Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan tähän kärkeen heti sanoa, että se, mitä nyt sanon, on vain ja ainoastaan omia ajatuksiani ja kannan näistä itse täyden vastuun. Tämä ei kuulu mitenkään hallitukselle tai arvostamilleni ministereille. [Vasemmalta: Hyvä aloitus!] — Kiitos.
Käsittelyssä on siis sairaalaverkkoesitys. Kaikki sairaalat ovat tärkeitä, mutta haluan puhua tässä Salon sairaalasta, koska olen salolainen. Olen ollut ennenkin todella kovissa paikoissa henkisesti ja voin ihan rehellisesti myöntää, että tämä on ehdottomasti kovin paikka elämässäni tällä hetkellä. Tahdon muistuttaa, että täällä eduskunnassa tämä on neljän vuoden määräaikaisuus, mutta olen syntynyt Salossa, olen koko ikäni asunut Salossa, lapseni ovat Salosta, vanhempani ovat Salosta ja koko perheeni asuu Salossa. Yritykseni sijaitsee Somerolla, joten Somero ja Salo ovat minulle erittäin tärkeitä tällä hetkellä.
Olen todellakin saanut kansanedustajan mandaatin Salon sairaalan käyttäjiltä. En siis yksinkertaisesti pysty kääntämään heille selkääni. Tuhannet äänestäjäni, heistä liki 90 prosenttia, ovat Salosta ja Somerolta. Aina puhutaan ja huudellaan, että täällä tehdään siltarumpupolitiikkaa, mutta minä nyt teen sitä, ja sitä sen pitää ollakin. Kun ajan täältä Helsingistä kotiin Saloon, siellä ovat perheeni, ystäväni ja salolaiset, enkä voisi tehdä päätöksiä, jotka olisivat heitä vastaan.
Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda tässä hieman tosiasioita esille, jos kaikki eivät niitä vielä tiedä: Salon sairaala on keskeinen osa koko palvelutuotantoa Varsinais-Suomessa. Jos mietitään Salon kokoa, se on pinta-alaltaan kymmenkertainen verrattuna esimerkiksi Turkuun tai Helsinkiin. Salon sairaalan yöpäivystys palvelee noin 70 000 asukkaan seutukuntaa. Lisäksi matka Turkuun yöpäivystykseen on pisimmillään yli sata kilometriä. Eli laitammeko yöaikaan lääkäriä tarvitsevat todella matkustamaan yli sata kilometriä, että he pääsevät hoitoon? [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä kysymys!] Salossa on tehty 60 miljoonan euron investointi uuteen sairaalarakennukseen, joka on valmistumassa parin vuoden päästä. Jos tämän investoinnin ei haluta menevän hukkaan, täytyy tiloja joka tapauksessa käyttää esimerkiksi vuodeosastoina, eli säästöä ei ainakaan tilakustannuksista ole tulossa.
Haluan tässä nyt ääneen kysyä: mistä ihmeestä ne säästöt muka tulevat? Jos Salon sairaalan yöpäivystys lakkautetaan, henkilöstöä ei tulla vähentämään, mutta on selkeä vaara, että osa vaihtaa aivan varmasti työpaikkaa, ja se taas johtaa henkilöstöpulaan. Jokainen tiedostaa julkisen talouden vaikean tilanteen, säästöjä pitää hakea ja sopeutusta tehdä, mutta miksi tehdään päätöksiä, joilla todellisuudessa ei synny säästöjä? Salon sairaalankin osalta sairaankuljetuksen lisäkustannukset vain kasvaisivat. Samalla hyvinvointialueen rahoitus vähenisi noin 2,8 miljoonaa euroa, eli palvelutasoa heikennetään ja siinä samalla rahoitusta lähtee.
Salossa vuokralääkäreihin ei mene rahaa. Jos päivystyksen poistumisen myötä joudutaan lisäämään ilta- ja kiirevastaanottoja, se ei laske kustannuksia, vaan päinvastoin. Kustannukset tulevat lisääntymään, ja vuokratyövoimaa joudutaan ottamaan käyttöön. Se jos mikä on kallista, ja laskun maksavat veronmaksajat.
Turun yöpäivystys on jo nyt ruuhkautunut ja toimii valtavan paineen alaisena. Tiedämme kaikki jo lopputuloksen: jos Salon yöpäivystys lopetetaan ja asukkaat joutuvat asioimaan Turussa, mihin kaikki potilaat edes mahtuisivat?
Arvoisa rouva puhemies! Kun mietitään nykyistä lainsäädäntöä, se edellyttää riittävää palvelutuotantoa vastaamaan väestön tarpeisiin. Nyt täällä eduskunnassa heikennetään hyvinvointialueiden mahdollisuutta itse määritellä, missä ja miten palveluja tuotetaan. Miksi näitä asioita ei voida päättää hyvinvointialueilla? Sitä vartenhan ne ovat olemassa, siksi tämä koko himmeli luotiin, että hyvinvointialueet päättäisivät näistä asioista.
Haluan vain ihmetellä: onko tässä todella kohdeltu koko Suomen väestöä yhdenvertaisesti palveluiden saatavuuden osalta? Esimerkiksi käyntimäärältään ja asukaspohjaltaan pienempiä tai korkeintaan samansuuruisia ja yöaikaisilta käyntimääriltään pienempiä Raaseporin ja Pietarsaaren päivystyksiä ei esitetä lopettavaksi. Onko niin, että ruotsinkielisille kyllä tarjotaan palveluita ja suomenkieliset voivat ajaa päivystykseen sen yli sata kilometriä Salon seudulla, mutta pääasia on, että RKP puolustaa marginaaliryhmän palveluita Raaseporissa ja Pietarsaaressa? Herregud, uskomatonta mutta totta.
Tässä salissa on moneen kertaan puhuttu myös huoltovarmuudesta. Maailmantilanne on moneen kertaan todettu epävarmaksi, mitä tulee naapurivaltioomme Venäjään. Salon yöpäivystyksen ja kirurgisen toiminnan lopettaminen olisi suora heikennys huoltovarmuuteen. Salon sairaala toimii myös laboratorioanalytiikan osalta TYKSin Kantasairaalan diagnostiikan varasairaalana.
Sitten yksi tärkeä pointti vielä: Kyse ei ole pelkästään yöpäivystyksen loppumisesta, vaan myös leikkaustoimintaan kohdistuvista muutoksista. Ne vaikuttavat suurelta osaltaan alueen asukkaiden palvelutasoon, ja seuraukset ulottuvat kokonaisvaltaisesti niin erikoissairaanhoidon saatavuuteen, laatuun kuin potilasturvallisuuteenkin koko hyvinvointialueella. Tulevaisuus tulee olemaan yksinkertaisesti pelkkää kaaosta, eikä tämä todellakaan anna hyvää työnantajakuvaa hyvinvointialueesta.
Sairaanhoitopiiri liitti Salon sairaalan osaksi TYKSin sairaalaa jo vuosia sitten ja keskitti Saloon vaativan kirurgian palveluita. Homma on toiminut mutkattomasti. Salossa ei ole väitettyä lääkäri- tai hoitajapulaa, mutta tällä esityksellä se kyllä luodaan, sillä läheskään koko vaadittava henkilöstö ei tule Turun TYKSiin Salosta siirtymään, eikä siellä ole tilojakaan. Henkilöstöpula pahenee, ja ruuhkaisen Turun päässä jonot kasvavat. Tämän kaiken yöpäivystys vie mukanaan, joten kyse ei todellakaan ole vain muutamasta yöllisestä asiakkaasta, kuten virheellisesti on annettu ymmärtää.
Salon sairaalassa tuotettu kirurginen toiminta on ollut välttämätöntä, jos mietitään hoidon saatavuutta Varsinais-Suomen alueella, ja sitä toimintaa on tuettu tehokkaasti, puhumattakaan siitä, miten suuri merkitys Salon sairaalalla on ollut terveydenhuollon ammattilaisten koulutusyksikkönä. Salon sairaala on toiminut jo pitkään koulutussairaalana ja sitä kautta polkuna lääkärien erikoistumiseen. Jos erikoistumismahdollisuuksia ei jatkossa ole enää samalla tavalla, työvoima siirtyy sinne, missä niitä on tarjolla, eli muualle kuin Saloon. Muutos vaikuttaisi myös hoitajakoulutuksen houkuttelevuuteen, kun harjoitteluja ei voisi Salon sairaalassa suorittaa enää samassa mittakaavassa. Tällä siis vaikutetaan negatiivisella tavalla jo valmiiksi henkilöstöpulasta kärsivään hoitoalaan.
Salon sairaalan osalta tehdyt arviot perustuvat käytännössä muiden sairaaloiden toiminnan pohjalta tehtyyn yleistykseen eivätkä Salon sairaalan todellisiin lukuihin. Valmisteluaineistoissakin todetaan, ettei Salon sairaalan osalta ole voitu hyödyntää toimintatietoja. Silti täällä ollaan tekemässä päätöksiä, vaikka tietoja ei ole. Tässä lakiluonnoksessa on arvioitu viiden miljoonan euron säästöpotentiaali. Tämä vain ei millään tavoin perustu oikeisiin realiteetteihin, eikä säästöpotentiaalin laskenta Salon sairaalan osalta täytä hyvän lainvalmistelun edellytyksiä miltään osin.
Lopulta haluan sanoa, että olen henkilökohtaisesti lopen kyllästynyt siihen palautteeseen, mitä olen tästä saanut. Ne ovat yleensä aina olleet nimimerkin takaa. Toivottavasti tämä puheeni nyt auttaa nimimerkin takaa huutelevia ymmärtämään, mitä mieltä olen tästä asiasta. Haluan vielä sanoa: onko tämä pilkka ollut kaiken sen arvoista? Minä sen kestän henkisesti tosi hyvin, mutta vanhemmilleni tämä on ollut tosi kova paikka henkisesti, ja kun vanhempani voivat pahoin, niin minäkin voin pahoin. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä puhe, Mikko! — Vasemmalta: Rohkea puhe!]
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Lindén.