Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön kieltämisestä on tänään käsittelyssä. Oikeastaan alkuun haluaisin sanoa ihan yleisesti näistä kansalaisaloitteista: Nämä puheenvuorot yleensä alkavat sillä, että me kiitämme aktiivisia kansalaisia kansalaisaloitteiden tekemisestä ja niin poispäin, mutta tänään haluan nostaa esille edustaja Myllykosken kanssa esillä pitämäni huolen siitä, että nämä kansalaisaloitteet nollaantuvat vaalikausittain. Erityisesti tällä kaudella, kun meillä on ollut päällä korona, meillä on ollut paljon poikkeuksellista työtä täällä eduskunnassa ja meidän työskentelyämme on myös jouduttu tämän tautitilanteen takia rajoittamaan, myös näiden kansalaisaloitteiden käsittely on ruuhkautunut. Ja me olemme edustaja Myllykosken kanssa valmistelleet myös lakialoitetta siitä, että tulevaisuudessa voitaisiin muuttaa tätä lainsäädäntöä niin, että kansalaisaloitteet eivät vanhenisi tässä taitekohdassa. Ymmärrän sen, että hallituksen esitykset vanhenevat, sillä hallitukset vaihtuvat vaaleissa, mutta onneksi kansaa ei vaaleissa vaihdeta vaan kansa on sama myös vaalien jälkeen. Toivon, että tätä voitaisiin vakavasti pohtia tämän aloitteen kautta, johon voisivat yhtyä eduskunnasta vaikkapa kaikki halukkaat, toivottavasti enemmistö, mutta myös hallituksen toimesta. 

No sitten tähän ilotulitealoitteeseen. Tämä on aihe, josta itsellenikin tulee aika paljon palautetta. Olen hevosharrastaja, ja tietysti hevostallit ovat yksi kohde, missä ilotulitteet aiheuttavat huomattavan paljon huolta ja harmia. Toinen ovat tietysti koirat, jotka myös reagoivat rajusti ilotulitteisiin. Uskoisin, että niistä tämä kansalaisaloite on myös liikkeelle lähtenyt eli huolesta meidän eläimiämme kohtaan ja siitä, miten niihin voitaisiin vastata. 

No, ratkaisuksi on esitetty täyskieltoa. Olisiko se järkevä ratkaisu? Itse suhtaudun vähän niin, että ei olisi, sillä nämä kaupunkien järjestämät yhteiset ilotulitukset, jotka tämänkin jälkeen olisivat mahdollisia, toki tulisivat palvelemaan kaupungeissa asuvia, mutta meillä on laaja maaseutu ja itse soisin, että myös siellä lapsilla ja lapsiperheillä, ja miksei aikuisillakin, olisi tällainen mahdollisuus nauttia ilotulituksesta. Voisiko aikaa rajata, nostan sen keskusteluun. Tarvitaanko näinkään pitkää ilotuliteaikaa kuin tällä hetkellä on, vai voisiko sen tehdä selkeämmin sinne lähemmäksi... — Tulen, puhemies, jatkamaan hetkeksi sieltä. [Ben Zyskowicz: Ei se ole välttämätöntä! — Jussi Halla-aho: Asia tuli jo selväksi! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 

Arvoisa herra puhemies! Niin, yhtenä vaihtoehtona voisi ajatella sitä, että rajaisimme enempi tätä aikaa, jolloin ilotulitetaan, mutta en haluaisi tehdä sellaista mallia, että maaseudulla asuville, missä ei ole näitä yhteisiä isompia ilotulituksia, ei tätä mahdollisuutta olisi lainkaan. Mutta ymmärrän myös sen, että ehkä olisi hyvä tarkastella tarkemmin näitä alueita, missä se ilotulitus tapahtuu, ja sitä, millä tavalla sitä tehdään. Ja toki tässä soisi, että meillä olisi ilotulittajina enempi vastuuta läheisiämme kohtaan mutta myös eläinystäviämme kohtaan, ja voisimme ajatella niin, että jos lähipiirissä on esimerkiksi hevostalli tai muita kotieläimiä, niin silloin tätä voitaisiin enempi rajoittaa. 

No sitten varmasti yksi, mikä nousee esille, on se, tarvitaanko välttämättä niin äänekkäitä ilotulitteita. Se olisi myös monessa tilanteessa ratkaisu, että se pauke ei olisi niin kova, vaikka sitä iloa ilotulitteen kautta muuten voitaisiin hakea. Olisin valmis itse pohtimaan myös tätä äänikysymystä. Ja aika ajoin meillä nousee esille, vaikka nyt energiakriisistä puhutaankin, myös se, että tätä juhlintaa voidaan tehdä myös erilaisilla valoilla. Meillä on olemassa hienoja esimerkkejä siitä, miten valoilla voidaan saada aikaan samanlaista iloa vuodenvaihteeseen kuin ilotulitteilla on tehty. 

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä valiokunta on tehnyt hyvää työtä, ja lopputulemana on se, että asia on syytä jatkotyöstää niin, että löydettäisiin keinoja, millä tämä tasapaino säilyisi niin hevosten, koirien ja muiden kotieläinten kuin myös ihmisten suhteen, ja uskon, että esimerkiksi näillä esille nostamillani muutoksilla ja toimenpiteillä sellainen olisi löydettävissä. 

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis kansalaisaloite pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi ja talousvaliokunnan mietintö asiasta. Pidän tärkeänä tätä kansalaisaloitetta ja hyvänä myös mietinnön tekstiä. Täällä muun muassa sanotaan, että valiokunta pitää käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta erittäin merkittävänä keskustelunavauksena ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. Pidän myös hyvänä, että valiokunta esittää lausumaehdotuksen, jossa todetaan, että eduskunta edellyttäisi, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Myös itse olen koiraihminen, ja olen seurannut läheltä myös monen muun ystäväni eläinten käyttäytymistä ilotuliteaikaan, ja kyllähän siellä aika kovia tilanteita välillä on. Ihmiset menevät jopa hotelleihin siksi aikaa, että voivat pitää eläimet pois siitä ilotulitusräiskeestä. Eli on tärkeää, että mietimme ja pohdimme sitä, millä tavalla yhteiskunta voi olla rauhallinen myös ilotulitteiden aikaan. Eivätkä ainoastaan eläimet vaan myös ikääntyneet — työskennellessäni pitkään ikääntyneiden parissa, erityisesti yöhoitajana, muistan uutenavuotena ne hetket, kun muistisairaat ihmiset eivät tienneet, onko kysymyksessä sota vai mikä tilanne, erityisesti 90-luvulla, jolloin ilotulitteiden määrä oli mielestäni vielä suurempi ja ehkä myös kellonajat, milloin räjäyteltiin, olivat vielä laajempia. 

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille tapaturmien ennaltaehkäisyn. Meillähän silmävammat, ja toki myös muut vammautumiset, ovat vuosittaisia näiden räjähteiden kanssa. Vuosina 2019—20 oli viisi tapausta, mutta sitä ennen tapauksia on ollut enemmän. Siellä muun muassa 2009—2010 oli 47 silmävammaa. Tänä vuonna, 2022, Suomen Silmälääkäriyhdistys kertoi, että tapauksia oli enemmän kuin aikaisempina vuosina eli 22 tapausta, joista sairaalassa hoidettiin 20. Vaikeimmat vammat vaativat leikkauksia, ja seurauksina oli muun muassa näköhaittoja. Toki ilotuliteräjähteet aiheuttavat myös muita vammoja kasvoihin: kasvoluumurtumia, silmän puhkeamisia, tärykalvon repeytymiä ja molemminpuolisia kuulovammoja. Eli kyllä kyseessä on todella vakavia vahinkoja, kelle ne osuvat kohdalle. Mutta toki tärkeää on ihmisten itsensä huolellisuus suojalasien käyttämisessä, koska esimerkiksi täällä Silmälääkäriyhdistys kertoi, että vain yhdellä henkilöllä tänä vuonna loukkaantuneista oli käytössä suojalasit, eli korostaisin sen tärkeyttä ilotuliteräjähteiden myyjille, että aina muistutettaisiin suojalasien käytöstä.  

Toinen asia, minkä haluan nostaa esille, ovat tulipalot ja hälytykset ja erilaiset syttymissyyt, sillä ilotulitteiden arvioidaan aiheuttavan hyvin monia tulipaloja. Tilastojen mukaan 2019—20 oli 92 tulipaloa, vuosina 2018—19 oli 60, ja siitä kun mennään esimerkiksi vuoteen 2008, niin oli peräti 236 tulipaloa. Eli tarkkana pitää olla meidän kansalaisten myös sen seurannassa, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi puutaloalueilla siihen, mikäli räjähteitä ammutaan hyvinkin lähellä asutusta, että ei synny mitään tulipaloja, esimerkiksi vinttipaloja.  

Siinä mielessä tärkeä aihe, ja toivon todellakin, että eri vaihtoehtoja turvallisuuden parantamiseksi ja kehittämiseksi viedään eteenpäin. Se on meidän kaikkien etu, ja myös puhutaan kustannuksista, eli jokainen vamma, mitä tapahtuu, jokainen leikkaus, mitä tarvitaan, on kustannuserä. Siinä puhutaan toki rahasta, mutta myös inhimillisestä kärsimyksestä. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. 

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite ilotulitusten kieltämisestä: Ensin kiitän tietysti näitä kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Aina kun tulee kansalaisaloite tänne meille eduskuntaan, niin se tarkoittaa, että siitä asiasta, josta se on tehty, kansalaiset ovat huolissaan ja siellä on todennäköisesti epäkohta asiassa. Niin tässäkin. 

Tämä on tullut monasti esille varmaan henkilökohtaisestikin monien edustajien sähköposteissa ja yhteydenotoissa. Ja niinhän se on: toisten ilo on toisten kärsimys.  

Ilotulitteista kärsivät tietysti hyvin paljon eläimet: villieläimet, lemmikkieläimet, tuotantoeläimet. Nykyään on ihmisillä noin 750 000 koiraa. Jos ei itsellä ole, niin jokainen varmaan tuntee henkilöitä, jotka joutuvat valmistautumaan varsinkin uudenvuoden aattoa varten, että mihin laittavat koiransa, kun alkaa tämä tulitus. 

En kieltäisi kuitenkaan ilotulitusten pitämistä kokonaan, koska monet tietysti iloitsevat uudestavuodesta ja jopa venetsialaisista, mutta keskittäisin ne maaseuduilla kuntien yleisiin pitopaikkoihin, ja myös kaupungeissa, koska haavereita sattuu myös niille henkilöille, jotka ilotulitteita haluavat räjäytellä. Valitettavasti myös alaikäisille tämä on sellainen tilanne, että heillekin tapahtuu näitä haavereita: silmävammoja, käsivammoja. Se ei ole mikään pieni juttu; voi olla, että loppuelämän joutuu kärsimään. Suojalasit tulivat pakollisiksi 2009, mutta niitä ei valitettavasti kovin usein edes käytetä. Se on ongelma. 

Rajaisin tosiaan tätä käyttöä. Syynä on se, että liian paljon tulee ongelmia, varsinkin eläinten suhteen. Itselläni on pari koiraa, ja muistan, kuinka esimerkiksi pari vuotta sitten olin yöllä kahdelta koirien kanssa ulkona ja vieressä pamahti niin, että toinen koira lähti täysillä, remmi irtosi kädestä ja lähti menemään, ja kesti vähän aikaa ennen kuin koira tuli kotiin. Ja mitä se sitten tuottaakaan muille, kuten tuotantoeläimille. Hevostilakin on siinä lähellä, ja siellä on aina valmisteluja ennen uuttavuotta.  

Eli tarvitsemmeko yleisesti näitä ilotulituksia? Kun vertaa niiden haittoihin, niin rajata pitää. Tämä aikajana — kuudesta onko se nyt yhteen vai mihin se on — milloin saa, ei pidä. Ilotulitteita räjäytellään jo keskellä päivää ja myös seuraavana päivänä, eli se ei pidä, se aikaraja. Ja koska nämä säännöt eivät pidä, niin olisin sitä mieltä, että rajoitteita pitää asettaa mutta ei ihan täyskieltoa. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Käyn joka uudenvuoden alla mielenkiintoisen keskustelun Facebookissa, pääsääntöisesti erään entisen poliisikollegani kanssa — terveisiä vaan Oksaselle — näistä ilotulitteista, ja päädymme aina siihen samaan lopputulemaan, että hän haluaa pitää hauskaa ja ilotulittaa ja itse olen tämä niuho, joka on varsinainen ilonpilaaja. No, vitsit sikseen tässä asiassa, mutta olen työskennellyt pelastustoimen ensihoidossa lähestulkoon 20 vuotta, ja siellä kyllä valitettavasti joka uusivuosi vammautuu ihmisiä. Siellä on sekä palovammoja että silmävammoja, ja muitakin vammoja tulee, ja se on tietysti, erityisesti kun puhutaan lapsista ja nuorista, inhimillinen kärsimys. Jos tulee vaikkapa lopunikäinen silmävamma, niin se on kohtuutonta siitä ilonpidosta, jota näillä ilotulitteilla haetaan. 

Sitten toinen kysymys ovat nämä karvaiset ystävämme ja perheenjäsenemme, jotka valitettavasti perin usein näissä tilanteissa kärsivät. Meillä on niitä eläimiä, jotka pelkäävät, ja heille on varsin luontaistakin pelätä tämmöistä pauketta. Itse asiassa edustaja Juvonen nosti esiin hyvän pointin, nyt varsinkin tässä hetkessä, kun hän kuvasi sitä, kuinka muistisairaat eivät tiedä, onko kysymys sodasta vai ilotulittamisesta, ja se on syytä ottaa huomioon.  

Itse olisin valmis täyskieltoon, mutta ymmärrän sen, että se on myöskin kohtuuton vaatimus. Toivoisin itse, että tässä päästäisiin siihen, että julkisyhteisöt tai yhteisöt muuten voisivat ilotulituksen järjestää, jolloin ne olisivat kaikkien siviilien käsistä pois, ja tällöin me välttyisimme sekä vammoilta että siltä pitkäaikaiselta ja vääränlaiselta paukutukselta, josta tulee sekä terveydellisiä ongelmia, eläinten ongelmia että myös esimerkiksi palovahinkoja. Kun tässä nyt edustaja Heinonen kuvasi, että pitäisi maaseudulla olla mahdollisuus ilotulittaa, niin siellä on kuitenkin kuntakeskukset, joihin voidaan kokoontua näitä katsomaan, eli uskoisin, että tähän olisi mahdollisuus löytää järkevä lopputulema, kunhan vain sille riittävä poliittinen tuki saadaan.  

Tämä kansalaisaloite kulki nimellä ”Rajat räiskeelle”, ja se tietysti sopii erinomaisesti perussuomalaisten pirtaan, jotka ovat monessa muussakin asiassa todenneet, että tarvitsemme jotain rajaa. [Ben Zyskowicz: Te räiskitte sanoilla!] 

Arvoisa puhemies! Ensin lämmin kannatus sille, etteivät kansalaisaloitteet raukenisi vaalikauden vaihtuessa. Tätä toki on jo aiemmin selvitetty — edustaja Heinonen sen varmasti tietää — mutta keino olisi hyvä löytyä. 

On valitettavaa, että talousvaliokunta joutuu hylkäämään Rajat räiskeelle ‑kansalaisaloitteen, mutta — jottei pettymys olisi liian suuri — tämä on useimmiten se prosessi kansalaisaloitteiden kanssa, sillä lainvalmisteluun vaaditaan riittävät, kattavat selvitykset ja valmistelu. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotettiin myös kahta asetusmuutosta, ja tätä asetuksenantovaltaa meillä ei myöskään ole. Valiokunta on kuitenkin ottanut tärkeän aloitteen vakavasti ja asettaa jatkovalmistelulle vaatimukset, vaikkei yksi yhteen siihen yhdykään. 

Valiokunta pitää käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta erittäin merkittävänä keskustelunavauksena ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. Keskustelua on toki eläinten omistajien kesken ja luontojärjestöjen taholta käyty aiemminkin, mutta on hyvä, että eduskuntakin tämän nyt noteeraa. Valiokunta kannattaa tavoitetta vähentää ilotulituksista aiheutuvia haittoja ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua. Se, että tästä tehdään lausuma, tarkoittaa sitä, että eduskunta myös seuraa asian etenemistä. Toivottavasti toimia, tiukkojakin toimia, ilotulitusten haittojen rajoittamiseksi tehdään jo ennen vuodenvaihdetta, vaikka tämä lainsäädännön valmistelu viekin pidempään aikaa. 

Arvoisa puhemies! Lainsäädännössä ja lupakäytännössä on puutteita, esimerkiksi siinä, että yksityisille tahoille myönnetään lupia järjestää ison mittakaavan ilotulituksia herkillä luontoalueilla. Ilotulituksia on saatu järjestää jopa keskellä lintujen pesimäkautta tai tärkeillä vesilintujen talvehtimispaikoilla. Ilotulitus voidaan järjestää myös ilman kunnollista varoitusta paikkakuntalaisille. Vähimmäisvaatimus voisi olla, että paikkakuntalaisille ilmoitetaan vähintään viikkoa aikaisemmin tarkasti aika, paikka ja melutaso, jolloin ainakin koiranomistajat pystyvät aluetta välttämään. 

Ilotulitusten haittoja on ryhdyttävä hillitsemään välittömästi. Tällaisia keinoja on lukuisia, esimerkiksi desibeleiltään kovimpien paukkujen kieltäminen sekä myynti- ja paukutteluaikojen rajoitukset. Ja kuten aiemmista puheenvuoroista tuli jo esiin, tarvitaan myös tarkempaa valvontaa. Paukuttelulle tulisi varata tietyt alueet, joilla niistä on vähiten haittaa — eli kauas asuintaloista, koirapuistoista, vanhainkodeista ja herkiltä luontoalueilta, lintujen yöpymispaikoilta ja vesilintujen suosimilta talvehtimispaikoilta. 

Yksityishenkilöihin kohdistuvien rajoitusten lisäksi tarvitsemme rajoituksia myös ammattilaisten suorittamiin ilotulituksiin. Julkiset ilotulitusnäytökset ehkäisevät yksityishenkilöiden arvaamattoman räiskyttelyn aiheuttamia haittoja. Toisaalta julkisissa tai ammattilaisten suorittamissa näytöksissä melutaso on kaikkein korkein ja pamaukset kuuluvat pahimmillaan kymmenien kilometrien päähän. Julkisten ilotulitusten järjestämiseen tulisi myöntää lupia lähinnä virallisille tahoille, ei yrityksille, vain erityisiin juhlatilaisuuksiin ja tietyin ehdoin. Ehtoihin tulee kuulua riittävä ennakkotiedotus ajasta ja paikasta sekä paikan, ajankohdan ja ilotulitteiden valinta siten, että haitat ihmisille, eläimille ja ympäristölle minimoidaan. 

Ilotulituksille on jo olemassa vaihtoehtoja. Esimerkiksi meillä Espoossa järjestetään tällainen kaupungin taholta organisoitu laseresitys, joka aiheuttaa paljon vähemmän haittaa ja kerää ihan yhtä lailla ihmisiä juhlimaan ja iloitsemaan vuodenvaihteesta. 

Arvoisa puhemies! Edustajat Heinonen sekä Myllykoski toivat esiin ihan oikean huolen siitä, että on sanomatta selvää, että on huono tilanne, että nämä kansalaisaloitteet vanhenevat aina vaalikauden loputtua.  

Toinen ongelma on se tapa, jolla näitä aloitteita käsitellään. Tässä on aikoinaan tietysti ollut hyvä ajatus, että saadaan tällainen niin sanottu laki, mitä puolletaan, mutta usein tekijät näissä aloitteissa ovat maallikkoja, ja usein käy se tilanne, että siellä on vähän sellaisia muotovirheitä, elikkä niitä ei voisi oikein sellaisenaan hyväksyä. Tiedetään tavallansa kyllä, mitä aloitteiden tekijät ja allekirjoittajat ovat hakeneet sillä asialla, mutta tietysti meillä on sitten rajallinen resurssi tulkita niitä asioita. Näkisinkin, että koko kansalaisaloitehomma pitäisi jollain tavalla muodostaa uudemmalla tavalla niin, että se olisi enemmänkin sellaisena keskusteluvaatimuksena, elikkä sitä asiaa käsiteltäisiin, eikä se niinkään olisi niin tarkkarajainen.  

Edustaja Elomaa otti esiin, etteivät aikarajat pidä, ja se on kyllä totta. Tietysti, jos rehellisiä ollaan, ei se kuitenkaan ihan järkyttävän paljon heitä. Kyllä tiedän itsekin, että pommit paukkuvat ennen kuin saisi paukkua ja vielä sen jälkeenkin, mutta se ei ole isoissa määrissä. Yksi, mikä tietysti on hyvä, on, että ainakin oman tuntumani mukaan ilotulitteitten käyttö on vähentynyt. Onnettomuuksia totta kai tulee, mutta tietysti täytyy rehellisenä sanoa, että aika paljon urheilussakin tulee onnettomuuksia, eikä sitäkään kielletä. Mutta kyllä minäkin näen, että tämä on vähän sellainen turha riesa, elikkä kyllä tätä olisi hyvä rajoittaa jollain muotoa ja ehkä aikoja lyhentää ja vastaavaa. Tämä on hyvä, että keskustellaan täällä. 

Tässä on aika paljon puhuttu siitä, että yksityisiltä kiellettäisiin nämä, mutta voisin ottaa tähän samaan keskusteluun, että olisiko sittenkin niin, että julkisia ilotulituksia ei enää järjestettäisikään ja saataisiin pikkuhiljaa ihmiset tavallansa tästä tavasta pois. Elikkä tarkoittaa sitä, että se paukuttelu ei olisi enää niin hienoa tai vastaavaa, ja siinä kohtaa, kun ihmiset itse ovat sitä mieltä, että ei tässä nyt ole sellaista iloa, mitä haetaan, se vähenisi automaattisesti. 

Eli hyvä, että keskustellaan tästä, koska aihe on kuitenkin sellainen, mistä kannattaa keskustella, ja joitain tarpeita on. Itse en käytä ilotulitteisiin rahaa, mutta en ole missään nimessä sitä mieltä, että olisi turhaakaan sen paremmin näitten ilotulitteitten käyttäminen. Mutta jos se vähenee luonnollisilla tavoilla, niin ei siitä haittaa olisi, koska ei tästä käytännössä katsoen kauheita hyötyjäkään kuitenkaan voi nähdä. — Kiitos.