Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Oli mielenkiintoista seurata tuota edellistä keskustelua. Olen itse aikanaan 12 vuotta tehnyt ihan käytännössä tuota kotouttamistyötä, ja olisi ehkä muutama sana siihenkin keskusteluun ollut, [Piritta Rantasen välihuuto] mutta en suotta halunnut pitkittää kohta alkavaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokousta vaan sen sijaan odotin tätä kohtaa, kun pääsen esittelemään lakivaliokunnan mietinnön, joka, tämäkään, ei ollut yksimielinen.
Tässä esityksessä on kyse ehdonalaista vapauttamista koskevan sääntelyn ankaroittamisesta. Nykyisin voimassa olevassa sääntelyssä lähtökohtana on, että vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa. Vanki, joka rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään kuitenkin ehdonalaiseen vapauteen, kun tästä rangaistuksesta on suoritettu puolet. Alle 21-vuotiaana rikoksensa tehnyt vanki puolestaan päästetään lähtökohtaisesti ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan puolet tai yhden kolmasosan, jos hän ei ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa.
Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä lainsäädäntöä ankaroitetaan sillä viisiin, että ainoastaan ensimmäistä kertaa vankeusrangaistusta suorittava vanki voi vapautua suoritettuaan lyhyemmän määräosan rangaistuksestaan eikä tuomitun niin sanottu ensikertalaisuus siten enää palaudu tietyn rikoksettoman ajan jälkeen. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että rikoksettoman ajan merkitys ensimmäisen rangaistuksen suorittamisen jälkeen poistuu.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että lakiin henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa lisätään uusi pykälä, joka mahdollistaa sen, että ehdonalaisen vapauttamisen ajankohdan määrittämisessä välttämättömät tiedot ovat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehillä nykyistä pidemmän ajan saatavilla tämän rangaistusajan mittaamiseksi.
Esitys perustuu tietenkin hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan ehdonalaista vapauttamista koskevia säännöksiä muutetaan sillä tavoin, että henkilö voi olla ensikertalainen vain yhden kerran. Ehdotettua ratkaisua perustellaan esityksessä muun muassa järjestelmän selkeyden, ymmärrettävyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, ja nyt kun sanon ”oikeudenmukaisuus”, niin tässä lähinnä ajatellaan ehkä rikoksen uhrien ja omaisten oikeudenmukaisuuden kokemusta, sillä rikosoikeudellisen järjestelmän lähtökohtana on rangaistusten asteittainen ankaroittaminen.
Ehdonalaisessa vapautumisessa on kyse vankilassa suoritettavan rangaistuksen tosiasiallisen pituuden määräytymisestä, ja rikosten uusimisen tulee esityksen mukaan vaikuttaa nykyistä johdonmukaisemmin myös vankilassa suoritettavaan aikaan.
Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössään lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja myös muutosehdotuksin. Valiokunnan ehdottamat muutokset koskevat kakkoslakiehdotusta eli tätä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, ja ne liittyvät vankia koskevien tietojen saamisessa hyödynnettävän hakemiston käyttötarkoituksen täsmällisempään määrittelyyn sekä sääntelyyn, jolla sitten mahdollistetaan se, että hakemistossa olevat tiedot ovat myös tuomioistuimen käytettävissä sen harkitessa vangitsemisen tai vangittuna pitämisen edellytyksiä.
Tämä mietintö, kuten totesin, sisältää vastalauseen, ja siitä kuulemme kenties seuraavaksi. — Kiitokset.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Gebhard.