Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen Akatemiasta annettua lakia. Esityksessä on muutosehdotukset Akatemian hallinnon rakenteiden selkeyttämiseksi ja strategisen työskentelyn vahvistamiseksi. Lisäksi esityksessä on ehdotettu, että Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan tutkimuksen ja tutkimusedellytysten rahoittamista sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan kanssa. 

Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta selkeyttää Suomen Akatemian hallinnollisia rakenteita, vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työskentelyä sekä tukea Akatemian toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan nykyistä paremmin tutkimuksen tekemisen viimeaikaisiin muutoksiin ja reagoimaan riittävän joustavasti tutkimusrahoituskentän tarpeisiin. Valiokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyviä säännösmuutosehdotuksia pääosin perusteltuina mutta kiinnittää huomiota erityisesti Suomen Akatemian tehtäviä koskevan säännösehdotuksen ongelmallisuuteen. 

Valiokunta kannattaa säännösehdotusta muuttaa tutkimusinfrastruktuurikomitea tutkimusinfrastruktuuritoimikunnaksi. Valiokunta korostaa, että tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan edustajia nimettäessä tulee varmistua siitä, että siellä ovat edustettuina kunkin organisaation paras asiantuntemus ja strateginen kokonaisnäkemys. Nimittämiskäytännön tulee perustua nimettävän henkilön osaamiseen ja asiantuntemukseen eikä asemaan organisaatiossa. Kyseinen vaatimus sisältyy Suomen Akatemiasta annetun lain 5 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan toimikunnassa tulee olla monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Infrastruktuurien kehittäminen on luonteeltaan strategista ja pitkäjänteistä, mikä on myös tärkeää huomioida toimikunnan jäsenten valintaperusteissa ja ‑prosesseissa. 

Valiokunta puoltaa myös ehdotusta, jonka mukaan Akatemian toimikuntien, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajien läsnäolo‑ ja puheoikeus Akatemian hallituksessa poistetaan. Tämän muutoksen tarkoituksena on vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työskentelyä. Kyseisen ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa hallituksen... — Nyt tuli toistoa, anteeksi. — Koska nykyiset käytännöt turvaavat hallituksen, muiden toimielinten ja hallintoviraston välistä tiedonkulkua monipuolisesti, puheenjohtajien läsnäolo‑ ja puheoikeutta Akatemian hallituksessa ei siten voida enää pitää tiedonkulun kannalta tarpeellisena. Valiokunta korostaa, että toimielinten välinen riittävä tiedonkulku tulee turvata myös jatkossa. 

Valiokunta kannattaa myös akatemiaprofessoreiden ja ‑tutkijoiden palkkausta koskevien säännösten kumoamista. Kyseiset säännökset ovat kytkeytyneet vuonna 2010 voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen ja turvaamaan Suomen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmän jatkuvuutta. Akatemian tutkijatehtävien rahoitus on sittemmin vakiintunut osaksi Suomen Akatemian rahoitusinstrumentteja, joten kumottavaksi ehdotetut 9 §:n 1 ja 2 momentit ovat käyneet tarpeettomiksi. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan Akatemian tulisi tehtäviään hoitaessaan ottaa huomioon Suomen kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet sekä ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset linjaukset. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen sivistysvaliokunnassa kuultavana ollessaan opetus‑ ja kulttuuriministeriö on valiokunnalle osoittamassaan lausunnossa esittänyt, että pykälätekstistä poistettaisiin viittaus Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan. Valiokunta ehdottaa, että ehdotettu 2 §:n 2 momentti muutetaan niin, että siitä poistetaan tutkimuksen vapauden kannalta tulkinnanvarainen maininta Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikasta sekä liian epämääräisenä pidetty edellytys Suomen kansallisesta turvallisuudesta. Säännöksen selkeyttämiseksi valiokunta ehdottaa, että siitä poistetaan myös informatiivinen maininta Suomen kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta. 

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään säännös Suomen Akatemian velvollisuudesta huolehtia siitä, että tutkimuksen turvallisuus ja siihen kohdistuvat riskit tutkimushankkeissa, tutkimusyhteistyössä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan asianmukaisesti huomioon. Tutkimuksen turvallisuus on määritelty tarkkarajaisesti Euroopan unionin neuvoston tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta annetussa suosituksessa. Valiokunnan ehdottaman säännöksen mukaan Suomen Akatemia vastaa omalta osaltaan siitä, että tutkimuksen turvallisuudesta on asianmukaisesti huolehdittu Akatemian prosesseissa ja rahoituksen myöntämisen ehdoissa. Akatemian tehtävä on täydentää tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden roolia turvallisuuden varmistamisessa, mikä on myös hallituksen esityksessä esille tuotu, mutta ensisijainen vastuu tutkimustoiminnan kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittämisestä ja toteuttamisesta on tutkimusta harjoittavilla organisaatioilla. Tutkimusrahoittajana Suomen Akatemian tehtävänä on varmistaa tutkimuksen turvallisuuden huomioiminen osana tutkimusrahoituksen hakuprosessia sekä kannustaa tutkimusorganisaatioita tunnistamaan turvallisuuteen liittyvät mahdolliset riskit ja uhat etukäteen. 

Edellä todetun lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin sisällytetään selkeyttävä säännös, jonka mukaan tutkimuksen turvallisuudesta huolehdittaessa ei voida rajoittaa tutkimuksen vapauteen keskeisesti kuuluvaa tutkijan oikeutta valita tutkimusaiheensa ja ‑menetelmänsä. Suomen Akatemia ei voi säännöksen nojalla kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja eikä evätä rahoitusta pelkän tutkimusaiheen perusteella. 

Valiokunta ehdottaa johtolauseen täydentämistä siten, että siihen lisätään maininta ehdotetun 5 §:n otsikon muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa myös, että lain voimaantulosäännöksessä huomioidaan lakiesityksen käsittelyn aikana esille tullut tarve porrastaa lain voimaantuloa. Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että tutkimusinfrastruktuuritoimikunta on tarkoitus nimittää kesäkuussa 2025. Saadun selvityksen mukaan uusi tutkimusinfrastruktuuritoimikunta on edellä todetusta poiketen tarkoitus nimittää vasta 1. päivä tammikuuta 2026. Ennen sitä on tarpeen saada voimaan ehdotetun lain 2 § ja 3 § sekä 9 §:n 1 ja 2 momenttien kumoamiset. Muiden säännösten voimaantuloajaksi ehdotetaan 1. päivä tammikuuta 2026. 

Lopuksi tämän lain valmisteluprosessista: Valiokunta mietinnössään kiinnittää opetus‑ ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että ministeriöllä olisi ollut mahdollisuus antaa täydentävä esitys, kun kävi selväksi hallituksen esityksen antovaiheessa, että 2 §:n 2 momenttia on muutettava, sen sijaan että nyt sivistysvaliokunnalle osoitettiin ministeriöstä säännösmuutosehdotus. Tämä oli perustuslakivaliokunnan lausunnossa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä koko tarina on saanut tosi onnellisen lopun, ja on tosi hienoa, että sivistysvaliokunta on tehnyt tässä merkittävää työtä, mutta onhan tämä prosessi ollut aivan todella omituinen. 

Eli ensiksi hallitukselta tulee esitys, että Suomen Akatemian tehtävät eivät saa olla ristiriidassa kansallisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden kanssa. Sitten akateeminen tiedeyhteisö herää tätä kritisoimaan aivan perusteellisesti, että tämä on todella merkittävä rajaus tieteen vapauden näkökulmasta. Syntyy vilkasta keskustelua Helsingin Sanomiin, tieteen akateemikot tekevät yhteiskirjelmän, vetoavat ministeriöön. Vielä silloin ministeri Multala sanoo, että ei tässä mitään tieteen vapautta rajoiteta. Sen jälkeen meillä on vielä täällä lähetekeskustelu, jossa siinä vaiheessa ministeri lähetekeskustelussa ilmoittaa, että sieltä otetaan nyt se ulko- ja turvallisuuspolitiikka pois, eli siinä niin kuin lennosta ilmoittaa lähetekeskustelussa, jolloin sinne jää vielä se kansallinen turvallisuus, jonka itse toin siinä lähetekeskustelussa esille, että on edelleen todella ongelmallista, että sillä voidaan tarkoittaa ihan mitä vain. Se on määrittelyltään vaikeaselkoinen, ja mitä sillä voidaankaan tarkoittaa, ja myös ennakkotapauksena se voi olla todella vaarallinen tieteen vapauden näkökulmasta. 

No, tämän lähetekeskustelun jälkeen tämä menee sitten vielä valiokuntaan, ja siellä kuullaan sitten asiantuntijoita. Perustuslakivaliokunta tekee oman lausunnon, ja sielläkin vielä sitten, niin kuin edustaja Haatainen tässä toi esille, opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulee sitten lausunnossa vielä esitys siitä, miten tätä lakia pitäisi vielä muuttaa niin, että se kansallinen turvallisuuskin otetaan sieltä pois, eli kaikki ne kriittiset kohdat sitten lopulta otetaan pois. 

No, nyt voi ajatella sitten, onko tämä laki saanut ikään kuin semmoisen perusteellisen käsittelyn täällä eduskunnassa, jos ei edes lähetekeskustelussa ollut täysin selvää, mitä kaikkea tämä lakiesitys itse asiassa pitää sisällään. Olen myös huomannut, että kun täällä on ymmärrettävästi edustajia, joilla itsellään ei välttämättä ole tutkija- ja akateemista taustaa, niin ei välttämättä huomaa sitä, kuinka tällaiset rajaukset lähtökohtaisesti ovat todella vaarallisia tieteen vapauden näkökulmasta, ja se on ihan ymmärrettävää, että ei kaikilla välttämättä voi olla sellaista omistautumista tälle asialle. 

Minä olen todella iloinen siitä, että sivistysvaliokunta on käynyt sitten tämän perusteellisen käsittelyn ja asiantuntijat ovat hyvin tuoneet sen kritiikin esille. Mutta onhan tämä täysin poikkeuksellista, että meille tuodaan eduskuntaan hallituksen toimesta lakiesitys, [Puhemies koputtaa] että tutkimus ei saisi olla ristiriidassa kansallisen turvallisuuden kanssa tai ristiriidassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa. [Pauli Aalto-Setälä: Sehän korjattiin! — Puhemies: Pyydän edustajaa jatkamaan puhujakorokkeella!] Koko tämä prosessi on minusta ollut ongelmallinen. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin äärimmäisen tärkeää keskustelua tutkimuksen turvallisuudesta ja tieteen vapauden suhteesta kansalliseen turvallisuuteen. Tässä hallituksen esityksessähän on tietysti paljon muitakin näkökohtia Suomen Akatemian rooliin aivan keskeisenä tieteen ja tutkimuksen rahoittajana Suomessa. 

Tässä edustaja Honkasalo edellä kyllä käytti minun mielestäni ihan asiallisen puheenvuoron ja esitti ihan oikeita kysymyksiä siitä, mihinkä tällainen linja — tutkimuksen ja tieteen ikään kuin rajoittaminen tai ohjaaminen kansallisen turvallisuuden ehdoilla — voisi huonossa tapauksessa johtaa. No, tähän todellakin tehtiin muutoksia, ja me myös perustuslakivaliokunnassa käsittelimme tätä kysymystä ja katsoimme, että se ei ole valtiosääntöisesti ongelmallinen. 

Kun toimin hetken aikaa ministerinä tieteestä ja korkeakoulutuksesta vastuunalaisena, niin silloin jonkun verran perehdyin yliopistojen tutkimusturvallisuuteen ja tähän vallitsevaan tilanteeseen. Silloin kyllä kävi ilmi se tilanne, että kyllähän meillä ainakin takavuosina — nyt tilanne on varmasti muuttunut — on meidän tiede- ja tutkimuslaitoksissa, sanotaanko, aika varomattomasti suhtauduttu tiettyjen isojen valtioiden, kuten esimerkiksi nyt Kiinan, mukaan lukien Venäjän, toimintaan ja tavoitteisiin pyrkiä hyötymään meillä tehdyn tieteellisen tutkimuksen tuloksista ja siihen liittyvistä tiedoista. Myöskin tällaista ihan tutkimukseen ja tieteeseen liittyvää vakoilua tietysti on tapahtunut, ja varmasti sitä yritetään kaiken aikaa. 

Sinänsä ajattelen niin, että kansallisen turvallisuuden suojaamisen on tietysti oltava ihan lähtökohta melkein kaikissa toiminnoissa täällä yhteiskunnassa. Mutta tässäkin asiassa minä haluan luottaa meidän tiede- ja tutkimuslaitosten autonomiaan ja siihen, että meillä korkeakoulut — yliopistot, joita Suomen Akatemia kaikista eniten rahoittaa — itse tämän oman autonomisen roolinsa muistaen huolehtivat tästä asiasta nyt, kun tietoisuus on menneinä vuosina merkittävästi kasvanut. Mutta tämä tällainen keskustelu tieteen vapaudesta ja siitä, minkälaisia muutoksia meillä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan tehdään [Puhemies koputtaa] sinänsä mielestäni ihan oikeilla päämäärillä, niin kuin nyt, on tärkeää, niin ettei näitä tehdä ikään kuin hiljaisuudessa [Puhemies koputtaa] ja ilman sen suurempaa huomiota. 

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos edelleen edustaja Honkasalolle, kun kuvasit tätä prosessia. Kyllähän tämä kieltämättä on ollut aivan kummallinen ja käsittämätön, ja olen iloinen siitä, että valiokunta on tämän asian korjannut. 

Ihan ymmärrettävästi tietysti tässä ajassa turvallisuuskysymykset nousevat hyvin vahvasti esille ja ihmisillä on suurta huolta, mutta kyllä välillä tuntuu, että tässä keskustelussa saattaa mopo vähän keulia, ja tässä hallituksen esityksessä todellakin näin on tapahtunut ja on todella hyvä, että valiokunta nyt sitten muutti tätä tehtäväkuvausta tai pykälä kakkosta, missä tämä tehtäväkuvaus oli ja jonne todellakin hallituksen alkuperäisessä esityksessä oli nostettu sekä kansallinen turvallisuus että Suomen virallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vielä hyvin epämääräisesti voidaan määritellä, mitä tämä nyt sitten tarkoittaa, ja jos ajatus oli, että nyt sitten tutkimusta ja tiedettä tulee varmistaa, että ne toimivat näiden rajoissa, niin kyllä se olisi ollut niin monitulkintainen ja epäselvä tilanne, että siitä ei olisi kyllä mitään hyvää seurannut. Siinä mielessä on todella hienoa, että tämä asia on nyt valiokunnassa saatu muutettua. Meidän täytyy turvata tieteen ja tutkimuksen vapaus, se on aivan selvää, ja meidän täytyy varmistaa, että niitä tutkimusteemoja, mitä halutaan tutkia, ei lähdetä rajoittamaan, koska se tieto, mikä näistä tutkimuksista syntyy, on varsin arvokasta, ja itse asiassa voi olla, että sitten myöhemmin voi monella tavalla tulla myös tarpeeseen, ja on hyvä, että sellaistakin tutkimusta sitten mahdollisesti tehdään, jos itsenäiset tieteen ja tutkimuksen tekijät näin haluavat. 

Todella kiitos valiokunnalle perusteellisesta perehtymisestä tähän asiaan ja siitä, että tämä lakiesitys on nyt saatu muutettua.  

Arvoisa puhemies! Usein kuulee kansalaisilta palautetta siitä, että ei näillä lähetekeskusteluilla ja valiokuntakäsittelyilläkään ikään kuin olisi mitään merkitystä, mutta tämä on mielestäni nyt konkreettinen esimerkki siitä, että kyllä niillä on. Kyllä voi vielä lähetekeskustelussa saada muutosta aikaan ja lisätä sitä painetta ja tuoda ongelmakohtia esille, ja monet siinä lähetekeskustelussa nimenomaan toivat painavan huolen siitä, kuinka ongelmallista on, että esimerkiksi tämä kansallinen turvallisuus tällä tavalla löyhästi täällä tehtävissä sitten mainittaisiin. 

Tutkimuksen turvallisuus tietenkin sinänsä on ihan äärimmäisen tärkeä asia, ja sitä pitää vaalia, ja tässä edustaja Honkonen on aivan oikeassa, että maailma muuttuu myös valitettavasti tämän suhteen yhä epävarmemmaksi. Kyse on tietenkin myös tutkijoiden turvallisuudesta, ja siitä pitää huolehtia. Tiedän, että Suomen Akatemiassakin tähän on jouduttu viime vuosien aikana valmistautumaan vaikka millä tavoin. Varsinkin sellaiset tutkijat, jotka tutkivat yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita, saattavat joutua esimerkiksi maalituksen kohteeksi, kun rahoituspäätökset julkaistaan. Tämä on tietenkin aivan pöyristyttävää, että tällaistakin tutkijat joutuvat Suomessa sietämään. 

Tutkimuksen ja tieteen vapaudesta pitää pitää kaikin tavoin kiinni ja varjella sitä ihan viimeiseen asti, kun me tiedetään, mitä maailmalla tällä hetkellä tapahtuu tieteen vapauden näkökulmasta esimerkiksi Yhdysvalloissa, miten sitä alas ajetaan ja kielletään tiettyjä sanoja ja termejä ja terminologiaa. 

Todella hienoa, että sivistysvaliokunta teki tässä perusteellista työtä, ja samoin perustuslakivaliokunnan lausunto oli todella kattava ja hieno, ja lopputulos on sitten todella hieno. Kiitos siitä valiokunnalle. 

Arvoisa puhemies! Kyllä, siis valiokunnassa puutuimme tähän sitten, kun saimme tietoomme tämän, millainen muotoilu tässä on, ja lähetekeskustelussa tuli jo sitten selväksi, että ministeriö oli muuttanut sitä tekstiä. Mutta silti se ei siinä vaiheessa vielä vastannut sitä, mitä sen pitäisi olla, jotta tämä tieteen vapaus tosiasiallisesti näissä pykälissä tulee turvatuksi. 

Uskon, että tässä on ollut taustalla se, että kun varmaan on käsitelty eri puolilla näitä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka tutkimustulosten hyväksikäytön ja siihen liittyvien turvallisuusuhkien näkökulmasta ovat aivan ajankohtaisia ja todellisia, niin nämä muotoilut tässä olivat todella väärin menneet. Sillä tavalla tämän lain valmistelu ei kyllä vastannut sitä, mitä hyvän lainvalmistelun pitäisi olla, mutta onneksi tämä huomattiin ajoissa. Valppaat akateemikot ottivat tämän asian muun muassa julkisuudessa esille, ja ministeriössä sitten tätä muokattiin ja vielä perustuslakivaliokunta kävi asiallisesti tämän läpi. 

Tämä on muistutus siitä myös, että sen, mitä pykälissä lukee, pitää olla tarkkaan rajattua ja niin kirjoitettu, että siinä tulee selväksi, mitä tällä lailla halutaan: tieteen vapaus turvataan, mutta halutaan varmistaa se, että tämmöinen tutkimuksen turvallisuus varmistetaan ja tutkimustulosten joutuminen vääriin käsiin estetään. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tarkennan vielä tuossa edellä sanomaani. Perustuslakivaliokunnassa siis emme sinänsä pitäneet valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena tätä kansallisen turvallisuuden huomioimista, mutta tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän viittauksen, joka oli siinä alkuperäisessä pykälätekstissä, poistamista perustuslakivaliokunta edellytti. Näin myöskin sitten valiokunnassa toimittiin ja sinne 2 §:ään tehtiin nämä muutokset, joissa sinänsä tähän tutkimusturvallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Silloin 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö antoi korkeakouluille tästä myöskin ohjeistusta. 

Esillähän on ollut esimerkiksi sellainen tosiasia, että nyt kun meillä esimerkiksi yliopistojen toimitilat ovat yliopistojen itsensä omistamia — Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa ne ja yliopistot sitten sen kautta niitä hallinnoivat — niin nyt tietyt yliopistot ovat näistä tiloista, yliopistokiinteistöistä, halunneet irrottautua ja mahdollisesti myydä nämä toimitilansa. Nyt jos joku ulkomainen taho, vaikka nyt ensin Ruotsista tai Saksasta ja sitten vaikkapa Kiinasta saa omistukseensa yliopiston toimitilat — laboratoriotilat, erilaiset tutkimukseen liittyvät tilat, tällaisen tärkeän infran — niin ymmärrämmehän sen, että tämäkin itsessään on kyllä turvallisuusuhka, ei tietysti pelkästään kansalliselle turvallisuudelle, vaan myös sille tieteen vapaudelle itsessään, jonka vastaisia nämä ulkomailta Suomeen kohdistuvat väärät ja usein rikollisetkin, tässä kontekstissa rikollisetkin, tarkoitusperät ovat. Sen takia monessa eri kysymyksessä, hyvin konkreettisissa asioissa ja sitten ihan näissä tutkimuksen hallinnointiin ja tähän liittyvissä asioissa, tämä turvallisuusnäkökulma, kansallinen turvallisuus, on syytä ottaa huomioon ilman, että rajoitetaan tieteen vapautta ja tutkijan mahdollisuuksia itse valikoida tutkimusaiheensa, menetelmänsä ja aineistonsa ja niitä tutkimuksen tuloksia sitten tehdä ja hyödyntää.