Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että Suomen kehityspoliittinen ohjelma annettiin selonteon muodossa. Kehitysyhteistyön tuloksia ja ajankohtaiskeskustelua tulee käydä eduskunnassa säännöllisesti joka kaudella. Valiokunta katsoo myös, että jatkossa kehityspolitiikkaa ja kauppaa koskevien selontekojen valmistelussa on syytä harkita kaikki eduskuntapuolueet kattavan parlamentaarisen seurannan järjestämistä.
Taloussuhteiden ja kaupan osalta keskeistä on huomioida muuttunut toimintaympäristö, jonka seurauksena niin valtiot kuin yritykset joutuvat kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota poliittisiin ja geopoliittisiin riskeihin. Aiemmin myönteisinä koetut riippuvuudet nähdään nyt myös riskeinä. Tärkeä lähtökohta taloussuhteille ja kaupalle on edelleen se, että avoimesta taloudesta riippuvaiselle Suomelle monenkeskiseen yhteistyöhön perustuva sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja sen kehittäminen ovat välttämättömiä.
EU:n rooli Suomen kauppapolitiikan merkittävimpänä viitekehyksenä on tärkeä. Suomen tulee olla aktiivinen EU:n kauppapolitiikassa ja edistää sen vahvistamista. Suomalaisyritykset hyötyvät merkittävästi EU:n kauppasopimusverkostosta, joka on maailman laajin. Valiokunta korostaa sopimusten voimaansaattamisen nopeuttamista sekä uusien sopimusten tavoittelun tärkeyttä. Pitää varmistaa, että tietoa vapaakauppasopimusten luomista mahdollisuuksista on helposti yritysten saatavilla.
Transatlanttinen yhteistyö on sisällytetty selontekoon huomioiden Yhdysvaltojen merkittävyys Suomen kauppakumppanina. Tätä täytyy nyt tietysti katsoa myös tuoreimpien tulli- ja tariffipäätösten valossa. Valiokunta painottaa pyrkimyksiä indopasifisen alueen maiden kanssa neuvoteltaviin kauppasopimuksiin EU:n kahdenvälisinä tai alueellisina järjestelyinä.
Sääntöpohjaisuuden rinnalla on samanaikaisesti noteerattava maailmantalouden kasvaneet riskit ja vahvistettava Suomen kykyä vastata niihin. Suomen tulee hakea aktiivisesti monipuolisia taloudellisia kumppanuuksia ja hajautettuja toimintaketjuja viennin ja tuonnin edistämiseksi vaikeinakin aikoina. Tämä on keskeistä talouden lisäksi myös huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kriisinkestävyyden näkökulmasta. Suomen ja suomalaisyritysten kannalta kriittiset toimintaketjut on pystyttävä säilyttämään katkeamattomina kaikissa olosuhteissa.
Kauppapolitiikassa on tärkeää huomioida myös ympäristövaikutukset. Valiokunta katsoo, että talous- ja luontoarvot eivät ole vastakkaisia vaan vastuullisuus voi olla yrityksille myyntivaltti ja jopa edellytys markkinoille pääsyyn. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen globaalisti luo suuret puhtaan siirtymän markkinat, joista myös suomalaisyritykset voivat hyötyä.
Toimintaympäristön muutokset edellyttävät Suomen viennin edistämisen tehostamista. Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että uudistuksessa on keskeistä huomioida pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet ja varmistettava asiantunteva ja häiriötön tuki yrityksille kohdemaissa organisaatiomuutoksesta huolimatta.
Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön ulkoasiainvaliokunta painottaa olevan olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistaminen kehityspolitiikan keinoin ovat tärkeä osa ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Osallistuessaan globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi samalla vahvistaa omaa ulkopoliittista ja taloudellista asemaansa ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiaan.
EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Valiokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa siitä, että Suomen on tärkeää tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan vahvasti myös EU-tasolla tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Pohjoismailla on perinteisesti yhdessä ollut vahva rooli kehitysyhteistyössä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia sekä vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistävässä yhteistyössä.
Selonteossa todetaan Suomen kehitysyhteistyön painopisteen siirtyvän kahdenvälisistä, hallitusten välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että maaohjelmia on aiempaa vähemmän. Valiokunta huomauttaa, että kumppanuusajattelu on tärkeää ja siksi kahdenvälisten suhteiden syventäminen esimerkiksi globaalin etelän kanssa on keskeisessä roolissa kauppa- ja kehityspolitiikan, samoin kuin ulkopolitiikan, tavoitteidemme näkökulmasta. Näin pystytään myös sitouttamaan globaalia etelää sääntöpohjaiseen järjestykseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
Valiokunnan mielestä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä, että äkillisillä muutoksilla kehitysyhteistyön määrässä tai kohdentumisessa heikennettäisiin esimerkiksi Suomen mahdollisuuksia tukea meneillään olevia, rauhaan ja vakauteen tähtääviä prosesseja taikka sorrettujen väestöryhmien vaikutusmahdollisuuksien puolesta tehtävää työtä. Kaikessa kehitysyhteistyössä tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida.
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osalta selonteossa todettiin, että sitä tasoa sopeutetaan Suomen taloustilanteen mukaisesti. Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suosituksen mukaiseen 0,7 prosentin bkt-tasoon, vaikka tavoitteeseen ei ole päästy. Pidemmällä tähtäimellä valiokunta painottaa pitävänsä tärkeänä, että suotuisamman talouskehityksen aikana Suomella on valmius kehitysrahoituksen tason tarkasteluun takaisinpäin pohjautuen edellä mainittuun YK-suositukseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kansainvälisten suositusten mukaiseen tavoitehaarukkaan suunnata 0,15—0,2 prosenttia bktl:stä vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille.
Yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta on mahdollista moninkertaistaa kestävän kehityksen kokonaisrahoitusta ja aikaansaada laajempia kehitysvaikutuksia. Valiokunta korostaa erityisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tärkeyttä huomioiden niiden käytettävissä olevan rahoituksen volyymin ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen. Säännöllinen vuorovaikutus järjestöjen ja instituutioiden kanssa on tärkeää, samoin kuin proaktiivinen vaikuttaminen niiden päätöksentekoon ja hallintoelimiin. Euroopan tasolla on tärkeää aktiivinen osallistuminen unionin rakenteiden lisäksi Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin työhön.
Käsiteltävänä olevassa selonteossa painopiste on kauppapolitiikassa ja tavoitteeksi on asetettu Suomen kaupallistaloudellisten intressien tukeminen kehittyvillä markkinoilla. Taloussuhteiden tiivistäminen ja kauppavaihdon lisääminen tukevat myös kokonaisvaltaista kehityspolitiikkaa, kun rakennetaan kehittyvien maiden kanssa molemminpuoliseen hyötyyn ja kunnioitukseen perustuvia kumppanuuksia. Suomalaisyritysten osallistumismahdollisuuksien kasvattamiseksi selonteossa listataan useampia rahoitusinstrumentteja. Valiokunta korostaa Finnfundin, Finnveran ja Finnpartnershipin merkitystä suomalaiselle kestävää kehitystä tukevalle yritystoiminnalle ja pitää tärkeänä niihin liittyvien uudistusten nopeaa toteuttamista säädösmuutoksin.
EU:n Global Gateway -strategia on yksi merkittävä väylä tarjota suomalaisillekin yrityksille uusia mahdollisuuksia hankkia rahoitusta kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin strategian vaativan yritysten näkökulmasta vielä huomattavaa konkretisointia ja työstämistä todellisten hyötyjen saamiseksi.
Erityisesti hauraissa maissa toimintaympäristöön liittyvät suuret riskit voivat käytännössä asettaa yritystoiminnan harjoittamiselle hyvin korkean kynnyksen. On sektoreita, joilla yritysyhteistyön kautta ei juurikaan pystytä toteuttamaan kehitystä, esimerkiksi naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen. Valiokunta korostaa lahjamuotoisen kehitysyhteistyörahoituksen tärkeyttä sektoreilla, joilla yksityisen sektorin kauppakumppanuuksiin perustuvat yhteistyömuodot eivät sitä voi korvata.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin huolta myös siitä, että ihmisarvoinen työ, Kansainvälisen työjärjestön sopimusten edistäminen sekä yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen jäävät vähälle huomiolle. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että työelämään liittyvät näkökohdat olisivat voineet olla voimakkaammin esillä.
Valiokunta korostaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkittävää roolia. Siinä tarvitaan myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja yritysten välillä, kun ne toimivat kehitysmaissa. On tärkeää, että valtioneuvosto etsii foorumeja ja tapoja tämän yhteistyön, samoin kuin Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa tehtävän työn, tiivistämiseksi.
YK-järjestöjen tärkeyttä on korostettu selonteossa aivan oikein, ja sitä valiokunta pitää myönteisenä. Lopuksi valiokunta korostaa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan keskeisyyttä. Kaikkea kehitysrahoitusta ja sen onnistuneisuutta suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin tulee arvioida johdonmukaisin ja avoimin prosessein.
Valiokunta esittää, että valtioneuvosto ottaa huomioon tässä mietinnössä esitetyt havainnot ja antaa asiassa selvityksen ulkoasiainvaliokunnalle ennen kuluvan vaalikauden päättymistä. Yhdensuuntaisesta työstä huolimatta mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle. — Sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron käyttää edustaja Kaunisto.