattuina, ja pelkästään ministeri Saarikon tuki ei heitä tule pelastamaan, kun se on ollut vain sanallista tukea. [Puhemies koputtaa] Nyt tarvitaan aitoja tekoja tapahtuma- ja musiikkialan pelastamiseksi. 

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee opposition esityksiä, niin täällä kritisoidaan velanottoa, mutta samalla esitetään valtava määrä erilaisia veronkevennyksiä ja leikkauksia pienituloisille. Pidän näitä esityksiä aika vastuuttomina varsinkin sen takia, että kun me elämme tämän kriisin huippua, me elämme nyt tätä kriisiä, niin tässä tilanteessa on äärettömän tärkeä elvyttää ja sitä kautta auttaa ihmisiä pääsemään tämän kriisin yli. Me saamme jatkuvasti ihmisiltä viestiä siitä, että on jääty työttömäksi tai yrityksellä menee huonosti, joulu on tulossa, taloudellisesti erittäin vaikea tilanne. Tässä budjetissa me autamme ihmisiä tämän kriisin yli, ja vasta jatkossa sitten pystytään tekemään vielä enemmän näitä talouden sopeutustoimia. Samaan aikaan me olemme vieneet myös näitä rakenteellisia uudistuksia — täällä on mainittu sotea, täällä on mainittu oppivelvollisuusiän nosto — eli kyllä hallitus on [Puhemies koputtaa] toteuttanut tässä tilanteessa erittäin vaikeita asioita eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! Koronamaton alle ei saa lakaista suomalaisessa yhteiskunnassa olevia pysyviä haasteita. Meillä on matala syntyvyys, pienet ikäluokat ja myöskin vaikeutuva huoltosuhde. Kristillisdemokraatit ovat omassa vaihtoehdossaan halunneet kohdentaa niitä pieniä määrärahalisäyksiä ja myöskin veronkevennyksiä nimenomaan huomioiden tämän meidän väestöhaasteemme, eli haluaisimme tukea lapsiperheitä esimerkiksi lapsivähennyksen palauttamisella ja myöskin sillä, että päivähoitomaksuja sisaruksilta voitaisiin poistaa. Toisaalta ikäihmisten kotona elämistä pitäisi pystyä tukemaan, muun muassa omaishoidon tuen verovapaus ja kotitalousvähennyksen palauttaminen edelliselle tasolle olisivat tällaisia toimenpiteitä. 

Monissa muissa Euroopan maissa on tehty veroelvytystä, meillä ikävä kyllä veronkiristyksiä. Esimerkiksi Saksassa ja Virossa on tehty massiivisesti tukea lapsiperheille [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta haluttu pitää talouden pyörät pyörimässä. [Puhemies: Aika!] Eikö meillä voitaisi näin menetellä? 

Arvoisa herra puhemies! Budjetissa on myös hyvä annos meidän saavutettavuuteemme eli tiehankkeisiin, eli tässä on nyt parannusta siihen viimevuotiseen pohjaan, ainakin 300 miljoonaa lisää väylähankkeitten kehittämiseen, jota me tarvitsemme, ettei meidän tie‑ ja väyläverkkomme rapautuisi. Se on erittäin iso panos. Lisäksi siellä on yksityisteihin noin 30 miljoonaa ja kävelyyn ja pyöräilyyn 28 miljoonaa. 

Pieni hankeraha on myös sitten näissä meidän jakovaroissa, mitä on arvioitu. Se on tietenkin eri puolille Suomea pieniin hankkeisiin, jotka ovat tärkeitä niin elinkeinon, matkailun kuin liikkuvuudenkin osalta. 

Näistä jakovaroista sen verran vielä, että siellä on myös joustoa sellaisiin kysymyksiin, esimerkiksi järjestöjen rahoitukseen, mitä on leikattu. Ehkä isoimpana nostan kuitenkin tässä sote-ajassa tämän meidän laaturekisterimme rahoituksen, mikä oli unohtunut budjetista pois, joka paikattiin näillä jakovaroilla. Sehän on erittäin tärkeää, minkälainen sote-järjestelmä meille luodaan ja minkälainen laatupohja sille saadaan aikaiseksi. 

Arvoisa herra puhemies! Yksi hallituspuolue täällä kehuu, kuinka moneen kohteeseen on saatu lisää rahaa, toinen haukkuu viimeisillä voimillaan oppositiolta, kolmas moralisoi, kuten aina. Ei oikeasti uskoisi, että olemme keskellä talous‑ ja terveyskriisiä. Arvoisa hallitus, tulee hetki, että korot alkavat kasvaa, ja sitten tämä koko karmeus ehkä näyttäytyy teille. 

Meillä oli kestävyysvaje viime vuonna 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja on arvioitu, että ensi vuonna valtiontalouden alijäämä kasvaa 7:ään, jopa 8 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoitusasema heikkenee lähes yhtä jyrkästi kuin finanssikriisin aikaan. Me perussuomalaiset vastustamme sitä, että velkaa otetaan sellaisiin ei-välttämättömiin menoihin, jotka eivät paranna Suomen tulevaa talouskasvua tai maamme kilpailukykyä tai muuten kohdistu välttämättömyyksiin. On kuitenkin selvää, että perussuomalaisten ja hallituksen näkemys siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä, [Puhemies: Aika!] on hyvin erilainen. 

Arvoisa puhemies! Minä pidän tätä valtiovarain esitystä ja eduskunnan käsittelyssä olevaa budjettia todella hyvänä. Ihmettelen sitä, millä tavalla kritisoidaan näitä esityksiä esimerkiksi koronarahoituksesta elinkeinoelämälle ja yrityksille. 3 miljardia kerta kaikkiaan. [Välihuutoja] Ja sitten kun kuuntelee elinkeinoelämän toiveita, niin he ovat toivoneet, että nimenomaan väyliä perusparannetaan ja sillä tavalla luodaan edelleen mahdollisuuksia kilpailukyvylle. Tämä on minusta erittäin hyvää ja elvyttävää politiikkaa. Ihmetellä täytyy kyllä kerta kaikkiaan. 

Arvoisa puhemies! SDP:n kansanedustaja Mäkinen totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, että on tärkeää katsoa eteenpäin ja... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu hetkeksi] vaihtaa lyhyet valot pitkiksi. Voisi kuitenkin todeta, että tässä kohtaa pääministerin ja valtiovarainministerin kannattaisi nyt ensin laittaa se hallituksen vanha Datsun käyntiin ja valot ylipäänsä päälle. Olemme puolitoista vuotta odottaneet tässä salissa, että hallitus tuo meille niitä työllisyystoimia käsittelyyn. Jo ennen koronakriisiä tämän hallituksen toimesta tämän maan velkaantuminen lähti kasvuun. Te ette pääse koronakriisin taakse tätä asiaa karkuun, vaan nyt teidän täytyy kohdata nämä tosiasiat. 

Herra puhemies! Olemme esittäneet hallitukselle muun muassa, että paikallista sopimista voitaisiin edistää, että myös järjestäytymättömät yritykset pääsevät sopimaan työehdoista. Se on toimiva työllisyyskeino. Nyt kysyn ministeri Vanhaselta: aiotteko te todella tehdä nyt sen päätöksen paikallisesta sopimisesta, kuten täällä vaikka keskustan edustajat ovat aikaisemmin puhuneet? 

Arvoisa herra puhemies! Olemme samaa mieltä siitä, että työllisyystoimia, joita on jo paljon tehty, ja investointeja asioihin, jotka lisäävät työllisyyttä, täytyy jatkaa. Esimerkiksi eläkeikää lähestyvien työllisyyttä täytyy pystyä vahvistamaan, vaikka se voi olla vähän kipeä päätös meille kaikille. Samoin paikallista sopimista pitää jatkaa. [Ben Zyskowicz: Voitteko luetella ne tehdyt työllisyystoimet?]  

Mutta sen sijaan ihmettelen kokoomusta... [Hälinää]  

Arvoisa puhemies! Kokoomus on kyllä suomalaisille selityksen velkaa. Te olette täällä pitäneet kiivaita puheita velkaantumisesta, mutta itse olette jättäneet budjettiin vastalauseen, jossa lisätään velkaa yli 7 miljoonalla nettomääräisesti, kehysvaikutteisia menoja. Mielestäni teidän kannattaisi nyt selittää, mistä tässä on kyse. Valtiovarainministeri [Puhemies koputtaa] nosti tämän jo avauspuheenvuorossaan, ja olisi hyvä tietää, miksi näin. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että täällä edustaja Kosonen ja myöskin edustaja Kalmari puhuivat hyvin paikallisesta sopimisesta ja Kulmuni aikaisemmin rakenteellisten uudistusten tarpeesta. Toivottavasti tästä syntyy sellainen keskustan uusi K-linja, joka alkaa näyttää suuntaa. Valitettavasti Kiljunen ja kumppanit palauttivat kyllä hallituksen linjaan eli siihen, että elvytyksellä on yhtäläisyysmerkki työllisyystoimiin. Emme me velkaelvytyksellä Suomen työllisyyttä nosta. Sen tietää jokainen, kuka on vähänkään asiantuntijana sitä katsonut. 

Meidän budjettiesitykseemme: Toivoisin, että muutkin kuin edustaja Heinonen jakaisivat tätä Toivon polkua. Tässä on 2 miljardia euroa vähemmän, siis vähemmän määrärahoja, ja tässä velkaa ottaisimme miljardin verran vähemmän kuin hallitus, ja kyllä, teemme rajuja valintoja. Me uskomme siihen, että nostetaan reilut satatuhatta ihmistä töihin — sitä kautta päästään köyhyydestä ylöspäin — emme niinkään siihen, että tekohengitetään nostamalla tulonsiirtoja, vaikka totta kai siellä ihmiset ovat vaikeassa asemassa. Töihin pitää päästä. Silloin me saamme tämän maan kestävästi kuntoon ja [Puhemies: Aika!] hyvinvointia nousuun. Tehkää ne veronkevennykset ja parantakaa kotitalousvähennystä. 

Arvoisa puhemies! Tämä, pitääkö tehdä rakenteellisia uudistuksia tai järkevää politiikkaa tässä suhdanteessa, ei ole joko—tai, vaan, edustaja Mykkänen, tämä on sekä—että. Kyllä, sillä, että nyt valtio tukee yrityksiä, ihmisiä ja kuntia, pelastetaan työpaikkoja pysyvästi, pysyvästi, jotta meillä kestävyysvaje ja velkaantuminen eivät pääse räjähtämään. Samaan aikaan teemme toimia — oppivelvollisuuden laajentaminen, työhön kannustaminen, päivähoitomaksujen alentaminen ja monia muita, ja lisää on tulossa — joilla sitten pitkällä aikavälillä nostetaan rakenteellista tasoa. Mutta se, mikä meidän valintamme on, on toisin kuin teidän esityksessänne se, että me haluamme pitää kaikki mukana. Teidän vaihtoehdossanne kaikkein hyvätuloisimmat hyötyvät eniten, ja heiltä, joilla on kaikkein vähiten, te ottaisitte eniten. Tämä on kerta kaikkiaan arvovalinta, jota me emme halua tehdä, ja tässä on se ero. 

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vanhanen kysyi, mistä kohtaa tämä löytyy, ja sehän on lausuntokierroksella tullut selväksi, että tällä on budjettivaikutuksia. Ja kysymys on ylipäätään kokonaisuudesta, jossa ikäihmisten ostovoimaa heikennetään. Lesken asemahan on aika heikko siinä tilanteessa, kun monesti puolison tulot ovat olleet korkeammat. Mutta ymmärrän, että ministeri Vanhanen ei välttämättä halua tähän sosialidemokraattien joululahjaan ottaa sen enempää kantaa. Ja siksi kysynkin: Täällä edustaja Kalmari otti esiin nämä työllisyystoimet, ja muistan, kun vuosi sitten silloinen ministeri Kulmuni totesi, että tavoite on, että työllisyysaste olisi 75 prosenttia. Suomen Pankki ennustaa nyt, että vuonna 2022 se on 71. Eli missä oikeasti ovat ne teidän työllisyystoimenne? Tästä kirjasta niitä ei löydy yhtään sen enempää kuin sitä leskeneläkettäkään, jonka [Puhemies koputtaa] aiotte leikata sen ulkopuolelta. 

Arvoisa puhemies! Opposition vaihtoehtobudjetitkin osoittavat, että tässä tilanteessa velkaa on valitettavasti pakko ottaa reippaasti. Kokoomus on täällä pitkin vuotta arvostellut hallituksen velanottoa, mutta sekin ottaisi velkaa käytännössä yhtä paljon kuin hallitus.  

Vuoden 2021 budjetti on elvyttävä, kuten pitääkin. Rajut leikkaukset olisivat täysin väärä valinta. Onneksi me saamme lainaa erittäin hyvillä ehdoilla. Meille maksetaan siitä. Julkisen velan suhde pitää kuitenkin vakauttaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Kokoomuksen monet veroehdotukset hyödyttäisivät hyvätuloisia, ja monet sen ehdotukset olisivat hyvin haitallisia maaseudulle. Kokoomus esimerkiksi kävisi maatalouden energiaveron palautuksen kimppuun. Tämä merkitsisi suoraa tulonalennusta maataloudelle. 

Kunnioitettu puhemies! Työllisyys, tehokkuuden kasvattaminen sekä hallitut uudistukset, jotka lisäävät kustannustehokkuutta — ne ovat ne kolme keinoa, millä saadaan nopeasti käännettyä tämä valtava velkaantuminen ja nopeammin kuin hallitus itse ehdottaa. Työllisyysasteen ennuste on se 71—71,5. Velkasuhde puolestaan kasvaa sinne 75:een vuoteen 25 mennessä. Finanssipolitiikan linja on tämän vuoden budjetissa elvyttävä — tai oikeastaan ensi vuoden budjetissa — mikä onkin oikein, koska meidän täytyy saada ne teollisuuden investoinnit kasvuun ja t&k-panostukset myöskin.  

Ja oikeastaan tuo meidän vaihtoehtobudjetti on teollisuuspoliittinen budjetti. Siellä on paljon niitä teollisuudelle tehtäviä lisäyksiä, jotka edistäisivät sitä, että investoinnit lähtevät käyntiin. Mutta oikeastaan se kysymys onkin minulla se, onko meillä tässä olemassa se oikea maali, kun me puhumme aina työllisyydestä. [Puhemies koputtaa] Eikö pitäisi ennemmin puhua teollisuuden kilpailukyvystä, [Puhemies: Kiitoksia!] joka sitten tuottaa ne työpaikat? 

Arvoisa puhemies! Kyllä tähän budjettiin sisältyvät investoinnit ja panostukset koulutukseen lisäävät työllisyyttä, ja työllisyysasteen nostaminen on meille kaikille tärkeää, kun mietitään sitä, miten tästä koronakriisistä selvitään.  

Mutta toisin kuin oppositio väittää, vasemmistoliitto ei kyllä lämpene eläkeputken poistolle, sillä me emme usko siihen, että toimeentulon heikentäminen auttaa ketään. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, ministeri?] Me haluamme antaa ihmisille tulevaisuudenuskoa, mihin kuuluvat positiiviset työllistämistoimet, kuten säännölliset osaamisen ja koulutustarpeen kartoitukset ja työssäjaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Lisäksi on tärkeää parantaa työelämän vanhempien ikäluokkien työvoimapalveluita ja palkkatukea. Olemme myös ehdottaneet kokeilua työnantajien sivukulujen alentamisesta yli 55-vuotiaita palkattaessa. Eli tässä keskustelussa on muistettava, että eläkeputken poistamiselle on olemassa inhimillisiä ja aidosti työllisyyttä parantavia vaihtoehtoja. 

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Vanhanen totesi, että meillä taitaa olla eri käsitys tarvitsemistamme rakenteellisista uudistuksista — ja kyllä, me haluamme toimivia työmarkkinoita uudistavia rakenteellisia uudistuksia, joilla me voimme luoda sitä pysyvää, kestävää kasvua ja korjata niitä Suomen taloutta pitkällä aikavälillä jo vaivanneita ongelmia, jotka eivät ole koronan myötä poistuneet vaan päinvastoin ovat edelleen kaikki olemassa. 

Velkaelvytystä tarvitaan, mutta sen lisäksi voisimme käyttää aivan hyvin veroelvytystä, kuten tehdään monissa muissa maissa, esimerkiksi kotitalousvähennyksen korottamista. Tämä kaikki loisi talouden toimeliaisuutta ja vähitellen myös pohjaa julkisen talouden vahvistumiselle ja työllisyyden ja kannattavuuden parantamiselle. Mutta mitä tekee hallitus tässä tilanteessa: lykkää rakenteellisia työllisyystoimia, lisää kuntien tehtäviä ilman riittävää rahoitusta, ja sotessa luodaan uusi hallinnon taso ilman kustannusjarrua tai palveluiden parantamista, [Puhemies koputtaa] ja samalla kunnilta viedään viimeinenkin oljenkorsi pärjätä tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Hirvittää ajatella, missä jamassa tämä meidän rakas maamme olisi, jos Marinin hallitus ei olisi tarttunut vuoden kuluessa koronakriisin hoitoon näin rohkeasti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Yritykset olisivat jääneet ilman tukea. Seurauksena olisi ollut konkurssien ja irtisanomisten aalto, kuntien tilanne olisi nyt aivan katastrofaalinen, ja ihmiset olisivat jääneet yksin painimaan ongelmiensa kanssa. Missä olisimmekaan, arvoisa puhemies, jos oppositiota olisi kuunneltu? Velkaa ei olisi otettu, ei olisi elvytetty, ei olisi tuettu kuntia, ei olisi tuettu yrityksiä eikä ihmisiä. Kyllä Marinin hallitus on kiitoksensa ansainnut kuluneen vuoden sinnikkäästä työstään, kuten myös tästä ensi vuoden budjetista — siitäkin nyt on oppositiolla vahvoja näkemyksiä, mutta uskon, että kun tämä vuosi on kulunut, voimme jälleen sanoa, että hyvin hoidettu. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, velkaantuminen lisääntyy, talouden kitulias kasvu jatkuu erittäin pitkään, kestävyysvaje sen kuin pahenee, ja korona lisää vaikeuskertoimia. Entinen valtiovarainministeri Kulmuni otti asiakseen kuvata tätä tilannetta iltapäivälehtien palstoilla viime viikonloppuna ja vielä mainitsi, että hallituksen puheet talous- ja työllisyyspolitiikan suhteen ovat tekoja suuremmat. Tämä luonnollisesti entisestään lisää paineita tulevaan budjettiriiheen. Ymmärrän täysin tasapainoilun terveyden ja talouden välillä, ja valitettavasti nämä koronarajoitukset ovat iskeneet erittäin kovin palvelualan yrityksiin ja sen henkilöstöön. 

Konkurssiaalto on todellakin vältetty väliaikaisen konkurssilain takia, ja se laki on nyt päättymässä tammikuun loppuun. Tiedän, että valtiovarainministeri Vanhanen otti tämän esiin jossakin Talouselämä-lehden artikkelissa, [Puhemies: Aika] ja kysynkin: minkälaisiin toimiin sitoudutte, jotta yritykset saavat uuden alun, kun tämä kitulias talous vain jatkuu? 

Arvoisa herra puhemies! Hyvä panostus ei ole aina summaltaan suuri. Budjetti panostaa yrittäjyyskasvatukseen, jonka kautta moni oppii yrittävää asennetta, jota tarvitaan myös täällä eduskunnassa. Tämän kautta syntyy uutta yrittäjyyttä ja sitä kautta uutta työtä. Laitamme Nuori yrittäjyys ‑ohjelmaan puoli miljoonaa ja nuorten Yrityskylä-toimintaan 100 000 euroa ja 4H-järjestölle 300 000 euroa. Tämän kautta maahan kasvaa uusia vastuunkantajia. 

Tarpeen on myös jatkuvan oppimisen uudistus, johon varataan varoja, jotta yritykset saavat osaavaa työvoimaa, sillä osaajien puute on suurin este kasvulle. Luomalla täsmä- ja muuntokoulutusta yritysten tarpeisiin saamme kasvua aikaan ja kaikki mahdolliset töihin. 

Arvoisa puhemies! Pahoittelut sohlaamisesta mikrofonin kanssa. 

SDP:n edustaja Lindtman kertoi, että tämä on arvovalinta [Antti Lindtmanin vastauspuheenvuoropyyntö] — ette te vielä tiedä, mitä minä aion sanoa, vaikka kehuisin teitä — moittiessaan kokoomusta. Kyllä todellakin on. Meillä rakentuisi aivan toisella lailla, me panostaisimme enemmän Suomeen ja suomalaisiin. Jos katson nyt esimerkiksi tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä oikeusministeriön pääluokan kohdalta, niin tänne on lisätty rahaa Ihmisoikeusliitolle 100 000, 300 000 pakolaisneuvontaan, 200 000 rauhantyöhön. Ovatko nämä nyt niitä kiireellisiä asioita? Juuri tässä tuli esille, että yrittäjät ovat tuolla aivan hätää kärsimässä. Minuunkin ottavat yhteyttä viihdetaiteilijat, palvelunjärjestäjät ja ihan tämmöinenkin ryhmä, joka nyt viime päivinä on ollut yhteydessä, husky-yrittäjät Lapista, jotka pelkäävät, että joutuvat lopettamaan kaikki tuhannet koiransa. Onko teillä näihin vastaukset? Teillä on pakolaisneuvontaan lisää rahaa. Onko tämä nyt [Puhemies koputtaa] sitä teidän arvopolitiikkaanne?  

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset täällä haluavat kovasti panostaa suomalaiseen työhön ja suomalaisiin. [Eduskunnasta: Näin on!] He olivat kuitenkin välikysymyksessä valmiita luopumaan vuorotteluvapaasta ja pienentämään ansiosidonnaista, ja sen lisäksi myös työttömien eläkkeistä oltiin valmiita leikkaamaan. Tällaistako suomalaiseen työhön panostaminen on? 

Sitten, kun täällä puhutaan myös tästä suomalaisesta teollisuudesta: Suomalaista teollisuutta on kuultu. On alennettu sähköveroa EU:n sallimaan minimiin, päästökauppakompensaation tilalle valmistellaan uutta teollisuuden sähköistämistä, uudistamisen tukea, ja väylämaksuja on puolitettu. Viime viikolla me saimme myöskin tiedon 80 miljoonan euron investoinnista metsäteollisuuteen. Mitä muuta me vielä voisimme tehdä suomalaisen teollisuuden hyväksi kuin mitä me olemme jo juuri nyt tehneet? No, yksi keino tietysti voisi olla vaikka yritysdemokratian lisääminen. 

Arvoisa puhemies! Jos mietimme maaseudulla asuvaa vanhusta, joka käyttää autoa, lämmittää taloaan öljyllä ja on sen verran huonossa kunnossa, että ostaa siivouspalvelun joltain paikalliselta yritykseltä, niin hallituksen toimesta vanhuksen lämmitys kallistuu, polttoaine kallistuu, kotitalousvähennyksen huonontamisen myötä siivous kallistuu, leskeneläkkeen leikkaus vähentää hänen ostovoimaansa, palvelut huononevat. Nämä ovat ikäihmisiltä leikkaamista, heikommassa asemassa olevilta leikkaamista. 

Turpeen alasajo on vapaassa hallitsemattomassa pudotuksessa hallituksen päätösten vuoksi. Ottavatko vihreät huomioon asian sosiaalisen, taloudellisen sekä alueellisen ulottuvuuden? Tässä ovat menossa muun muassa suomalainen huoltovarmuus, työ ja omavaraisuus samalla, kun korvaamme turpeen polton hakkeella, jota tuodaan Venäjältä rekoilla sekä Keski-Euroopasta laivalla. Onko tämä sitä vihreää elvytystä?  

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että olen tosi hämilläni perussuomalaisten puheista täällä salissa. Meillä oli tällä viikolla maakuntavaltuusto tuolla Pohjois-Karjalassa, ja siellä keskustelimme paljon tästä elvytysrahastosta ja rakennerahoista, ja täytyy sanoa, että kaikki puolueet yksissä tuumin siellä mietimme, kuinka saadaan parhaiten hyödynnettyä näitä rahoja meidän maakuntamme parhaaksi. Ja täytyy kyllä ihmetellä, että täällä te sitten kuitenkin vastustatte näitä elvytysrahoja ja itse asiassa kaikkea, mikä liittyy EU:hun ja jopa sieltä tuleviin rahoihin. Sinänsä se on linjassa kyllä teidän salikeskustelunne kanssa muutenkin ja teidän budjettiesityksenne kanssa. Teidän budjettivastalauseessanne oli lausumaesityksiä, joissa esititte hyviä asioita sinänsä: tietojärjestelmähankkeita, rataverkoston parantamista, asunnottomuuden poistamista, lääkekorvauksia — lista on niin pitkä, että en jaksa lukea. Ja yhtenevä tekijä on, että teillä ei myöskään näihin ole mitään rahoitusta tarjolla, joten taitavat olla nämäkin tyhjiä lupauksia. Haluaisinkin kysyä: kuinka aiotte täyttää nämä asiat, jos teillä ei ole mitään rahaa niihin tarjota? 

Arvoisa puhemies! Ensin HX-hävittäjähankintaan liittyen: Siinä vaiheessa, kun lopullista päätöstä tehdään, luonnollisesti hävittäjien kohdalla sekä hankintahinnan että elinkaarikustannusten pitää olla selvillä, eli eduskunta päätöksiä tehdessään joutuu tietämään nämä. Mahdollisuutta hävittäjähankinnan lykkäämiseen, joka edustaja Yrttiahon puheessa tuli esille, pitää tietysti peilata myös siihen, että ei se lykkäys ole ilmaista. Nykyinen konekalusto vaatisi ilmeisen suuren uudistamisen, remontin, ja hallituksessa lähtökohta on se, että hävittäjähankinta tehdään niin, että ensi vuoden loppuun mennessä voitaisiin tarjouskilpailusta päätökset saada aikaan. 

Toisekseen näistä rakenneuudistuksista: Tämä keskustelu selvästi osoittaa sen, että näistä puhutaan osittain sen tähden, että näistä ollaan niin paljon erimielisiä. Esimerkiksi sote-uudistuksen kohdalla hallituksen ja kokoomuksen kanta on yksinkertaisesti erilainen. Meillä on erittäin paljon kuntia, jotka tulevat kiittämään sote-uudistuksesta juuri sen takia, että sote-uudistus siirtää niiltä vaikeimmin ennakoidun menoerän valtion rahoitettavaksi ja kunnat saavat huomattavasti vakaamman talouden kuin aikaisemmin. Oppivelvollisuuden osalta suhtautumisessa siihen, millä tavalla lasten ja nuorten koulutusta kehitetään, meillä on erilainen kanta. Eläköön se mahdollisuus, että politiikassa on erilaisia vaihtoehtoja. Hallitus on omat päätösehdotuksensa tuonut, ja muun muassa sote-uudistus on nyt eduskunnan käsissä. 

Lopuksi edustaja Vähämäelle, hän nosti tärkeän asian esille: teollisuuden kilpailukyvyn. Se on meidän kannaltamme erittäin ratkaisevaa. Kaikilla niillä veroratkaisuilla, joita edustaja Kiviranta esitteli aikaisemmin, on vaikutusta kohdennetulla tavalla tähän kilpailukykyyn. Mutta sitten se perusasenne: [Puhemies koputtaa] ei teollisuutta Suomen oloihin tarvita, vaan teollisuus on vientiä varten. Meidän pitää osallistua monipuolisesti [Puhemies koputtaa] kansainväliseen yhteistoimintaan. EU tekee oman panoksensa, [Puhemies: Aika!] Euroopan keskuspankilla on tärkeä rooli siinä, että meillä on vientimarkkinat olemassa. Siksi Suomen pitää olla aktiivisesti mukana Eurooppa-politiikassa. 

Arvoisa puhemies! Olen aiemmin puuttunut arvonlisäveroon ja niin puutun tässäkin puheenvuorossa. 

Olen edelleenkin huolissani työelämän yksinäisistä puurtajista eli yksinyrittäjistä. Arvonlisävero on merkittävästi pienyrittäjien työllisyyttä haittaava vero. Työllisyyttä heikentävä sekä korkea arvonlisäveroprosentti että verovelvollisuuden ja siitä aiheutuvan byrokratian määrääminen myös mikroyrityksille. Suomessa arvonlisäverorajana on ollut 10 000 euron myynti, ja nyt sitä aiotaan korottaa 15 000 euroon. Suunta on oikea, mutta vielä sen kokoisella myynnillä ei yrittäjän ole mahdollista ansaita elantoa. Yksinyrittäjän tulee saada edes pieni tulo ilman arvonlisäverotukseen liittyvää byrokratiaa. Työllisyyden kannalta byrokratian poistuminen onkin jopa isompi asia kuin verohyöty. 

Arvoisa puhemies! Alv-rajaa tarkastellessa tulee tietenkin huomioida kunkin maan ostovoima. Virossa yhdellä eurolla saa yli puolet enemmän tavaroita ja palveluja kuin Suomessa. Siksi Viron arvonlisäveroraja, 40 000 euroa, vastaa ostovoima huomioiden Suomessa 62 000 euron rajaa. Suomeen verrattuna ja ostovoimatilastot huomioiden EU-yhteisössä on 13 maata, joissa arvonlisäveroraja ylittää 60 000 euroa. Ostovoimaan perustuvien laskelmien mukaan EU-talousalueella on kolme valtiota, joissa raja ylittää jopa 90 000 euroa, eli Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Ranskassa. Lisäksi kymmenessä maassa ostovoiman mukainen arvonlisäveroraja on yli 60 000 euroa Suomeen suhteutettuna. Ne ovat Irlanti, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki ja Viro. 

Suomessa on 55 000 yritystä, joiden liikevaihto toissa vuonna oli 25 000 ja 50 000 euron välillä. Näistä tappiollisia oli 7 000. Voitollisten, ammatinharjoittajina toimivien tuon kokoisten yritysten tuoma yrittäjätulo ennen veroja oli keskimäärin 19 000 euroa. Hyvin yleisesti pienyrittäjät tinkivätkin eläkemaksuista eli omista vanhuudenpäivistään. Suomalaisten keskipalkka vuodessa on yli kaksinkertainen eli 40 000 euroa, jolla saa monin verroin suuremman eläkkeen kuin yksin yrittämällä. 

Arvoisa puhemies! Meille kaikille on tärkeää, että yksinyrittäjät työllistävät itsensä. Arvonlisäverorajan korottaminen auttaa pientä yritystoimintaa kasvamaan ja sitä kautta edistää uusien palkansaajien työllistämistä. Asiasta on tehty syksyllä myös kansalaisaloite, jolla haetaan arvonlisäverottoman myynnin rajan korottamista 60 000 euroon vuodessa. Kannustan kaikkia edistämään suomalaisten työllistymistä ja allekirjoittamaan kyseisen kansalaisaloitteen. Pienyrittäjiä on nyt autettava tulemaan asiallisesti toimeen ja aikanaan kasvamaan suuremmiksi. 

Arvoisa puhemies! On esitetty ja pelätty, että arvonlisäverorajan korottaminen vääristäisi yrittäjien välistä kilpailua. Se on turha pelko. Sellainen ajattelu on sosialismia, enkä haluaisi kenenkään sellaiseen sotkeutuvan. Oikeilla päätöksillä meillä on mahdollisuus luoda uskoa tulevaisuuteen ja uskoa yrittämiseen. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Valtio ottaa iskua vastaan kriisin keskellä, ja niin olemme tehneet tänä vuonna ja tulemme tekemään myös tulevana vuonna. Parasta työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaa on auttaa ihmiset, kunnat ja yritykset kriisin yli. Akuutin kriisin jälkeen tärkeää on huolehtia hoitovelan poistamisesta, osaamisesta sekä tutkimuksesta ja kehityksestä.  

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää aiheellisesti huomiota mielenterveyden palveluiden saatavuuden parantamiseen. Kyse on Suomen suurimmasta terveysongelmasta, ja sillä on merkittävät vaikutukset työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Sen kautta sillä on kallis hinta niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Mielenterveyspalveluiden vahvistaminen on myös sote-uudistuksen yksi tärkeimpiä ja vaikuttavimpia tavoitteita seitsemän päivän hoitotakuun ohella. 

Arvoisa puhemies! Nyt todella viedään eteenpäin rakenteellisia uudistuksia, joita tässä salissa niin usein toivotaan. Sote-uudistus on historiallisen suuri, oppivelvollisuuden laajentaminen isoimpia koulutusuudistuksia 50 vuoteen, ja sosiaaliturvan uudistus on jo käynnistynyt. Myös pohjoismaisen työvoimapalvelun malli vahvistaa Suomen työmarkkinoita ja vähentää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä.  

Pidemmän aikavälin kasvun ja tuottavuuden tärkeimpiä asioita on tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen Suomessa tki-tiekartan mukaisesti. Tarvitaan entistä vahvempaa julkisen ja yksityisen, korkeakoulujen ja kuntien sekä yritysten yhteistyötä, ja tästä meillä on Suomessa jo useita esimerkkejä, mutta paljon lisää on syytä tehdä.  

Elinkeinopolitiikassa on päästävä Suomen sisäisestä kissanhännänvedosta ja osaoptimoinnista ymmärtämään, että toimimme kansainvälisillä markkinoilla ja kilpailu niin kuntien, kaupunkien kuin myös yritysten välillä on kansainvälistä.  

Tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu ennen kaikkea laadukkaalle ja tasa-arvoiselle koulutukselle. Suomessa koulutus kuitenkin edelleen periytyy ja esimerkiksi lukutaito on heikentynyt. Viime kauden koulutusleikkaukset tuntuvat kentällä edelleen. Siksi on tärkeää, että hallitus investoi peruskoulun ja toisen asteen laatuun samalla, kun oppivelvollisuutta pidennetään ja tukipalveluita vahvistetaan. Tänään hyväksytty oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste ovat esimerkkejä todella vaikuttavista pitkän aikavälin tuottavuutta ja työllisyyttä parantavista uudistuksista. Ne eivät yksinään riitä, vaan koulutustason nostamiseksi tarvitaan myös ohjausta, tukea opiskeluun esimerkiksi mielenterveyspalvelun ja oppilasohjauksen kuraattoreiden kautta.  

Tänään antamansa arvion perusteella Suomen Pankki arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 3,8 prosenttia. Tämä on Euroopan pienimpiä pudotuksia, kuten tiedämme, ja taustalla on se ymmärrys, että terveys ja talous menevät käsi kädessä. Näin on kriisin keskellä, mutta näin on myös yleisemmin. Euroopan keskuspankki, IMF, OECD ja useat kansainväliset talousinstituutiot suosittavat vahvaa elvytystä, jonka on myös jatkuttava riittävän pitkään. Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden velkakirjoja jopa enemmän kuin mitä Suomi tänä vuonna tulee velkaantumaan. Tilanne on aivan uudenlainen ja erityinen, ja meidän on tarkkaan seurattava, minkälainen vaikutus sillä on pidemmällä aikavälillä esimerkiksi valtioiden velanhoitokustannuksiin.  

Elvytys on tehtävä vaikuttavasti. Vaikuttavaa ei ole rahan kylväminen eri puolille yhteiskuntaa veronalennuksin, vaan on tehtävä kohdennettuja investointeja. Tehokkainta on vahvistaa Suomen teollista ja palveluviennin pohjaa sekä osaamista.  

Kun kuuntelee opposition kritiikkiä, niin kuulostaa siltä, että kunnille ollaan antamassa liikaa rahaa ja se pitäisi sen sijaan antaa veroalennuksina hyvätuloisille. Kilpailukykyä tai verotuksen tasoa säätämällä ei kuitenkaan luoda työpaikkoja, jos markkinoilla ei ole kysyntää. Sen takia on tärkeää, että nyt niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti tehdään riittävään kovaa elvytystä. Myös ilmastotoimet ovat kilpailukykyä lisääviä ja kysyntää maailmalla lisääviä toimenpiteitä, joita myös Suomen elinkeinoelämä tukee vahvasti. 

Arvoisa puhemies! Opposition vaihtoehto on leikkauksia keskellä kriisiä ja rahan jakamista tehottomasti suurituloisille. Nyt investoimme kasvuun, osaamiseen, ihmisten ostovoimaan ja yritysten kilpailukykyyn. Samalla vahvistetaan pitkän aikavälin kasvua ja työllisyyttä rakenteellisin uudistuksin ja investoinnein. Tämä on oikea linja. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Jo ennen koronaa oli selvää, että ideologisia intohimoja pursuava hallitusohjelma tulisi Suomelle kalliiksi ja vahingolliseksi. Se tulisi pahentamaan sekä julkisen että yksityisen talouden kestävyysvajetta ja siten Suomen mahdollisuuksia vastata kasvaviin haasteisiin. 

Haasteet ovat tuon hallitusohjelman laatimisen jälkeen kasvaneet toiseen potenssiin koronan, EU:n vero- ja velkaunionikehityksen sekä hallituksen vastuuttoman rahankäytön myötä. Lainapiikki on auki tavalla, joka ei ehkä toistu enää koskaan. Todellisia talouden tasapainottamis- tai Suomen kilpailukyvyn parantamistoimia ei ole näköpiirissä. Elämme keskellä talous- ja terveyskriisiä, globalisaatiota ja jatkuvaa muutosta. Suomikin muuttuu ja voi myös vahvistua muutoksessa, jos sitä johdetaan oikein, jos kykenemme tekemään valintoja kansalaisten parhaaksi, tarjoamaan tulevaisuudennäkymää, joka kannustaa tekemään työtä, yrittämään ja investoimaan. 

Tämä talousarvioesitys on täynnä valintoja, jotka kertovat siitä, mihin suuntaan vihervasemmisto keskustan tukemana Suomea johtaa. Hallitus on päättänyt, että Suomi on EU:n heittopussi ja ilmastojohtaja, joka ajaa alas kotimaista teollisuutta. Kuluttajien ja yritysten arjesta tehdään vaikeampaa ja kalliimpaa. Hallituksen niin sanottu vihreä elvytys ja EU:n elpymisväline tulevat osoittautumaan Suomen kalleimmiksi virheiksi ikinä. Hallitus ajaa laittomasti maassa oleville työlupia ja harrastaa tempputyöllistämistä. Se vaikeuttaa uusien yksityisten työpaikkojen syntymistä. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välillä kasvaa sietämättömäksi. Hallitus johtaa Suomea niin, että kotimainen alkutuotanto riutuu, kestävyysvaje kasvaa, julkinen sektori paisuu, kansalaiset velkaantuvat edelleen ja alueellinen eriarvoistuminen lisääntyy. 

Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee toisenlaista johtamista. Maatamme tulee johtaa niin, että arki Suomessa on sujuvaa, että ihmiset voivat keskittyä rauhassa elämään elämäänsä ilman pelkoa siitä, että yhteiskunnan palvelut romahtavat, turvallisuus heikkenee ja eriarvoisuus lisääntyy. Jotta tämä olisi mahdollista, on asiat pistettävä tärkeysjärjestykseen. Suomen on oltava erityisen tarkka rajallisten voimavarojen käytössä ja poikkeuksellisen huolellinen menokohteiden tärkeysjärjestyksestä päätettäessä. Meidän on pyrittävä eroon kaikenlaisesta turhuudesta ja tuloksettomasta toiminnasta: suojatyöpaikoista, laittomista maassaolijoista, hyvä veli ‑verkostoista. Julkisen sektorin kulurakennetta on tervehdytettävä ja kaikki liikenevät voimavarat on kohdistettava maamme kilpailukyvyn ja elinvoiman rakentamiseen — elinvoiman, joka lähtee hyvinvoivista kansalaisista ja yrityksistä. Perussuomalaisten vaihtoehto tarjoaa teollisuudelle, yrityksille ja kotitalouksille voimaa ja vakautta, juuri sitä elinvoimaa ja kilpailukykyä, jota Suomi tarvitsee. 

Arvoisa puhemies! Marinin hallitus ei kykene johtamaan Suomea nöyränä kansalaisten parhaaksi. Hallitus esiintyy ilmaston pelastajana, lasten pelastajana, koronaguruna ja oikeusvaltiosankarittarena. Tosiasiassa se kuitenkin nostaa itsensä muiden yläpuolelle piittaamatta talouden tosiasioista ja siitä, mitä suomalaisten arjessa tapahtuu. Hallituksen kärki poseeraa lehtien kansissa ja yrittää harhauttaa kansaa luulemaan, että Suomi selviää hymyilemällä, viherinvestoimalla, nostamalla veroja ja kasvattamalla velkaa. Ei suomalaisia niin vain huijata. Taloutemme ei tule tasapainottumaan eikä kilpailukykymme kohenemaan Marinin hallituksen opein. Suomeen on julistettava tämän talousarvioesityksen myötä taloushätätila. 

Kannatan edustaja Junnilan tekemää epäluottamuslause-esitystä. 

Arvoisa puhemies! Pieni Suomi on tällä vuosikymmenellä suurten haasteiden edessä. Siinä mielessä olisi hyvä, että tässä salissa olisi jonkinlaisista perustavanlaatuisista talouspolitiikan realiteeteista ja fundamenteista yhteinen ymmärrys, koska tällä vuosikymmenellä tulee käymään niin, että Eurooppa, ja siinä mukana Suomi, on erittäin suuressa vaarassa jäädä Kiinan ja USA:n jalkoihin taloudellisessa menestyksessä. Tämä on täysi realiteetti. Osittain se johtuu väestörakenteesta mutta pääosin talouden, muiden rakenteiden ja pääomien kasautumisen muodostamasta, voisi sanoa, jopa väistämättömästä trendistä. Tämä tulee johtamaan siihen, että maailmansotien jälkeen nähty vuosi toisensa perään tapahtunut elintason kasvu Euroopassa ja sitä myöten Suomessa ei tule enää jatkumaan itsestäänselvyytenä. Eli se, että seuraava sukupolvi saa paremman maan itselleen palvelujen, turvallisen sosiaaliturvan, hyvinvoinnin ja työllisyyden näkökulmasta, ei tule olemaan enää itsestäänselvää. Ja sen takia Suomen täytyy juosta kovempaa, taistella kovempaa, jotta kykenemme turvaamaan taloudellisen menestyksen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit myös vuosikymmenen loppuun mennessä. Kilpailu esimerkiksi kansainvälisessä taloudessa uuden teknologian alustatalouden aikakaudella tulee olemaan yhä raadollisempaa. Voittaja vie kaiken, niin sanotusti. Ei välttämättä löydy meille murusiakaan tietyiltä kilpailluilta markkinoilta, jos me emme ole osaamisella kärjessä mutta toisaalta myös kustannuskilpailukyvyn ja hintojen osalta kärjessä. 

Samaan aikaa meillä kotimaassa on voimakkaiden rakenteellisten uudistusten tarve, on ollut jo viimeisen kymmenen vuotta. Työuria pitäisi pidentää, työllisyyspäätöksiä täytyisi tehdä, julkiset menot pitäisi pystyä pitämään kurissa, jotta verot eivät kasva. Meillä on valitettavasti nyt jo tilanne se, että yhä pienenevä väestönosa kantaa yhä suuremman määrän julkisia menoja, eläkkeitä, palveluja ja muita. Meidän täytyy turvata ikäihmisille hyvä vanhustenhoito, koululaisille koulut, eläkeläisille eläkkeet, mutta se edellyttää sitä, että työllisyysastetta vahvistetaan. Saksa, Tanska, Ruotsi ovat esimerkkejä Euroopan maista, jotka ovat tehneet työmarkkinoiden uudistuksia, koulutusjärjestelmän uudistuksia, yritystoiminnan investointikannusteita, joilla niissä maissa on kyetty palkat, eläkkeet ja palvelujen taso nostamaan korkeammalle tasolle kuin Suomessa. Nyt Suomi on aloittanut vuosikymmenen, joka näyttää siltä, että se johtaa näivettymisen kierteeseen, jos emme toimi. 

Viime vaalikaudella Sipilän hallituksessa kokoomuksen talouslinjaa edistettiin niin, että tehtiin lähes 80 työllisyyspäätöstä, minkä johdosta syntyi 140 000 työpaikkaa Suomeen. Totta kai tietty maailmanmarkkinoiden vetoapu auttoi, mutta konkreettisilla työllisyyspäätöksillä ja tietyillä veronkevennyksillä myös ja julkisten menojen pitämisellä kurissa, sillä kokonaisuudella, saatiin kasvuvaikutuksia aikaan. Ja hyvät kuulijat, arvoisa puhemies, viime kädessä tällainen politiikka, jolla talouden ja työllisyyden kasvua vahvistetaan Suomessa, tuo hyvinvointia ja verotuloja. Se politiikka viime kädessä turvaa sen, että vanhuspalveluihin on riittävästi rahaa myös viiden vuoden päästä. 

Marinin hallituksen epäonnistunut työllisyyspolitiikka johtaa hyvinvointiyhteiskuntaa kriisiin, jos ei linjaa muuteta. Ja täytyy muistaa, että jo tasan vuosi sitten Rinteen—Marinin hallitusohjelmasta talousasiantuntijalaitokset, valtiovarainministeriö, EU-komissio, Valtiontalouden tarkastusvirasto muistuttivat ja varoittivat, että Rinteen—Marinin hallitusohjelma, jota tällä hetkellä toteutetaan, johtaa talouden kannalta suuriin ongelmiin, siis siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rapautuu alta pois. Sen takia linjaa on muutettava, ja kokoomus on esittänyt, että julkisen talouden menoja pitää pystyä hillitsemään eikä niitä pidä kiihdyttää, niin kuin nyt hallitus esittää. Julkisen talouden viimekätinen turva on se, että on korkea työllisyysaste. Sen takia kokoomus on esittänyt työllisyystoimet 120 000 työpaikalle. Sen takia kokoomus esittää työllisyystoimia, että vanhuspalveluihin riittää rahaa myös vuosikymmenen lopussa eikä vain ensi vuonna velkarahalla. Ja jotta alueilla olisi elinvoimaa, niin yritystoiminnan ja [Puhemies koputtaa] työllisyyden täytyy olla kasvussa eikä näivettymässä. [Puhemies: Kiitoksia! Aika!] Parasta alueiden elinvoimapolitiikkaa on viime kädessä onnistunut työllisyyspolitiikka. Tämä on syytä myös keskustan muistaa. 

Arvoisa puhemies! Kuten tässä salissa on tänään jo useamman kerran todettu, olemme joutuneet tekemään ensi vuoden talousarvion koronakriisin keskellä ja sen ehdoilla. Kuitenkin tunnelin päässä kajastaa valoa: toivo siitä, että ensi vuoden aikana maailma normalisoituu koronarokotteen ansiosta. Tällaisina aikoina hallituksen on kenties tärkeämpää kuin koskaan punnita politiikkansa vastuullisuutta eri näkökulmista. Korona on kurittanut eri aloja hyvin eri tavalla. Kaupat ja ravintolat voivat olla auki samaan aikaan, kun kulttuuritoimijat ovat menettäneet ansaintamahdollisuuksiaan. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilökunta joutuu venymään kuukausi toisensa perään äärirajoilla. Opettajat ja muu koulujen henkilökunta vastaavat lähi‑ ja etäopetuksesta haastavassa tilanteessa ja muuttuvien suositusten keskellä. Hallitus tekee työtä sen eteen, että apu ja taloudellinen tuki kohdistuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja että samaan aikaan pystymme rakentamaan kestävää polkua ulos tästä kriisistä. Tässä työssä meillä on vielä parannettavaa. Esimerkiksi musiikista saa elantonsa yli 30 000 ihmistä, jotka tarvitsevat myös näkymän tulevaisuuteen. 

Samaan aikaan, kun pelastamme työpaikkoja ja huolehdimme ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista, meidän on pidettävä kirkkaana mielessä, että toisiinsa kiinteästi sidoksissa olevat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen — luontokato — etenevät ja uhkaavat myös ihmiskunnan hyvinvointia. Valtion talousarvion määrärahoja ja elvytystoimia onkin arvioitava systemaattisesti niiden ilmasto‑ ja luontovaikutusten näkökulmasta. Lähtökohdan tulisi olla, että emme toimillamme tee vahinkoa luonnolle tai ympäristölle. Tässä meillä on korkean osaamisen kansakuntana mahdollisuus olla edelläkävijöitä siten, että luomme samalla uutta työtä ja toimeentuloa. 

Arvoisa puhemies! Korona on vaikuttanut suuresti lasten oppimiseen. Tällä talousarviolla satsaamme niin varhaiseen tukeen kuin koko koulutuspolkuun. Vahvistamme varhaiskasvatusta, jotta se antaisi jokaiselle lapselle hyvän alun koulupolulle. Erityisen tärkeää on, että varhaiskasvatukseen luodaan oma, esi‑ ja peruskoulusta tuttu kolmiportaisen tuen malli, jotta jokainen tukea tarvitseva lapsi sitä myös saisi. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun pääsee ensi syksystä alkaen mukaan 10 000 viisivuotiasta lasta eri puolilla Suomea. Nämä ovat tärkeitä panostuksia oppimisen varhaisiin vuosiin. 

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja maksuton toisen asteen koulutus astuvat voimaan ensi syksynä ikäluokka kerrallaan. Tämä on historiallinen uudistus, joka on toimeenpantava huolella. Meille vihreille on ollut uudistuksessa tärkeää varmistaa, että samalla kun velvoitteita opiskella lisätään, myös nuoren saamaan tukeen ja ohjaukseen satsataan. Opinto-ohjausta kohdennetaankin erityisesti niille nuorille, joilla on vaara keskeyttää opintonsa. 

Arvoisa puhemies! Oppositio on aivan oikein perännyt hallitukselta kunnianhimoa työllisyystoimiin. Kaikki kivet on käännettävä ja ehdotukset työllisyyden parantamiseksi selvitettävä, jotta työllisyys saadaan kestävästi kasvuun ja ihmisille työtä ja toimeentuloa. Näihin ehdotuksiin hallitus onkin luvannut palata. Erityisesti kannan huolta nuorten työllisyystilanteesta, jota korona on heikentänyt. Meidän on luotava nuorille toivoa ja varmistettava, että jokainen nuori löytää paikkansa ja pääsee kiinni työelämään. Tähän työllisyyden kuntakokeilut toivottavasti tuovat myös uusia ratkaisuja. 

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana eduskunnan joululahjarahoista, jotka täydentävät vuoden 21 varsinaista budjettia. Saimme mukaan monta vihreille tärkeää asiaa. Erityisen iloinen olen Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, 600 000 euron lisärahoituksesta. Ilman sitä museo olisi joutunut ensi vuonna lopettamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviään. Tämä lisäraha antaa mahdollisuuden selvittää ensi vuoden aikana, miten Luomuksen kansalliset tehtävät turvataan myös pidemmällä aikavälillä. 

Arvoisa puhemies! Korjaamme vielä pitkään koronan jälkiä, mutta jossain vaiheessa ensi vuotta elämme toivottavasti jo koronakriisin jälkeistä aikaa. Jatkaaksemme reilua siirtymää kohti maailman ensimmäistä hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa, meidän on löydettävä keinot luoda kestävää kasvua ilman hyvinvoinnin heikkenemistä. Meidän on otettava kaiken politiikan johtotähdeksi kestävän kehityksen tavoitteet ja varmistettava, että kaikki pysyvät mukana ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. 

Arvoisa puhemies! Kun katsoo ensi vuoden budjettia siinä muodossa kuin hallitus on sen antanut ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta nyt täällä esitellyt ja on kuunnellut opposition siihen esittämää kritiikkiä, niin ensimmäinen huomio on se, että kun koko syksyn ja jo vähän keväälläkin oppositio voimakkaasti kritisoi liiallista velanottoa, niin kun katsoo näitä vaihtoehtobudjetteja, niin todetaan, että aika lailla samalla tasolla loppujen lopuksi ollaan ymmärryksessä siitä, että tämän koronakriisin keskellä on tärkeintä pyrkiä elvyttämään taloutta, pitää taloutta pystyssä ja se valitettavasti vaatii velanottoa. Näin toimivat kaikki muutkin maat.  

Kun täällä perussuomalaisten edustaja Ranne puhui, että pitäisi julistaa tämän budjetin takia talouden hätätila, niin heidän vaihtoehtotodellisuusbudjetissaan oli promillen verran vähemmän velanottoa. Eli näyttäisi olevan niin, että perussuomalaisen todellisuuden ja talouden hätätilan välinen ero on promillen luokkaa.  

Arvoisa puhemies! Kovasti on erityisesti kokoomus kritisoinut sitä, että ei tehdä työllisyystoimia, ei tehdä rakenteellisia toimia, ja samana päivänä on äänestetty — ja he ovat vastustaneet — yhdestä merkittävästä rakenteellisesta toimesta ja työllisyystoimesta, oppivelvollisuusiän pidentämistä. Tänään oli historiallinen päivä, tänään oli hieno päivä, tänään oli onnellinen päivä, kun tämä uudistus on nyt hyväksytty tässä eduskunnassa. Ja kokoomus, joka täällä kritisoi, että työllisyystoimet puuttuvat ja että rakenteellisia toimenpiteitä ei tehdä, äänesti tätä ehdotusta vastaan — kokoomus, joka on sanonut, että mitään työllisyystoimia ei suljeta pois.  

Eilen täällä käsiteltiin sote-uudistusta. Vuosikymmeniä, tai toistakymmentä vuotta, on pyritty tekemään sote-uudistus. Nyt se on hyvin lähellä. Mitä teki kokoomus? Mitä teki perussuomalaiset? Vastustivat täällä jyrkästi sote-uudistusta, jolla parannetaan ihmisten mahdollisuutta päästä kaikkialla Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ääreen. Se siitä kritiikistä, että ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, kun mitkään rakenteelliset uudistukset eivät tunnu käyvän.  

Ne rakenteelliset uudistukset, mitä kokoomus täällä on vaatinut ja myös vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, ovat leikkauksia: leikkauksia pienituloisille, leikkauksia erityisesti työttömille. Kokoomukselle eivät käy pehmeät, ihmiset huomioivat rakenteelliset uudistukset. He haluavat rajuja, tiukkoja niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat leikkauksia. Eikä riitä, että kokoomus vaihtoehtobudjetissaan leikkaisi vain työttömiltä — he leikkaisivat myös tulevilta eläkeläisiltä miljardin verran.  

Arvoisa herra puhemies! Erästä asiaa olen erityisesti ihmetellyt. Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat täällä kritisoineet, että kuntia tuetaan liikaa, kuntia ylikompensoidaan. Jos mietitään, ketkä huolehtivat tämän hyvinvointivaltion palveluista, varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, toisesta asteesta, vanhusten palveluista, liikuntapaikoista, kirjastoista, niistä asioista, jotka suoraan vaikuttavat meidän arkeemme, niin niistä huolehtii kunta. Ja nyt täällä kritisoidaan kaikkien niiden vuosien jälkeen, kun on sanottu, että kunnilla on aivan liian vähän varoja, sitä, että kuntia pyritään tukemaan niin, että ne pääsisivät tämän koronakriisin yli niin, että ei tarvitsisi lomauttaa, ei tarvitsisi leikata palveluista. Toivottavasti ihmiset muistavat myös ensi keväänä, kun keskustellaan kuntien palveluista, kuntien tilanteesta, että sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat kritisoineet sitä, että kuntia on tuettu liikaa.  

Arvoisa herra puhemies! Eräitä pahiten koronasta kärsineitä aloja ovat kulttuuri- ja taidealat, tapahtuma-alat, liikunta ja urheilu. Ne tarvitsevat tukea, ja ne tulevat tarvitsemaan myös ensi vuonna tukea näiden rajoitustoimenpiteiden takia. Moni pienyrittäjä, itsensä työllistäjä on todella pulassa, eivät vain tunnetut tähdet vaikkapa musiikin puolella, vaan myös ne, jotka ovat huolehtineet roudaamisesta, huolehtineet siitä, että kaikki tapahtuu. Tämä on asia, johon pitää palata mahdollisesti lisäbudjeteilla heti ensi vuoden alussa uudestaan.  

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan todeta sen, että ensi vuoden budjetissa, onneksi, on näiden alojen näkökulmasta veikkausvoittovarojen lasku kompensoitu, mutta iso kysymys tulee ensi vuoden aikana [Puhemies koputtaa] olemaan se, miten huolehdimme vuoden 2021 budjetissa siitä, [Puhemies koputtaa] että veikkausvoittovaroilla toimineet järjestöt ja toimijat pystyvät huolehtimaan budjetista myös tulevaisuudessa. 

Ärade herr talman! Det nuvarande budgetförslaget, som finansutskottet har behandlat och lämnat sitt betänkande om, är det första någonsin med det nya ekonomiska systemet för Ålands självstyrelse. Det här är en historisk budget i det hänseendet. Det här är en del av den stora självstyrelselagsrevisionen där den ena stora delen nu är avklarad. I höst har riksdagen nämligen behandlat klart höjningen av Ålands avräkningsgrund från 0,45 procent till 0,47 procent, vilket nu inkluderas i det här budgetförslaget och finansutskottets betänkande. 

Det här ekonomiska systemet är viktigt för Åland och utvecklar Ålands självstyrelse samtidigt som höjningen av avräkningen ökar Ålands grundfinansiering. Ändringen är motiverad eftersom Ålands befolkning har vuxit i dubbelt så snabb takt som Finlands befolkning de senaste 25 åren. 

Det nya ekonomiska systemet innebär både mer möjligheter men samtidigt också mer risker för Åland, bland annat eftersom det nya ekonomiska systemet är knutet till befolkningsutvecklingen. Av den anledningen var det helt avgörande att höja avräkningsnivån så att den motsvarade den historiska befolkningsutvecklingen som skett men som inte har återspeglats tidigare i avräkningen. Detta för att inte riskera att avräkningen skulle kunna bli mindre än den var år 1995, med samma befolkning som då, då det tidigare systemet trädde i kraft. 

Ärade talman! Det här är frukten av ett långsiktigt arbete där väldigt många varit involverade. Jag vill tacka nuvarande regering liksom den förra regeringen och också nuvarande riksdag och den förra riksdagen för allt samarbete i dessa frågor, där också herr talman har varit mycket involverad och gjort en mycket viktig och avgörande insats, för det här arbetet har inte kommit av sig själv, det är en sak som vi från en åländsk sida har drivit länge. Jag lämnade en budgetmotion om saken år 2016, 2017, 2018. År 2019 behövdes en budgetmotion inte längre, eftersom regeringen då efter långa förhandlingar och mycket politiskt arbete förbundit sig till att göra den här ändringen. 

Förslaget kom till riksdagen och godkändes av riksdagen innan valet 2019, men som ni vet kan Ålands självstyrelselag ändras bara i grundlagsenlig ordning med två tredjedelars majoritet i andra behandlingen. Den andra behandlingen var i den nuvarande riksdagen. Processen har således varit beroende av ett brett samarbete och en stor förståelse. 

Ärade talman! Åland genomlever nu den värsta ekonomiska krisen i modern tid. Finanskrisen för drygt 10 år sedan var en lätt bris i jämförelse med den ekonomiska storm som coronakrisen har skapat. Smittoläget på Åland är lugnt, vilket vi är glada för, men de ekonomiska effekterna är katastrofala eftersom krisen i synnerhet har slagit mot hjärtat i den åländska ekonomin som är sjöfart och turism. 

Ålands ekonomiska situation är mycket oroande. Åland har normalt sett ingen arbetslöshet i praktiken och arbetslösheten är mycket sällan ovanför 4 procent. Att nu ha en situation med en arbetslöshet på cirka 10 procent är oroande eftersom arbetslösheten på Åland historiskt sett betytt utflyttning. Vi oroar oss därför mycket för de långsiktiga effekterna och att Ålands befolkning kan börja minska som en konsekvens av den arbetslöshet och ekonomiska chock som skapats av coronapandemin. Av den anledningen är det nu ännu viktigare än vanligt med en aktiv dialog mellan regeringen och Ålands landskapsregering i denna exceptionella tid. 

De kommande åren kommer nya processer och viktiga frågor för Åland och självstyrelsen, där det framgångsrika arbetet med att höja avräkningsgrunden kan fungera som ett bra exempel på det lagarbete som behövs för att komma framåt. Det här är som sagt en historisk budget i riksdagen för Åland. 

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen talousarvioesitys, jonka valtiovarainvaliokunta on käsitellyt ja josta se on jättänyt mietintönsä, on ensimmäinen, jossa on mukana Ahvenanmaan itsehallinnon uusi talousjärjestelmä. Tämä on osa mittavaa itsehallintolain uudistusta, jonka ensimmäinen suuri osa on nyt valmis. Eduskunta on nyt syksyllä käsitellyt valmiiksi Ahvenanmaan tasoitusperusteen korottamisen 0,45 prosentista 0,47 prosenttiin, joka on nyt sisällytetty talousarvioesitykseen ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön. 

Talousjärjestelmä on tärkeä Ahvenanmaalle ja kehittää Ahvenanmaan itsehallintoa samalla, kun tasoitusperusteen korotus nostaa myös Ahvenanmaan perusrahoitusta. Muutos on perusteltu, sillä Ahvenanmaan väestö on kasvanut kaksi kertaa niin nopeasti kuin Suomen koko väestö viimeisten 25 vuoden aikana. Tämä on pitkän työn tulos, ja tähän työhön ovat monet osallistuneet. Haluan kiittää nykyistä ja aikaisempaa hallitusta kuten myös nykyistä ja edellistä eduskuntaa yhteistyöstä näiden asioiden parissa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Nästa års statsbudget utgör cirka 65 miljarder euro och den är budgeterad att ha ett underskott på nästan 12 miljarder. 

Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa. 

Ilman työtä ja vientiteollisuutta emme voi ylläpitää hyvinvointia. Ostamme maailmalta tuotteita: energiaa, tuotantopanoksia, ruokaa ja kulutustavaroita. Viemme entistä vähemmän, mutta velkaannumme. Hallitukselta on valitettavasti hukassa sekä tilannetaju että suunta. Kristillisdemokraatit ovat peräänkuuluttaneet työelämän uudistuksia tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja paikallisen sopimisen edistämiseksi, mutta hallituksessa on se henki, että työelämäuudistuksia ei haluta, vaikka niiden hedelmät jaetaan jo etukäteen. 

Meillä on koronapandemia päällä, maailmantalous vaarassa romahtaa ja Suomen talous supistuu. Tällaisessa tilanteessa olemme kuulleet hallituksen suunnalta jopa niitä pohdintoja, että voitaisiin siirtyä kuuden tunnin työpäiviin. Turkiselinkeinon kieltäminen on myös useamman hallituspuolueen agendalla. Turpeen verotusta kiristettiin jo. Nämä viestit ja signaalit osoittavat linjattomuutta ja tietämättömyyttä siitä, miten Suomea pidetään pystyssä ja kilpailukykyisenä globaalisessa toimintaympäristössä. 

Värderade talman! Bränsleskattehöjningar leder till att industriföretagen och investerare drar åt sig öronen. Lönar det sig att investera i den tunga industrin i Finland i fortsättningen? En höjning av bränsleskatten är problematisk eftersom den slår hårt mot Finlands exportnäring, transportföretagen och även mot alla som arbetar och lever på landsbygden. Vi ska alla ta hand om vår miljö och vårt klimat, men vi löser inte klimatfrågorna på det globala planet genom att fatta beslut som leder till att den inhemska industrin flyttar till andra länder. Vi måste tänka på helheten, och höjda skatter för finländarna är inte lösningen på de globala världsproblemen. 

Arvoisa puhemies! Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan suomalaisten viljelijöiden yhteenlaskettu yrittäjätulo alenee peräti 17 prosenttia vuoteen 2027 mennessä kustannusten noustessa ja tuottojen pysyessä suht ennallaan. Tämä tilanne on pitkän päälle kestämätön. Viljelijöiden jaksaminen ja velkaantuminen huolestuttavat, ja yrittäjä kantaa riskit. 

Pitkään on keskusteltu esimerkiksi kauppojen suhteettoman hyvästä neuvotteluasemasta alkutuottajiin nähden ja private label ‑tuotteilla halpuuttamisesta. Suomalaisissa ravintoloissa tarjottavan lihan pakollisten alkuperämerkintöjen valvonta on jäänyt lapsenkenkiin. Moni kuluttaja valitsisi mieluummin kotimaisen tuotteen sekä eettisistä että terveyssyistä. Laadusta kannattaisi vähän maksaakin. Suomessa on perustettu elintarvikevaltuutetun eli niin sanotun ruokavaltuutetun virka. Valtuutettu on ollut olemassa jo yli vuoden, mutta hänen ääntään ei ole juuri kuultu. 

Arvoisa puhemies! Kotimainen tuottaja tarvitsee puolustajia. Maataloudessa on kyse maamme huoltovarmuudesta. Talouskriisit, pandemiat ja aseelliset konfliktit voivat hyvinkin nopeasti vähentää merkittävästi ruokatuotantoa maailmanlaajuisesti. Emme voi tuudittautua sen varaan, että saamme hankittua halpoja elintarvikkeita ja energiaa ulkomailta kaikissa tilanteissa. Maa- ja metsätalousyrittäjä on palkkansa ansainnut. [Puhemies koputtaa] Meidän on yhdessä varmistettava, että maamme säilyy viljeltynä, koska kotimainen ruoan- ja energiantuotanto takaavat huoltovarmuutemme. Lakkautettuja tiloja ja alas ajettua maatalous- ja elintarviketuotantoa ei hetkessä nosteta jaloilleen. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Essayahin tekemää epäluottamuslause-esitystä. 

Arvoisa puhemies! Olen tavannut kahta samaa työtä ravintola-alalla tekevän kolmen lapsen äidin, jonka puoliso on lomautettuna. Hänellä oli päivittäin huoli perheensä toimeentulosta ja töiden jatkuvuudesta, ja joulukin toi ahdistusta mieleen. Olen tavannut kuljetusalalla työskentelevän, joka lomautettiin melkein puoleksi vuodeksi, ja yksinyrittäjän, jonka asiakasmäärät ovat vähentyneet alle puoleen eivätkä ole vieläkään palautuneet. 

Näitä inhimillisiä tarinoita on runsaasti, ja kuten kaikki tiedämme, elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Meidät on osin yllättänyt maailmanlaajuinen kriisi, joka on vaatinut jokaiselta muutoksia omaan arkeen ja epävarmuuden sietämistä. Tätä taustaa vasten on ollut karua kuunnella tänään opposition puheenvuoroja, joissa samaan aikaan kritisoidaan velanottoa ja esitetään massiivisia veronkevennyksiä ja leikkauksia pienituloisille. 

Hallituksen elvyttävä talouspolitiikka on saanut asiantuntijoilta laajan tuen. Olemme parhaan kykymme mukaan pyrkineet kannattelemaan ihmisiä tämän kriisin yli. Tavoitteena on ollut turvata ihmisten terveys ja samaan aikaan työpaikat. Nyt on jo nähtävissä, että Suomi on selviytynyt maailman mittaluokassa erinomaisesti tästä kriisistä. Tauti on pysynyt kohtuullisesti kurissa, mutta samalla talous on ottanut vähemmän iskuja kuin monissa muissa maissa. Tämän epidemian hoitaminen on ollut ja tulee olemaan sen jatkuessa parasta talouspolitiikkaa. 

Tämä kaikki luo toivoa tulevaisuuteen. Tästä kriisistä kyllä päästään yli, ja valonpilkahduksiakin on jo nähtävissä esimerkiksi kehitettyjen rokotteiden ansiosta. Uskon, että kun kriisistä on selviydytty, niin Suomi nähdään entistä houkuttelevampana vaihtoehtona uusille investoinneille. Jo aiemmin Suomen etuja ovat olleet kansainvälinen vakaus sekä korkeasti koulutettu työvoima. Koronakriisin aikana olemme näyttäneet, että pystymme poikkeustilanteessakin suojelemaan niin ihmisiä kuin samalla talouttammekin. Yritykset näkevät varmasti tämän valttikorttinamme, ja tämä on mahdollisuus lisätä entisestään työpaikkoja Suomessa tulevaisuudessa. 

Tässä budjetissa on keskitytty, totta kai, tämän akuutin kriisin hoitoon, mutta samalla tehdään uudistuksia ja panostuksia, jotka vievät Suomea eteenpäin. Maailmalla pääomat hakeutuvat kiihtyvällä vauhdilla kohti hiilivapaita ratkaisuja. Valttimme kansainvälisessä kilpailussa ovat myös ympäristö- ja ilmastoystävälliset innovaatiot, jotka samalla tukevat toisesta globaalista kriisistä, ilmastonmuutoksesta, selviytymistä. Pidän erityisen tärkeänä, että myös koulutus on nostettu yhdeksi panostuksen kohteeksi. Hyväksyimme juuri esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen, jolla nostamme koulutustasoamme ja takaamme jokaiselle nuorelle koulutuksen, jolla voi työllistyä.  

Hallituksen tehtävänä on vahvistaa työllisyyttä, ja tätä tavoitetta kohti me toimimme vahvasti. Kehitämme parhaillaan pohjoismaisen työnhaun mallia, jossa kepin sijaan tarjotaan tukea sekä apua työllistymiseen. Vahvistamme palkkatuen käyttöä ja alennamme varhaiskasvatusmaksuja, jotta mahdollisimman monella perheellä olisi siihen mahdollisuus. Työn vastaanottamista helpottamalla saadaan positiivisia vaikutuksia myös työllisyyteen. 

Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri, tämä budjetti antaa turvaa nyt mutta samalla myös toivoa tulevaisuuteen. Uskon, että tällä budjetilla pystymme parhaalla mahdollisella tavalla ylittämään tämän kriisin yhdessä. 

Arvoisa herra puhemies! Marinin hallitus asettaa suuria ja yleviä tavoitteita, joita toteutetaan väkisin asiantuntijoita ja kenttää kuuntelematta ja riittäviä vaikutusarvioita tekemättä. Hallitukselle onkin tärkeää se, miltä asiat näyttävät, mutta katsotaanpas itse tekoja. 

Oppivelvollisuusikää pidennätte, vaikka sillä ei ratkaista aitoa ongelmaa eli sitä, että peruskoulusta valmistuu nuoria, joilla ei ole todellisia valmiuksia selviytyä toisesta asteesta. Tätä yhtä historiamme suurimmista koulutusuudistuksista ajatte kentän vastustuksesta huolimatta kiireellä läpi. Aikalisää ovat pyytäneet monet opetusalan ammattilaiset — pyynnöt ovat kaikuneet kuuroille korville. 

Mielenterveyteen panostamisessa sekä hallitus että oppositio ovat varmasti samalla sivulla. Pidän siksi kummallisena, että terapiatakuulle ei ole luvassa rahaa. Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja korjaamiseen panostaminen olisi merkittävä työllisyystoimikin. Se auttaisi myös koulussa vaikeuksissa olevia nuoria selviytymään jatko-opinnoissa ja työelämässä.  

Arvoisa puhemies! Hallitus ajaa Suomea hiilineutraaliksi todella kireässä aikataulussa, aikataulussa, joka on kireämpi kuin missään muualla maailmassa. Euroopan unionin tavoitteet ovat vuodelle 2050, ja Kiinalla ne ovat vuodelle 2060. Me annamme siis kilpailuetua muille maille tässä hyvin haastavassa, vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.  

Suunnitelmat liikenteen päästöjen vähentämisestä ja autoilun sähköistämisestä ovat tässä vaiheessa täysin epärealistisia. Autokantamme on Euroopan vanhimpia. Hyppäys uusimpaan teknologiaan ei ole mikään pikkujuttu. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa auto on monelle välttämätön, ja varaa ostaa kalliita sähköautoja ei yksinkertaisesti kansalaisilla ole. 

Ilmastopolitiikkaa toteuttaa hallitus myös ajamalla turvetta alas nopeutetusti, mikä on aivan virhearviointi. Mutta te ette ehkä ole sitten perehtyneet niihin päätöksiin ja moniin suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin, mitkä turpeeseen liittyvät. Siis kasvuturpeen ja kuiviketurpeen saanti vaarantuu, ja syntynyt aukko energiassa joudutaan korvaamaan sitten ulkolaisella hakkeella. Ja ylipäätänsä tästä turvekeskustelusta: Mehän tiedämme, että Suomen viljellyistä pelloista jopa 11 prosenttia on turvepohjaisia ja taitaapa koko pinta-alasta lähes kolmasosa olla, niin että me emme turvetta pääse kyllä karkuun. Mutta me voisimme sen hyödyntää hyödyllisesti, ja uskoisin, että jonakin päivänä vielä, kun ymmärrämme tämän asian kokonaisvaltaisesti, tämä turve tulee olemaan meidän maallemme, ei nyt sanota, että vihreätä kultaa, mutta ruskeata kultaa. Uskon, että sekin päivä tässä salissa tullaan näkemään. 

Perussuomalaisten linja ilmasto- ja energiapolitiikassa on toisenlainen. Meidän vaihtoehdollamme vahvistamme suomalaista teollisuutta ja sen kilpailukykyä sekä parannamme pieni- ja keskituloisten asemaa. Vaihtoehtobudjetissamme esitetyt toimenpiteet ovat kaikkien käytettävissä. 

Kehitysapuakin nostatte tässä taloudellisessa tilanteessa. Tavoittelette sitä, että kehitysapu olisi 0,7 prosenttia bkt:stä. Se on itsessään epärealistinen tavoite. Sen sijaan pitäisi tavoitella sitä, että tuosta yhä suurempi osa menisi oikeasti perille ja sillä olisi niitä positiivisia vaikutuksia. Me tiedämme — julkisuudestakin näitä tietoja on tullut — että kehitysapuamme on käytetty väärin. Ja tässä valiokunnankin esityksessä, kun luin sitä, oli selkeästi kirjoitettu, että tietoa ei ole riittävän yksityiskohtaisesti saatavilla. Elikkä valiokuntakin myönsi sen, että tässä on hyvinkin paljon parantamisen varaa. Siitä syystä esimerkiksi meidän vaihtoehtobudjetissamme olemme 500 miljoonaa vähentäneet siitä, koska tämä pitäisi kohdistaa nimenomaan oikeisiin paikkoihin, ja nyt on valuvikoja valitettavasti tässäkin asiassa. 

No, kunnista ehkä muutama sana. Tässä on tuotu moneen kertaan asia esille, ja edustaja Arhinmäkikin näki, että me perussuomalaiset vastustamme. Nythän me tiedämme, että kunnille on se 3 miljardia nyt tulossa, ja on puhuttu siitä 1 miljardin ylikompensaatiosta. Siihen liittyen kuitenkin pitää ottaa huomioon, että tämä antaa vähän vääränlaista signaalia kunnille, koska kuitenkin pitää tehdä niitä rakenteellisia uudistuksia. Ja mitä nyt sitten, kun nämä koronamiljoonat loppuvat, tapahtuu sen jälkeen? Ovatko kunnat valmiita vastaamaan tähän haasteeseen? [Pia Lohikoski: Te siis haluaisitte leikata!] Me haluamme, että kunnat ovat realistisesti mukana, tietävät, mitä tekevät, ja että nyt kun tässä 2 vuotta menee eteenpäin, niin sen jälkeen, koska ne rakenteelliset uudistukset tulevat eteen, kunnat olisivat valmiita. [Puhemies koputtaa] Niitten pitäisi nyt ruveta valmistautumaan jo siihen tulevaan. Nyt tämä vuosi ja [Puhemies: Aika!] ensi vuosi menee helposti, koska siellä on tulossa ehkä sitä ylikompensaatiota joissakin kunnissa enemmän, [Puhemies koputtaa] joissakin kunnissa vähemmän. [Puhemies: Kiitoksia!] Elikkä realismi mukaan tähänkin asiaan. Elikkä tämä on se vastaus nyt. [Puhemies: Aika!] Oliko riittävä? — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Vuoden 2021 budjetti on vahvasti elvyttävä. Sitä valmisteltiin kovin erilaisissa tunnelmissa kuin vuosi sitten olisi osannut odottaa. Hallitus ei kuitenkaan ole kriisin keskellä luopunut yhteisistä arvoistaan, vaan kestävän kehityksen hallitus myös elvyttää kestävästi. Kannamme vastuun niin velasta, ilmastosta kuin ihmisistä. Tämä hallitus jää historiankirjoihin ilmastotekojen uuden aikakauden käynnistäjänä ja hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentajana. Onnistuimme budjettiriihessä tekemään aidosti vaikuttavia ja kauas tulevaisuuteen kantavia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Saastuttavan teollisuuden tukien uudelleensuuntaaminen, turpeen verotuksen korottaminen ja miljardiluokan panostukset ilmastotekoihin ovat vain esimerkkejä hallituksen tulevaisuuspäätöksistä. Olemme myös vakaasti matkalla kohti fossiilitonta liikennettä. Jo keväällä teimme lisätalousarviossa mittavat panostukset raiteisiin ja kevyeen liikenteeseen. Budjettiriihessä työsuhde-edut uudistettiin vihdoin ilmastoaikaan. Asiantuntijoiden mukaan tähän saakka tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole riittäviä liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä, joten työ reilun muutoksen edistämiseksi jatkuu myös tällä sektorilla. 

Arvoisa puhemies! Hallitus uskoo, että työllisyyttä edistetään parhaiten panostamalla osaamiseen ja hyvinvointiin. Kuten tiedämme, varhaiseen oppimiseen panostaminen on omiaan tasaamaan lasten perhetaustasta johtuvia eroja. Hallitus haluaa varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja riittävät valmiudet opintielle, ja siksi lisäämme varhaiskasvatuksessa tukea ja alennamme maksuja. 

Täällä on väitetty, että hallitus jakaisi holtittomasti rahaa tai ottaisi velkaa vailla huolta huomisesta. Velan ottaminen ei ole helppoa, mutta tässä tilanteessa se on välttämätöntä. Valtio tekee sen pitääkseen kaupungit ja kunnat tolpillaan. Suurin osa budjetin alijäämästä koostuu koronan aiheuttamista välttämättömistä kuluista, kuten koronatestauksesta, suojavarusteista sekä kuntien ja yritysten tukemisesta. Hallituksen miljardiluokan kuntapaketilla, jota sitäkin on vastuuttomaksi moitittu, torjutaan muun muassa leikkauksia peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kuntien tukematta jättäminen vasta vastuutonta olisikin. Hallitus ottaa velkaa, koska kannamme huolta ja vastuuta paremmasta huomisesta. 

Arvoisa puhemies! Niin kauan kunnes rokote on saatavilla, parasta työllisyys- ja talouspolitiikkaa on pitää koronavirus kurissa. Tähän meistä jokainen voi omassa arjessaan vaikuttaa, sillä tämän kulkutaudin leviämisen pysäyttäminen on kirjaimellisesti omissa käsissämme. Noudattamalla annettuja ohjeita ja suosituksia varmistamme sairaaloiden toiminnan niin joulunaikaan kuin sen jälkeenkin. 

Arvoisa puhemies! Samalla kun torjumme akuuttia koronan aiheuttamaa kriisiä, on toimia suunnattava vahvasti myös kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa tukea ihmisiä, yrityksiä, kuntia ja talouden elpymistä sekä myös vahvistaa kestävän kasvun ja paremman työllisyyden edellytyksiä tulevina vuosina. Tämä hallitus rakentaa tietä ulos kriisistä pitämällä huolta ihan jokaisesta suomalaisesta ja panostamalla osaamiseen ja kestävään työllisyyteen.  

Koko syksyn oppositio on kritisoinut hallitusta siitä, että koronaa hoidetaan lainarahalla. Kuitenkin opposition omat vaihtoehtobudjetit perustuivat erittäin kyseenalaisille säästöille yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevilta, eikä velan määrä heidänkään vaihtoehdoissaan juuri vähenisi.  

Kokoomus toki keksi, että voitaisiin leikata kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Keskellä kriisiä kokoomus esitti suoria sosiaaliturvan leikkauksia jopa 400 miljoonan euron edestä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työllisyys paranisi köyhimpien toimeentuloturvaa, työttömyysturvaa ja asumistukea leikkaamalla. Kokoomuksen epätoivon polku syventäisi toivottomuutta tuhansissa suomalaiskodeissa. Se sysäisisi eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan 32 000 suomalaista, joista siis 8 000 olisi lasta, köyhyyteen.  

Arvoisa puhemies! Me valtiovarainvaliokunnassa katsomme hallituksen tavoin perustelluksi, että myös vuonna 2021 on syytä jatkaa elvyttävää finanssipolitiikkaa tukemalla työllisyyttä, tuotantoa ja talouden toimeliaisuutta. Erityisen tärkeää on estää talouskasvun edellytysten pitkäaikainen heikkeneminen, sillä yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa. Kunnat saavat uusiin ja myös laajeneviin tehtäviin täyden valtionrahoituksen. Lisäksi koronaan välittömästi liittyvät menot korvataan kunnille täysimääräisesti valtion toimesta.  

Hallitus vähentää ilmastopäästöjä ja tukee talouden kehittymistä uudistamalla energiaverotusta ja tukemalla teollisuuden sähköistymistä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla edistetään reilua siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.  

Vaikka kehykseen sisältyy joustavuutta, on resurssien riittävyyttä seurattava ja varmistuttava siitä, ettei talouden liikkumavaraa rajoiteta liiaksi ja ettei elpymistä vaikeuteta liian aikaisella sopeutuksella, sanotaan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Valiokuntamme korostaa myös, että sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittäminen edellyttää sukupuolittain analysoidun tiedon saatavuuden ja käytön parantamista, menetelmien ja prosessien kehittämistä, osaamisen vahvistamista sekä johdon ja päättäjien tukea työlle. Olemme valtiovarainvaliokunnassa halunneet myöskin, että analysoidaan koronan sukupuolivaikutuksia sen suhteen, kuinka olemme tässä tilanteessa elvyttäneet ja kuntia tukeneet. 

Hallituksen linja on oikeudenmukainen ja selkeä. Me turvaamme työpaikkoja ja kansalaisten toimeentuloa kriisin yli. Hyvätuloisten veroalennusten ja opposition toiveajattelun sijaan me investoimme uuteen työhön, osaamiseen ja suomalaisten työkyvyn vahvistamiseen. Siitä esimerkkinä olemme tänään hyväksyneet oppivelvollisuusuudistuksen, ja tämä on hieno päivä kaikille suomalaisille nuorille.  

Värderade talman! I en tid där samhället förändras och det råder osäkerhet kring ekonomisk stabilitet och global utveckling är det viktigt att skapa framtidstro. Det gör den här regeringen. Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder men också satsningar på framtiden. Vi behöver ett stimulerande budgetpaket som hjälper oss ur coronakrisen men som även ser möjligheterna i en tid efter coronan. 

Hallitus tekee merkittäviä panostuksia työllisyyteen, ilmastoon, osaamiseen, kuntien peruspalveluihin sekä teollisuuden kilpailukykyyn. Näillä päätöksillä edistetään hyvinvointivaltion kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä. 

Kysyntä kestävästä, ilmastoystävällisestä politiikasta on selkeä. Lapsemme ja nuoremme, tulevaisuuden päättäjät, haluavat meidän tekevän selkeitä ilmastoinvestointeja. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta hallitus on sitoutunut sen saavuttamiseen. Talousarvioesityksessä tavoitetta edistetään noin 2 miljardilla eurolla. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen muun muassa kehittämällä joukkoliikenteen palveluja, mutta myös ympäristön ja luonnon monimuotoisuuteen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen. Koronakriisi on monin tavoin näyttänyt, että asioita on mahdollista tehdä myös toisella ja uudella tavalla. 

Regionerna i vårt land är olika och har sina styrkor. Klimatarbetet kan inte ske enligt en modell, utan kunskapen om vilka lösningar som fungerar bäst i praktiken finns i de olika kommunerna. Många kommuner och städer har också självmant satt sina ambitiösa mål. Till exempel Åbo har som mål att vara klimatneutralt redan år 2029. Arbetet som kommunerna redan gör vill regeringen främja, och för att påskynda kommunernas och regionernas klimatarbete föreslår regeringen 5 miljoner euro. 

Budgetpropositionen innehåller även viktiga satsningar på högskolor, forskning och innovationer. Det är viktigt att vi skapar ramar för ett utvecklat samarbete mellan företag, universitet och den offentliga sektorn. Satsningarna behövs för att utveckla innovativa lösningar, främja cirkulär ekonomi och ett koldioxidsnålt samhälle. Satsningarna behövs framför allt för att främja kunnandet i Finland, och det är med ett starkt kunnande och innovativa lösningar som Finland kan tävla på den internationella marknaden. 

Även här behöver vi erkänna regionernas styrkor och främja de kluster som redan finns. I Egentliga Finland finns goda förutsättningar för den finska varvsindustrin på sjöfartsklustret. Satsningar på branschen är viktiga för att vi ska kunna trygga den finländska rederiverksamheten och ha en fungerande sjöfart också i framtiden. 

Åbo är också den starkaste regionen inom läkemedelsutveckling i Finland. Här finns både finskspråkigt och svenskspråkigt universitet och stora möjligheter att ytterligare utveckla samarbetet mellan universiteten och företag. Till exempel nätverket Hälsocampus i Åbo utvecklar spetskunnande för forskning, utbildning och innovation inom hälsosektorn i Egentliga Finland. 

Arvoisa puhemies! Osaaminen ja yritysten kehitys kulkevat käsi kädessä. Tiedämme, että koko maassa on ongelmia riittävän koulutuksen saaneen työvoiman rekrytoinnissa. Työmarkkinoiden muuttuessa on tarpeen tarkistaa koulutusjärjestelmiä ja niiden edellytyksiä vastata työmarkkinoiden alueellisiin tarpeisiin. Paikalliset sopimukset palvelevat sekä työntekijöiden etuja että työnantajien tarpeita. 

Suomi menestyy vain osaamisella. Hallituksen päätöksillä luodaan edellytyksiä osaamistason ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Elvyttävä talousarvioesitys vuodelle 2021 rakentaa tietä ulos koronakriisistä ja jatkaa hyvinvointivaltion kehittämistä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. 

Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoroni ei ole niin sanottu ennalta kirjoitettu budjettipuheenvuoro, vaan olen seurannut täällä käytyä keskustelua ja koonnut tähän eräitä asioita, joita esitän nyt sen puitteissa, minkä aikataulu sallii, enkä oikeastaan hauku täällä ketään. Ihan ensimmäiseksi haluan todeta, että edellisessä puheenvuorossa hienolla tavalla käsiteltiin lounaisen Suomen ja Turun asioita, joten niitä ei ole minulla tarvetta toistaa, olen niistä aivan samaa mieltä. 

Helsingin Sanomat käsitteli tänään pääkirjoituksessaan työllisyysastetta ja niin sanottuja työllisyystoimia eli tätä kuumaa kysymystä, josta me täällä niin usein keskustelemme. Haluan esittää teille lukusarjan, jonka juuri tuossa tarkistin Findikaattori-tietolähteestä, jossa on hyvin kattavasti erilaisia taloudellisia ja muun muassa työllisyyteen liittyviä lukusarjoja Suomessa. Työllisyysaste oli lokakuussa 2017, siis kolme vuotta sitten, 70,0 prosenttia. Siitä vuoden kuluttua eli lokakuussa 2018 se oli 71,5 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa se oli tasan 72 prosenttia, ja tällä hetkellä se on 71,5 prosenttia. [Sari Sarkomaa: Edellisen hallituksen ansiota!] On oikeastaan hämmästyttävää, että työllisyysaste tällä hetkellä ei ole tämän koronakriisin seurauksena pudonnut enempää viimesyksyisestä 72 prosentista kuin tuon 0,5 prosenttia. Tällä en ollenkaan tarkoita, ettenkö olisi erittäin huolestunut siitä kaikesta, mitä tämä koronakriisi on tietysti taloudelle niin meillä kuin muissakin maissa aiheuttanut. Olemme varmasti 2—3 prosenttia alemmalla työllisyysasteen tasolla tällä hetkellä kuin olisimme, ellei tätä koronakriisiä meillä olisi. 

On paljon puhuttu ikääntyneiden työllisyysasteesta, ja on totta, että se on Suomessa alhaisempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, mutta lukusarja on oikeastaan aika hämmästyttävä. 25 vuotta sitten 55—64-vuotiaiden työllisyysaste oli 34 prosenttia. Tällä hetkellä se on 70 prosenttia. Se ei juuri siis kovinkaan paljon poikkea yleisestä työllisyysasteesta. Toki olisi hienoa nähdä, että se olisi 80 prosenttia tai yli, mutta se on tällä hetkellä siis merkittävästi enemmän kuin se oli aikaisemmin. 

Sitten ihan lyhyesti terveydenhuollosta, ei niinkään nyt sote-uudistuksesta vaan siitä, että olen huomannut, että keskustelussa on joskus sävyjä, joissa julkiseen terveydenhuoltoon käytettävä rahoitus nähdään pelkästään menoeränä. Yleensä se pitäisi nähdä investointina. Aivan samalla tavalla kuin työnantajat investoivat työterveyshuoltoon omaa rahaansa, jotta heillä olisi työkykyiset, tuottavat työntekijät, me teemme koko yhteiskunnassa investointeja terveydenhuoltoon. Siksi me rokotamme julkisin varoin, siksi me ylläpidämme neuvolajärjestelmää, siksi me hoidamme sairastuneet terveiksi niin nopeasti kuin mahdollista. Toki terveydenhuollolla on myös vahva eettinen puolensa. Kaikissa tapauksissa emme pysty palauttamaan ihmisten työkykyä. Usein kysymys on myös ikääntyneistä henkilöistä, jotka eivät enää palaa työelämään, mutta heitäkin luonnollisesti hoidamme. 

Sitten vielä kolmas kysymys. Valtiovarainministeri totesi sen, minkä olemme voineet lukea monestakin lähteestä: Suomen bruttokansantuote ei tänä vuonna putoa niin paljon kuin Euroopan muissa maissa. No, tähän perään sanotaan usein se, että myös ne luvut, kuinka voimakas kasvu meillä on seuraavana tai sitä seuraavana vuonna edessä, ovat hieman pienempiä lukuja. Minusta valtiovarainministeri Vanhanen yhdisti nämä aivan oikein toisiinsa: jos meillä pudotus on pienempi, niin on epärealistista odottaa, että meidän kasvuloikkauksemmekaan olisi prosentuaalisesti suurempi. Mutta olisi mielenkiintoista analysoida tätä, mistä eri syistä se johtuu. Itse en kuulu sellaiseen ajattelukuntaan, että selittäisin paremmat ilmat sillä, minkälainen hallitus kulloinkin meidän maassamme on. Tässä voi olla sellaisia yleisiä suomalaiseen talouden rakenteeseen liittyviä asioita, kuten melkoisen suuri ja voimakas julkinen sektori, meidän hyvä lomautusjärjestelmämme ja muita, jotka selittävät sitä, että meidän [Puhemies koputtaa] pudotus on pienempi, mutta tämä olisi ehdottoman arvokasta analysoida. — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Koronaepidemiasta huolimatta on positiivisia uutisia. Koronarokote parantaa merkittävästi tulevaisuudennäkymää. 

Kasvuun päästään kiinni, jos uskalletaan uudistua, mutta kasvu ei tapahdu itsestään. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys on valitettavasti kunnianhimoton ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta murentava. Hallituksen linjan myötä edessä on mahdollisen iloisen 20-luvun sijaan kitulias ja menetetty vuosikymmen. Kasvuhan syntyy vain, jos meillä on maassamme yrityksiä, joilla on kyky ja halu investoida ja työllistää. 

On aivan selvää, että elvytystä tarvitaan, sen on oppositio sanonut lukuisissa puheenvuoroissa, mutta samalla on kyettävä ratkaisemaan julkisen talouden ylivelkaantumishaaste, ja tähänhän hallitus ei ole löytänyt mitään ratkaisuja. Kokoomus sen sijaan esittää vaihtoehdossaan keinot pienempään velkaantumiseen yhdistettynä uusiin työpaikkoihin ja veronalennuksiin. Ihmiset ja yritykset tarvitsevat nyt toivoa paremmasta. 

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Ensinnäkin menoelvytyksen rinnalle on nostettava veroelvytys — tätä on Vihriälä suosittanut, ja häntä neuvoisin seuraamaan. Korotettu kotitalousvähennys elvyttäisi palvelualoja, superkotitalousvähennys senioreiden kotona asumista, ravintoloiden alv-alennus rajusti kärsinyttä toimialaa matkailualan ohella. Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa niin, että ihmiset saisivat enemmän mahdollisuuksia, palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on erittäin hyvä tapa elvyttää — niin tehdään Ruotsissa ja useissa Euroopan maissa. Ja toivoisin, että lukisitte esimerkiksi Suomen Pankin ohjeet, näkemykset. Suomen Pankki on todellakin todennut, että veroelvytyksen vaikutus kestää paljon pidempään kuin menoelvytyksen. Miksi se ei hallitukselle käy? Useat kansainväliset arvioitsijat ja tutkijat ovat todenneet, että Suomen kilpailukykyä heikentää korkea työn verotus. Ja mitä pahaa suomalaiset palkansaajat ja eläkeläiset ovat tehneet, että heidän pitää maksaa monta prosenttiyksikköä enemmän verotusta? Ja tässä ei nyt ole kysymys niistä hyvätuloisista, joista aina vasemmisto puhuu, vaan tavallisista suomalaisista työntekijöistä. Jos ei työ kannata, niin meillä ei ole mitään. Siinä ei auta sitten edustaja Lindénin numeronpyörittelyt, sillä korona ei ole muuttanut sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittämiseen eikä tukien maksuun. Niitä tarvitaan, mutta niillä ei kyllä pitkälle pötkitä. Ja kun katsoo Veronmaksajain Keskusliiton laskelmia, niin hallituksen esitys kiristää palkansaajien ja myös eläkeläisten verotusta, ja kyllähän tämä veronkiristysten linja on myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle. Eli meidän pitäisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä.  

Kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin sisältyy miljardin euron veroelvytys, ja tavalliselle palkansaajalle jäisi 500 euroa enemmän käteen, samoin kuin yrittäjälle. Samalla alentaisimme myöskin eläkeläisten verotusta. Tosiasia on se, että me emme voi nostaa itseämme tukasta: Yksin julkisia menoja lainalla paisuttamalla Suomi ei pelastu. Me tarvitsemme yksityistä toimeliaisuutta, ja siihen tarvitaan myöskin kansalaisten ostovoimaa. 

Toiseksikin sanon, että hallituksen politiikka on kylmää ja kovaa. Kuinka monen pienen lapsen äiti tai isä on työttömänä? Kuinka moni nuori on huolissaan siitä, ettei saa työpaikkaa? Ja te ette lykkää toimia vain tulevalle hallituskaudelle, niin kuin monet ongelmat lykkäätte, vaan usean hallituskauden päähän. Tämä on mielestäni kylmää ja kovaa politiikkaa. Kokoomus on esittänyt toimet, joilla luotaisiin edellytykset 120 000 uudelle työlliselle. Jos ne kaikki eivät käy teille, niin toivoisin, että edes joku käy. Paikallinen sopiminen ei ole edennyt, vaikka keskusta sen puolesta puhuu. Täällä keskustelussa vasemmistoliitto on torpannut lähestulkoon kaikki keinot, esimerkiksi terapiatakuun. Miksi se ei käy? Se toisi noin 3 500 ihmistä pois sosiaaliturvan varasta työelämään, mutta sekään ei teille käy. Te estätte jopa kansalaisaloitteen käsittelyn eduskunnassa, ja mielestäni se on aikamoinen lommo demokratiaan. 

Arvoisa puhemies! Kolmanneksi, hallitus ei ole kyennyt esittämään uskottavaa suunnitelmaa todellakin talouden tervehdyttämiseksi, ja kyllähän se on rumaa lasten piikkiin elämistä. Vaikka otetaan velkaa, samaan aikaan pitäisi olla suunnitelma siitä, miten velka maksetaan. Näin sanoi myös Vihriälä raportissa ja totesi, että jos tätä ei ole, niin silloin talouspolitiikalta menee uskottavuus. [Puhemies koputtaa] 

Ihan lopuksi sanon sen lisäksi, mitä tässä totesin, että pitäisi olla niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla parannetaan eikä lisätä kestävyysvajeongelmaa. [Puhemies: Aika!] Niitä valitettavasti ei näy eikä kuulu. 

Arvoisa herra puhemies! Valtion budjettiesitys tulevalle vuodelle on kieltämättä erittäin vaikean ajan budjetti. Korona on leimannut koko maailmantaloutta ja kaikkien ihmisten elämää viimeisen vuoden ajan todella rankasti. On kuitenkin hyvä, että valoa on tunnelin päässä, ja sieltä ei tule vastaantuleva juna vaan sieltä tulevat rokotteet, joilla pystytään tämä inhottava tauti saamaan jotenkin kuriin. Totta kai se kestää vielä vuoden kaksi, ennen kuin se on rokotteilla täysin saatu hallintaan, mutta tärkeää on, että kehityssuunta on oikea.  

Valtio on kantanut hyvää vastuuta siinä, että kuntien jatkuvaa toimintaa on pystytty turvaamaan, koska kunnissahan se ihmisten palvelu tehdään. Sen organisaation vahvistaminen ja ylläpitäminen on viisautta, koska terveydenhuollon pitää pelata, koulujen pitää toimia ja muunkin palvelun toimia, vanhuksista pitää huolehtia ja heikommista pitää huolehtia — se on sivistysyhteiskunnan ensimmäinen edellytys.  

Yrityksiä on kannateltu yli vaikean ajan erilaisilla rahoitusinstrumenteilla, joista jokainen on toivon mukaan mieleisensä löytänyt. On selvää, että menetettyä liikevaihtoa ei ole korvattu, mutta on tärkeä huomata, että kiinteiden kustannusten maksuun on valtiolta pieni roponen hellinnyt, ja se on tärkeää, koska nämä yritykset on pidettävä tämän vaikean ajan yli joten kuten pystyssä, ja valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kun kasvu alkaa, niin ne yritykset voivat sitten jatkaa normaalia elämäänsä ja tuottaa lisäarvoa tälle yhteiskunnalle. Yksityisissä yrityksissä on nimittäin meidän tulevaisuus. Julkisen hallinnon kasvattaminen ei käy päinsä, koska se johtaa siihen, että verorasitus nousee tavattoman suureksi ja tuottavuus laskee, mutta meillä on valtavat mahdollisuudet omien rajojemme sisällä luoda sitä uutta kasvua kansantalouteen.  

Olen yhdestä asiasta äärimmäisen surullinen, ja se on metsäteollisuuden tilanne Suomessa tällä hetkellä. Tämä mielestäni hyvin väärin tehty energiaveron korotus, joka kohdistuu turpeeseen, tulee aiheuttamaan erittäin vaikean tilanteen energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa. Tällä hetkellä, arvoisa puhemies, meillä on tilanne, että turpeen nostaminen loppuu tästä maasta lähivuosina kokonaan, ja se tulee johtamaan sellaiseen šokkiin muun muassa — otetaan pari esimerkkiä, jotka kuvaavat sitä hyvin: 

Energiantuotannossa hinnat tulevat nousemaan aivan pilviin. Voimalaitoksia myydään ulkomaille, mikä tulee vaikuttamaan lämmön hintaan ja asumisen hintaan. Täällä seuraavissa budjeteissa kiukkuamme sitten, kuinka paljon, montako miljardia panemme vielä lisää asumistukiin, toimeentulotukeen. Vieläkö halutaan jotakin lisää? 

Ja sitten se tulee johtamaan siihen, että ulkomainen energia valtaa yhä enemmän markkinaa. Se on tekemässä sitä koko ajan. Venäläinen hake on vallannut koko itäisen Suomen Oulua myöten. Oulu ei kuulu Itä-Suomeen, mutta Vartiuksen asemalta ei ole kovin pitkä matka ajaa haketta Ouluun. Kotimaisen energiahakkeen kerääminen on käytännössä loppu. Kukaan sillä ei saa enää tänä päivänä mitään tuloa, kun kotimaisen hakkeen korjuukustannukset metsästä tienvarteen ovat suuremmat kuin Venäjältä tulevan hakkeen hinta Suomen puolella. Rajan yli tuotuna venäläinen hake on halvempaa kuin kotimainen energiapuu, eli olemme menettäneet sen markkinan täysin, ja siksi firmat ostavat tämän meidän väärän veropäätöksemme jälkeen suoraan leimikoita, jotka menevät polttoon, vaikka hallitusohjelmassa lukee, että arvopuuta eli ainespuuta, kuitua ja tukkia, ei saa polttaa. Näin me teemme tänä päivänä ja todella paljon, ja vauhti kiihtyy.  

Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä on pahinta, mitä pelkään 25 vuotta metsäammattilaisena työtä tehneenä, on, että tässä on käymässä nyt, arvoisa puhemies, niin, että metsäteollisuuden investoinnit pikkuhiljaa menevät ulkomaille ja olemassa olevia tehtaita Suomessa pistetään kiinni. Kuinka moni Suomen työmies joutuu tämän väärän päätöksen jälkeen työttömäksi? Sitä emme vielä tiedä, mutta muistakaa, hyvät edustajakollegat, että tällä asialla ei sovi leikkiä. 

Olen tekemässä siitä kyllä esitystä, miten tämä homma hoidettaisiin. Me voimme tehdä sen sillä keinoin, että huoltovarmuuslakiin teemme sellaisen poikkeuksen, että meillä on mahdollisuus käyttää se noin 20 miljoonaa mottia turvetta vuoteen — kasvuhan on 40 miljoonaa eli tuplat siitä — ja osa siitä käytetään energiaturpeena, seospolttoaineena kotimaisen hakkeen kanssa, jolloin saadaan tehokas seos ja hinta pysyy halpana. Ja sitten parasta siinä on, että kaikki muukin toimii: kasvihuoneturpeet, aktiivihiiliturpeet, maatilojen tarvitsemat turpeet, broilerikasvattamoiden, sikaloiden ja niin edelleen. Muistakaa, hyvät ystävät, että esimerkiksi kasvuturpeen, kasvualustojen viennissä Suomi on maailman johtava maa. Eli kasvua meillä on ja markkina meillä on, mutta mikä meiltä puuttuu? Kansallinen halu tehdä tälle maalle hyvää. Tämä ilmastokiihkoilu ja ilmastohumppa, joksi sitä olen nimittänyt, käy tälle kansakunnalle liian kalliiksi. Jos meiltä teollisuus loppuu, arvoisa puhemies, siinä menee sitten paljon sen mukana, ja sitä vahinkoa ei jälkikäteen pysty korjaamaan kukaan. 

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetilla pitää ratkoa montaa kriisiä yhtä aikaa. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja talouden pudotus koskevat kaikkia maailmanlaajuisesti. Talouden elvytyksen ja rakenteellisten uudistusten tarve on yhteinen koko Euroopassa. Näin ollen meidänkin tulee käyttää tehokkaasti hyväksi EKP:n elvyttävän rahapolitiikan sekä EU:n mittavan elvytyspaketin kautta saatava tuki. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että työllisyyden parantamisen tavoittelusta ei luovuttu koronakriisin vuoksi, sillä kriisin vaikutus julkiseen talouteen lisää entisestään työllisyystavoitteen merkitystä. Olemassa olevista työpaikoista on pidettävä kiinni, mutta samalla on tehtävä toimia, joilla myös uusia työpaikkoja syntyy. Esitys sisältää ainakin seuraavia työllisyyttä edistäviä toimia: pohjoismaisen työnhaun mallin, varhaiskasvatusmaksujen alentamisen, oppivelvollisuusiän nostamisen, osatyökykyisten lineaarisen mallin ja aikuiskoulutustuen uudistuksen, ja myös kuntakokeilut etenevät. Näiden lisäksi tarvitaan uusia toimia ikääntyneiden työllisyyttä tukemaan, mutta yhtä lailla toimia auttamaan nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä. Korona-aika on vaikeuttanut nuorten pääsyä työelämään. Ensimmäisen työpaikan ja kesätyön saanti on ollut hyvin vaikeaa. 

Arvoisa puhemies! Velan ottaminen ei ole helppoa, mutta tässä tilanteessa se on välttämätöntä. Kannamme huolta velasta. Suurin osa valtion budjetin alijäämästä koostuu kuitenkin koronan aiheuttamista kuluista, kuten koronatestauksesta sekä kuntien, yritysten ja työttömien tukemisesta. Näillä ehkäistään hoitovelan kasvua entisestään, halutaan pitää julkisten palveluiden laadusta kiinni ja turvata työpaikkoja yrityksissä. Samalla tarmolla pitäisi turvata työllisyyttä myös esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtumatuottajien osalta. Alakohtaiset erot ovat myös merkittäviä, ja esimerkiksi matkailun, koronan, mutta myös luonnon ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja tulisi löytää pian. 

Vuoden 1920—21 budjettia leimaavat ilmastoteot. Niiden aika on viimeistään nyt. Ensi vuoden budjetti sisältää merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kuten lämmityspolttoaineiden verotuksen korotuksen, teollisuuden energiaverojen alasajon käynnistymisen, päästökauppakompensaation lakkauttamisen ja tilalle rakennettavan teollisuuden uudistumista voimakkaammin tukevan sähköistymisen tuen. Liikenteen työsuhde-edut päivitetään myös ilmastoaikaan. Muun muassa näillä päätöksillä hallitus osoittaa, että se pystyy tekemään tarvittavia päätöksiä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Luonnonsuojelun rahoitus on myös tulevana vuonna 100 miljoonaa euroa korkeampi kuin hallituskauden alussa. Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta päätettäessä lisäystä sai myös koronan aikana aiempaa tärkeämmäksi noussut retkeilyinfran ylläpito.  

Valiokunta nostaa mietinnössään huolen mielenterveyshäiriöiden ehkäisystä ja palveluiden saatavuudesta. OECD-raportin mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa, peräti 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuositasolla noin 11 miljardia euroa, ja korona on nostanut tätä avun tarvetta entisestään. Toimia tarvitaan. 

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa investoida tulevaisuuteen panostamalla vahvasti nuoriin. Teemme historiallisen uudistuksen ja pidennämme oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Samalla panostamme merkittävästi niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Iloitsen myös kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta. Lisäämme myös varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja, sillä tekijöistä on suuri pula. Osaamisen vahvistaminen on parasta ja vastuullisinta työllisyyspolitiikkaa, mitä voimme tehdä. Myös jakovaran käsittelyssä osaaminen huomioidaan muun muassa luonnontieteellisen museon työn jatkuvuuden turvaamisella, opettajien täydennyskoulutukseen panostamalla, globaali- sekä rauhan ja tasa-arvokasvatusta vahvistamalla. 

Hallituksen budjettiesityksestä voi lukea myös tärkeitä arvovalintoja, kuten kehitysyhteistyömäärärahan nousun ja kiintiöpakolaisten määrän kasvatuksen. Kolmannen sektorin tärkeän työn jatkuvuus halutaan turvata kompensoimalla veikkaustulojen pudotus täysimääräisesti. Myös valiokunnan jakovarasta moni järjestö- ja vapaaehtoistoimija sai lisäystä. 

Arvoisa puhemies! Koronatoimien vuoksi valtio velkaantuu noin 30 miljardia euroa. Lisärahalle julkiseen ja yksityiseen talouteen on ollut ilman muuta todellinen tarve, mutta sen kohdentaminen olisi voinut olla monin paikoin tehokkaampaa. Yritysten tukemisessa valitut keinot eivät ole olleet työllisyyden kannalta parhaita, omistajille varmasti mieleen kyllä. Pienituloisia suomalaisia ja muun muassa hoitoalan töissä koronavuonna raataneita tukipolitiikka ei ole kohdannut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hyötysuhteeltaan heikointa rahankäyttöä edustaa osallistuminen EU:n elvytyspakettiin. 

Valtiovarainministeri Vanhanen on todennut, että finanssipolitiikan kiristämisen aika alkaisi vuonna 2022. Jo vuoden kuluttua eduskunta siis päättäisi sopeutustoimista. Niistä osviittaa antavat työllisyysastetavoitteen nimissä väläytellyt työttömyysturvan leikkaukset, joista lisäpäivien eli eläkeputken leikkaus ollaankin ilmeisesti jo pian viemässä päätökseen. Kun hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen iloittiin työttömyysturvan aktiivimallin poistamisesta, oli ennakoitavissa, että eläkeputken poistaminen muodostaa hallituksen keinovalikoimassa ne ohjelmaan kirjatut korvaavat toimet. Kokonaisuutena työllisyysaste ei eläkeputkea leikkaamalla nouse. Jos iäkkäämmät saisivatkin työnsä pitää nykyistä useammin, olisivat irtisanomiset edessä nuoremmissa ikäluokissa. Perussyy leikkaukseen on työnantajien halu vähentää maksuvastuutaan sosiaaliturvasta. Samalla työttömyysturvan heikennyksille raivataan tietä. 

Puhemies! Putkea ei missään tapauksessa pidä poistaa. Eläkeputken leikkaamisen vaikutus valtiontalouteen on mitätön suoraan ja myös oletettujen työllisyysastevaikutusten kautta. Valtiontaloutta voitaisiin tasapainottaa helposti siirtämällä uusien monitoimihävittäjien 10 miljardin euron hankintaa. Vasemmistoliiton kanta on, että hävittäjähanketta tulisi lykätä ja se tulisi uudelleen arvioida. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista on samalla kannalla ja olisi valmiita lykkäämään hävittäjähankintaa valtiontalouden tasapainottamiseksi. Ilmavoimien Horneteille kertynyt lentotuntien määrä on merkittävästi pienempi kuin koneilla voidaan lentää ja mitä valmistaja lupaa. Me olemme siis vaihtamassa nopeammin kuin olisi tarpeen. Hornetien käyttöikää voidaan tosiasiassa pidentää useilla vuosilla. 

Puhemies! Hävittäjien 10 miljardin tilausvaltuus ei tässä talousarviossa ole määrältään ja käyttötarkoitukseltaan siten rajattu kuin perustuslain 85 § edellyttää, vaan tilausvaltuus voidaan ylittää hankintasopimuksesta johtuvilla kustannusmuutoksilla. On epäselvää, mitä tilausvaltuuteen ylipäätään sisältyy ja mitä ei. Elinkaarikuluja, jotka jopa moninkertaistavat hankinnan kustannukset, ei ole selvitetty. 

Nämä oleelliset seikat horjuttavat merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa. Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan hankinnan euromääräisen ylärajan on talousarviossa oltava. Nyt eduskunta ei kuitenkaan tiedä, mistä se päättää, vaan piikki on käytännössä auki. Valtiontalouden tarkastusvirasto on moittinut hävittäjähankkeen kustannusten epävarmuutta ja avoimuuden puutetta. Valtiovarainvaliokunta kuitenkin sivuuttaa mietinnössään hämmästyttävällä tavalla VTV:n kriittiset huomiot. Perustuslakivaliokunnalta olisi ilman muuta tullut pyytää arvio hävittäjien tilausvaltuuden perustuslainmukaisuudesta. 

Puhemies! Olen tehnyt hävittäjähankintaa koskevan talousarvion muutosehdotuksen, jossa esitän, että eduskunta poistaa ensi vuoden talousarviosta siihen esitetyn hävittäjien tilausvaltuuden, hankintaa siirretään ja arvioidaan Hornetien suorituskyvyn korvaamisen aikataulu ja laajuus uudelleen puolustuskyvyn kehittämisen kokonaistarpeet ja valtiontalouden tilanne huomioiden. Tällä esityksellä sen hyväksyessään eduskunta ottaisi takaisin sille kuuluvan vallan, josta se on hävittäjien osalta tosiasiassa luopumassa kenraalien hyväksi — vallan päättää valtion varoista. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa on kaksi keskeistä punaista lankaa: kestävä kehitys ja koronasta selviytyminen. Lähiajan tavoitteista kaikkein tärkein asia on selättää epidemia ja korjata sen aiheuttamat vahingot yhteiskunnalle. Samanaikaisesti on kuitenkin katsottava jo tulevaisuuteen, ja siinä kestävän kehityksen ja vihreän kasvun vahvistaminen ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Kestävän kehityksen toimintaohjelma toteutuu vain politiikkajohdonmukaisuuden avulla, ja siksi on hyvä, että asia on voimallisesti esillä myös ensi vuoden talousarviossa. On tärkeää pitää mielessä, että kestävä kehitys tarkoittaa niin taloudellista, ekologista, sosiaalista kuin kulttuurista kestävyyttä.  

Vihreä siirtymä on kaikkien aikojen suurin investointi. Kestäviin ratkaisuihin investoiminen on kuitenkin myös suuri mahdollisuus. Siirtymä tarkoittaa Suomelle kestävää, työllistävää kasvua ja arjen hyvinvointia sekä samalla se tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tämän vuoksi on ensi vuoden talousarviossa useita eri keinoja, joiden avulla ympäristöteknologiaa valmistavien yritysten kilpailukykyä ja osaamista vahvistetaan ja uuden teknologian kehittämistä sekä kestävää, työllistävää kasvua ja arjen hyvinvointia lisääviä sosiaalisia innovaatioita tuetaan. Edelläkävijyys näissä asioissa on Suomelle kilpailuvalttia maailmanmarkkinoilla.  

Arvoisa puhemies! Koronaepidemia ja taloudellinen tilanne haastavat meitä myös uudistumaan. Hallitus panostaa voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä luo vahvempia kannusteita yliopistojen ja yritysten keskinäiselle yhteistyölle. Ympäristö- ja ilmastoystävälliset tuotteet ja innovaatiot ovat tulevaisuuden valttimme kansainvälisessä kilpailussa. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja teollisuuden ei tarvitse olla toistensa vihollisia. Myös EU:n elpymispaketista saatava rahoitus tukee tätä tavoitetta.  

Jatkossakin Suomi pärjää parhaiten panostamalla osaamistason nostoon kaikilla koulutusasteilla. Samalla oppimiseroja pitää kaventaa ja koulutuksellista tasa-arvoa lisätä. Jatkuvan oppimisen malli varhaiskasvatuksesta aina täydennyskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön asti on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa jäädä rahasta kiinni, ja siksi oppivelvollisuuden laajentaminen jos mikä tukee kestävää kehitystä.  

Puhemies! Keväällä korona oli uusi tilanne yhteiskunnassa, ja siksi ei aina osattu toimia oikein. Turvallisuus meni inhimillisyyden edelle. Perustuslakivaliokunta totesi monessa mietinnössään, ettei valmiuslaki saa tarkoittaa palvelujen keskeyttämistä tai lopettamista varmuuden vuoksi. Läheisten, kuntoutujien tai esimerkiksi tulkkien käyntien lopettaminen yhteisökodissa johti jopa epäinhimillisiin tilanteisiin. Erityisesti muistisairaat ja vammaiset, omaishoitajat ja osa etäopiskelussa olleista lapsista ja nuorista, etenkin he, jotka tarvitsevat erityistukea oppimiseensa, joutuivat kärsijän rooliin. Tämä ei saa toistua, ja turvallisuus sekä inhimillisyys ja ihmisoikeuksien toteutuminen on saatava epidemian jatkuessa paremmin tasapainoon. Kunnilla on nyt suuri vastuu, että kunnille hoitovelkaan osoitetut rahat käytetään juuri sinne, minne ne on tarkoitettu, ja että pitkän etäopetusjakson aikana normaalilta oppimispolulta pudonneet tai muuten eksyksiin joutuneet lapset ja nuoret löydetään ja autetaan takaisin normaaliin arkeen. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista on tullut niin vakavia viestejä viime aikoina, että asian korjaamiseen on nyt käytettävä resursseja. Ensi vuoden budjetti antaa siihen kunnille hyvän mahdollisuuden. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on laiminlyöty pitkään osatyökykyisten ihmisten halukkuus ja kyvyt osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Nyt hallitus on ottanut tämän asian tosissaan ja käynnistänyt useita toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Ensi vuoden budjettiin on lisätty myös resursseja TE-toimistoihin, ja se on todella tärkeää, niin että siellä voidaan toteuttaa yksilöllistä ohjausta ja tukea työnhakijoille. On myös kiinnitettävä huomiota TE-toimistojen työntekijöiden osaamiseen, sillä esimerkiksi vammaisia henkilöitä ei tällä hetkellä osata riittävästi ohjata työllistymisen polulla, eli vammaisuuteen liittyviä erityispiirteitä ei tunnisteta. Keskustelussa on muistettava myös se, etteivät kaikki vammaiset ole osatyökykyisiä, jos kohtuulliset mukautukset on hoidettu asianmukaisesti. Työnantajat tarvitsevat myös ohjausta näissä asioissa, ja näihin toimiin ohjaamisessa tarvitaan myös osaamista TE-keskuksissa. Nyt on mahdollisuus edistää osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyttä. Tuen kaikkia näitä toimenpiteitä, koska Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen.  

Lopuksi, arvoisa puhemies: Talousarviossa on paljon panostuksia tutkimukseen ja sen hyödyntämiseen yhteiskunnan kehittämisessä. Yksi kritiikin paikka siellä kuitenkin on: Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii tutkitun tiedon hyödyntämistä. Hoitotyön tutkimussäätiö tekee tässä erinomaista työtä, samoin kuin Duodecim Käypä hoito ‑suositusten muodossa lääketieteen puolella. En voi olla ihmettelemättä, miten Hoitotyön tutkimussäätiön rahoitus laahaa niin paljon perässä Käypä hoito ‑suositusten rahoitusta, vaikka nämä tahot tekevät yhtä tärkeää työtä. [Puhemies koputtaa] Tämäkin on osa sitä arvostuksen puutetta, joka nyt uuvuttaa hoitajia.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetin keskeinen valuvika on se, että hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet. Ei ole edes minkäänlaista näkymää siitä, että näillä toimenpiteillä nykyistä useampi suomalainen pääsisi töihin. Työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet ja se, että todella teemme työllisyystekoja, on edellytys sille, että suomalaista hyvinvointia voidaan rakentaa kestävästi ja että pystymme tärkeät palvelut — maksuttoman koulutuksen, laadukkaat sote-palvelut ja niin edelleen — turvaamaan suomalaisille myös tulevina vuosikymmeninä. Tähän tarvitaan näkymä myös tässä vaikeassa koronan kurittamassa taloustilanteessa. 

Kokoomukselle on tärkeää se, että palkansaajalle, eläkeläiselle ja yrittäjälle jää omaan käteen nykyistä enemmän euroja. Tämä näkyy myös meidän vaihtoehtobudjetissamme. Meidän Toivon polkumme alentaa veroja ja parantaa kotitalousvähennystä. Ikäihmisille luotaisiin superkotitalousvähennys, joka nimenomaan huomioi myös pienituloiset seniorit, jotka saisivat tukea esimerkiksi kotiin tilattaviin hoivapalveluihin, vaikka ei olisi veroja, joista vähentää. 

Arvoisa puhemies! Työ on parasta sosiaaliturvaa. Monessa perheessä on tällä hetkellä hätä, kun töitä ei ole. Siksi me kokoomuksessa tekisimme toimenpiteet, joilla 120 000 suomalaista pääsisi töihin. Tämä on se keskeinen ero verrattuna hallituksen budjettiin ja verrattuna hallituksen vaihtoehtoon, josta työllisyystoimet puuttuvat. Ilman työllisyystoimia tulevaisuuden hyvinvointiamme ei rakenneta kestävästi ja taloudellisesti vastuullisesti.  

Eli hallitukselta valitettavasti nyt puuttuvat työllisyystoimet, ja toivottavasti niitä vielä tulevaisuudessa nähdään, koska ilman niitä syömme tulevien sukupolvien pöydästä, elämme pysyvästi velaksi. Nyt tarvitaan näkymä tulevaisuuteen, ja sellaisen tarjoaa kokoomuksen vaihtoehtobudjetti Toivon polku, joka luo 120 000 uutta työpaikkaa. 

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen pandemia on tehnyt kohta päättyvästä vuodesta erittäin poikkeuksellisen. Pandemialla tulee olemaan monenlaisia taloudellisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Näin on siitäkin huolimatta, että todennäköisesti koemme varsin nopean talouden kasvupyrähdyksen sen jälkeen, kun rokote on saatu laajaan käyttöön. Tätä on ennustettu talousennusteissa, ja vielä selvemmin se on todettavissa vastaavissa tilanteissa taloushistoriassa.  

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa tarvitaan elvyttävää budjettia, ja sellainen on myös saatu. Akuutissa kriisitilanteessa velanotto on välttämätön paha, sillä vaihtoehdot eli rajut leikkaukset tai veronkiristykset vain tukahduttaisivat taloutta. Tärkeintä on tukea työpaikkojen säilymistä. Siihen kuuluu myös vientiponnistelujen ja investointien tukeminen.  

Arvoisa puhemies! Koronavirus on heikentänyt kuntien taloudellista tilannetta merkittävästi, kun pandemia on alentanut kuntien verotuloja. Monet kunnat olivat jo ennen pandemiaa suurissa talousvaikeuksissa. Valtio tukee kuntataloutta myös vuonna 2021 mittavalla miljardiluokan ylimääräisellä tukipaketilla. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tulee kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus. Lisäksi valtio luopuu edelleen yhteisöveron jako-osuudestaan ensi vuonna runsaan 12,1 prosenttiyksikön verran kuntien hyväksi. Tosin tähän sisältyy pysyvä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus 2 prosenttiyksiköllä varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöverossa on kysymys osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloverosta, jonka lisäyksen kokonaisvaikutus jako-osuuden siirto huomioon ottaen on 557 miljoonaa euroa kuntien tuloihin vuonna 2021. Yhteisöveron kuntaosuuden kasvusta hyötyvät vahvimmin kaupunkikunnat, joihin suuret yhteisömuotoiset yritykset ovat valtaosin keskittyneet. Peruspalvelujen valtionosuuksien korotus kohtelee kuntia tasapuolisemmin.  

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt verotuksessa monia hyviä teollisuutta ja yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja. Teollisuuden sähkövero lasketaan EU-minimiin kertarysäyksellä, siis alle kymmenesosaan nykyisestä. Nyt vero on 7 euroa megawattitunnilta, ensi vuoden alusta lähtien puoli euroa. EU-minimi kohdistuu myös kasvihuonetuotantoon ja palautuksen kautta myös maatalouteen. Yrityksiä kannustetaan verotuksen lisävähennyksellä tiivistämään tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Henkilöstöantien verotusta uudistetaan eli toteutetaan Lex Sipilä. Tämä mahdollistaa henkilöstön sitouttamisen kasvuyrityksiin ja muihinkin listaamattomiin osakeyhtiöihin ja vahvistaa suomalaista omistajuutta. Pienyrityksiä ja yritystoiminnan aloittamista helpotetaan arvonlisäveron alarajan korotuksella 10 000 eurosta 15 000 euroon ensi vuoden alusta.  

Teollisuuden päästökauppakompensaatio uudistetaan teollisuuden sähköistymistä edistäväksi uuden päästökauppajakson alkaessa. Tuki teollisuudelle siis säilyy, vaikka nimi muuttuu. Meillä ovat jo tämän vuoden alusta olleet voimassa irtaimen käyttöomaisuuden, siis käytännössä koneiden, kaluston ja laitteiden, tuplapoistot teollisuudessa ja maataloudessakin ja muussakin yritystoiminnassa, ja ne jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Ne mahdollistavat 4 vuodessa lähes 100 prosentin vähennysoikeuden toteutumisen kone-, kalusto- ja laiteinvestoinneista. Tärkeää on myös, että listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus on päätetty säilyttää ennallaan. Se sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Samoin yrittäjävähennys on turvattu jo hallitusneuvotteluissa.  

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitäjä Junnila viittasi salikeskustelussa eläkkeisiin ja viittasi myöskin sosiaalidemokraatteihin todeten, että sosiaalidemokraatit tällä budjettiesityksellä kurmottavat eläkkeensaajia toisin kuin perussuomalaiset, jotka ovat tehneet vastalauseen eläkkeistä. 

Arvoisa puhemies! Luen tämän perussuomalaisten vastalauseen alusta muutaman lauseen. Perussuomalaiset siis kirjoittavat: ”Eläkeläisköyhyys on vakava ongelma. Eläkeläisten määrä kasvaa entisestään, eivätkä pelkät nimelliset takuueläkkeen nostot riitä”. Hehän toteavat myöskin, että on kohtuutonta, että eläkeläiset, jotka ovat tätä maata rakentaneet, voivat huonosti ja edelleen ovat Suomen pienituloisimpien joukossa. 

Arvoisa puhemies! Näihin sanoihin, joilla heidän vastalauseensa alkaa, minä voin täysin yhtyä — olen samaa mieltä. Olisin vielä lisännyt sen, että meillähän on ongelma siinä, että mitä iäkkäämmistä ihmisistä on kyse eläkkeensaajien keskuudessa, niin sen köyhempiä ollaan — 65-vuotiaista eläkkeellä olevista 7 prosenttia on köyhyysrajan alla, yli 75-vuotiaista jo 15 prosenttia, ja kun mennään yli 85-vuotiaisiin, niin jo lähes 30 prosenttia elää köyhyysrajan alla, eli ilmiö, mihin tässä viitataan, on aito. 

Haluaisin kuitenkin nyt katsoa sitten, mitä tämä meidän hallituksemme, nykyinen hallitus, on tehnyt eläkkeensaajien suhteen ja mitä se hallitus, jossa perussuomalaiset ovat olleet mukana, teki eläkkeensaajien suhteen, että me näemme tämän kontekstin ensin historiallisesti ja sitten tähän päivään liittyen. Tässä on myöskin ehdotus, jota perussuomalaiset tuovat esille.  

Ensinnäkin sen ainoan hallituksen, jossa perussuomalaiset ovat olleet mukana, eli Sipilän hallituksen, hallitusohjelman ensimmäinen lause oli: ”Maamme heikkous numero yksi on Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittava väestön ikääntyminen.” Tämä on siis perussuomalaisten kanta. Tämän nykyisen hallituksen ohjelma lähtee toisesta kulmasta: yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista, sanoo Rinteen—Marinin hallitusohjelma.  

Entä konkreettiset toimet? Mitä Sipilän hallitus, mitä perussuomalaiset tarjosivat eläkkeensaajille ollessaan hallitusvastuussa? Palvelumaksujen korotus, lääkekorvausten pienentäminen, potilaiden ja kuntoutujien matkakorvausten aleneminen, vanhuspalvelujen henkilöstövähennys, vanhuspalvelusuunnitelmien heikentäminen, kansaneläkeindeksin jäädytys, eläketulovähennyksen pienentäminen, sosiaalietuuksien hintaindeksin heikennys, eläkeläisten asumistuen heikennys, eläkkeisiin ei tehty ansiotulovähennystä, ja jos yhteiskuntasopimusta eli kiky-sopimusta ei olisi saatu aikaan, niin työeläkeindeksit olisi puolitettu. Tämä oli se hallitusohjelma, jota perussuomalaiset ajoivat silloin, kun he olivat hallitusvastuussa. 

Mitä Rinteen hallitus teki ja Marinin hallitus tekee ohjelmassaan? Tämä on itse asiassa 25 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka aidosti tarttuu tuohon ongelmaan, mihin perussuomalaiset viittasivat, eli eläkeläisköyhyyteen. Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma; ympärivuorokautiseen hoivaan tulee hoivamitoitus, niin kuin me tiedämme; kotihoitoon panostetaan; tehdään säännöllisiä hyvinvointitarkastuksia, eli seniorineuvolan itu luodaan; tehdään hoitotakuujärjestelmä, eli pääsee viikossa hoitoon; vanhuusasiainvaltuutetun toimi, ja niin edelleen. Näitä uudistusohjelmiahan me olemme parhaillaan tässä läpi viemässä. Ja tässä myöskin on tehty näihin kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin korotus, jota perussuomalaiset pitävät nimellisenä, mutta sillä autettiin kai 300 000:ta kaikkein pienituloisinta eläkkeensaajaa — näillä korotuksilla, jotka vuodenvaihteessa tänä vuonna tulivat. Hallitusohjelmassa myöskin viitataan tähän kolmikantaiseen selvitykseen, että pyritään itse työeläkejärjestelmään saamaan uudistuksia.  

Perussuomalaiset ehdottavat sitten tämän taitetun indeksin purkamista ja tarjoavat siihen edustaja Elomaan tekemää ehdotusta puoliväli-indeksistä, 50—50 prosenttia, mutta niin, että se olisi vain alle 1 400 euron eläkkeisiin. He toteavat, että tämän puoliväli-indeksin palauttaminen tulisi liian kalliiksi, jos se tulisi kaikille. Summat ovat puolestaan puhuvia: puoliväli-indeksi maksaa vuositasolla 120 miljoonaa euroa, ja jos otetaan kymmenen vuotta eteenpäin, 700 miljoonaa euroa. Meillä ovat eläkerahastot vuosittain kasvaneet 8 miljardia euroa, eli missään tapauksessa järjestelmä ei olisi kyseenalainen. Ja minä haluaisin muistuttaa, arvoisa puhemies, että kun täällä on kymmenkunta kansanedustajaa tehnyt lakialoitteen tämän taitetun indeksin kumoamisesta puoliväli-indeksillä siten, että siinä olisi kaksi kolmasosaa eurokorotuksia ja yksi kolmasosa olisi prosenttikorotuksia, niin perussuomalaisista yksikään ei tullut allekirjoittamaan tätä lakialoitetta. Eli siinä suhteessa: kyllä, sanat ovat kauniita tässä vastalauseessa, jonka perussuomalaiset tekivät — teot eivät puhu puolestaan. 

Arvoisa herra puhemies! Kokeillaan nyt, josko mikki pysyisi päällä koko puheenvuoron ajan. 

Aikaisemmassa puheenvuorossani debatissa pyrin vastaamaan edustaja Mäkiselle ennen kuin tämä pieni kommervenkki tapahtui mikrofonin kanssa. SDP:n kansanedustaja Mäkinen totesi SDP:n ryhmäpuheessa, että nyt on tärkeää katsoa eteenpäin ja vaihtaa näin autotermein sanottuna auton lyhyet valot pitkiksi, jolloin vastasin hänelle, että taitaa kuitenkin olla näin, että nyt pääministerin ja valtiovarainministerin kannattaisi ylipäänsä tässä hallituksen vanhassa Datsunissa ensinnäkin laittaa kone käyntiin ja laittaa ne valot edes päälle, sillä näin vain on, arvoisa herra puhemies, että jo ennen koronakriisiä tämä vasemmistohallitus on tehnyt sen tietoisen talouspoliittisen valinnan, että julkisia menoja lisätään, velanottoa kasvatetaan ja samaan aikaan kaikki nämä toimenpiteet, joilla nimenomaan tuloja kerättäisiin lisää, ennen kaikkea kasvu- ja erityisesti työllisyystoimet, on lykätty eteenpäin. 

Herra puhemies! Ensi keväänä tulee kuluneeksi kaksi vuotta tämän hallituksen työtä, ja työllisyyspolitiikan osalta hallitus on edelleen aivan alkumetreillä, näin voi sanoa. Kun otetaan huomioon kaikki toimenpiteet, mitä hallitus on tehnyt, niin ollaan vain muutamia tuhansia työllisiä plussalla, ja sitä ei tietenkään voi missään tapauksessa pitää kunnianhimoisena saatikka vastuullisena. 

Toisena huomiona, herra puhemies, tähän hallituksen talouspolitiikkaan: en pidä sitäkään myöskään kovin kunnianhimoisena, että hallitus tavoittelee tällä hetkellä sitä, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tasataan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Elikkä siis edelleenkin velkaantuminen jatkuisi ja haettaisiin vain tätä velkasuhteen tasausta. Ja edelleen hallituksen työllisyystoimien osalta tavoitteena on se, että nämä toimenpiteet 80 000 työllisen saamiseksi — jotka eivät tule sinänsä riittämään vielä millään tavalla siihen, että nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan pitää — vaikuttavat sitten vuoden 29 tasolla eli ei siis seuraavan hallituksen aikana, vaan vasta sitä seuraavan hallituksen aikana. — Kyllä tämä aika hämmentävää on, miten kauas tätä palloa halutaan potkia. 

Arvoisa herra puhemies! Tältä osin esitän, että eduskunta hyväksyy kokoomuksen vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset ja lausumaesitykset, ja samalla esitän myös kokoomuksen epäluottamuslause-esityksen hallitukselle sen harjoittamasta talous- ja työllisyyspolitiikasta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan tässä tuoda esille kokoomuksen arvostelun kuntien rahoittamisesta. Minä nyt kysyn, kun täällä ovat edustaja Sankelo ja edustaja Marttinen paikalla, eikö meistä aika moni kumminkin ole kuntien luottamusmieshallinnossa mukana. Siellähän se viisaus on, mitenkä sitä rahaa käytetään — eihän se ole, mitä myönnetään, vaan millä tavalla sitä käytetään, ja päätöksenteko tapahtuu siellä. Mielestäni tämä kritiikki hallitusta kohtaan on tällä hetkellä aivan poikkeuksellisen hämmentävää. 

Mutta niin kuin täällä on aikaisemminkin todettu, kaikki talouden johtavat asiantuntijat ovat nyt puhuneet elvyttävän talouspolitiikan puolesta. Nyt ei todellakaan ole leikkauslistojen aika, ja tätä periaatetta hallitus on viisaasti noudattanut. Finanssipolitiikka tulee mitoittaa suhdanteen vaatimalla tavalla, ja tätä linjaa ovat kaikki maamme johtavat asiantuntijat tukeneet. Kuluttajien ostovoima nousee jälleen ensi vuonna hallituksen päätöksillä, kun muun muassa varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Tälläkin on merkittävä työllisyysvaikutus, kun maksuja alennetaan. Se mahdollistaa ottamaan työtä paremmin vastaan. Ja tuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaavat veronalennukset. 

Talous ja terveys kulkevat käsi kädessä, ja epidemian hoito on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Ilman määrätietoisia toimia virusta vastaan ajautuisimme yhä pidemmäksi aikaa epävarmuuden ja uusien rajoitusten kierteeseen. 

Arvoisa puhemies! Määrätietoiset toimet lieventävät kriisin seurauksia ja edesauttavat talouden toipumista. Panostuksilla liikenneverkkoon korjaamme väyläverkkojen korjausvelkaa. Sillä on rakentamiseen vahva työllisyysvaikutus, elikkä kun liikenneverkkoa korjataan, niin rakentamisella on myös työllisyysvaikutus, ja ne saavat liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Tästäkin on hyviä esimerkkejä aikaisemmilta vuosilta. Asuntorakentaminen paitsi luo uutta työtä myös hillitsee vuokrien nousupaineita sekä edistää talouden dynaamisuutta tukemalla työvoiman liikkuvuutta. 

Oppositio on kokoomuksen johdolla kritisoinut velanottoa, mutta esittää itse samaan aikaan miljardien veronkevennyksiä ja tarjoaa palkansaajille työehtojen heikennyksiä ja neuvotteluaseman horjuttamista. Täällä jossakin vaiheessa eräs edustaja käytti puheenvuoron, että 500 euroa tulisi enemmän palkansaajille käteen, mutta ei sanonut, missä ajassa. Se on varmaan vuodessa, mutta jos ruvetaan laskemaan, paljonko siitä tulee kuukautta kohti, ja sitten otetaan verot pois, niin mitähän palveluita sillä rahalla saa? Ei juuri mitään, ei terveyspalveluita eikä mitään, se on aivan selvä asia. Elikkä kokoomus olisi jättänyt panostamatta terveyteen, työllisyyteen tai palveluihin. Tämäkö on kokoomuksen mielestä vastuullista politiikkaa? 

Perussuomalaisilla ei ole edelleenkään tarjota omaa talouspoliittista vaihtoehtoa. Puolue esiintyy työväen puolueena, mutta on samaan aikaan valmiina allekirjoittamaan kokoomuksen työelämän heikennykset sekä hyvätuloisia suosivat veronalennukset. Paikallinen sopiminen on täällä hyvinkin monessa puheenvuorossa noussut esille, ja me tiedämme, mitä paikallinen sopiminen pahimmillaan voi tarkoittaa. 

Hallitus korotti heti kautensa alussa kaikkein pienimpiä eläkkeitä, ja työttömyysturvaa on parannettu sadoilla miljoonilla. Oikeudenmukainen linja jatkuu ensi vuonna, kun etuuksiin tehdään indeksikorotukset ja veronalennukset kohdistuvat myös pienituloisiin veronmaksajiin. Hallituksen toimet ovat pienentäneet tuloeroja ja vahvistaneet pienituloisimpien asemaa. Tämä on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös viisasta talouspolitiikkaa. Valtiovarainministeriö ja monet tutkimuslaitokset ovat painottaneet talouden elpymisen alkavan kotimaisen kysynnän vetämänä, ja tässä on hyvin vahva pohja. 

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle on merkittävin koulutuspoliittinen teko vuosikymmeniin. Uudistus vahvistaa osaamisemme perustaa, nuorten työmarkkina-asemaa ja torjuu syrjäytymistä, ja pitkässä juoksussa sen on myös arvioitu vähintään maksavan itsensä takaisin. [Puhemies koputtaa] Oppivelvollisuuden pidentäminen on 2020-luvun peruskoulu-uudistus. — Kiitoksia, puhemies. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetti ei Suomea suosta nosta, vaan uhkaa upottaa taloutemme yhä syvemmälle. Menosäästöjen tekeminen yhteiskunnallisesti vähemmän merkityksellisistä kohteista tuntuu törmäävän ylitsepääsemättömään punavihreän ideologian muuriin. Samaan syssyyn on sitten unohdettu maamme tulevaisuuden kannalta olennaiset rakenneuudistukset. Toisin sanoen hallituksen talousarvioesityksestä paistaa läpi keskittyminen irrallisiin asiakohtiin aatteen palolla ilman järkiperusteita, ja samanaikaisesti suljetaan silmät tulevaisuuden kannalta avainasemassa olevilta yhteiskunnallisilta haasteilta. 

Rahaa hallitus saa hankkeisiinsa upotettua niin roimasti, että viuluja riittää maksettavaksi tuleville sukupolville vielä pitkään. Kyllä tässä koronan kurittamassa talouskuopassa on ymmärrettävää, että velanotto kasvaa. Marinin hallitus kuitenkin tuntuu käyttävän tilannetta suorastaan hyväkseen ja rahoittavan velkarahalla mieleisiään hankkeita hyvin avokätisesti, vaikka säästöjä olisi haettava entistä aktiivisemmin ja investoitava rajalliset eurot mahdollisimman vaikuttavasti sekä tuottavasti. Kuluneen vuoden alijäämä hipoo 20:tä miljardia euroa. Viime vuosina maltillisesti kasvanut valtionvelka tulee ottamaan hirvittävän harppauksen seuraavien vuosien aikana. Näkymiä ei paranna yhtään väestön ikääntyminen ja heikentynyt työllisyystilanne. Nämä tosiasiat olisi otettava huomioon kestävää budjettia rakennettaessa, mutta hallitus tekee, mitä tekee. 

Hallitukselta löytyy kyllä joustavuutta yllin kyllin valtionvelan roimaan kasvattamiseen, mutta sitten, kun pelissä ovat kotimainen teollisuus sekä talous ja työllisyys, niin joustavuus katoaa. Esimerkkinä tästä on ympäristöpolitiikka. Tavoitteet hiilineutraalisuusrallissa ovat lähteneet laukalle. Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa Suomen olevan maalissa jo siinä vaiheessa, kun toiset valtiot vielä asettautuvat lähtötelineisiin, maksoi mitä maksoi, ja sehän maksaa. 

Suomen kilpailukyky heikkenee, ja tällä hallituskaudella on luettu jo moneen otteeseen merkittävien teollisuuslaitosten sulkemisuutisia. Työpaikkojen katoaminen on äärimmäisen vakava asia, eivätkä tähän auta tippaakaan pääministerin tviittailut yritysten vastuunkannosta. Hallituksen se vastuu kuuluu kantaa. Hallituksen pitää tehdä sellaista politiikkaa, jolla yritykset ja työpaikat saadaan pysymään Suomessa. Esimerkiksi turpeen käytön alasajo ja yliverottaminen ovat omiaan hävittämään työpaikkoja ja kadottamaan verotuloja. Luuletteko te siellä hallituksessa, että Pohjanmaalla voi alkaa viljelemään vaikka banaaneja, kun turpeen ympärillä pyörivä elinkeinotoiminta katoaa? Entä sitten kasvuturve, kuiviketurve, eläinten hyvinvoinnille ehdottoman tärkeä asia? — Vihreät. 

Perussuomalaisten budjettivaihtoehto lähtee siitä, että talouskasvu rakennetaan luomalla hyvät edellytykset työnteolle ja yrittämiselle. Uskomme, että sitä kautta saamme rakennettua hyvinvointia kestävällä tavalla. Hallitus on valitettavasti valinnut eri polun. Konkreettisia esimerkkejä vastuuttomasta verovarojen käytöstä ovat tutkitusti tehottoman kehitysavun tuntuva kasvattaminen, ilmastorahaston pääomittaminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen, joka ei tule ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia. Sitten vielä nostetaan polttoaineveroja ja tehdään tavallisten suomalaisten arjesta entistä kalliimpaa ja kasvatetaan työmatkojen hintalappua. 

Asumisen hinta jatkaa nousuaan hallituksen verolinjausten seurauksena, vaikka Suomessa on EU:n mittapuulla jo nyt törkeän kallista asua. Öljylämmitteisessä vanhassa omakotitalossa asuvalle pienituloiselle eläkeläiselle on luvassa kylmää kyytiä talvipakkasilla myös lämmityskulujen myötä. Remonttien ja muiden kodin töiden teettämistä hallitus on muistanut kyllä hankaloittaa kotitalousvähennyksen karsimisella. 

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus kurjistaa talousratkaisullaan ihmisten elämää, se on sitoutunut jakamaan miljardeja euroja suomalaisten rahoja Brysselin kautta Etelä-Eurooppaan EU:n elpymisrahaston kautta. Suoraa nettotappiota on tulossa yli 3 miljardia, ja Suomen taloudelliset vastuut paisuvat tässä leikissä yli 10 miljardiin. Tähän touhuun meillä ei olisi varaa, sillä ongelmat kotirintamalla uhkaavat räjähtää käsiin. Suomi tarvitsee itse elvytystä kipeästi ja työpaikkojen pelastamista. Kyllä hallituksen pitäisi siellä EU-pöydissä pitää paremmin maamme puolia ja saada parempia neuvottelutuloksia aikaan. 

Edustaja Junnila esitti epäluottamuslausetta hallitukselle. Kannatan sitä.  

Ja sitten vielä muutama sana taitetusta indeksistä. Siinä SDP oli arkkitehtina. Me perussuomalaiset ehdotamme sentään edes puoliväli-indeksiä. [Puhemies koputtaa] Ja vappusatanen — sen historia tiedetään. Elikkä SDP lupailee, mutta todellisia vaikutuksia eläkeläisten hyvinvointiin ei juurikaan tule. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Marttisen tekemiä esityksiä. 

Korona, korona. Sitähän tämä vuosi on ollut, mutta sen taakse hallitus ei toimissaan ja sanoissaan voi loputtomasti mennä. Vielä tulee tavallinen työn arki ja maanantai. Maamme elää nyt velaksi. Edustaja Marttinen vertasi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tilannetta veronmaksajien luottokortin käyttämiseen, ja siitähän tässä on kyse. Holtittoman käyttäjän kortti joutaa leikattavaksi, koska sitä käytetään nyt surutta — huolta luoton lyhentämisestä tai luottorajan ylittymisestä ei tunnu olevan. Monia hallituksen lupauksia lunastetaan ensi vuoden budjetissa velkarahalla. Pitää kysyä, vastaako hallituksen toimintatapa kansalaisten käsitykseen hyvästä talonpoikaisesta taloudenpidosta. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus kantaa huolta velan takaisinmaksusta ja hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta. Ymmärrämme, että jotkut pandemiaan liittyvät lisäkulut ovat välttämättömiä ja niillä on myös talouden kehitystä tukevaa vaikutusta, se on selvä. Samalla kuitenkin kokoomus esittää kestävät toimenpiteet tuon otettavan velan hoitamiseksi ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Sitä hallitus ei tee. 

Kokoomuksen lääke on 120 000 uutta työllistä tähän maahan. Tähän ei kukaan kilpaileva puolue tässä maassa kykene. Enemmän työpaikkoja, vähemmän veroja, vähemmän velkaa — se on tiivistetysti kokoomuksen vaihtoehtobudjetti. Kokoomuksen polulla korostetaan kotitalousvähennystä sekä opintotuen tulorajoja ja sovitaan työnteosta paikallisesti työntekijöihin ja työnantajiin luottaen. Loput tehotoimet voitte lukea kotisivuilta. Ne sopivat hyvin tähän poikkeusaikaan. Kokoomus luottaa suomalaisten ahkeruuteen ja siihen, että työllä turvaamme hyvinvointivaltion myös jälkipolville. Yhtä lailla suomalaisten on luotettava siihen, että työtä on, maamme perusta on kestävä ja tulevaisuus kirkas. Ei lähdetä nyt hölmöilemään työpaikkoja pois Suomesta. Kokoomus on uskottava, isänmaallinen ja tulevaisuuteen katsova vaihtoehto hallituksen kiiltokuvapolitiikalle. 

Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin on tehokkaasti sivuuttanut kaiken vakavan keskustelun hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja lapsillemme luomastaan velkataakasta. Nostan hattua kyvystä väistää tiukatkin kysymykset — sitä on selvästi harjoiteltu — mutta olen varma myös siitä, että kansa ei pidemmän päälle tyydy pelkkään mantrojen matriarkkaan. Viruksen nujertamisen jälkeen taloutemme on entistä pahemmin retuperällä ja kysymys kuuluu, miten saadaan Suomi nousuun, mitä hallitus on tehnyt asian hyväksi. 

Tämä käsittelyssä oleva talousarvio ja hallituksen politiikka muutenkin muodostaa pohjan tuleville vuosikymmenille. Valitettavasti tuo pohja on pehmeä ja rakentuu pelkästään lainarahalle ja hyvän tahdon päälle. Pelkästään niiden varassa ei itsenäinen hyvinvoiva valtio kukoista. Tulevilla hallituksilla on edessään mittava työsarka. 

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa edustaja Marttinen antoi hallitukselle kevään puoliväliriiheen asti aikaa uuden asennon löytämiseksi. Valitettavasti opetusalan ammattilaisena joudun laittamaan hallituksen joulutodistukseen nyt työllisyystoimista nelosen ja konsulipäällikön kiusaamisesta yhdelle ylimieliselle ministerille käytöksen alennuksen. Vuosi on siis odoteltu työllisyystoimia ja hermostunutta yskintää on saatu. Hallitus, antaisitte kerrankin kovan paketin Suomen kansalle joululahjaksi. [Hussein al-Taee pyytää puheenvuoroa] 

Arvoisa puhemies! Etenemme kohti vuotta 2021 varovaisen toiveikkain odotuksin. Ensimmäiset koronarokotteet ovat jaossa maailmalla, ja toivon mukaan pian Suomessakin päästään aloittamaan rokotukset. Valoa alkaa tämän pimeän ja synkän tunnelin päässä jo näkyä. Samalla on kuitenkin tiedostettava se, että rokotteesta huolimatta tulee kestämään vielä pitkään ennen kuin yhteiskuntamme pääsee palaamaan takaisin normaaliin arkeen. Kriisi ei suinkaan ole ohi tai taantumaan päin. Akuuttien vaikutusten lisäksi kriisillä on myös muita seurauksia, joiden vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Koronakriisi on aiheuttanut valtavia menetyksiä ympäri maailman, eikä Suomikaan ole välttynyt vaikeuksilta. Korona on ennen kaikkea terveyskriisi, mutta pandemian hillitsemiseksi tehdyt rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet väistämättä kaikkeen: ihmisten elinkeinoon, työpaikkoihin, opiskeluun, mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Rajoitustoimia joudutaan vielä edelleen jatkamaan, ja selvää on, että ne tulevat syventämään monen alan kriisiä ja kansalaisten hyvinvointivajetta entisestään. Juuri siksi me tarvitsemme nyt tekoja, joilla tuemme heitä, joilla menee nyt kaikista heikoiten. Kriisin hetkellä ei ole järkevää leikata palveluista vaan elvyttää ja tukea ihmisiä pahimman yli. Toivoa tulevaisuuteen on pystyttävä luomaan — juuri siihen ensi vuoden talousarvioesityksellä pyritäänkin. 

Mittavalla 1,45 miljardin kuntapaketilla turvaamme ihmisten peruspalvelut. Lisäksi koronaviruksen hoitoon liittyvät välittömät kulut korvataan täysimääräisesti. Työllisyyden hoidossa aloitamme harppauksen kohti pohjoismaista yksilöllisen tuen työnhaun mallia, joka on reilu ja oikeudenmukainen. Lisäksi panostamme tulevana vuonna koulutukseen historiallisella tavalla: oppivelvollisuuden laajentaminen on 2020-luvun peruskoulu-uudistus, joka torjuu nuorten syrjäytymistä ja parantaa heidän työmarkkina-asemaansa merkittävästi. 

Arvoisa puhemies! Akuutin terveyskriisin keskellä on pidettävä määrätietoisesti kiinni myöskin pidempiaikaisten kriisien torjumisesta. Ilmastonmuutoksen uhat eivät ole pysähtyneet tai hävinneet mihinkään, vaikka huomio onkin viimeisen vuoden ajan kiinnittynyt vahvasti pandemian hoitoon. Itse kuitenkin näen, että ilmastonmuutoksen torjuminen voi kääntyä meille suomalaisille vahvuudeksi. Kestävän kasvun ohjelmalla tähdätään juuri tähän. Suomessa on valtavasti osaamista ja tietoa teollisuuden ja ympäristön yhteensovittamisesta kestävällä tavalla. Suomeen on myös halukkuutta investoida juuri sen takia, sillä pääomat hakeutuvat juuri nyt sellaisiin paikkoihin, joissa voidaan todella tuottaa hiilivapaita ja fossiilivapaita ratkaisuja. 

Arvoisa puhemies! Kriisistä ulospääsy ei ole lyhyen matkan nopeusjuoksu vaan pitkän matkan kestävyysjuoksu. Se on maraton. Tuoreimman OECD-raportin mukaan tässä lajissa Suomi on tähän mennessä selviytynyt verrattain hyvin. Taloutemme on vähiten koronakriisistä kärsineiden valtioiden joukossa. Ei ole siis mitään syytä uskoa, ettemmekö voisi päästä tästäkin kriisistä vielä kohti parempia aikoja. Nyt on vain maltettava vielä vähän aikaa ja noudatettava viranomaisten suosituksia. Kyllä me tästäkin selviämme. 

Arvoisa puhemies! Tuli hieman kiire, vielä hieman hengästyttää. — Talousarvio ensi vuodelle on tänään palautekeskustelussa, ja täällä käytiin aamupäivällä ja keskipäivälläkin tiukkaa debattia siitä, mistä tässä talousarviossa on kyse, ja tuntuu, että hallituksella ja oppositiolla on ensi vuoden osalta merkittävästikin erilainen käsitys siitä, mitä tulisi tehdä. Itse ajattelen, että se käsitysero on ehkä suurempi pitkällä aikavälillä kuin lyhyellä aikavälillä. 

Velkaelvytystä tarvitaan ensi vuonna, kun olemme vielä keskellä koronakriisiä, siitä tuskin on kukaan eri mieltä. Kun katsoo meidän, kokoomuksen, vaihtoehtobudjettia tai vaikkapa perussuomalaisten tai KD:n, kristillisdemokraattien, vaihtoehtobudjettia, niin kaikki ottavat velkaa ensi vuonna. Siltä on käytännössä mahdoton välttyä. Kuitenkin, mitä me omassa vaihtoehdossamme tarjosimme, oli se, että aloittaisimme ne Suomen talouden kipeästi kaipaamat rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla nyt heti, viimeistään ensi vuonna. Niitä ehdotimme toki jo viime vuoden vaihtoehtobudjetissamme, ja tulemme niitä ehdottamaan niin kauan kuin niitä ei vielä hallituksen toimesta tehdä. 

Arvoisa puhemies! Suomen talous on pitkään ollut alijäämäinen. Edellisellä hallituskaudella yhdessä keskustapuolueen kanssa teimme mittavan määrän työllisyystoimia, joilla talouden pitkän aikavälin kestävyyttä kyettiin parantamaan. Samanaikaisesti tehtiin osittain hyvin vaikeitakin päätöksiä vähentää julkisia menoja, ja täten lähdettiin kuromaan kestävyysvajetta umpeen. 

Mitä tapahtuu tulevina vuosina? Väestö vanhenee Suomessa edelleen, nopeastikin, ja samanaikaisesti syntyvyys on edelleen alhaisella tasolla. Työllisyys ei kuitenkaan ole sillä tasolla kuin se on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, ja yhdessä vanhenevan väestömme ja vanhemman väestömme kanssa tämä on erittäin suuri ongelma, jota myös kestävyysvajeeksi kutsutaan. Se siis käytännössä tarkoittaa sitä, että ne työllä ja yrittämisellä saatavat verotulot, joita me keräämme, eivät riitä kattamaan niitä menoja, joihin me olemme sitoutuneet. Mitä ne menot sitten ovat? Monesti erittäin tärkeitä palveluita, joita kunnat tuottavat, monesti myös tulonsiirtoja, joilla ihmiset täydentävät omaa toimeentuloaan. Se, mitä kokoomus ehdottaa, on se, että yhä suurempi osa ihmisistä tulisi toimeen omalla työllään. Se on oikeastaan ainoa tapa, jolla Suomen talouden pitkän aikavälin kestävyys voidaan varmistaa. 

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin päivällä keskusteltiin myös siitä, tulisiko kuntia tukea vaiko ei. Minusta vastaus on päivänselvä: totta kai pitää tukea. Kuntien tuen pitää tässä koronatilanteessa kuitenkin kohdistua sinne, missä ne vauriot ja menetykset koronan vuoksi ovat suurimpia. Nyt vaikuttaa siltä, että tämän vuoden osalta kaikilta osin näin ei ole tapahtunut. Toisekseen kuntien parasta tukemista ovat samat toimet, jotka tukevat julkisen talouden kestävyyttä ylipäänsä, eli rakenteelliset työllisyystoimet. Kuntien suuri tuloerä on myös ansiotuloverotuksesta ja yhteisöverotuotoista saatavat osuudet — tai kuntavero tulee tietenkin suoraan kuntien kassaan — ja silloin kun nämä esimerkiksi työttömyyden kasvun myötä lähtevät kutistumaan, niin jokainen ymmärtää, että kuntien talous on heikoilla. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen suurimmiksi uudistuksiksi kutsuma oppivelvollisuusuudistus tuo kunnille jälleen uusia tehtäviä. Olen aiemmin todennut täällä, että tässä asiassa — erityisesti nyt, kun tämä lakiesitys on kaikkine puutteineenkin hyväksytty riittämättömin resurssein — toivon sitä, että se tuo edes niitä vähäisiä vaikutuksia, joita sillä on arvioitu olevan pitkällä aikavälillä, sillä lyhyellä aikavälillä on päivänselvää, että kunnat joutuvat taistelemaan siitä, miten opetuksen laatu ensi vuonna toisella asteella ja muillakin koulutusasteilla turvataan, kun ei ole varattu riittäviä resursseja kunnille. 

Arvoisa puhemies! Aikani näyttää olevan käytetty loppuun. Jatketaan keskustelua myöhemmin. 

Arvoisa puhemies! Korona on tänä vuonna tullut riesaksemme, ja se on todennäköisesti sitä vielä myös ensi vuonna. Tartuntojen määrä jatkaa yhä nopeaa kasvua. Vaikka uutiset rokotteista ja rokotusten alkamisesta antavat aihetta toiveikkuuteen, tuleva talvi tulee vielä olemaan varmasti vaikea ja haasteellinen. On kuitenkin syytä jo valmistautua myös siihen mahdollisuuteen, että koronatilanne helpottaa ensi kevään ja kesän aikana. Tulevaisuudessa meitä tullaan arvioimaan sen pohjalta, kuinka hyvin selvisimme koronan kanssa ja kuinka nopeasti pääsimme jaloillemme.  

Korona toi keväällä puolueet lähelle toisiaan, ja poikkeuslait säädettiin yhteistuumin. Politiikka on kuitenkin palannut, ja asiat riitelevät taas iloisesti. Osa kiistoista tuntuu päälle liimatulta sen rinnalla, että velkamiljardeista ollaan melko yksimielisiä. Velasta kyllä puhutaan eri painotuksin, mutta lisälainanottoon ollaan valmiit lähes samaan tahtiin. Sen osoittivat myös opposition varjobudjetit. Ensi vuoden budjetti jatkaa oikeastaan siitä, mihin vuoden 20 osalta jäätiin. Ihmisten terveydestä huolehditaan kaikin voimin ja yrityksiä kannatellaan eteenpäin. Elvytyksellä pyritään turvaamaan etenkin vientiyritysten työpaikkoja. 

Viime viikolla täällä salissa nousivat esiin kuntatuet, ja joissakin puheenvuoroissa kritisoitiin niiden ylimitoitusta. Puhuttiin jopa kuntavaalimiljardeista. Itse pidän sitä kuntatodellisuuden vastaisina puheina. Kunnat tuottavat pääosan meidän lähi- ja peruspalveluistamme ja ovat yhteiskuntamme keskeisintä sydäntä. Näiden palveluiden turvaaminen takaa sen, että koko maa ja kaikki suomalaiset saadaan pidettyä elämässä kiinni. Kunta-alalla työskentelee lähes puoli miljoonaa suomalaista. Siellä on siis myös monen leipä. 

Puhemies! Kannan suurta huolta niistä heikommassa asemassa olevista ihmisistä, joiden ääntä ei nyt kuulla. Korona on vaikuttanut meihin kaikkiin tavalla tai toisella. Monen jo valmiiksi huonossa asemassa olevan suomalaisen arki on muuttunut entistä kurjemmaksi. Elvytys, kuntien tukeminen ja satsaukset yhteiskunnan eheyteen parantavat erityisesti näiden ihmisten tilannetta. Hallitus varautuu budjetissaan myös koronarokotteen saamiseen suomalaisille. Se lienee nopein ja paras tie ulos tästä tilanteesta. Yhdessä elvytyksen kanssa ei tule tietenkään tehdä vastakkaisia toimia. Rakenteellisia uudistuksia sen sijaan tulee tehdä. Tällä viikolla täällä salissa on keskusteltu muun muassa sote-uudistuksesta ja oppivelvollisuuden laajenemisesta. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hallitus suhtautuu uudistamiseen tosissaan ja myös kutsuu oppositiota mukaan. 

Puhemies! Kannustan hallitusta myös ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin työmarkkinauudistuksiin, niin että yritykset voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen sana, joka tästä vuodessa tulee mieleen, on korona. Tehtävämme on ollut luovia eteenpäin uudessa, oudossa tilanteessa, kuunnella eri alojen asiantuntijoita, seurata tarkasti, mitä muualla maailmassa tapahtuu, ennakoida ja yrittää samanaikaisesti turvata ihmisten terveys, yritysten toimintaedellytykset ja tätä kautta myös työpaikat. Tähän kaikkeen samaan perustuu myös nyt käsiteltävä budjetti.  

Budjetilla tuetaan yritysten pärjäämistä ja turvataan etenkin vientiteollisuuden työpaikkoja. Teollisuuden sähköveron alentaminen ja väylämaksujen puolituksen jatkaminen ovat tästä esimerkkejä.  

Kuntia tuetaan poikkeuksellisen mittavasti. Siinä on kyse kahdesta asiasta: tasa-arvoisten lähi- ja peruspalvelujen turvaamisesta ja kuntien työntekijöiden lomautusten ja irtisanomisten välttämisestä — nämä kaikki ovat valitettavan tuttuja meille kuntapäättäjille.  

Myös yhteiskunnan sosiaalisesta eheydestä on pidettävä huolta aina ja etenkin vaikeina aikoina. Monella suomalaisella, jolla on jo valmiiksi vaikeaa, menee nyt entistä heikommin.  

Myös alueellista eheyttä ja ihmisten arjen turvallisuutta on vaalittava. Siksi esimerkiksi tienpidon ja poliisien määrärahoja tullaan lisäämään. Kaikkien suomalaisten turvallisuudentunteen lisäämiseksi on pystyttävä varmistamaan, että poliisi näkyy myös harvaan asutulla alueella, ja keskittymiskehitys poliisilaitosten osalta on vihdoinkin saatava loppumaan.  

Arvoisa puhemies! Halu monipaikkaiseen asumiseen on kasvanut ihmisillä. Korona-aikana on huomattu, että työnteko ja opiskelu etäyhteyksillä on täysin mahdollista kauempaakin. Yhä suuremmassa määrin työn tekeminen ja erilaiset palvelut ovat verkossa. Perusedellytys tasa-arvoisille palveluille on kuitenkin nopeat ja toimivat laajakaistayhteydet kaikkialla maailmassa ja ennen kaikkea kaikkialla meillä koti-Suomessa.  

Keskustan poliittisena tavoitteena on lisätä ihmisten valinnanvapausmahdollisuuksia. Ihmisten asuinpaikka tai mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä eivät saa määräytyä sillä perusteella, mikä on mahdollista missäkin päin Suomea. Tämän talon tehtävänä onkin nimenomaan mahdollistaa asioita. Keskusta haluaa rakentaa alueellisesti tasapainoisempaa Suomea. Viime kädessä kysymys on ihmisten valinnanvapaudesta ja siitä, kuinka valtiovalta voisi sitä omalta osaltaan olla paremmin tukemassa — luomalla edellytyksiä sekä uudistamalla vanhentuneita toimintatapoja niin ihmisten palveluissa kuin valtionhallinnon sisällä.  

Tulossa olevaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan onkin sisällytettävä nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen koskien myös maaseutua ja vapaa-ajanasuntoja, ja tässä on huomioitava ennen kaikkea valokuitu. EU:n elpymisväline antaa siihen aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet. Jokaisen ministeriön tulisi tehdä omalla hallinnonalallaan yhteistyössä viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa selvitys työtehtävistä, jotka voidaan monipaikkaistaa. Tämän jälkeen hallituksen on asetettava määrälliset tavoitteet monipaikkaistettavista työtehtävistä. Tämä tukisi ihmisten valinnanvapautta asua sekä tehdä työtä joko kokonaan tai ainakin osittain muualtakin kuin minne työpaikan sijainti on hänet aikoinaan ohjannut.  

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti tuo työtä, se tuo terveyttä, ja se tuo turvaa. 

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettia määrittelevät edelleen haastavat ajat ja koronan tuomat haasteet. Samalla käännämme katsetta myös koronan jälkeiseen aikaan. Suomi on tähän mennessä pärjännyt sekä talouden että terveyden kannalta kohtuullisen hyvin, ja hallitus haluaa jatkaa tällä tiellä. Tehdään edelleen koronan vaatimat lyhyen tähtäimen välittömät tukitoimet, jotta selviämme tästä taudista. Rakennetaan edelleen siltaa vaikeimman yli — vastaranta on jo näkyvissä. Elvyttävän politiikan jälkeen on kuitenkin luvassa tiukempaa menopolitiikkaa. Valtion kassa ei ole pohjaton. Tulee päästä kestävän talouden polulle. 

Akuutin kriisin jälkeen vastassamme on isoja pidemmän aikavälin ongelmia. Näiden selättämiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joissa vaikutukset näkyvät hitaammin. Ensi vuonna käynnistelemme oppivelvollisuuden laajentamista. On syytä muistaa, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Kun nostamme kansamme osaamisen tasoa, pysymme kehityksen kelkassa. Kun panostamme koulutusasteen nostoon, pidämme kaikki mukana myöskin hyvinvoinnin kelkassa. Lisäksi sote-uudistus on edennyt nyt valiokuntakäsittelyyn. Se on valtava kokonaisuus ja palvelus koko Suomelle. 

Arvoisa puhemies! Valtio on ottanut tänä vuonna rajusti iskuja vastaan yritysten, kansalaisten ja kuntien puolesta. Suomi ei ole tässä yksin. Velkaa on jouduttu ottamaan mittavasti myös muissa maissa. Kiristämisen aika tulee ennen pitkää, ja silloin meidät jokainen punnitaan. Sitä helpompaa julkisen talouden tasapainotus on, mitä fiksumpia tuloja lisääviä ja menoja vähentäviä uudistuksia pystymme tekemään. Suomen tuottavuusloikka edellyttää rohkeutta uudistaa. Rokoteuutiset tuovat meille valoa huomiseen. Alkava talvi on vielä vaikea, mutta meidän on aika katsella pidemmälle. 

Tähän budjettiin sisältyy myös eduskunnan jakovaroista rahoitettavia pienempiä, tärkeitä kohteita. Iloitsen siitä, että myöskin teiden kunnostamisen korjausvelkaa lyhennetään ja olemme saaneet eri puolilta Suomea tienpätkiä, jotka laitetaan kuntoon. Tämä edistää myöskin sitä, että maaseutu ja harvaan asuttu seutu näyttäytyvät meille entistä houkuttelevampina vaihtoehtoina asua, tehdä työtä ja yrittää. 

Iloitsen myöskin kansallispuistojen ja luonto- ja retkeilykohteiden saamasta tuesta ja vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin suunnatusta summasta. Se tulee maahanmuuttajakoulutuksen toteuttamiseen. Siihen sisäoppilaitoksina toimivat kansanopistot ovat erittäin sopivia, koska koti ja koulu ovat samassa paketissa. Tämä edistää merkittävällä tavalla kotoutuksen vaikuttavuutta. 

Iloitsen myöskin puurakentamisen käynnistämisavustuksista ja kylätoiminnan tuesta. Koronapandemia on vahvistanut kiinnostusta maaseutua kohtaan, ja etätyön lisääntyminen on alentanut maalle muuttamisen kynnystä. Paikallistason kyläyhdistysten toiminta ja niiden antama tieto alueista tukevat kotiutumista ja lisäävät maaseudun elinvoimaa. Tällä budjetilla viedään taas pieneltä osalta Suomea eteenpäin. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat, ja myös salista poistuva edustaja Viitanen. Korona-ajasta kiitosta pitää antaa kyllä Suomen kansalle — Suomessa on varsin hyvin tätä tilannetta hoidettu, vastuullisesti toimittu monessa paikassa — ja kiitosta myös siitä, että koronaiskua on kevennetty. Se on lähes kaikissa koronan riivaamissa maissa ollut valittu tie, että isompi kantaa vähän isomman osan tästä iskusta.  

Sote-alalla etulinjassa toimineet hoitajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit, myös vanhustenhoidossa työtä tehneet ovat kuitenkin kokeneet, että heidät on tässä koronakriisin hoidossa unohdettu. Itse kyllä koen niin — nyt puhun omasta ajatuksestani ja omasta käsityksestäni — että hoiva- ja hoitoalan henkilökunta on tehnyt niin kovaa työtä tämän vaikean vuoden aikana, jopa jättäen lomansa pitämättä, ollen koko ajan hälytysvalmiudessa valmiuslain myötä vielä poikkeuksellisella tavalla, että on ehdottoman välttämättöntä, että tavalla tai toisella näille etulinjassa toimineille henkilöille etsittäisiin tuo erityinen koronakorvaus. He sen olisivat minun mielestäni ehdottomasti ansainneet.  

Huolissani olen kuitenkin työpaikoista. Täällä on aika paljon, ainakin keskustan riveistä, uskoteltu, että pahin olisi nyt jo ohi ja tämä ensi vuoden vasemmistohallituksen budjetti jollain tavalla olisi valoa tuova ja uskoa luova. Ei se, hyvät keskustakollegat, sitä ole. Lapin matkailun tilanne on katastrofaalinen. Viestit Lapista ovat sellaisia, että tuhannet ja tuhannet työpaikat, sadat yritykset ovat tänä talvena todella isoissa vaikeuksissa.  

Urheilu on erittäin tukalassa tilanteessa. Voi hyvin olla tilanne, että meillä huippu-urheilun joukkueista, sarjoista mutta myös yksittäisistä huippu-urheilijoista monien urat katkeavat tähän koronakriisiin, jos heitä ei auteta. Ja aivan viimeisenä, tai itse asiassa aika pitkään, olemme saaneet viestejä musiikkialalta ja tapahtuma-alalta, ja pitkään hallitus on niiltä korvansa ummistanut. No, viimein ministeri Saarikko muutaman puheenvuoron kyllä piti ja Teams-tapaamisen ja teki somepäivityksen, mutta eivät niillä nämä kymmenet tuhannet tapahtuma-alan ja musiikkialan työpaikat tule pelastumaan. Siellä tarvitaan ihan aidosti apua tällä hetkellä, ja se apu ei ole vain kauniita sanoja, myötäelämistä, vaan se on myös rahaa, jolla musiikkiala selviää yli tämän vaikean tilanteen. Myös palvelusektori, parturit, hierojat, fysikaaliset hoitolaitokset, ovat erittäin tukalassa tilanteessa.  

Nyt tuoreimmat tiedot kertovat, että tämä koronakriisi ei ole vielä pois menossa, vaan pahimmillaan se voi meitä riivata vielä 18 kuukautta tai jopa 24 kuukautta tästä eteenpäin eli jopa 2 vuoden ajan.  

Arvoisa puhemies! Muutamasta asiasta kiitos. Kiitos eduskunnalle siitä, että hallituksen leikkaus Pidä Saaristo Siistinä ry:n Saimaan alushankintaan palautettiin eduskunnassa, se on arvokas. Haluan kiittää myös siitä, että tekemäni talousarvioaloitteen pohjalta 4H-toiminnan rahoituksen leikkaaminen eduskunnassa päätettiin perua. Kiitos hallituspuolueille siitä, että otitte tämän tekemäni lakialoitteen kuuleviin korviin ja peruitte tuon 4H-toiminnan leikkauksen. Teiden korjausvelan kurominen on erittäin tervetullutta, myös siitä haluan antaa kiitosta.  

Mutta kaksi asiaa minua hämmästyttää. Tein myös lakialoitteen, jolla olisimme veteraanikeräyksien laskeneita tuottoja voineet olla kompensoimassa. En ymmärrä, että hallitukselta ei löytynyt myötätuntoa näitä kunniakansalaisia kohtaan niin, että tämä laskenut keräystuotto — mihin isona syynä on korona ja se, että keräystä ei ole voitu toteuttaa varusmiesten toimesta — oltaisiin voitu korvata. Ja viimeiseksi terapiatakuu: olen ihmeissäni, että tänäänkin tässä salissa vasemmistolaidalta, myös keskusta, on puhuttu kauniisti terapiatakuusta, mutta se raha, 35 miljoonaa, näytti loppuvan juuri sillä hetkellä, kun olisi ollut nuorten mielenterveyden aika. 

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan puuttua tuohon, mitä edustaja Heinonen totesi omassa puheenvuorossaan, eli nämä väsyneet hoitajat ovat meillä koronan myötä yhä väsyneempiä, ja useampi heistä miettii alan vaihtoa ihan siitä syystä, että he ovat uupuneita tähän tilanteeseen. Itse mietin sitä, että tietysti meidän täällä eduskunnassa on vähän vaikea tehdä näitä työmarkkinapoliittisia päätöksiä, mutta tietenkin toivon, että kun nyt kunnat ovat saaneet aika paljon koronatukea, ylimääräistä rahaa, niin kunnat pystyisivät katsomaan, olisiko joitakin toimintatapoja, joilla voitaisiin helpottaa hoitajien asemaa. Tietenkään kysymys ei ole pelkästään siitä, mitä palkkaa he saavat tai mitä ylityökorvauksia tai vastaavaa, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä, että heillä ovat toimintaedellytykset kunnossa, on riittävästi henkilökuntaa paikalla silloin kun tarvitaan ja niin edelleen. Tilannehan on todella hälyttävä, kun niin moni nykyään haluaa pois näistä tehtävistä tai ei välttämättä alun perin edes hakeudu sinne.  

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen tarkoitukseni oli puhua työttömyydestä tai oikeastaan työllisyydestä, koska meitä kokoomuslaisiahan on täällä useastikin vähän syyllistetty siitä, että me arvostelemme tätä velkaantumista, mitä Suomelle nyt tapahtuu, mutta itse asiassahan kysymys ei ole siitä. Myös jos kokoomus olisi hallituksessa, niin varmasti Suomi velkaantuisi, luultavasti vähemmän, mutta meille olisi kuitenkin tärkeää se, että samanaikaisesti tehdään niitä toimia, joiden avulla olisi näköpiirissä, että velkaantumisen kierre saataisiin katkaistua. Aikaisemmin tänään edustaja Lepomäki piti hyvän puheenvuoron siitä, millä tavalla Ruotsissa ja Saksassa on tätä kasvua suunniteltu ja pohdittu, miten tämä alijäämän ja velkaantumisen problematiikka on vain tilapäinen tilanne ja että näkökulma täytyy olla siihen, että tulevaisuudessa kasvua saadaan aikaan. 

Arvoisa puhemies! Saksan lisäksi meidän täytyy verrata itseämme myöskin muihin Pohjoismaihin. Tällä viikolla juuri katsoin näitä työllisyysastelukuja, ja kyllä se valitettavasti on niin, että ihan kaikissa ikäluokissa Suomessa työllisyysaste on alhaisin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Mutta eniten itseäni huolestuttaa yli 55-vuotiaiden työttömyys tällä hetkellä ja erityisesti miesten työttömyys. OECD-maiden laskelmissakin tähän on kiinnitetty huomiota. Itse jäin tietysti pohtimaan muun muassa tätä yhtä kysymystä, mikä meillä tässä syksyn aikana on ollut esillä, eli eläkeputken poistoa ja sitä, mikä mahtaa olla hallituksen näkökulma ja päätös tällä hetkellä asiassa. Ollaanko siihen menossa vai ei? Tämähän on vähän kaksijakoinen kysymys. Esimerkiksi kun Suomen Ekonomiliitto on tässä syksyn aikana tehnyt kyselyn omalle jäsenistölleen, niin tämä eläkeputken poisto ei suinkaan näyttäydy ensimmäisenä toimenpiteenä, joka pitäisi tehdä, että ikääntyneemmät työntekijät saataisiin töihin, vaan katsotaan, että on parempiakin toimintatapoja. Tietysti moni ajattelee myöskin sitä, mikä se todellinen tilanne on, kun kuuttakymppiä lähestytään ja ollaan ylikin, todellisuudessa saada se työpaikka, eli onko sitten oikein, että henkilö putoaa päälle kuusikymppisenä ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle ja sitä kautta ikään kuin köyhyysloukkuun. En ole aivan varma, onko tämä loppujen lopuksi järkevä toimenpide, koska vaikka siitä on puhuttu, että 10 000 työpaikkaa voi olla tämän ansiosta saatavilla, niin voi olla, että ne luvut ovat liian optimistisia. 

Ja, arvoisa puhemies, kun palaan vielä tähän Ekonomiliiton tutkimukseen, niin itse asiassa se ensimmäinen toimenpide, mitä siellä suositellaan ja toivotaan tehtäväksi markkinoilla, on se, että työnantajan maksamien sivukulujen kompensointiin mentäisiin valtion taholta. Nämähän ovat aika kalliita yli 54-vuotiaiden osalta, ja itse asiassa on laskettu niin, että jos ne kompensoitaisiin täysimääräisesti, niin puhuttaisiin jopa neljästä miljardista Suomen tasolla. Esimerkiksi Ruotsissahan on tehty sellainen malli, että ne kompensoidaan osittain, ne on porrastettu työntekijän iän mukaan, ja näin on päästy hiukan pienempiin lukuihin tietysti suhteutettuna Ruotsin kansantalouden kokoon. Itse näen tärkeänä sen, että pohdittaisiin tätä, miten näitä työnantajan sivukuluja [Puhemies koputtaa] voitaisiin kompensoida ja sitä kautta edesauttaa ikääntyneiden työllistymistä. 

Arvoisa puhemies! Tänään julkistettu Suomen Pankin talousennuste otsikoi, että Suomen talous toipuu pandemiasta mutta kasvuedellytykset ovat heikot. Löytyykö sitten tästä budjetista eväitä tälle kasvulle? Mielestäni löytyy: panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, osaamiseen, koulutukseen, laajat investointipaketit ympäri Suomea, jotka ovat jääneet aika vähälle tässäkin salikeskustelussa, sekä tuleva elvytysrahasto, joka on meille tärkeä työkalu sitten kasvun rakentamisessa. 

Arvoisa puhemies! Vuoden 2021 budjetin laadinta tapahtuu edelleen hiukan sumuverhon läpi, niin kuin täällä salissa on todettu, vaikka hiukan valoakin on näkyvissä rokoteuutisten myötä. 10 kuukauden koronakriisin seurauksena tullut taloudellinen lama ja epävarmuus tietysti näkyy talouden näkymissä. Hallitus on omilla toimillaan yrittänyt epidemiahaittoja minimalisoida kuntia tukien, yrityksiä ja työpaikkoja pelastaen sekä ihmisten arkea ja terveyttä suojellen. Toimenpiteet eivät voi olla näkymättä budjetissa ja budjetin tasapainossa. Oppositio on kyllä siististi tänään puheenvuoroissa ohittanut globaalin kriisin vaikutukset tämänkin budjetin sisältöön.  

Meidän on kaikesta huolimatta pystyttävä luomaan myös positiivista näkymää, elvytystä ja kasvua, jota mielestäni budjettiesitys pitää sisällään. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että tuemme kuntataloutta ja sairaanhoitopiirejä kriisistä selviytymiseen. Kuntatalouden merkittävä noin 3 miljardin paketti tälle vuodelle ja tulevalle budjettivuodelle on helpottanut merkittävästi kuntien taloussuunnitelmien laadintaa, vaikka tulevat vuodet vuodesta 22 eteenpäin ovat edelleen haasteellisia. 

Tärkeää on, että hallitusohjelman mukaisesti viemme tulevaisuusinvestointien jalkauttamista budjetissa eteenpäin. Opposition arvostelu rakenteellisten uudistusten puuttumisesta tuntuu kyllä kohtuuttomalta. Sosiaali‑ ja terveysuudistus, oppivelvollisuusiän nosto, pohjoismaisen työllistämisen mallin käyttöönotto ovat kyllä aivan muuta kuin opposition paikallinen sopiminen, sosiaali‑ ja työttömyysturvan leikkaukset ja työmarkkinakentän hämmentäminen. Hallituksen budjettiesityksen keskeinen tavoite on tulevaisuusinvestointien kautta nostaa koulutus‑ ja osaamistasoa. Toimenpiteet näkyvät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksenä — esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto saa yli 200 aloituspaikkaa lisää — sekä ammatillisen koulutuksen merkittävänä lisäopettajien palkkauksena edellisen hallituksen ammatillisen koulureformin paikkaamiseksi. 

Itseäni erityisesti lämmittää aluepolitiikan vahva rooli hallitusohjelmassa ja tässä budjetissa, mikä näkyy varsinkin liikennepolitiikan ja saavutettavuuden merkityksen nostona maakuntien näkökulmasta. Itä-Suomelle tärkeät Saimaan kanava, itärata tulevaisuudessa ja monet aiemmin päätetyt, nyt rahoituksen piirissä olevat tiehankkeet käynnistyvät tämän budjetin kautta. Lisäksi myös joululahjarahakierroksella ympäri Suomea saatiin sitten väylänpitoon alemmalle tieverkolle lisärahoitusta. Ja erityisesti liikenneinfrarahoituspaketti on minusta myös työllisyyden ja elvytyksen näkökulmasta merkittävä asia. 

Budjettikirjan linjaus tulevaisuusinvestointien seuraavasta vaiheesta, jossa EU:n elpymisväline yhdistetään rakenne‑ ja suhdannepoliittisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, kertoo hallituksen vahvasta tulevaisuudenuskosta ja näkökulmasta. Lisäksi hallituksen lisäpanostukset tki-toimintaan sekä tulevien EU-aluekehityselementtien monivuotinen rahoituspäätös vuosille 21—27 tukevat tässäkin kriisitilanteessa hallituksen isoa tulevaisuuskuvaa ja kasvun rakentamisen kuvaa. 

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio 2021 haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta tukee talouden ja työllisyyden elpymistä tässä vaikeassa tilanteessa. 

Arvoisa puhemies! Käymme tätä budjetin palautekeskustelua erittäin vakavassa tilanteessa. Koronapandemia jyllää edelleen ympäri maailmaa, ja kyllä Suomessakin tämä virustilanteen hallinta edellyttää jatkuvaa, vaativaa tasapainoilua terveyden, talouden ja sosiaalisten vaikutusten kesken, kaikki näistä kun vieläpä ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä. Koronaviruksen taklaaminen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen edellyttävät vahvaa panosta valtiolta, niin suoraan virustilanteen hallintaan kohdistettujen määrärahojen kuin suomalaisten perus- ja lähipalveluihin, hoitoon ja hoivaan tehtävien panostusten kautta.  

Näköpiirissä oleva rokote tuo onneksemme toivoa ensi vuoteen, vaikka välitöntä ratkaisua tai paluuta normaaliin koronavapaaseen arkeen ja yhteiskuntaan se ei varmasti heti tuokaan. Tästä syystä myös yritysten selviytymistä kriisissä on edelleen tuettava, sillä yritykset ovat hyvinvointiyhteiskunnan moottori. Ne luovat työtä ja toimeentuloa ja siten hyvinvointia. Siksi suorien tukien ohella on tuettava myös yritysten kilpailukykyä ja vientiteollisuuden työpaikkoja. Teollisuuden sähköveron alentaminen ja väylämaksujen puolituksen jatkaminen ovatkin erittäin tärkeitä toimia. 

Suomen on tehtävä oma osansa myös EU:n elpymisen edistämiseksi, jotta suomalaisten yritysten lähes 500 miljoonan ihmisen eurooppalainen sisämarkkina elpyy. Näin tuemme sitä, että suomalaisissa konepajoissa sorvit pyörivät ja teollisuuden kovaa vauhtia ohenevat tilauskirjat alkavat jälleen vahvistua. Tuhansien ja tuhansien suomalaisten tilipussi on riippuvainen EU:n elpymisestä. Siksi suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tukevan politiikan ainut vastuullinen tie on tukea yhteisen sisämarkkinamme elpymistä. Helppoheikkimäiseen populismiin ei ole varaa, ei kansallisessa mutta ei myöskään EU-politiikassa. Kotimaista kysyntää voimme tukea kansallisella elvytyksellä, ja näin myös teemme, mutta vientimarkkinoita emme, arvoisa puhemies, pysty kansallisin toimin yksin elvyttämään. Siihen tarvitaan toimia siellä, missä markkinat ovat, ja juuri siitä EU:n elpymispaketissa on kyse. 

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainvaliokunnan hallitusjäseniä myös viime viikolla tehdyistä päätöksistä eduskunnan määrärahalisäyksiin liittyen. Tuossa neljänkymmenen miljoonan euron paketissa on mukana lukuisia tervetulleita hankkeita eri puolille Suomea ja tärkeitä panostuksia esimerkiksi maanpuolustusjärjestöjen ja naisjärjestöjen tärkeään työhön. Toki tuo 40 miljoonan euron paketti on kokonaisuudessaan määrältään rajallinen, mutta paikallisesti erittäin tärkeä ja vaikuttava monen kohteen osalta.  

Erityisellä ilolla tervehdin tietysti omaan kotimaakuntaani Satakuntaan esitettäviä määrärahoja, esimerkiksi puuttuvan valaistuksen rakentamiselle Euraan, joka parantaa liikenneturvallisuutta näillä liittymäalueilla ja tieosuuksilla, joilla kevyt liikenne ja raskas liikenne tällä hetkellä kulkevat sekaisin ja reitit ovat tästä syystä erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille vaarallisia. Kiitän myös rahoituksesta huonokuntoisen Jämin maantien parantamiseen Jämijärvellä, ja myös panostukset Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen ja Lauhanvuori—Hämeenkangas Geoparkin kehittämiseen ovat viisaita esityksiä, jotka tukevat samalla myös kestävää taloutta, tässä tapauksessa elintarviketeollisuutta ja kestävää matkailua, joissa on valtavasti potentiaalia ja joita kannattaa kehittää. Näiden lisäksi myös valtatie kakkosen parantaminen Humppilassa välillä valtatie 9 ja maantie 232 parantaa liikenteen sujuvuutta ja palvelee niin henkilö- kuin ammattiliikennettä tärkeällä reitillä eri maakuntien välillä. Reitti on itsellenikin vallan tuttu — viikoittain sitä tulee kuljettua.  

Olisikin arvokasta, että myös oppositio voisi tukea näitä erinomaisia hankkeita antamalla ensi maanantaina tukensa tälle talousarvioesitykselle. Pähkinänkuoreen tiivistäen: Tilanne on vakava, ja se edellyttää yhteistyötä sekä työtä, terveyttä ja turvaa tukevaa talousarviota, ja tässä hengessä esitys on myös rakennettu. Sitä voikin osuvasti kuvata sanaparilla sumusta valoon. Annan sille tukeni ja edellytän hallitukselta määrätietoisia toimia työn, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi myös tästä eteenpäin. 

Arvoisa herra puhemies! Käsitellään talousarviota, joka tässä tilanteessa huomioi erityisesti juuri tämän hetken, missä me nyt elämme. Valoa on näkyvissä, niin kuin täällä moni on todennut. Me toivomme rokotteiden vaikuttavuutta niin, että me voimme palata ehkä ennen kesää jonkinnäköiseen uuteen normaaliin, joka on kuitenkin vielä hieman rajoitteisempi kuin se, mistä me tähän koronakriisiin ajauduimme. 

Nyt on tärkeää huomioida, että me laitamme rahaa sinne, missä rahaa tarvitaan. Valtio on joutunut ottamaan velkaa, mutta se velka on koetettu kuitenkin kohdentaa oikein juuri niille tahoille, jotka eniten rahaa tarvitsevat. Nyt ei toistettu sitä 90-luvun laman virhettä, jolloin yrityksiä ajettiin alas pankkeja pelastamalla. Nyt pelastetaan yrityksiä ottamalla lainaa nollakorolla, kuten valtiovarainministeri [Timo Heinonen: Silloin otettiin kaikki, mitä saatiin!] toi hyvin esille. Kyvykäs hallitus tekee hyviä ratkaisuja eikä seuraa sivusta kansan ahdinkoa. 

On erityisen tärkeätä, että me olemme voineet tehdä myös rakenteellisia uudistuksia, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen aikuisikään asti, kun kysymys on kuitenkin nuorista. Lapsi on lapsi, ja siitä pitää pitää niin kauan kiinni kuin hän sen täysi-ikäisyyden rajan saavuttaa eli 18 ikävuoden rajan. Moni voi arvostella, että no, mitä se tarkoittaa, että jää vielä vuosi koulutuksesta auki, niin sanoisin, että kun ollaan saatu sinne peruskoulun jälkeiselle toiselle asteelle, niin silloin ollaan otettu jo haltuun, mikä on erityisen tärkeätä. Voisin vaikka sanoa omalta osaltani ammattikoulun kesken jättäneenä, että jos olisin tässä hetkessä se nuori, joka jätti ammattikoulunsa kesken, niin missä olisin? Silloin oli töihin pääsyä markkinoilla, koska oli työntekijöistä pulaa, ja silloin myös kouluttamaton henkilö kelpasi tuonne suorittaviin työtehtäviin. 

Mutta yhdestä asiasta haluan virheen merkiksi kuitenkin nostaa käden pystyyn, ja se on ratkaisu, minkä teimme turvetuotannon osalta. Pitkäkantoisuus turvetuotannon puolittamisessa on varmasti hyvä ja tärkeä ilmastotavoite, joka pitää hyväksyä ja nähdä, että se on tulevaisuutta, mutta tämä veroratkaisu yhtäkkiä tuli siinä tilanteessa, että Satakunnassa ollaan sen asian edessä, että me olemme neljänneksi suurin turvetuotantomaakunta. Meillä on paljon muutakin kuin energiaturve, vaikka se näyttelee suurinta osaa, ja osa energiaturpeen sivujakeista menee muualle kuin siihen energiatuotantoon, ja näiden muiden jakeiden hankkiminen turvesuolta ei välttämättä ole niin kannattavaa. Toki meillä on erityisen aktiivista kasvuturvetuotantoa, ja se on kansainvälistä vientikauppaa. Meillä tehdään niin akustiikkalevyjä kuin sitten erityinen määrä juuri karjankasvatukseen. Oikeastaan valtaosa suomalaisesta broilerin, valkoisen lihan tuotannosta tukeutuu turpeeseen. Meidän lypsykarjojemme jalkojen hyvinvointi on hyvin riippuvainen siitä, minkälaisia kuivikkeita me käytämme, ja turve on osoittautunut siinä erinomaiseksi asiaksi. Jos meillä 20 miljoonaa tulee liikevaihtoa, 400 ihmistä työllistyy välillisesti, niin nyt kun nämä reaktiot ovat olleet niin voimakkaita, ollaan pohtimassa, lakkautetaanko yritystoiminta. 

Mutta joka tapauksessa budjetti on hyvä, ja olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Kalli toi esille sen, että Pyhäjärvi-instituutti ja hoitokalastus saivat rahansa. Meillä on siellä luonnonkala, hieno konsepti, josta [Puhemies koputtaa] me voimme nauttia myös ruokaloissa. 

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion ensi vuoden 2021 budjetti. Olemme edelleen poikkeuksellisessa tilanteessa maailmanlaajuisen pandemian takia. Keväästä asti olemme Suomessakin taistelleet tätä virusta vastaan, ja se on aiheuttanut vuoden mittaan monenlaisia tilanteita ja päätöksiä täällä eduskunnassa ja hyvin rajujakin rajoitustoimia ihmisten arkeen. Korona ja siitä johtuvat seuraamukset ovat aiheuttaneet taloudellisia syöksyjä ympäri maailman ja myös meillä Suomessa, vaikkakin kansainvälisesti vertaillen olemme selvinneet toistaiseksi melko hyvin niin talouden kuin terveystilanteenkin näkökulmasta katsottuna. 

Marinin hallitus ja myös eduskunta ovat toimineet kriisin aikana notkeasti ja riittävän nopeasti. Oikea-aikaiset rajoitustoimet ovat tehonneet. Sillä on kuitenkin ollut hintansa. Suomi on velkaantunut koronan takia vauhdilla, koska on tehty tietoinen linjaus, että valtio ottaa koronakriisin kovimman iskun vastaan ja pyrkii tukemaan ja suojaamaan mahdollisimman hyvin yritysten toimintaa ja sitä kautta työpaikkojen säilymistä sekä kuntien taloutta ja näin turvaamaan välttämättömät palvelut kunnissa. 

Yrityksiä on tuettu monilla välineillä. Suorien kustannustukien, kehittämistukien ja takausten määrä nousee useampaan miljardiin euroon. Nämäkään tuet eivät varmasti pelastaa kaikkia yrityksiä eivätkä työpaikkoja, mutta ovat merkittävä apu tuhansille yrityksille, jotka koronan vaikutuksen takia kärsivät edelleen. Osa yrityksistä on saanut myös nostetta tässä vaikeassa tilanteessa. On hyvä, että menestyjiäkin tässä ajassa löytyy, näin uusia työpaikkoja voi tulla niihin yrityksiin. 

Arvoisa puhemies! Kuntien tilanne on ollut haastava jo ennen koronaa, esimerkkinä oma kotikuntani Nokia, jossa on ollut kova investointipaine jo useamman vuoden ajan. Kouluja, päiväkoteja, hyvinvointikeskus eli terveysasema, joka purettiin juuri hiljattain, pitää rakentaa, koska kaupunki kasvaa ja vanhat tilat ovat olleet rakenteiltaan epäterveitä. Kuntalaiset, siis koululaiset, potilaat, opettajat, hoitajat ja lääkärit, tarvitsevat terveet ja toimivat tilat. Näitä vastaavia rakentamistarpeita on ollut monissa kunnissa. Nokia, jossa on paljon teollisia työpaikkoja, joutui koronan myötä haasteelliseen tilanteeseen, kun kansainväliset markkinat hiljenivät koronakriisin myötä. Yritysten haasteet ja työttömyyden vaikutukset näkyvät kuntien taloudessa. Olen tyytyväinen, että harkinnanvaraisella valtion tuella kyettiin auttamaan vielä loppuvuonna pahiten kärsineitä kuntia, Nokiaa muun muassa. 

Marinin hallitus on tukenut kuntia voimakkaasti, jotta palvelut, varhaiskasvatus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, toimivat. Niiden on tärkeä toimia hyvin ja erityisesti aikana, jolloin on muutenkin vaikeaa. Nyt ei pidä lomauttaa tai irtisanoa kunnissa, vaan on mentävä vahvasti kriisin yli. Pidetään meidän ammattilaiset siellä taudin hoidon eturivissä toimintakykyisinä ja motivoituneina. Palkitaan hyvin tehdystä työstä. Kuntia on tuettu hyvin. Pitäisi näin ollen voida pitää esimerkiksi hoitoalan ammattilaiset työssään riittävällä palkalla. Koronasta aiheutuviin menoihin ja hoitovelan hoitamiseen osoitetaan merkittävästi resursseja. 

Arvoisa puhemies! Kiitän vielä siitä, että hallitus kompensoi rahapelituottojen putoamisen täysimääräisesti järjestöille. 347 miljoonan euron kompensointi on iso, mutta aivan välttämätön järjestötoiminnalle, jotka tekevät tärkeää, hyvinvointia edistävää toimintaa. Esimerkiksi liikunta ja urheilu ovat lähes täysin riippuvaisia Veikkauksen tuloista. Veikkauksen tulojen putoaminen johtuu peliriippuvuuden ehkäisyyn liittyvistä toimista, mutta erityisesti koronasta, ja se on vakava uhka seuroille ja järjestöille. Tämä ongelma pitää ratkaista tulevaisuudessa, koska on nähtävissä, että Veikkauksen tulot ovat putoamassa pysyvästi aiempaa alemmalle tasolle. Olen siitä erittäin huolestunut. Olen jopa itse alkanut veikkaamaan, sen takia Lotto on vetämässä nytkin. Liikunnan rahoituksen turvaaminen on tärkeää jatkossakin. Liikkumattomuudesta syntyy valtava menoerä yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisevään toimintaan tulee panostaa kaikilla sektoreilla. Myös kulttuuriala on vaikeuksissa, se on huomioitava. 

Lopuksi, arvoisa puhemies: Vaikka korona onkin varjostanut koko vuotta ja varjostaa tulevaakin vuotta varmasti, niin hallitus on kyennyt viemään eteenpäin isoja uudistuksia. Sote-uudistus tuli tällä viikolla eduskuntaan. Sitä voi eduskunta alkaa ruotimaan tästä eteenpäin. Historiallinen uudistus on myös tänään äänestyksessä ollut oppivelvollisuuden laajennus, joka turvaa kaikille lapsillemme ja nuorillemme maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Näin isoja ja merkittäviä koulutuspoliittisia uudistuksia tehdään harvoin. [Puhemies koputtaa] Sata vuotta sitten säädettiin oppivelvollisuuslaki Suomessa, 50 vuotta sitten tuli peruskoulu-uudistus ja tänään [Puhemies koputtaa] oppivelvollisuuden laajennus 18 ikävuoteen. Hyvä suoritus tässä ajassa Marin hallitukselta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Koronakriisi on johtanut poikkeuksellisen rajuun julkisen talouden velkaantumiseen. Vuonna 2020 julkinen velka kasvaa lähes 20 miljardia euroa. Kasvu on huolestuttava. Nyt kun rahahanat on avattu, koronakriisin varjolla tehdään paljon sellaistakin, mikä ei ole välttämätöntä. Koronakriisin vaatimat toimet terveyden turvaamiseksi ja yritysten pelastamiseksi on hoidettava, mutta muuten katseet tulee nostaa pidemmälle. Juuri tänään Suomen Pankki kehotti näkemään akuutin kriisin yli pitkän aikavälin kasvun eväisiin. Se on viisas ohje. On siis kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. 

Kokoomuksen vaihtoehto on kestävän kasvun rakentaminen tulevaisuutta varten, ja sen perustana on työllisyys. Tällä hetkellä Suomessa on noin puolitoista työelämän ulkopuolella olevaa yhtä työssä käyvää kohden. Kahden työikäisen panoksella pitää siis pystyä kannattelemaan kolmea työelämän ulkopuolella olevaa suomalaista. Taataksemme suomalaisille laadukkaan koulutuksen, toimivat terveyspalvelut ja arvokkaan vanhuuden yhä useamman työikäisen tulisi käydä töissä. Siksi meillä on huoli hallituksen työllisyystoimien puutteista. Se on ainoa kestävä tie turvata hyvinvointimme pohja. Me olemme esittäneet keinot 120 000 työpaikan luomiseksi ja tarjonneet niitä yhteiseen käyttöön. Nyt valittu velkaantumisen tie on katkaistava, ettei se jää lastemme maksettavaksi. Mitä verolinjauksiin tulee, niin nyt tarvittaisiin kasvun luomiseksi veroelvytystä, ei uusia verotuksen tasoja eli maakuntaveroa. Sen hylkäämisen aika on nyt. 

Kyse ei kuitenkaan ole vain työllisyys- ja taloustoimista vaan myös muista asioista, joilla voimme tukea nousua. Haluankin lopuksi tehdä muutaman poiminnan asioista, joihin tässä hetkessä on tärkeää panostaa ja joihin ei nähdäkseni ole riittävästi tartuttu tässä budjetissa. Nämä ovat evästyksenä tulevaan. 

Ensimmäiseksi: Suomen talouskasvu voi kestävästi perustua vain korkeaan osaamiseen. Siksi nyt on satsattava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tein itsekin tähän talousarvioon liittyen kaksi talousarvioaloitetta, muun muassa yhteiskouluttamisen mallista ja puurakentamisen tutkimuskeskuksesta, mutta tällä kentällä olisi paljon tarpeita, joilla nousua voitaisiin tukea. 

Toinen näkökulma: Mielenterveys on yksi suurimpia kansanterveytemme haasteita, joka vaikuttaa niin työssäjaksamiseen, opiskelijoiden valmistumiseen kuin yleisestikin ihmisten hyvinvointiin. Terapiatakuu on toteutettava. Se puuttuu täältä talousarviosta. 

Kolmanneksi: On tunnistettava, miten voidaan alakohtaisesti vauhdittaa kasvua. Esimerkiksi palvelualojen kehittymistä voidaan vauhdittaa kotitalousvähennystä laajentamalla. Tätä kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan. 

Neljänneksi: Saavutettavuus on yksi keskeinen elinvoiman vahvistaja. Siksi liikenneinvestointeja ja erityisesti nopeita raideyhteyksiä on nyt väkevästi vietävä eteenpäin. Näitäkin esityksiä löytyy kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, ja tein itsekin kolme talousarvioaloitetta muun muassa Kolmos- ja Ysiteiden kehittämiseksi juuri saavutettavuuden turvaamiseksi. 

Viidenneksi: Näiden tekijöiden ohella on pidettävä huolta turvallisuudesta, jotta energiaa ei kulu murehtimiseen. Turvallisuudella viittaan tässä sekä sisäiseen turvallisuuteen, kuten poliisien määrään, että arjen turvallisuuteenkin. 

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä pitkän aikavälin kannalta on kuitenkin se, että hallitus laatii Suomelle uskottavan, kokonaisvaltaisen ja riittävän rohkean suunnitelman julkisen talouden tasapainottamiseksi. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu jo moneen kertaan, hallituksen talouslinja on oikea, se on reilu ja oikeudenmukainen, ja se on uutta kasvua luova. Oikea ratkaisu on nyt ratkaisu elvytyksen puolesta. Ja tietenkin kaikki me ymmärrämme, että nyt ei olisi oikea aika mennä leikkausten tielle. Hallitus on tehnyt tässä tärkeitä arvovalintoja. Sen ohella, että olemme huolehtineet tilanteesta, ihmisten terveydestä, toimeentulosta tässä ja nyt, olemme samaan aikaan sitten tehneet tärkeitä rakenteellisia uudistuksia. Viimeksi tänään oli kunniallinen, juhlallinen, upea hetki äänestää sen puolesta, että oppivelvollisuutta laajennetaan. Se on hienoa, uutta, uusi pala historiaa. — Vai mitä, edustaja Gustafsson? Katson teitä siellä, olemme tästä 101-prosenttisesti samaa mieltä, ja ymmärrämme tämän merkityksen, ja iloitsemme tästä tänäänkin kovasti. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro!] 

Puhemies! On hyvin tärkeää tehdä niitä arvovalintoja tänä päivänä. Mielestäni on ollut hyvin tärkeää, että hallitus on esimerkiksi tässä tilanteessa turvannut lasten tulevaisuutta ja vanhustenhoivaa, hoitajamitoitus on mennyt eteenpäin ja on haluttu lisäpanostuksella tukea esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuutta harrastaa. Ne ovat todella tärkeitä satsauksia tässä vaiheessa. Tuntuu hieman oudolta, että suuri kritiikki hallitusta kohtaan tuntuu olevan se, että kuntia tuetaan ikään kuin liikaa. Siellähän ne palvelut tuotetaan, ja sinne pitääkin tietenkin tukea kaiken kaikkiaan mennä. 

Kulttuurista on puhuttu paljon. Kahteen kertaan on tehty apupaketteja kulttuuriin, mutta olen itsekin sitä mieltä, että kyllä täytyy voida, puhemies, jatkossakin tehdä toimia. Se ala jos mikä, tapahtuma-ala, kulttuuri, on kärsinyt, ja annan täyden tukeni. [Timo Heinosen välihuuto] — Me olemme tehneet, Heinonen, kaksi kertaa jo. Siinä mielessä toimettomia emme ole olleet. Muistan hyvin esimerkiksi kevään paketin mitoituksen. Itse juttelin laajasti kulttuurikentän kanssa, ja siellä ilmaistiin, että juuri se mittaluokka siinä suhteessa oli se toivottu. On tehty, mutta ei vielä tarpeeksi, [Timo Heinosen välihuuto] koska tilanne on heikko. 

Mutta kun edustaja Heinosella on kovasti kommenttihaluja — hänhän on tässä seuraavaksi pyytänyt puheenvuoron — niin huomaan tässä, että vaikka kokoomuksen arvovalinnat eivät sinänsä yllätä, leikkauksia työttömiltä, asumistuesta, työttömien eläkkeistä, niin yksi leikkaus yllätti: eduskunnan tietopalvelun mukaan kokoomuksen vaihtoehto heikentäisi opiskelijoiden toimeentuloa 182 euroa. [Kimmo Kiljunen: Onko totta?] — Onko totta, kysyy Kiljunen, [Timo Heinonen: Ei ole!] ja niin kysyn minäkin. [Puhemies koputtaa] Heinonen varmasti vastaa seuraavaksi tähän kysymykseen, miksi opiskelijoilta otetaan. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Sanna Marinin ja keskustan vihervasemmistohallitus on oikeastaan säästeliäs ainoastaan tosiasioiden tunnustamisen kanssa. Se valitettavasti on näkynyt tämänkin päivän keskusteluissa. Yhden leikkauksen tämä hallitus kuitenkin päätti tehdä, ja se leikkaus on kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Kyllä itse ihmettelin, mitä ihmettä, edustaja Viitanen, te oikein mietitte, kun te lähditte leikkaamaan kotitalousvähennystä, [Pia Viitasen välihuuto] sitä vähennystä, jota monet ikäihmiset, monet lapsiperheet ja monet muut käyttävät ja joka on poistanut harmaata taloutta, luonut tähän maahan yritteliäisyyttä, työpaikkoja. Mitä te oikein mietitte siinä vaiheessa, kun te päätitte kotitalousvähennystä leikata? 

Tai mitä te mietitte siinä vaiheessa, kun keskustalainen valtiovarainministeri ehdotti, että polttoaineveroa korotetaan? Maaseutua ennen puolustanut puolue, keskusta, oli esittämässä valtiovarainministerin johdolla, että tehdään koko 2000-luvun suurin korotus polttoaineveroon. [Jari Myllykoski: Hyvin koulutitte!] Sitä muuten aika moni maaseudulla asuva ihmetteli — niin kuin on muuten tänäänkin ihmetellyt keskustan toimintaa, paitsi edustaja Hoskosta, joka tunnetaan viimeisenä keskustalaisena täällä eduskunnassa.  

Ja sitten terapiatakuu: Loppuivatko teidän rahanne, nämä miljardit, joita te olette käyttäneet, siinä vaiheessa, kun piti päättää lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden varmistamisesta? Terapiatakuuta ovat tähän maahan ajaneet laajasti eri ammattilaiset, ja jostain kumman syystä sekin on pysähtynyt eduskuntaan. Valitettavasti sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tätä kansalaisaloitettakaan asiallisella tavalla ollut eteenpäin viemässä.  

No, mitä tulee sitten siihen kokoomuslaiseen vaihtoehtoon, niin tämä Toivon polku, joka toisi tähän maahan 120 000 uutta työpaikkaa Sanna Marinin vasemmistohallituksen 5 000 työpaikan sijaan, [Pia Viitasen välihuuto] olisi monelle lapsiperheelle, monelle työtä odottavalle aika lailla paljon lämpimämpi tervehdys uuteen vuoteen. Opiskelijoille tämä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti toisi itse asiassa merkittävästi lisää. Kokoomus korottaisi vapaan tulon rajoja edustaja Marttisen ja Heikkisen ja Vestmanin esityksen mukaisesti 50 prosentilla, ja se muuten olisi sellainen uudistus, joka toisi itse asiassa tähän maahan enempi rahaa kuin mitä siihen menisi. Miksi te sitäkin, edustaja Viitanen, vastustatte? [Pia Viitasen välihuuto] 

Ja kun katsotaan sitten, mitä tämä tekisi ihan tavallisille suomalaisille, niin tavallinen suomalainen palkansaaja saisi kokoomuksen vaihtoehtobudjetin jälkeen 500 euroa enemmän rahaa käyttöön. Se olisi elvyttävää, se tulisi käyttöön, se auttaisi meidän palvelualaa, matkailualaa, kotimaan matkailua. Eläkeläiset: kokoomuksen vaihtoehdossa 292 euroa lisää jokaiselle eläkeläiselle. Luulisi, että, edustaja Kiljunen, kun te ette ole sitä taitettua indeksiä lupauksistanne huolimatta korjanneet, olisitte edes tätä tukemassa, että jokainen eläkeläinen saisi tuon pienen — itse asiassa aika isonkin — vahvistuksen omaan kukkaroonsa ensi vuonna. Tai sitten keskiverto tavallinen suomalainen lapsiperhe: 672 euroa enemmän rahaa käyttöön lapsiperheelle. On muuten aika iso summa, millä tehtäisiin paljon ja pystyttäisiin vaikkapa hankkimaan harrastuksiin varusteita tai tekemään vaikkapa yksi toivottu kotimaanmatka ensi vuoden aikana. Ja yrittäjille 516 euroa jättäisi kokoomuksen Toivon polku enempi rahaa käteen kuin keskustan ja vihervasemmistohallituksen esittämä malli.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen on tänään pitänyt hyvän puheenvuoron ja tehnyt siinä esityksen, ja annan hänen esitykselleen tässä vaiheessa kannatuksen eli kannatan edustaja Marttisen aiemmin keskustelussa tekemiä ehdotuksia. 

Arvoisa puhemies! Anteeksi pieni viivästys.  

Mutta täytyy kyllä syvällisesti pohtia sitä, mitä nyt ollaan tavallaan tekemässä. Tässä on erittäin hyviä asioita, mitä ministeriön ja mietinnön osalta ollaan tehty ja valmisteltu, ei ole kahta sanaa. Mutta joltakin osin on kyllä pakko olla myös kriittinen: kuinka meillä tässä maassa hoidetaan asioita sen suhteen, mitkä ovat kaikki edellytykset hoitaa näitä toimintoja, joita olemme tekemässä. On jotenkin surullista, että nähdään jotenkin vastenmieliseksi se, että tarvitsee olla myös rajoitteita, ei pelkästään oikeutuksia, ja sen suhteen olen pikkusen kriittinen. 

Nyt kun vähän myöhässä kerkesin, luultavasti käytän toisen puheenvuoron. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! On totta, että koronapandemia on vaikuttanut kaikkeen, mitä Suomessakin tällä hetkellä tapahtuu. Siitä huolimatta hallitus ei voi kaikissa toimissaan vetäytyä koronan taakse. Hallitus yrittää tehdä pandemiasta syyn erityisesti tekemättömyydelleen ja saamattomuudelleen talouden uudistamisen ja kehittämisen suhteen. Rahaa käytetään sumeilematta hyödyntäen koronaa tekosyynä. Totta kai on pidettävä huolta koronasta kärsivistä ihmisistä ja yrityksistä, mutta nyt mennään tästäkin ensinnäkin jossain määrin ohi, ennen kaikkea yli korkealta ja kovaa. Maan luottokelpoisuutta venytetään ja rahaa kuluu, kun monissa menoissa on ronski koronakerroin. Tämä ehkä vielä menettelisi, jos hallitus miettisi myös valtiontalouden tulopuolta, vaan eipä taida miettiä. Eletään vain velaksi. 

Hallitus lupaa kaikenlaista. Ensi vuoden budjetissa lupaukset katetaan velkarahalla. Hallitus tarjoaa, tulevat sukupolvet maksavat. Erityisesti tällaisessa vaikeassa tilanteessa pitäisi kantaa huoli lastemme tulevaisuudesta ja siitä, että talouspolitiikka on kestävää — nyt ei ole. On selvää, että pandemia aiheuttaa lisäkuluja ja niitä on valtion hoidettava, tarvittaessa tietysti vaikka velkarahalla, mutta aina, kun lainaa otetaan, pitää kuitenkin miettiä, mistä syntyvät ne tulot, joilla se laina sitten maksetaan pois. Ratkaisu ei voi olla se sosiaalidemokraateille tyypillisin, että työnnetään verokarhun tassu yhä syvemmälle palkansaajan ja yrittäjän taskuihin. 

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, Toivon polussa, esitetään hyviä ehdotuksia siitä, kuinka saadaan talous kasvuun ja luotua olosuhteet, joissa yritykset voivat palkata lisää ihmisiä töihin. Kokoomuksen Toivon polulla 120 000 suomalaista saisi työtä. Se ihmetyttää — ja olen täällä kysynyt aikaisemminkin — miksi hallituksella ei ole ollenkaan tällaista suunnitelmaa. Hallituksella taitaa olla maan historian suurin erityisavustaja- ja valtiosihteeriarmeija käytössään, eikä ole syntynyt sellaisia ehdotuksia, että hallituksen tulevaisuudenkuvaan voisi uskoa. Mietin, mitä tämä kooltaan huikea avustajakööri siellä valtioneuvoston linnassa ja ministeriöissä oikein tekee, kun rahaa vain kulutetaan ja tulopuoli on jäänyt hyvin vajaalle pohdinnalle. On suorastaan outoa, ettei hallitus käy keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja siitä, mitä tällainen velkataakka saa aikaan sen suhteen. Eikö osata, vai eikö ole väliä, kun velkaa vielä saa? Nyt pitää edistää toimia, joilla Suomi saadaan nousuun pandemian jälkeen. Sen sijaan hallituksen köllöttely sen kuin vain jatkuu. 

Arvoisa puhemies! Kaikissa olosuhteissa taloudenpidon ja talouspolitiikan on oltava vastuullista. Kestävä kehitys ja esimerkiksi kestävä ympäristöpolitiikka, josta äsken puhuttiin, ovat kaikille tuttuja käsitteitä. Kestävä talouspolitiikka — senkin soisi olevan tuttua, mutta ei näytä olevan ainakaan hallitukselle. 

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Marttisen täällä tänään esittämään vastalauseeseen. 

Arvoisa herra puhemies! Korona on muuttanut maailmaa ainakin väliaikaisesti pysyvästi, ja talouden näkymät ovat sumuisat. Arkea on vaikea suunnitella viikkoa—paria tai jopa huomista pidemmälle. Yrittäjät ovat kantaneet kohtuutonta taakkaa, on kyse sitten vientiyrityksistä, palvelualan yrityksistä, teknologiaohjelmistoyrityksistä, ja siinä mielessä tarvitsemme selkeämpää näkymää tulevaisuudesta, kestävää kasvua, mutta se ei synny tuki- ja tempputyöllistämisellä, eikä korona ole syy jättää tekemättä, vaan tehdä entistä enemmän. Suomalaiset todellakin ansaitsevat näkymän paremmasta huomisesta, ja sen toden totta täytyy olla mahdollinen. Se valoisampi tulevaisuus, miten tästä koromasuosta päästään ylitse, ei toteudu itsestään, vaan se vaatii meiltä tekoja, erityisesti myös meiltä vastuunkantajilta.  

Tässä samassa yhteydessä, kun talouden raamit on romutettu, julkinen velka on kasvanut tänä vuonna lähes 20 miljardia euroa. Poikkeuksellisen pandemian iskun vastaanottaminen valtion toimesta on ymmärrettävää ja sitä tietenkin myös tarvitaan, mutta se tulevaisuus ei rakennu hoitamalla tätä akuuttia kriisiä, vaan on pystyttävä tekemään uudistuksia. On pystyttävä luomaan sitä näkymää tulevaisuudesta, yritysten tilauskirjat täyttymään ja talouden rattaat pyörimään, jotta suomalaisilla työtätekevillä ihmisillä jää enemmän palkasta käteen.  

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetilla, Toivon polulla, tähdätään nimenomaan tähän uuteen kasvuun, uusiin työpaikkoihin, palkansaajien ja eläkeläisten keveämpään verotukseen, kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseen muun muassa laajentamalla ja tuplaamalla kotitalousvähennys, terapiatakuun toteuttamiseen sekä muutenkin kestävyysvajeen pienentämiseen 4 miljardilla eurolla. Nämä loisivat kaivattua toivoa paremmasta huomisesta. 

Arvoisa puhemies! Vasemmistohallituksen arvovalinnat tulevat suomalaisille kalliiksi. Hallitus jakaa rahaa ympäriinsä kaikille paitsi niille, kenen rahaa jaetaan: työtä tekevien ja yrittävien suomalaisten. Keskellä talouskriisiä, kun työtä tarvittaisiin enemmän, hallitus rankaisee työnteosta. Oman työnsä hedelmistä ahkerat suomalaiset saavat ensi vuonna pitää itsellään entistä vähemmän. 

Julkisuudessa ei ole puhuttu uusista palkkaveron korotuksista, mutta tosiasia on, että hallitus antaa työn verotuksen edelleen kiristyä. Sille hoitajalle, joka nyt koronakriisin takia venyy äärimmilleen työssään, jää ensi vuonna jälleen vähemmän käteen. Laskin yhteen Veronmaksajain Keskusliiton julkaisemat laskelmat Marinin hallituksen ajan työn verotuksen kiristyksistä. Lopputulos on karu: Ensi vuonna keskituloisen perheen tuloista leikataan yli 1 000 euroa työhön kohdistuvan verotaakan kasvamisen myötä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Keskituloisilla työn verotus nousee 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2019 tasoa korkeammaksi, sosiaalivakuutusmaksujen nousua ei nimittäin kompensoida. Euromääräisesti opettajan ja poliisin taloudessa palkoista jää yli 400 euroa vähemmän käteen kuin tämän hallituksen aloittaessa vuonna 2019. Lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Keskimääräisellä eli noin 1 000 euron edestä kotitalousvähennystä hyödyntävällä vuoden alussa voimaan tulleen leikkauksen vaikutus on noin 220 euroa. Elokuussa astui voimaan uusi polttoaineveron korotus — historiallinen polttoaineveron korotus — joka kohdistuu käytännössä työntekoon. Bensaveron vaikutuksesta lisälaskua tulee ainakin 80 euroa maltillisellakin kulutuksella ja ajosuoritteella. Kahden työssäkäyvän taloudessa puhutaan siis vähintään 160 euron lisäverosta. Näin vasemmistohallituksen politiikan hintalappu on keskituloisille suomalaisille jo yli tonnin vuodessa — siis yli tonnin vuodessa. Se on todella paljon rahaa, ja tämä johtuu siis hallituksen päätösperäisistä, tietoisista ratkaisuista. 

Sova-maksujen kiristymisen olisi voinut hallitus kompensoida, kuten Sipilän hallituksen toimesta tehtiin, mutta ei, näin ei tehty. Työn verotus kiristyy. Palkansaajille ei kompensoitu mitään, saati vahvistettu ostovoimaa alentamalla työn verotusta. Ahkeruuden kannusteiden romuttaminen on ollut siis tietoinen arvovalinta. Kokonaisuudesta huomaa, että sillä todella on väliä, mitkä puolueet hallituksessa ovat. 

No, kokoomuksen vaihtoehdossa palkansaajille jäisi ensi vuonna keskimäärin 500 euroa enemmän käteen kuin hallituksen kurjuuslinjalla. Me haluamme palauttaa ihmisille heidän omia rahojaan ja vahvistaa ostovoimaa. Tämä on linjassa esimerkiksi Ruotsin demarihallituksen veroelvytyksen kanssa. Ruotsin sosiaalidemokraattien tekemien veronkevennysten johdosta keskituloisen verotaakka kevenee entisestään Suomeen verrattuna. Vuoteen 2023 keskituloisella jää Ruotsissa noin kaksi- ja puolituhatta euroa vuodessa enemmän käteen kuin suomalaisella keskituloisella. Miksi demaritoverit täällä Suomessa valitsivat toisen, työmiestä rankaisevan veronkiristyslinjan? En ymmärrä. 

Arvoisa puhemies! Suomalaisten tiukkaa tilannetta voi auttaa muutoinkin kuin budjetin kautta. Kokoomus haluaa pysäyttää elämisen kustannusten nousun. Olemme tehneet lakialoitteen sähköverkkoyhtiöiden monopolituottojen leikkaamisesta ja siten alentaisimme ja hillitsisimme asumisen kustannusten nousua jopa 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Sähkön siirtohinnathan ovat nousseet kohtuuttomasti. Sekä yksityiset että kuntien omistamat verkkoyhtiöt ovat nostaneet hintoja. Toisin kuin yleisesti luullaan, ydinongelma ei ole valtion jakeluverkkojen myynti vaan se hintojen valvontamalli, joka sallii tämän hintojen noston. Ei ole oikein, että keskellä talouskriisiä sähköverkkoyhtiöt saavat omalle pääomalle jopa yli 30 prosentin tuoton. [Jari Myllykoski: Tervetuloa linjoille!] Lisäksi verkkoyhtiöt saavat tuottoa sellaiselle verkon arvolle, jota ei todellisuudessa ole. 

Kokoomus haluaa puuttua tähän lakiteitse ja leikata monopolituottoa. Sähköverkkoyhtiöiden tuottoprosenttia pitää alentaa, ja sen pitää perustua oikeisiin pääomarakenteisiin sekä sähköverkkoon sitoutuneeseen todelliseen pääomaan, ei fiktiolukuihin. Tätä meidän siirtohintaleikkuriamme tukevat asiantuntijaprofessorit ja nyt myös merkittävä määrä kansalaisia, koska se vastaa tätä kansalaisaloitteessa esitettyä mallia. Jokainen lykätty päivä [Puhemies koputtaa] siirtää suomalaisilta kuluttajilta yli miljoona euroa ylimääräistä monopoliyhtiöiden taskuun. Hallitus, toimikaa. Miksette tue oppositiota tässä tavoitteessa leikata sähköverkkoyhtiöiden monopolituottoja? 

Arvoisa herra puhemies, anteeksi pieni viivästys.  

Edellä kuultiin kyllä jämäkkää puhetta, ja eihän siihen voi mitään muuta kuin yhtyä. Tietyissä asioissa ollaan varmasti samoilla linjoilla sen suhteen, että varsinkin sähkön siirtohintojen verotus koskettaa nimenomaan pienivaraisia konkreettisesti. Se ei ole tuloihin sidottua. Se on nimenomaan juuri sitä, että jokaiselta otetaan, vaikka ei mahdollisuuksia olisi edes maksaa. Siihen toivoisin myös sitten kyllä kokoomukselta lääkkeitä, kuinka hoidetaan se, ettei köyhyyttä lisätä tämän kautta. 

Mutta käytän tämän puheenvuoron sen vuoksi, että olin erittäin ilahtunut kokoomusedustaja Pia Kauman käyttämästä puheenvuorosta koskien eläkeputkea. Erittäin mielenkiintoista on se, että Suomen Yrittäjät on tehnyt jäsenkyselyn, johon vastauksena yli 50 prosenttia yrityksistä näki, että nyt ei ole se aika, nyt ei ole se hetki eikä ole ollenkaan järkevää poistaa eläkeputkea. Ja tähän kannattaa kyllä täällä meidän hallituspuolueidenkin tarttua, siihen signaaliin, mitä on yrityspuolella näkemyksiä siitä, kuinka näitä pitäisi tehdä.  

Mielestäni kaikkein tärkeintä olisi se, että vaikka nyt halutaan pelastaa yrityksiä ja pelastaa ne nimenomaan siltä, ettei synny konkursseja, niin nyt nähdään se seuraava kasvun porras, johonka kuuluu se, että yritysten ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kynnystä helpotetaan. Tämä korona on osoittanut, että uutta liiketoimintaa syntyy kuitenkin. Nyt pitäisi mahdollistaa se, että ensimmäisen työntekijän osalta sosiaaliturvavakuutusmaksuja voitaisiin alentaa niin, että ne olisivat nolla ensimmäisenä vuonna ja siitä portaittain tuodaan eteenpäin, jotta me todellisuudessa voisimme mahdollistaa sitä, että näille pienyrityksille, yksinyrittäjille, olisi houkuttelevaa uskaltaa: ”Nyt me tarvitsemme uusia työntekijöitä tähän meidän perheyritykseen, jotta me olisimme rohkeita ja tietäisimme, mikä olisi tulevaisuus.” Sen takia on todella tärkeätä, että nyt katsotaan myös huomiseen eikä vain pelkästään siihen, mitä nyt koetetaan pelastaa. Se huominen on huomenna. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana edustaja Kopra kiinnitti huomiota hallituksen avustajakunnan laajuuteen ja siihen määrään, johon se on päässyt paisumaan. Marinin hallituksessa on ennätysmäärä ministereiden poliittisia valtiosihteereitä ja erityisavustajia, lähes kaksi kertaa enemmän kuin aikaisemmilla hallituksilla. Se, että näistä tulee 5 miljoonan euron vuosittainen lisälasku palkkojen muodossa, ei vielä tuntunut täällä riittävän, vaan lisääntyvän avustajien määrän takia ministeriöihin on lisätty vielä lähes 2 miljoonan euron vuosittaiset toimintamenot. Nämä toimintamenot sisältävät muun muassa edustamista ja assistentin palkkoja eli suomeksi sanottuna avustajien avustajien palkkoja. Edellinen pääministeri Antti Rinne perusteli suurta avustajien määrää EU-puheenjohtajuuden hoitamisella. Nykyinen pääministeri Sanna Marin taas perusteli ennätyskorkeaa avustajien määrää hallituskriisin aiheuttamalla poikkeustilalla. No tämähän on oikein nerokas argumentti, kun hallituskriisejä tuntuu olevan joka viikko täällä nykyään. 

Arvoisa puhemies! Kiinnitän myös siihen huomiota, että sekä EU-puheenjohtajuus että nämä hallituskriisit ovat vakavasti ottaen kyllä käsittääkseni jo historiaa mutta poliittiset kabinetit näyttävät siitä huolimatta pysyvän ennätyssuurina. Eikö hallitus voisi vähentää avustajiensa määrää normaalille tasolle ja täten vähentää miljoonien eurojen verorasitusta suomalaiselle veronmaksajalle? 

Arvoisa herra puhemies! Äskeisessä puheenvuorossani kerroin yleiskuvasta, mutta vielä näihin tutkimus- ja kehitysrahoihin. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todettiin, ensi vuodelle ei ole tutkimus- ja kehitysrahoitukseen erityisiä, merkittäviä lisäyksiä, mutta meidän julkisten toimijoiden pitäisi nyt juuri herätä siihen, että on aika panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on kyse sitten koronatoimista tai green dealiin liittyvistä kestävän kasvun asioista. 

Jos nyt otan näistä koronatoimista esimerkin: Meillä olisi suomalaista teknologiaosaamista niin jäljitykseen kuin erilaiseen teknologiasoveltamiseen, jos me pystyisimme julkisina toimijoina — meidän hallitus, ministeriöt, THL ja kunnat — nyt ripeästi ottamaan käyttöön ja kokeilemaan sitä suomalaisteknologiaa. Me samalla loisimme työpaikkoja, antaisimme näille yrityksille sitä toivoa, näkymää tulevasta, mistä edustaja Myllykoskikin tässä sanoi, että pitäisi katsoa hieman kauemmas, ja kun tiedetään, että pandemia on globaali, niin siinä samalla, kun kotimarkkinalta saisi referenssejä, nämä yritykset pystyisivät solmimaan yhteistyökumppaneita ja tekemään vientiä.  

Otan esimerkiksi tällaisen Koronastopin, joka mahdollistaa näitten numeroitten keräämisen. Toimija on yrittänyt lähestyä meidän STM:ää ja THL:ää, ja itsekin olen avannut ovia. Toimija kertoi, että pari viikkoa sitten sai Yhdysvaltoihin ison sopimuksen ja lisenssin, mutta tuntuu, että meillä täällä Suomessa, kotimarkkinassa ei ymmärretä tätä teknologian mahdollistamista, ja se jos joku vaatii tässä tilanteessa panostuksia. 

Kokoomus olisi pääomittanut ammattikorkeakouluja ja yliopistoja vaihtoehtobudjetissaan miljardilla, ja vaadittiin myöskin tki-toiminnan pysyvää julkista rahoitusta nostettavaksi 100 miljoonalla eurolla joka vuosi seuraavan kymmenen vuoden ajan. — Kiitos. 

Herra puheenjohtaja — anteeksi, puhemies! Ei alkanut kauhean lupaavasti, on sen verran pitkällä ilta jo.  

Arvoisa puhemies! Minä henkilökohtaisesti ajattelen näin, että täällä edellisillä kokoomuspuhujilla on ollut hyvin rakentavat puheenvuorot, joten en itse nyt lähde rakentavalle linjalle, valitettavasti. 

Olen havainnut, että hallitusta ohjaa toivo ja pelko siitä, että toiset hallituspuolueet jättävät hallituksen, ja mielestäni se ei nyt ihan ehkä ole riittävää. Toivo ei ole itsessään strategia, siis toivon varaan ei voi mitään rakentaa. Mutta jos rakentaa pitkän ja luotettavan, faktoihin pohjautuvan strategian, niin se luo toivoa. Tässä hallitus menee mielestäni vähän väärään suuntaan. 

Haluaisin siteerata tässä Suomen Pankin tämän päivän ulostuloa, jossa luki: ”Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin.” Eli toimia — ei toivoa pelkästään. Tähän mennessä hallituksen toimet ovat tarkoittaneet tulevaisuuteen lykättyjä työllisyystoimia ja veronkorotuksia sekä nyt tähän päivään että huomiseen. Niistä tänään edustaja Vestman jo erittäin hyvin mielestäni julkisuudessa kertoi: normaalille, keskituloiselle perheelle 1 000 euroa vähemmän käteen. Tälläkö se Suomi nousee? Se on se kysymys. Työtä ja yrittäjyyttä rankaisemalla, veroja korottamalla? Ja niitä veroja näillä näkymin, näillä toimilla, tullaan vain entisestään korottamaan. Se tulevaisuuden kysymys on, kuka maksaa peruskoulut, eläkkeet, asvaltoidut tiet, jos ei Suomessa työn tekeminen ja yrittäjyys kannata. Toivon vahvasti, että hallitus ryhtyy nyt toimiin eikä tukeudu pelkästään siihen, että toivo riittää paremman huomisen rakentamiseen. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Hyvä kuulla, että edustaja Myllykoski on samoilla linjoilla kokoomuksen kanssa siitä, että kyllä nämä sähkön siirtohinnat pitää viimein nyt laittaa kuriin. Ja se on juuri näin kuten edustaja Myllykoski toi esille, että kaikkein tiukimmalla ovat ne pienituloiset sähköllä omakotiaan lämmittävät suomalaiset, jotka ovat täysin sen alueen verkkoyhtiön armoilla. Tämähän johtuu siitä, että toisin kuin sitä sähköenergian osuutta, sähkön siirtoa tuottavaa verkkoyhtiötä ei voi kilpailuttaa — sen takia, että kyseessä on luonnollinen monopoli eikä se kilpailu niissä sähköverkoissa voi ikinä toimia tästä syystä. 

Tämän vuoksi tarvitaan sitä tiukkaa hintojen sääntelyä. Ja kuten todettu, sekä julkisessa, kuntien omistuksessa olevat verkkoyhtiöt että yksityiset verkkoyhtiöt ovat syyllistyneet näihin roimiin hinnankorotuksiin. Suorastaan ennätyksellisen hinnankorotuksen on tehnyt eräs Savon kuntien omistama verkkoyhtiö, joka on korottanut perusmaksua neljän vuoden aikana 85 prosenttia. Ei sitä Hirvensalmella asuvaa eläkeläistä olisi itse asiassa auttanut lainkaan se, että Fortumin jakeluverkkoja ei olisi myyty, koska tämän eläkeläisen sähköverkkoyhtiö, kuntien omistama verkkoyhtiö, olisi silti tehnyt nämä hinnankorotukset, jotka nyt olemme nähneet. Eli tästä syystä se oikea ratkaisu on muuttaa sitä hintojen valvontamallia. 

Jostain syystä kuitenkin hallitus on nyt jo kolmasti lykännyt tämän oman esityksensä tuomista eduskuntaan. Ensimmäisen kerran keväällä koronaan vedoten, toisen kerran syksyllä — sen piti tulla tänne lainsäädäntösuunnitelman mukaan viikolla 42 — ja nyt sitten kolmannen kerran ministeri Lintilä lupasi, että marraskuun alussa olisi esitys täällä, mutta sitä ei vieläkään kuulu. 

Toivon, että hallitus tekee nyt sitten huolellista työtä ja tuo todella vaikuttavan mallin eduskunnan käsittelyyn, ja sehän on valmiina. Se on se kokoomuksen siirtohintaleikkuri, jonka olemme jo keväällä tarjonneet hallituksen käyttöön, siis yli puoli vuotta sitten. Kuten todettu, se on asiantuntijaprofessorien tukema malli, ja nyt sen takana on yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite, joka siis vastaa sisällöltään tätä kokoomuksen esittämää siirtohintamallia. Tämä on sellainen keino, joka ei julkistaloutta rasita, mutta tällä meidän mallillamme voidaan helpottaa suomalaisten tilannetta, hillitä niitä siirtohintoja, jopa parantaa ostovoimaa. Tällä meidän mallillamme tiettyjen verkkoyhtiöiden osalta hintataso jopa laskisi. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, edustaja Vestman, tämä oli erittäin hyvä ja analyyttinenkin puheenvuoro sinällään, mutta ei nyt historiaa tietenkään kannata muistella, ja tässä on turha kaivaa luurankoja taikka tehdä mitään muutakaan hautojen avaamista sikäli, mistä tämä kaikki on aikanaan lähtenyt. Se on yhden myrskyn aikaansaama ajatus, josta sitten lähdettiin niin, että pitää olla kiinteitä verkkoja. Ja silloinen ministeripuolue kokoomus teki näitä ehdotuksia, ja mekin olimme siinä hallituksessa vasemmistoliittona mukana. Ministeri Arhinmäki oli ainoa, joka vastusti tätä Fortumin kauppaa, sitä, että tämmöinen Caruna-keissi mahdollistui.  

Mutta pidän kyllä todella tärkeänä sitä, että me voimme nyt tässä keskustella siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ja kuinka me voimme reagoida tähän nykyisyyteen, ja siinä mielessä kokoomuksen näkemykset ovat oikeansuuntaisia ja niihin pitää tarttua. Ei voi välttämättä sanoa, ollaanko Vapon osalta tekemässä uudet carunat. Onko niin, että taas monopoliverkkoa myydään niin, että sitten me kansalaiset maksamme siitä, että ranskalainen pääomasijoitusyhtiö tulee ja kerää voitot nostamalla lämmityksen hintoja? 

Mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että tähän koko keskusteluun on tärkeätä nostaa se, kuinka me voimme pohtia tätä yhdessä niin, että nyt rakennettaisiin niitä työvälineitä, että tämä yhteisymmärrys, mikä meillä täällä salissa on, voisi toteutua seuraavan hallituksen ohjelmassa, kun se seuraava hallitus tulee, niin että tähän oikeasti puututaan. Tämä on täysin käsittämätöntä, että ne pieneläkeläiset ovat sen ahdingon piirissä, että heillä ei ole mitään mahdollisuuksia edes protestoida siirtohinnoista. Sähkönkulutus voi olla vaikka 10 prosenttia tai 20 prosenttia, niin että vain kylmäksi säästämällä voi päästä pienemmällä sähkölaskulla. Tähän meidän pitää puuttua, ja uskon, että tämä on tämän eduskunnan näkemys siitä, että jotain pitää tehdä, ja nyt se pitää tehdä oikeasti meidän kesken. Eduskunta on se paikka, josta me voimme antaa tälle hallitukselle ja tulevalle hallitukselle ne korvamerkit — no, ei oikeastaan korvamerkkejä, vaan nyt pitää tehdä suorat ladut. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana edustaja Myllykoski sanoi, että ei halua muistella vanhoja tai avata entisiä hautoja, mutta teki sen silti. Elikkä olette kyllä aivan oikeassa siinä, että kyllä vasemmistoliitto aikanaan vastusti näitten verkkojen myyntiä, mutta niinhän te vastustatte aina kategorisesti aivan kaikkea valtion omistuksen myyntiä. Elikkä kyllä joskus osuu aina välillä oikeaankin, kun kaikkea vastustaa, siitä on toki syytä antaa tunnustusta, sillä on todellakin niin, että tällä verkkomonopolilla todellakin rahastetaan ja ihmisiä sillä piiloverotetaan. 

Tunnen nämä edustaja Myllykosken kuvailemat sähkölaskut ja siirtolaskut äärimmäisen hyvin Kainuussa, josta saan valtavasti ihmisiltä yhteydenottoja, joissa he lähettävät omia laskujaan. Nämä sähkönsiirtohinnathan näissä laskuissa ovat aivan räikeässä suhteessa sähkön kulutukseen. Siten on ihan rehellistä tunnustaa, että verkkoyhtiöitten sääntely on tältä osin räikeästi epäonnistunut. 

Minusta on oleellista huomata se, että aika harvalla edustajalla täällä loppuviimein on tarjota jopa puolen miljardin euron lisäystä ihmisten ostovoimaan yksittäisellä lakialoitteella, mutta täällä mainiolta kollegalta, edustaja Vestmanilta, sellainen sattuu löytymään. Ja jos täällä siihen tahtoa olisi, niin tämähän kannattaisi ehdottomasti viedä nopeasti käytäntöön, koska se jos mikä olisi parasta koronaelvytystä tähän hetkeen. 

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti todeta sen — kun edustaja Myllykoski sanoi, että annetaan suuntaviivoja seuraavalle hallitukselle — että ei tätä asiaa kannata nyt enempää tässä vatvoa ja käsien päällä istua. Kyllä tämä siirtohintakysymys pitää tämän eduskunnan ratkaista. Siihen on olemassa valmis ratkaisu. Ne maksut juoksevat joka päivä, ja se tarkoittaa sitä, että paitsi että sähkö siirtyy, siirtyvät myös rahat suomalaisten kuluttajien kukkarosta verkkoyhtiön omistajien taskuihin. Tähän pitää puuttua nyt. On olemassa valmis malli, ja nyt on vain hallituksesta kiinni, onko hallitus valmis joko tuomaan vastaavanlaisen tehokkaan ratkaisun tai tukemaan täällä eduskunnassa kokoomuksen valmista ratkaisua ja kansalaisaloitteen ratkaisua. Sellainenkin vaihtoehto on aivan mahdollinen, ja jopa kannustan siihen nyt hallituspuolueita, että jos hallitus ei kykene lupauksista huolimatta tuomaan tätä tehokasta ratkaisua, niin asia otetaan täällä eduskunnassa lakialoitteen muodossa ja kansalaisaloitteen muodossa käsittelyyn, ja kun täällä kerran tahtotila on, niin ratkaistaan asia siten. 

Arvoisa puhemies! Rakentavaa oppositiopolitiikkaa on nimenomaan se, että tarjotaan vaihtoehtoja, ja paitsi että näin kokoomus toimii tässä sähkönsiirtoa koskevassa kokonaisuudessa — johon kokoomus on esittänyt kokonaisratkaisun hallituksen käytettäväksi — niin olemme myös tarjonneet oman vaihtoehtomme koko talousarvion osalta eli tehneet oman vaihtoehtobudjettimme uskottavalla, rakentavalla tavalla, joka ihan aidosti olisi vaihtoehto niille linjauksille ja painotuksille, joita hallitus on omassa budjetissaan päättänyt tehdä. 

Tässä keskustelussa on moneen kertaan käynyt ilmi — mutta ehkä yhteenvedonomaisesti tähän loppuun todettakoon — että tämä toki on hyvin poikkeuksellinen budjettiesitys ensi vuodelle. Koronakriisi on johtanut poikkeukselliseen julkisen talouden velkaantumiseen, joka on myös poikkeuksellisesti hyvin perusteltavissa tällä kriisitilanteella ja sen edellytyksillä. Samaan aikaan kun on perusteltua jopa velalla elvyttää, jotta Suomi saadaan nostettua täältä koronakriisistä ja sen aiheuttamasta talouskriisistä, pitäisi pystyä katsomaan myös eteenpäin ja tehdä ratkaisuja, joilla varmistetaan, että Suomi on menossa parempaan suuntaan ja että pääsemme kestävällä tavalla täältä ylös. 

Monet meistä tässäkin salissa ovat menneinä viikkoina käsitelleet omissa kotikaupungeissaan ja kotikunnissaan budjettiesityksiä ensi vuodelle, ja tunnemme hyvin ne haasteet, jotka ovat olleet kuntataloudessa jo lähtökohtaisesti. Nyt koronakriisi on niitä pahentanut entisestään, ja hallituksen tekemät päätökset — tällaiset ainoat rakenteelliset päätökset, joita hallitus toistaiseksi on päättänyt viedä eteenpäin — ovat pääosin sellaisia, jotka kurjistavat jo ennestään vaikeaa tilannetta entisestään. Hyvin tiedetään, että etenkin tai esimerkiksi siellä kunnissa talous on ahtaalla jo valmiiksi. 

Sen sijaan, että tehdään tällaisia talouden tilannetta hankaloittavia, työllisyyttä jopa heikentäviä rakenteellisia muutoksia, tarvittaisiin sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla ratkaistaisiin niitä rakenteellisia ongelmia, jotka Suomessa olivat ilmiselviä jo ennen tätä koronakriisin saapumista maahan ylipäätänsäkin. Näiltä osin siis tämä vallitseva koronakriisi on tuntunut olevan hallitukselle myös yksi tekosyy siirtää päätöksentekoa, välttämättömiä Suomen tarvitsemia päätöksiä, eteenpäin — olla siis [Puhemies koputtaa] tekemättä päätöksiä. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan rakentaa akuutin kriisin hoitoon, vaan tarvittaisiin päätöksiä, joilla menemme parempaan suuntaan, ja tähän kokoomuksen vaihtoehto tarjoaa ratkaisuja. 

Arvoisa puhemies! Nyt olen kyllä oikeastaan tosi paljon eri mieltä arvostamani kansanedustajan kanssa: kyllä kriisi pitää hoitaa, ja sen sivussa pitää myös mahdollistaa se, että me etenemme sen suunnitelman mukaan, mikä hallitusohjelmassa on. Jos jätämme hoitamatta sen, mikä meillä on käsissä, niin se tarkoittaa, että kriisi kriisiytyy, ja siinä mielessä ei pidä jättää katsomatta, mikä on se totuus. 

Itse asiassa joudun tässä tavallaan vähän pyytämään anteeksi, että edustaja Heikkisen ensimmäisen puheenvuoron kimmoittamana otin puheenvuoron, mutta nyt jo sitten oikeastaan unohdin ne perusteet, mistä olisin hänen kanssaan ollut eri mieltä, koska sitten edustaja Vestman vei tämän keskustelun sinne, mikä on minulle erittäin tärkeää. 

Mutta lopputulemana, mikä jäi tuossa omassa varsinaisessa puheenvuorossa käyttämättä, oli se, että veikkausvoittovarojen osalta tämä hallitus on tehnyt nyt sen päätöksen, että emme jätä kolmannen sektorin toimijoita puille paljaille, vaan voimme mahdollistaa sen, että meillä sosiaalisektorilla, urheilu- ja liikuntasektorilla voidaan turvata ne toiminnat myös ensi vuodelle. Ja itselleni tärkeänä, totta kai, raviurheilu ja hevosharrastus, se kaikki, se koko sektori, mitä siihen kuuluu, ja vieläpä suomenhevonen: on tärkeää, että se on nyt tullut huomioiduksi niin, että me emme leikkaa sieltä, vaan mahdollistamme toiminnan jatkumisen ensi vuodelle ja sitten mahdollisesti suunnitellaan yhdessä, mitenkä me tästä sitten otamme askelia eteenpäin. Ei siis pudoteta ketään rappusilta alas. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä on tätä aikaa, että kaikki puheenvuorot aloitetaan varmistamalla, kuuluuko, ja nyt kuuluu. 

Puhemies! Koin tarpeelliseksi todeta, että tästä nimenomaisesta asiasta olemme kovasti arvostamani kollega Myllykosken kanssa samaa mieltä. Ilman muuta akuutti kriisi tulee hoitaa. En usko, että siitä kukaan on toista mieltä tässä salissa tai tämän salin ulkopuolellakaan. Ja tästä syystä myös velkaelvytys on perusteltua. Koronakriisin hoito on tällä hetkellä akuutti ja kaikkien meidän mielissä päällimmäisenä. 

Mutta samaan aikaan pitää kyetä katsomaan tulevaisuuteen myös tämän kriisin jälkeen. Ja se on meidän tavoitteemme, että emme jää ainoastaan tämän kriisin varjoon, vaan katsomme, minkälaisilla toimilla varmistamme, että Suomi menee parempaan suuntaan. Rakennamme kriisin jälkeen Suomen parempana uudestaan, kestävällä kasvun uralla. Ja näitä ratkaisuja me peräänkuulutamme, niitä ratkaisuja suomalaiset odottavat. Miten turvataan yrittäjyyden mahdollisuudet Suomessa, miten saadaan uusia työpaikkoja Suomeen, miten mahdollistetaan kestävä kasvu? Nämä ovat niitä ratkaisuja, joita tässä budjettiesityksessä hallitus olisi voinut tuoda käsittelyyn ja viedä eteenpäin, mutta ne on siirretty eteenpäin. Sen sijaan kokoomus on niin tässä vaihtoehtobudjetissa kuin jo vuosi sitten esittelemässään vaihtoehtobudjetissa tuonut lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joilla Suomen kestävyysvajeeseen, Suomen rakenteellisiin haasteisiin löydettäisiin kestäviä ratkaisuja. 

Edustaja Myllykoski nosti esille myös Veikkauksen. Se on varmaan oman keskustelunsa arvoinen aihe, mutta todettakoon, että hallitus on myös yhteisesti linjannut, että se ei tule muuttamaan Veikkauksen monopoliasemaa. Jos oikeasti haluttaisiin sekä turvata näiden edunsaajien toimintaedellytyksiä että torjua niitä pelihaittoja, joita on ongelmapelaajilla, jotka suurimmalta osin rahoittavat sitä työtä, johon edustajakin viittasi, niin meidän tulisi voida puhua myös siitä koko rakenteesta, joka Veikkauksen ympärillä on. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana edustaja Myllykoski käytti samanlaista retoriikkaa kuin mihin törmään usein tiede- ja kulttuuriministeri Saarikon puheissa, elikkä hallituksen riveistä tunnutaan aika usein puhuttavan veikkausvoittovaroista. Tämähän ei aivan pidä sikäli paikkaansa, että totuudenmukaisempaa olisi puhua veikkaushäviörahoista, koska joku ne on aina sinne peliautomaatteihin hävinnyt. Ei niitä kukaan sieltä pelikoneista voita. Pitkässä juoksussa se on aina pelaajan kannalta tappiollista. Algoritmia pelaaja ei voi koskaan voittaa. 

Tästä syystä minä toivoisin, että tässä keskustelussa päästäisiin jo pikkuhiljaa siihen suuntaan, että olisimme ensisijaisesti huolestuneita niistä parista prosentista, jotka pelaavat jopa 50 prosenttia näistä veikkaushäviörahoista. Nämä ihmiset ovat hyvin tyypillisesti vähäosaisia, työttömiä, lomautettuja, kuitenkin ihmisiä: jonkun veli, jonkun lapsi, jonkun sisko, äiti, isä. He kärsivät hyvin syvästä ongelmasta, johon tässä yhteiskunnassa vielä — ja valitettavasti tässä talossakin — suhtaudutaan erikoisen kylmällä tavalla, koska ollaan ensisijaisesti huolissaan edunsaajista tai kauppiaista tai poliitikkojen hallintoneuvostopaikoista. Vain harva täällä tuntuu kiinnittävän huomiota siihen, kuinka moni suomalainen kärsii ehkä pinnalle päin näkymättömästä mutta viheliäisestä taudista eli peliongelmaisuudesta. Toivoisin, että tähän kielenkäyttöön tältä osin kiinnitetään jatkossa tarkempaa huomiota. 

Arvoisa puhemies! On pakko lopuksi todeta, että poistamalla Veikkauksen monopoli, jos se on kokoomuksen tavoite, näitä edustaja Heikkisen esille tuomia ongelmia emme pysty millään tavoin hoitamaan. Rahat virtaavat ulkomaille eikä meillä ole resursseja näiden asioiden hoitamiseen. Jos se on kokoomuksen tie, niin pitäkää se hyvänänne. Meistä ei tässä suhteessa tule kavereita. 

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Myllykoski kysyy, mikä on kokoomuksen tie uhkapelipolitiikassa. Kokoomuksen tie on yksinkertaisesti se, että me olemme ensisijaisesti kiinnostuneita pelihaittojen vähentämisestä, siitä, että peliongelmia saadaan Suomessa vähennettyä nykyisestä ja että yhä harvempi kärsisi niistä vakavista ongelmista ja seurauksista, joita holtiton rahapelaaminen aiheuttaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän täytyy olla valmiita vähentämään Veikkauksen tuloutustavoitetta. Muuten me emme pääse siihen, että ihmiset pelaisivat vähemmän. Meidän on harkittava ja päämäärätietoisesti edettävä siihen suuntaan, että peliautomaatit, nämä korkean riippuvuuden lähteen pelikoneet, saadaan siirrettyä valvottuihin pelisaleihin sieltä tuulikaapeista. Nykyäänhän tavanomainen huoltoasemakin näyttää länsimaalaisen silmiin ihan kasinolta, kun sinne mennään, kun saattaa olla kahdeksan pelikonetta rivissä. Ei sitä muuta se Veikkauksen politiikka, että vähennetään pari konetta sieltä, jos sinne edelleen jää kuusi jäljelle, ei se pelihaittoja vähennä. Elikkä laitetaan pelihaitoista kärsivät ihmiset etusijalle ja vähennetään Veikkauksen roolia tältä osin valtion budjetissa. 

Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin edustaja Heikkinen linjasi — kysymys on siitä, että jos halutaan ratkaista jotakin kokonaisuutta, niin pitäisi olla valmius keskustella myös kaikista keskeisistä osa-alueista, joita siihen kokonaisuuteen liittyy. Nyt on tuntunut olevan hallituksen toimintatapana, että lähdetään tekemään ikään kuin joitakin mittavampia uudistuksia, mutta sitten jo lähtökohtaisesti sovitaan, että tästä keskeisestä palikasta emme tässä uudistuksessa puhukaan ollenkaan. Jos halutaan uudistaa rahapelipolitiikkaa, niin ilman muuta se edellyttäisi valmiutta käydä keskustelua myös Veikkauksen asemasta ja roolista osana sitä kokonaisuutta eikä niin, että etukäteen jo sovitaan, että Veikkauksen asema on betonoitu eikä siihen tulla koskemaan, vaikka pelipolitiikkaa muuten oltaisiin uudistamassa. 

Aivan sama koskee esimerkiksi perhevapaauudistusta, jossa jo lähtökohtaisesti sovittiin, että kotihoidon tukeen ei tehdä mitään merkittäviä muutoksia. Se on ikään kuin palikka osana tätä kokonaisuutta, johon ei tulla uudistuksen yhteydessä koskemaan. Se jo lähtökohtaisesti tekee täysin mahdottomaksi sen, että uudistus olisi vaikuttava ja kunnianhimoinen. 

Arvoisa puhemies! Lupaan, että tämä on tämän pääluokan viimeinen puheenvuoroni.  

Mutta täytyy kyllä ihmetellä, kuinka kokoomuksessa voidaan ajatella, että jos jokainen pelikone Suomessa suljettaisiin, niin peliongelmat poistuisivat. Olen samaa mieltä siitä, että se on kynnys, vaikka jos nyt verrataan huumeiden käyttöön, porttiteoria, ja mahdollistaa sen. Toivoisin toki Veikkaukselta, että he toisivat matalan rahan pelejä eli vaikkapa nyt bingoja, takaisin niihin automaatteihin, jotka jo olisivat maksullisia. Se olisi sosiaalinen tapahtuma, jotta nämä eläkeläiset, joilleka se on ainutkertainen päivän tapahtuma, tapaavat samanlaisia ihmisiä kuin itse ovat, eivät välttämättä peliriippuvaisia, mutta se on heidän ainoa sosiaalinen kontaktinsa. Olisi erityisen tärkeätä, että me mahdollistamme sen eikä poissuljeta sitä sosiaalista kontaktia.  

Olen pelikoneiden osalta aivan samaa mieltä teidän kanssanne, koska minulla on omakohtaisia kokemuksia perhepiiristä, mitä se aiheuttaa. Minä olen sen kokenut, en henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin. En näe sitä järkevänä, että te viette sitä linjaa, että kaikki poistetaan. Netti tarjoaa aivan kaiken mahdollisuuden. Jos Veikkauksen monopoli viedään, niin se tarkoittaa, että meille ei ole mitään. Ja siinä mielessä pyytäisin teiltä tarkkuutta siihen, kuinka tätä asiaa tuotte esille. Ei Veikkauksen monopolin murtaminen teidän mallillanne todellakaan poista peliongelmaa tästä maasta.