Senast publicerat 05-06-2021 13:16

Punkt i protokollet PR 17/2018 rd Plenum Tisdag 6.3.2018 kl. 14.02—16.37

17. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen om ersättning som betalas av statens medel till producenter av skyddshemstjänster

Regeringens propositionRP 166/2017 rd
Utskottets betänkandeShUB 2/2018 rd
Andra behandlingen
Andre vice talman Tuula Haatainen
:

Ärende 17 på dagordningen presenteras för andra behandling. Innehållet har godkänts i första behandlingen och lagförslaget kan nu antas eller förkastas. 

Debatt
16.31 
Kari Kulmala sin :

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annettua lakia. Korvaukseen, joka maksetaan valtion varoista turvakotipalvelun tuottajalle, sovellettaisiin jatkossa valtionavustuslakia. Erityisistä korvauksen jakoperusteista luovuttaisiin. Pidän esitystä erittäin hyvänä, ja näyttäisi siltä, että tämä kelpaa myös oppositiolle, koska opposition edustajia on tässä salissa niin vähän. 

Tällä hallituskaudella turvakotipalveluihin on osoitettu lisärahoitusta siten, että turvakotipaikkoja on pystytty merkittävästi lisäämään. Valtion talousarviossa määrärahaa on vuodesta 2015 nostettu 11,55 miljoonasta eurosta asteittain siten, että ensi vuonna määräraha nousee 19,55 miljoonaan euroon. Tämä on oikea suunta, koska myös turvakotitoiminnan järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle tuo rahoitukseen vakautta ja mahdollistaa turvakotiverkoston laajentamisen ja toiminnan suunnitelmallisen kehittämisen. 

Turvakoteja ei ole vielä riittävästi eikä kattavasti koko maassa. Turvakotipaikkojen lukumäärää tärkeämpää on kuitenkin, että turvakotipaikkoja olisi määrä, joka vastaa niiden todellista tarvetta. Kuten valiokuntakin totesi, turvakotitoiminnan kehittämisen ohella on pyrittävä ehkäisemään ennakolta lähisuhdeväkivaltaa ja puuttumaan siihen mahdollisimman varhain. Turvakotipalvelu kattaa vain akuutin kriisin avun, ja lopullinen apu tulee suunnitella ja toteuttaa muualla muun muassa yhteistyössä sosiaalipuolen sekä poliisin kanssa. 

Vuonna 2014 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista noin 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Kaikki väkivalta ei silti tule viranomaisten tietoon. Täytyy muistaa, että myös henkinen väkivalta on väkivaltaa, jota ei pidä sallia. Väkivaltaa kohdistuu myös miehiin, eli elämme tältä osin tasa-arvoisessa maassa. 

Paljon on vielä tehtävää. Viranomaisten yhteistyö, väliintulo ja lähestymiskielto auttavat useissa tapauksissa, mutta läheskään kaikissa tapauksissa se ei auta. Pitäisi löytyä se todellinen, niin sanottu punainen lanka, mihin tarttua. Asianomistajien kannalta tosiasiallista turvaa toisi käytännössä vain se, että lähestymiskiellon rikkomiseen pystyttäisiin puuttumaan välittömästi ja ajantasaisesti. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista ainakaan poliisin puolelta, koska resurssit ovat edelleen siihen riittämättömät. Poliisin palvelut ovat jo nyt siirtyneet varsin etäälle pienemmiltä paikkakunnilta, jolloin avun saaminen paikalle on lähestymiskiellosta huolimatta hidasta. 

Kodissa tapahtuvaan väkivaltaan kutsutaan monesti paikalle poliisi. Senhetkinen tilanne rauhoittuu, kun toinen osapuoli viedään poliisin toimesta muualle tai osa perheestä lähtee turvakotiin. Todelliset ongelmat eivät kuitenkaan lopu samalla. Ongelmat jatkuvat, kun toinen osapuoli palaa turvakodista tai putkasta kotiin. Mielestäni tämä on se hetki, johon tulisi eri viranomaisten panostaa yhteisesti ja parantaa käytäntöjä. Jokainen perhe tulee ottaa huomioon yksilöllisesti eikä massana. Heille tulee tehdä yhteisesti hyväksytty suunnitelma, miten jatketaan tilanteen jälkeen. 

Arvoisa rouva puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin hyvänä turvallisuuden kannalta ja turvallisuuden parantamiseksi. Silloin, kun ei ole mahdollisuutta olla omassa kodissa, tulee kattavan turvakotijärjestelmän luoda turvalliset olosuhteet meille kaikille. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen godkände lagförslaget i proposition RP 166/2017 rd utifrån beslutet i första behandlingen. Andra behandlingen av lagförslaget avslutades. Ärendet slutbehandlat.