Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Malm, varsågod.
Arvoisa herra puhemies! Moni palkansaaja lukee nyt tilinauhaansa huolestuneena nousevien hintojen keskellä. Arjen nousevat kustannukset ja korkeat korot rasittavat monen hoitajan, poliisin ja opettajan taloutta. Tässä tilanteessa hallitus suuntaa isot, yli 2 000 euron vuotuiset veronkevennykset ministerien tuloluokkaan, mutta opettaja, koneasentaja ja vartija saavat tyytyä muutamaan kymppiin kuukaudessa. Samalla verotusta ei kevennetä hintojen nousun tahdissa, vaan ostovoima heikkenee. Ja te teette vielä lähestyvän joulun kunniaksi palkansaajille korotukset kiinteistöveroon ja työmatkakustannuksiin.
Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kumpi teidän mielestänne tässä tilanteessa tarvitsee enemmän veronkevennyksiä: ministerin tuloluokka vai opettajat?
Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä kuvaa, viime ajat ovat olleet hintojen nousun kannalta hyvin kielteisiä monille kotitalouksille. Onneksi nyt, kun katsomme, mitä tapahtuu inflaatiolle euroalueella tai Suomessa, näemme valoa. Toivottavasti ensi vuonna jo päästään koronlaskuihinkin. Erityisesti energian hinnoissa ja ruoan hinnassa on nähtävissä selvää parantumista.
Mitä tulee sitten hallituksen veropolitiikkaan, niin mehän laskemme pieni- ja keskituloisiin painottuen työtulovähennyksen kautta ansiotuloverotusta jo ensi vuonna. Sen lisäksi työllisyysvakuutusmaksujen kautta tuleva helpotus palkansaajalle on varsin merkittävä, siis kaikissa tuloluokissa.
No, jälleen tämän suurituloisiin kohdistuvan veronalennuksen eli tämän niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston, [Puhemies koputtaa] johon kysyjä viittaa, arvioitu kustannusvaikutus on siis noin 60 miljoonaa, eli se on huomattavasti pienempi kuin näihin veronalennuksiin, jotka kohdistuvat muihin ryhmiin, tuleva summa. [Puhemies koputtaa — Välihuutoja vasemmalta] Sen lisäksi sillä on taipumuksena yleensä olla ainakin osittain itserahoittava, kuten tapahtui Ruotsissa, [Annika Saarikko: Taikaraha!] kun sosiaalidemokraattien johdolla tehtiin vastaava, tosin kunnianhimoisempi [Puhemies: Kiitos!] päätös.
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te ette nyt tainnut oikein kuunnella, mitä minä sanoin. [Sanna Antikainen: Te ette kuunnellut!]
Olette esiintynyt pontevasti veronkorotuksia vastaan. Mutta minäpä katsoin tästä budjettikirjasta, ja mitäpä sieltä löytyikään? Tehän korotatte ensiasunnon ostajien verotusta, kiinteistöveroa, lääkkeiden, julkisen liikenteen, liikunnan, kulttuurin ja kirjojen verotusta jopa niin paljon, että verottaja saa enemmän kuin kirjailija. Olette myös syyttänyt meitä himoverottamisesta. Kysynkin nyt, kuka täällä on himoverottaja. [Ben Zyskowicz: Pitäisi olla tyytyväisiä, kun hallitus kiristää veroja!]
Arvoisa valtiovarainministeri Purra, jos nämä luettelemani asiat eivät ole veronkorotuksia, niin kertokaa nyt ihmeessä meille, mitä ne sitten ovat. [Välihuutoja]
Arvoisa herra puhemies! Meidän hallituksemme tärkein veropoliittinen linjaus on se, että me emme nosta kokonaisveroastetta, ja kuten täällä eilen puhuttiin, tällä vaalikaudella se tulee laskemaan.
Mitä tulee sitten yksittäisiin veroratkaisuihin, niin kyllä, osa hallituksen toimista nostaa veroja ja osa laskee. Esimerkiksi mainitsemanne varainsiirtoverohan laskee kokonaisuudessaan, [Välihuutoja vasemmalta] eli se tarkoittaa sitä, että se on veronmaksajille lopulta kustannus. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Meidän kokonaisuus tässä veropolitiikassa on hyvinkin maltillinen. Sen sijaan teidän vaihtoehtobudjettinne eivät anna kuin yhden tulkinnan: sen, että te olette himoverottajia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Oikealta: Juuri näin!]
Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Purra, siitä te ette pääse yli eikä ympäri — aivan niin kuin edustaja Malm tässä alussa kuvasi — että suurimmat veronkevennykset teidän hallituksenne tekee heille, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa. Heille pari tonnia puhtaana käteen. Ja niin kuin täällä edustaja Malm kysyi, olisiko kuitenkin nyt aika antaa mieluummin sille opettajalle tai keittäjälle tai hitsaajalle tai vaikka sille rajavartijalle, joka nyt vartioi sitä valtakunnan rajaa kuin sinne ministerin tuloluokkaan. [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Mutta kun heillekin annetaan!]
Sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus kevenee enemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa. Siitähän tässä on kysymys: kenelle annetaan, keneltä otetaan. Te kiristätte veroja, jotka osuvat enemmän pienempituloisiin, [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] ja kun katson tätä teidän omaa kalvoa, niin kyllähän täältä näkyy, että eniten te kevennätte suurituloisten verotusta. [Ari Koposen välihuuto] Onko tämä oikein, kyllä vai ei?
Arvoisa herra puhemies! Suomessa on mahdottoman tiukka progressio. Se tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot, sitä enemmän maksetaan veroja. Jos katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, niin näistä tuleva verotuotto on erittäin merkittävä osuus siitä koko verotuotosta, ja juuri näillä rahoilla kustannetaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, sotea [Suna Kymäläinen: Tehän kevennätte!] ja kaikkea muuta. Tästä te ette pääse yli. Lisäksi Suomen kokonaisveroaste kansainvälisesti arvioiden on erittäin korkea.
Oma mielipiteeni on, että siitä huolimatta tämä ei ole hirvittävän tehokas järjestelmä. Samaan aikaan meillä on valtavia ongelmia siellä soten puolella, kouluissa ja niin edelleen. Selvästi veronmaksajan rahat eivät jotenkin mene sinne, mihin niiden pitäisi mennä. Me emme näe siihen ratkaisuksi sitä, [Välihuutoja] että meidän pitäisi progressiota edelleen kiristää ja lisätä sellaista verotusta, joka heikentää taloudellista toimeliaisuutta, joka heikentää työllisyyden ja yrittämisen kannustimia.
Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Talouden taivaalla on nyt poikkeuksellisen synkkiä pilviä. Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite taittaa valtion velkaantuminen. Tavoite on hyvä, ja me kaikki varmasti toivoisimme, että se onnistuisi. [Juho Eerola: Tähän asti on!]
Nyt kuitenkin kun olemme julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kuulleet asiantuntijoita, niin kaikki ennusteet lähtevät siitä, että yksikään hallituksen talouspoliittinen tavoite ei ole toteutumassa. Siksi haluaisin kysyä valtiovarainministeri Purralta, miten arvioitte tässä tilanteessa hallituksen nyt ollessa aivan alkutaipaleella, tulevatko nämä teidän tavoitteenne toteutumaan? Ja jos eivät tule, niin mitä te aiotte tehdä?
Arvoisa herra puhemies! Edustaja nostaa erittäin tärkeän asian esille. Kyllä, koko ajan talouden luvut näyttävät heikommilta. Me olemme menossa taantumaan, ja se todennäköisesti on syvempi ja pitkäkestoisempi kuin on vielä hetki sitten arvioitu. [Mika Lintilä: Se ei yllättänyt ketään!] Valtiovarainministeriön uusi talouden kokonaisennuste tulee juuri ennen joulua, ja me tarkastelemme sitä hyvin tarkasti, ja tähän me suhteutamme meidän tavoitteitamme.
Hallitusohjelmassa on kuvattu kuuden miljardin euron sopeutus vuoden 27 tasossa, siellä puhutaan maksimissaan yhden prosentin alijäämätavoitteesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mikäli näyttää siltä, että me emme näihin tavoitteisiin pääse, me olemme valmiita tekemään lisätoimenpiteitä kuten hallitusohjelmassa kirjataan, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja siitäkin syystä olen asettanut ministeriössä asiantuntijaryhmän valmistelemaan jo näitä toimia, joista on myöhemmin tarkoitus poliittisesti päättää. [Mika Lintilä: Niin leikkauksia, ei kasvua!]
Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus on varmasti se avainsana, ja jokainen voi sitten miettiä, kuinka oikeudenmukaista ja reilua on korottaa työmatkoja ajavien, ensiasunnon ostajien, kirjojen, lääkkeiden, verotusta. Ja hallitus ei pääse tästä yli eikä ympäri, ministeri Purra, että näiden verotusta te nostatte ja samaan aikaan te kevennätte suurituloisten, 14 000 kuukaudessa ansaitsevien verotusta kaikkein eniten, eli teidän itsenne tuloluokan verotusta. [Juho Eerola: Varaa ostaa enemmän niitä kirjoja!]
SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkkeensaajien verotus on matalampaa kuin hallituksen vaihtoehdossa. [Juho Eerola: SDP:n vaihtoehto ei toteutunut viime kaudella!] Kysyn, että 1) kelpaako tämä, ja 2) kysyn myös vastausta tähän alkuperäiseen kysymykseen: kumpi ansaitsee enemmän veronkevennyksiä, ministeritason tuloluokka — te, ministerit — vai sitten se hitsaaja, rajavartija, opettaja, sairaanhoitaja, kaupan myyjä? Kumpi?
Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Minä ja tämä hallitus alentaisimme veroja vielä huomattavasti enemmän, mikäli tämä julkisen talouden tila siihen sallisi. [Kimmo Kiljunen: Keneltä? Itseltänne vai?]
Veropolitiikka on kokonaisuus, ja kuten eilen jo sanoin teidän puolueen puheenjohtajalle täällä salissa, kyllä meille kelpaisi erityisesti sen keskituloisen palkansaajan verotuksen alentaminen vielä enemmän kuin me tällä hetkellä teemme, mutta tämä julkisen talouden tila ei valitettavasti anna sille mahdollisuuksia. Meidän veropolitiikkamme kokonaisuus on hyvin maltillinen. Se pysyy suurin piirtein siinä tasaisessa rivissä, ei ole sen enempää merkittäviä laskuja kuin nousujakaan. Se, että kokonaisveroaste tulee siirtymään alaspäin, johtuu pääasiassa muista kuin hallituksen aktiivisista toimenpiteistä. [Suna Kymäläinen: Ei vastattu kysymykseen!]
Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Yksikään maa ei ole vaurastunut verottamalla. [Välihuutoja vasemmalta — Li Anderssonin välihuuto] Teille ei mikään verotaso riitä, hyvä SDP ja vasemmisto-oppositio. Hallitus keventää aivan jokaisen, aivan jokaisen palkansaajan verotusta. Totta kai, jos tulot ovat suuremmat, niin absoluuttinen summa on suurempi, [Välihuutoja vasemmalta] mutta tämä henkilö, jota täällä parjaatte ja joka maksaa yli 86 000 euroa vuodessa veroja, maksaa siis puolet ansiotuloistaan veroja — sekään ei teille riitä. Tämä hallitus on työn linjalla ja arvostaa aivan kaikkien tulotasojen työntekijöiden työtä, [Vasemmalta: Ai pienituloinen ei ole työlinjalla?] koska Suomi tarvitsee työtä.
Tarvitsemme verokiristysten sijaan ennen kaikkea talouskasvua, ja kysyisin elinkeinoministeriltä, minkälaisilla toimenpiteillä ja miltä toimialoilta näette, että Suomen tuleva talouskasvu löytyy, [Puhemies koputtaa] koska sitä kautta meille tulee mahdollisuuksia mahdollisesti jopa keventää verotusta tulevaisuudessa enemmän. — Kiitos. [Kimmo Kiljunen: Vaikea kysymys! — Vasemmalta: Pahan laittoi!]
Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Ei ole tokikaan poliitikkojen tehtävä valita niitä toimialoja, jotka tulevaisuuden kasvua luovat, mutta esimerkiksi tänään vierailin Slushissa, aivan loistavassa startup-tapahtumassa, joka on itse asiassa globaalistikin hyvin tunnettu. Minä olen ollut suorastaan aika yllättynyt siitä, että kun tapaan ulkomaisia kollegoitani, niin usein nousee esille, että niin, teillä Suomessahan on se Slush, ja itse asiassa mekin olemme tulossa sinne.
Tämä kuvastaa sitä, että samaan aikaan, kun tämä hallitus tietysti joutuu kohtaamaan sen valtavan julkisen talouden paineen, joka pakottaa meidät tekemään myöskin sopeutustoimenpiteitä, niin samaan aikaan tässä yhteiskunnassa on myöskin valtava määrä sellaisia positiivisia uusia alkuja, jotka voivat luoda sitä tulevaisuuden talouskasvua. Mutta se edellyttää tietysti sitä, että me myöskin pidämme huolen siitä, että Suomi on kiinnostava investointiympäristö, että Suomi on verotuksellisesti kannustava työskentely-ympäristö kaikissa tuloluokissa. Tämän eteen teemme paljon töitä, jotta tulevaisuudessa meillä on kasvua, myöskin jaettavaa verotuloa, eikä pelkästään alituista kurjuutta ja SDP:n loputtomia veronkorotusvaatimuksia. [Välihuutoja vasemmalta]
Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olen kiinnittänyt huomiota siihen, että silloin kun puhutaan siitä, että aiotte ryhtyä verottamaan ensiasunnon ostajia, kun haluatte kiristää kiinteistöverotusta, kun haluatte nostaa lääkkeiden verotusta, bussilippujen verotusta, tai kun haluatte verottaa enemmän työmatkailua, niin silloin teille nämä summat ovat niin isoja, että missään tapauksessa niitä ei saa perua. Mutta sitten kun sama summa, jolla te kiristätte työmatkailun verotusta, onkin suurituloisille kevennys, niin se onkin niin pieni summa, että siihen ei pidä kenenkään kiinnittää mitään huomiota.
Te täällä pontevasti puhutte veronkorotuksia vastaan, mutta tehän olette laittaneet omat virkamiehenne valmistelemaan sopeutustoimien yhteydessä lisää veronkorotuksia. Ministeri Purra, oletteko tästä keskustellut pääministerin kanssa, ja onko koko hallitus sen linjan takana, että suunnittelette ensi keväälle lisää veronkiristyksiä aiempien päälle?
Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on käytössään kaikki keinot, joista verotukselliset ratkaisut ovat yksi. [Antti Lindtman: Onko hallitus sen takana?] Näitä tällä hetkellä valmistellaan virkamiestasolla, ja totta kai poliittiset päätökset tehdään myöhemmin.
Me olemme aiemmin yhdessä päättäneet, että viimeistään puoliväliriihessä on välttämätöntä tarkastella tätä asiaa, mutta kuten tälläkin hetkellä nähdään näistä talouden luvuista ja toisaalta esimerkiksi kuntatalouteen liittyvistä uusista kupruista, niin todennäköisesti tämä tilanne on selvästi aiemmin eli jo ensi keväänä. Ja myös hallitusohjelmassa on selvä kirjaus siitä, että mikäli näyttää siltä, että hallitus ei tule pääsemään tähän julkisen talouden vahvistamistavoitteeseensa, niin se on valmis tekemään uusia toimia. Tämä löytyy hallitusohjelmasta, ja totta kai me kaikki seisomme sen takana. [Antti Lindtman: No hyvä, selvä, kokoomus on sen takana!]
Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus onnistuu tekemään budjetin, joka esimerkiksi lisää velkaantumista, lisää köyhyyttä, lisää toimeentulotuen saajien määrää [Petri Huru: Kiitos teidän!] ja heikentää terveys- ja hoivapalveluita — aikamoinen saavutus. [Juho Eerola: Se oli se perintövero, mikä me teiltä saatiin!]
Me osoitimme meidän — vasemmiston — vaihtoehdossa, miten pieni- ja keskituloisille jäisi enemmän käteen, miten valtio velkaantuisi vähemmän, miten työllisyys paranisi, [Juho Eerola: Toteutettiinko sitä viime kaudella?] kun rakennusalan ei annettaisi romahtaa, miten sairaista, vanhuksista, lapsista ja nuorista pidettäisiin parempaa huolta. Missä se on se iso ero? Se iso ero on siinä, että me emme haluaisi antaa veronalennuksia rikkaimmille ja yrityksille — esimerkiksi 700 miljoonaa, valtavaa summaa, joka nyt tulee tämän hyvän työllisyyden kautta, minkä te päätitte antaa kokonaan yrityksille.
Kysynkin ministeri Purralta: Miksi te ette noudata teidän omien asiantuntijoidenne näkemyksiä, esityksiä siitä, miten esimerkiksi osinkovero korjattaisiin, jotta se olisi kestävä myös vertailussa muiden valtioiden välillä? Miksi te ette noudata teidän ministeriöiden ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä, [Puhemies koputtaa] vaan miksi te tarkoituksella teette veronalennuksia velaksi suurituloisille?
Arvoisa puhemies! Edustaja käsitteli sitä, mikä on suurin ero hallituksen budjetin ja teidän vaihtoehtobudjettinne välillä. Sanoisinko, että se on se, [Oikealta: Toteuttamiskelpoisuus!] että me teemme nettosäästöjä ensi vuonnakin sen 800 miljoonaa ja te lisäsitte niitä menoja, useita miljardejako se oli, [Oikealta: Kyllä! — Ohhoh! — Loputon kassa!] ja samaan aikaan himoverotitte myös useita miljardeja. [Eduskunnasta: Vastaisitteko kysymykseen!] — Te käsittelitte tätä, joten vastaan siihen.
Mitä tulee sitten listaamattomien yhtiöiden osinkoihin, niin kyllä, valtiovarainministeri on myös tätä verotuksen mahdollisuutta ja kokonaisuutta käsitellyt, kuten kaikkia muitakin. Aivan kuten aiempinakin hallituskausina, poliittiset päätökset tehdään virkamiestyön pohjalta. Aivan samalla tavalla Marinin hallituksessa valittiin sieltä virkamiesten tekemistä ehdotuksista ne, jotka teille sopivat. [Jussi Saramo: No miksi?] Toki tällä kertaa valtiovarainministeriön luvut, laskelmat, tavoitteet, työllisyysvaikutukset ovat olleet tässä hallituksessa hyvin tarkasti luettavana, [Mika Lintilä: On ollut ennenkin!] ja myös ohjanneet meidän hallitusneuvotteluitamme.
Mutta siinä olen aivan samaa mieltä, [Puhemies koputtaa] että tässä verotuksen kokonaisuudessa pitää ehdottomasti ottaa huomioon ansiotuloverotus, pääomaverotus ja sitten näitä osinkojen verotuksia. Se on aika iso kokonaisuus. [Puhemies koputtaa] Ansiotuloverotus on joka tapauksessa liian kireä.
Kiitos. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.
Kiitos, kunnioitettu puhemies! Hallitus omilla toimillaan kasvattaa ihmisten ostovoimaa, pieni- ja keskituloisten osalta 500 miljoonaa kauden aikana. Nyt eduskunnan käsittelyssä on polttonesteitten hinnanalennus neljän sentin osalta ja jakeluvelvoitelaki. [Suna Kymäläinen: Eikös sen pitänyt puolittua? — Lotta Hamari: Eikö tulekaan euron bensaa?] Tämän osalta 900 miljoonaa tulee ostovoimaa lisää suhteessa siihen, jos ei niitä tehtäisi. Työttömyysvakuutusmaksun alennus tulee myöskin.
Mutta oikeastaan sen haluaisin sanoa, että se, mihinkä täällä salissa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, on että miten me saadaan yhteiskuntaan lisää investointeja ja tuottavuutta, koska siitä tuottavuuden kasvustahan meillä on vaje. Nyt aika vapaasti haluaisin kysyä valtioneuvoston jäseniltä, onko jollain teidän omalla hallinnonalalla tulossa sellaisia keskeisiä asioita, mitkä poistavat säädöksiä, poistavat kasvun esteitä ja lisäävät sitä kautta uusien teknologioitten käyttöönottoa ja kasvattavat yhteiskunnan tuottavuutta?
Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Luulen, että hallitusohjelman pohjalta monikin valtioneuvoston jäsen voi tähän vastata, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kaikki suunnilleen!] mutta omalta osaltani totean, että erityisesti investointien luvituksen puolella hallitusohjelma tähtää noin kymmenkuntaan uudistukseen, jotka on organisoitu pääosin ympäristöministeriön johtovastuulla, mutta myöskin työ- ja elinkeinoministeriössä useita hankkeita viedään eteenpäin. Tavoite on se, että Suomessa pystyisi nopeammin ja kannattavammin luomaan työpaikkoja, puhdasta kasvua, energiamurrosta, ja organisoimme lupa- ja valvontaviranomaiset uudelleen valtakunnallisesti johdettuun tulosvastuulliseen toimintoon ja teemme lukuisia muutoksia luvitusta ohjaaviin lakeihin, jotta muutoksenhakua olisi vähemmän päällekkäisinä, peräkkäisinä kertoina ja jotta myös säännöt olisivat selvemmät ja luotettavammat.
Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te totesitte tuossa juuri, että ansiotuloverotus on liian kireää. On hyvin erikoista, että hallitus rajaa julkisen talouden tasapainottamisen ulkopuolelle ylimmät tuloluokat, jotka saavat kaiken huipuksi suoraan ja välillisesti veroetuja. Tilanne on se, että sopeutuksen maksavat tässä yhteiskunnassa nyt kokonaisuudessaan pieni- ja keskituloiset.
SDP:n vaihtoehdossa pieni- ja keskituloisille palkansaajille jää verojen jälkeen enemmän käteen kuin hallituksen mallissa. Tämä johtuu siitä, että me toteuttaisimme tuloverotuksen indeksitarkistukset täysimääräisinä. SDP siis verottaa palkansaajia teitä vähemmän. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuunnelkaa nyt!]
Ministeri Purra, miten te perustelette pieni- ja keskituloisille hyväosaisia suosivan verolinjanne?
Arvoisa herra puhemies! Olen mielestäni tällä kyselytunnillakin jo vastannut tähän kysymykseen ja lukuisia kertoja aikaisemmin. Hallituksen veropoliittinen linja on varsin maltillinen. Siellä ei voida tehdä hirvittävän paljon enempää veronalennuksia johtuen tästä julkisen talouden tilasta. Me varmasti alentaisimme erityisesti keskituloisen palkansaajan verotusta, joka on Suomessa hyvin kireää, mikäli se olisi enemmän mahdollista.
Mutta sen sijaan, että te viittaatte jatkuvasti tähän kaikkein suurituloisimmille kohdistuvaan veronalennukseen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Faktaan!] minä edelleen huomautan, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Faktoista viis!] että tämän solidaarisuusveron alarajan noston kustannus on noin 60 miljoonaa euroa [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se on pieni?] ja hyvin todennäköisesti työtä lisäämällä, ylipäätänsä ahkeruutta lisäämällä, työtunteja lisäämällä, se tulee itse rahoittamaan itsensä.
Kun me katsotaan sitten muuhun ansiotuloverotukseen liittyviä alennuksia, puhumattakaan vaikkapa polttoaineverotuksesta — ensi vuonna 168 miljoonaa — tai monesta muusta verolajista, niin puhumme [Puhemies koputtaa] aivan erilaisista summista. Ymmärrän, että tämä on teille symbolisesti hyvin tärkeä, mutta ehkä teidän pitäisi tarkastella myös näitä numeroita. [Välihuutoja vasemmalta — Perussuomalaisten ryhmästä: Jos ei ymmärrä numeroita! — Menikö jakeluun vihdoin?]
Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.
Herra puhemies! Ministeri Purra, te ette pääse siitä yli eikä ympäri, että SDP esittää pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle ja eläkkeensaajalle keveämpää verotusta kuin hallitus, [Välihuutoja — Juho Eerola: Miksei esittänyt viime kaudella?] siis vähemmän veroja kuin hallitus, ja samaan aikaan te esitätte näille samoille ihmisille suurempaa verotusta esimerkiksi työmatkoissa, kirjoissa tai lääkkeistä — siis enemmän veroja. SDP esittää palkansaajalle vähemmän veroja. Te olette esittänyt, että ensi keväänä te tulette esittämään lisää sopeutustoimia ja uusia veronkiristyksiä.
Haluaisin uudistaa sen kysymyksen, onko tämä koko hallituksen linja, että verotusta tullaan kiristämään, ja haluaisin kysyä, löytyisikö nyt sitten se keino, jolla myös nämä hyvätuloiset saataisiin mukaan näihin julkisen talouden tasapainotustalkoisiin. Teidän esityksessänne pieni- ja keskituloinen saa vähemmän kuin SDP:n vaihtoehdossa, mutta suurituloinen, ministerin tuloluokassa oleva, saa 2 000 euroa vuodessa enemmän käteen.
Nyt minä haluaisin kysyä teiltä, ministeri Purra: kumman verotusta on teidän mielestänne tärkeämpi alentaa, pieni- ja keskituloisen palkansaajan [Puhemies koputtaa] ja eläkkeensaajan verotusta vai ministerin tuloluokassa olevan verotusta? [Välihuutoja oikealta]
Arvoisa puhemies! Teidän vaihtoehtobudjetissanne lisätään verotusta yli 800 miljoonaa. [Jussi Saramo: Vastaa kysymykseen!] Tämä on tosiasia. Sen sijaan meidän budjetissamme ja meidän hallitusohjelmassamme ei nosteta kokonaisveroastetta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pysty vastaamaan!] Meidän verotoimistamme osa kiristää, kyllä, me esimerkiksi alvissa nostamme tämän kymppikannan 14:ään, joka aiheuttaa sen, että esimerkiksi lääkkeissä tämän veron osuus kasvaa. Vastaavasti me teemme veronalennuksia. [Pia Viitanen: Olueen!] — Olueen teemme sen 25 miljoonaa. [Välihuutoja]
On totta kai, kuten äsken jo vastasin, symbolisesti ymmärrettävää, että te tartutte näihin. Se on teille täysin oikeutettua, te olette oppositiossa. [Krista Kiuru: Oluen veroaleen on kyllä rahaa!] Mutta katsokaa tätä kokonaisuutta. Te myös peruuttaisitte meidän kaikki työelämä- ja sosiaaliturvauudistukset, te ette ole toimittaneet teidän vaikutusarvioita, jotka jäävät hyvin kauas hallituksen saavuttamista työllisyystoimista, [Puhemies koputtaa] työpaikkojen lisääntymisestä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei tule vastausta!] Yksinkertaisesti tämä teidän ilmapallonne ei pysy pystyssä.
Lisäksi kyselytunti on muuttunut tällaiseksi papukaijatoiminnaksi, [Puhemies koputtaa] kun te esitätte saman kysymyksen lukuisia kertoja. [Kimmo Kiljunen: Kun te ette vastaa! — Hälinää]
Nyt minuutti on kulunut. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Se täytyy todeta, että niille ihmisille, joita nämä päätökset koskevat, ne eivät ole symbolisia. Sille henkilölle, jonka lääkkeiden hinta esimerkiksi kasvaa päätöstenne myötä, kyse ei ole symboliikasta vaan aivan todellisesta elämästä.
Te sanoitte, että hallitus on päättänyt olla nostamatta kokonaisveroastetta. Tämän voimme lukea hallitusohjelmasta, mutta sellaista linjausta en ole löytänyt, että kokonaisveroastetta olisi pakko niin dramaattisesti laskea. Näinhän kuitenkin tapahtuu, puhumme miljardeista, ja kun moni suomalainen miettii, miksi tämä velkaantuminen jatkuu entistä kovempana, vaikka tämän hallituksen piti lopettaa velaksi eläminen, niin tässä on siihen selkeä syy.
Työn verotustahan olisi mahdollista keventää myös taloudellisesti vastuullisella tavalla. Vihreiden vaihtoehdossa kevennetään ansiotuloverotusta noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus keventää, [Juho Eerola: Ja eläkeläisten verotusta kovennetaan!] kohdistuen pieni- ja keskituloisille, ja vastaavasti sitten ympäristöhaittoja verotetaan ankarammin. Ymmärrän hyvin, että kaikista esityksistämme ette ole samaa mieltä eikä tarvitsekaan olla, mutta nostan yhden esimerkin. Eikö olisi, ministeri Purra, parempi verottaa esimerkiksi kaivosyhtiöitä hiukan ankarammin [Puhemies koputtaa] kuin näitä pienituloisia lapsiperheitä? [Juho Eerola: Ja satamia olisitte verottanut!] Voisitteko harkita kaivosveron korottamista reippaasti kohti meidän verrokkimaidemme tasoa jossain vaiheessa tätä hallituskautta, mieluiten tietysti mahdollisimman pian?
Arvoisa puhemies! Kysymys alkoi näillä lääkkeiden hinnannousuilla. Kyllä, kun arvonlisäveroa nostetaan, niin se vaikuttaa sinne lääkkeen hintoihin joitakin senttejä. Ei puhuta hirvittävän suurista summista, mutta ymmärrän, että nekin voivat olla joillekin hyvin suuria rahoja. [Krista Kiuru: Yhteisvaikutuksista viis!] Mutta vastaavasti esimerkiksi lääkekattoa me maltillistamme teidän hallituksenne toimien pohjalta, eli täällä tullaan vastaan siinä, että tämä arvonlisävero lääkkeiden osalta hieman nousee.
No, sitten viittasitte tähän kokonaisveroasteen laskuun, ja kuten jo aiemmassa vastauksessani korostin, se ei johdu hallituksen toimista ensisijaisesti vaan siitä, että esimerkiksi fossiilisista polttoaineista yhteiskunnan sähköistyessä saatava verotuotto laskee. [Suna Kymäläisen välihuuto] Ja tästä päästään siihen, että kyllä, liikenteeseenkin varmasti tarvitaan verouudistuksia ja niissäkin tämä hallitus etenee.
Mitä tulee kaivosveroon, ylipäätänsä kaivoksiin, siihen, että tässä maassa voitaisiin myös hyötyä tästä toiminnasta [Puhemies koputtaa] ja niistä jäisi verotuloja kuntiin, niin hallitusohjelmasta löytyy hyviä kirjauksia. [Mauri Peltokangas: Juuri näin, kannattaisi lukea se hallitusohjelma!]
Kiitoksia. — Ja tähän aihepiiriin liittyen viimeinen kysymys, edustaja Malm, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt niin taisi käydä, että vaikka te pontevasti tässä hallituksen linjaa puolustatte, niin siitä huolimatta me emme ole täällä saaneet vastausta siihen alkuperäiseen kysymykseen, [Välihuutoja] siihen, että onko oikein, että poliisin, opettajan ja vartijan veronkevennykset ovat noin 20 euroa kuukaudessa ja ministerin tuloluokassa ne veronkevennykset ovat 2 000 euroa vuodessa. [Juho Eerola: Toinen oli vuosi ja toinen kuukausi!] Tätä me alun perin kysyimme, ja tähän te ette pystyneet tämän puolen tunnin aikana vastaamaan.
Sen lisäksi tässä kyllä selvisi, että näiden veronkorotusten lisäksi, jotka alussa luettelin, te sanoitte, että veronkorotuksia on tulossa vielä lisää. Elikkä kyllä tämä teidän verolinjanne nyt kaipaa hiukan tarkastelua.
Mutta voisitteko te, valtiovarainministeri Purra, nyt vastata alkuperäiseen kysymykseen: onko teistä oikein, että ministerin tuloluokka [Puhemies koputtaa] saa suuret veronkevennykset samaan aikaan, kun opettajilla se jää vain kahteenkymppiin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Maksaa myös aika paljon suuremmat verot! — Petri Huru: Oliko se kymppejä kuukaudessa vai vuodessa!]
Arvoisa puhemies! Muistaakseni peruskoulun kuudennella luokalla käydään läpi prosenttilaskua. [Naurua] Mikäli prosentti otetaan tietystä summasta ja se summa kasvaa, niin kyllä, tapahtuu tällä tavalla. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta jos te vertaatte veroprosentteja siellä paremmin tienaavissa ja niissä alemmin tienaavissa, niin te ehkä hahmotatte tämän logiikan itsekin.
Totta kai jos me eläisimme sellaisessa mikä-mikä-maassa, jossa esimerkiksi ministeri voisi päättää erilaisista palkoista ja kaikki voisivat vaikka tienata saman verran, niin kyllä sellaisessa maailmassa [Juho Eerola: Sosialistisissa maissa!] toivoisin ehdottomasti, että esimerkiksi poliisi tienaisi vähintään yhtä paljon kuin Björn Wahlroos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus — Se lähenteli täydellisyyttä! — Antti Lindtman: Te ette tiedä, mitä olette päättäneet!]
Frågan slutbehandlad.