Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä tänään on talousarvioesitys, joka on laadittu ja jota myöskin toteutetaan ensi vuonna pitkälti kriisiolosuhteissa. Suomen talous on supistunut voimakkaasti koronapandemian seurauksena, ja valtion menot ovat samalla lisääntyneet. Kuluvana vuonna valtion menot ovat kasvaneet noin 68,7 miljardiin euroon, minkä seurauksena valtiontalouden alijäämä on lisääntynyt noin 19,7 miljardilla eurolla. Ensi vuoden valtion talousarvioesitys on noin 65,2 miljardia euroa, eli jos se tuollaisena toteutuu, se jäisi 3,5 miljardia tämänvuotista pienemmäksi. Esitys on 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 21 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Talousarvioesitys on pohjautunut valtiovarainministeriön ennusteeseen, jonka mukaan Suomen talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna. Lähiaikoina saamme varmemman arvion, ja todennäköisesti tuo miinusmerkkinen luku jää pienemmäksi. Tunnetustihan Suomi on pärjännyt tässä koronapandemian ensi vaiheessa Euroopan unionin talouksista liki parhaiten. Ensi vuoden kasvuprosentiksi arvioidaan 2,6. Työllisyysasteen arvioidaan talousarvioesityksellä laskevan 71,5 prosenttiin ja työttömyysasteen nousevan 8 prosenttiin tänä vuonna. Työllisten määrän ennustetaan supistuvan yhä hieman ensi vuonna, jolloin työllisyysasteen arvioidaan olevan 71 prosenttia.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,5 miljardia euroa ensi vuonna, ja verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosentilla tämän vuoden varsinaisen talousarvion luvuista, joita on jouduttu pienentämään sitten lisätalousarviossa, tätä odotusta. Verotuksen kiristyminen ensi vuonna kohdistuisi pääasiassa valmisteverotukseen, ja tavoitteena on ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa globaalin koronakriisin vuoksi nopeasti. Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin ensi vuonna ja yli 75 prosenttiin vuoteen 24 mennessä. Velkasuhdetta heikentävät myös väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu ja työikäisen väestön väheneminen.
Valtiovarainvaliokunta pitää myönteisenä, että hallitus on toteuttanut aktiivista ja vaikuttavaa finanssipolitiikkaa, ja katsoo hallituksen tavoin, että myös vuonna 21 sitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on estää yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jotka voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa.
Hallitus palaa ilmoituksen mukaan ensi vuonna noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Kehystä on kuitenkin korotettu 500 miljoonalla eurolla, joka on varattu kertaluonteisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Lisäksi välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, 1,7 miljardia euroa, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta. Valiokunta toteaa, että kriisin hoitaminen on edelleen kesken eikä talouden sopeutus ole vielä ajankohtaista.
Matala korkotaso tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Esimerkiksi tämän vuoden ennätyksellisen suuri bruttolainanotto on pystytty toteuttamaan käytännössä nollakorolla. Valiokunta on seurannut velanhoitoa ja valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin toimia ja todennut ne hyvin hoidetuiksi. Lainanotto on kiinteäkorkoista ja pisimmillään 30-vuotisina obligaatioina hajautettu edullisena pitkälle ajanjaksolle.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on laatinut vaiheittaisen tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä kestävyystiekarttaa on kuitenkin vielä tarpeen tarkentaa kevään kehysriihessä. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen, jonka tilaa tulee arvioida huolellisesti uudistuksen toteutuessa. Niin kuin on viitattu myös sote-keskustelujen yhteydessä, tähän jäljelle jäävään kuntatalouteen on satsattava huomiota, että tällaiset massiiviset tukitoimet, joita tänä vuonna on osoitettu, eivät ole mahdollisia pitkällä aikavälillä ja kunnissa tarvitaan sopeuttavia toimia.
Valiokunta palaa julkisen talouden kestävyyden parantamiseen tarkemmin keväällä julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, mutta toteaa tässä vaiheessa, että mitä paremmin hallitus onnistuu pitkän aikavälin kasvua tukevissa rakenteellisissa uudistuksissa, sitä vähemmän on painetta äkillisiin sopeuttamistoimiin. [Ben Zyskowicz: Tuo on totta!] Talouden rakenteita uudistettaessa tulee käyttää tehokkaasti hyväksi myös EKP:n elvyttävän rahapolitiikan sekä EU:n mittavan elvytyspaketin kautta saatava tuki. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös mielenterveyden häiriöiden merkityksen julkiselle taloudelle, sillä mielenterveyden syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Tästä on erityinen lausuma sisällytetty mietintöön.
Arvoisa puhemies! Yksi pääministeri Marinin hallituksen keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Taloutta vahvistavien työllisyystoimien avulla tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. [Ben Zyskowicz: Niitä odotellessa! — Välihuutoja oikealta] Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee edelleen määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia. On erityisen tärkeää, että aktiivisilla toimenpiteillä hillitään pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä elvyttävät toimet ovat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, minkä lisäksi työllisyyden kuntakokeilu ja työvoimapalveluiden uudistaminen antavat hyvän mahdollisuuden torjua työttömyyden pitkittymistä.
Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 35 mennessä. Talousarvioesityksen tavoitetta edistetään yhteensä noin 2,1 miljardin euron määrärahoilla, lähes samantasoisesti kuin kuluvana vuonna. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen, ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen. Erityisen tärkeää on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukeminen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että merkittävien määrärahalisäysten vaikuttavuutta ja tavoitteen saavuttamista seurataan tarkasti. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös liikenteen päästöjä vähentävät rataverkon kunnostus- ja kehittämistarpeet, jotka edellyttävät mittavia lisäpanostuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja siinä pitää käyttää hyväksi EU-rahoitusta täysimääräisesti.
Hallituksen linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n tuoton aleneminen kompensoidaan talousarvioesityksessä täysimääräisesti vuoden 19 tasoisena. Valiokunta on tyytyväinen tähän linjaukseen ja toteaa, että talousarvioesitykseen sisältyy 347 miljoonan euron kompensaatio. Valiokunta pitää tärkeänä, että arpajaislain uudistaminen etenee ja että sitä koskeva esitys annetaan eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa kesäkuuhun 21 mennessä.
Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen talousarvioprosessissa, ja valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtioneuvosto on käynnistämässä erityisesti koronaepidemian vaikutuksia koskevan tutkimuksen, jonka on määrä valmistua keväällä 22.
Arvoisa puhemies! Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on myös lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan pienempiin, alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin, kuten liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.
Päätösehdotuksenaan valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 146 ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 227 sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 21 edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta hyväksyy mietintöön sisältyvät neljä lausumaa ja hylkää talousarvioaloitteet 1—370 ja lisäksi että eduskunta päättää, että vuoden 21 talousarviota sovelletaan 1.1.21 alkaen.
Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta lausumaehdotuksineen.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Tässä vaiheessa haluan informoida, että ryhmäpuheenvuorokierroksen ja ministeri Vanhasen puheenvuoron jälkeen pidämme noin tunnin mittaisen debatin, joka on mahdollista jakaa myös kahteen osaan, jotta tänne pääsevät osallistumaan muutkin kuin nyt salissa olevat.