Arvoisa puhemies! Yleisradion alueellisen televisio-, uutis- ja radiotoiminnan merkitys on suuri alueellisen tiedonvälityksen takaajana ja alueen identiteetin vahvistajana. Olen tyytyväinen, että Pirkanmaallakin on nyt omat uutisensa, mutta ihmettelen sitä, miksi se on Tampereen radio, ja samoin, mitä ajattelevat savonlinnalaiset siitä, että se on Mikkelin radio. (Olavi Ala-Nissilä: Tai Turun radio!) Tietääkseni täällä on menossa maakuntauudistus Suomessa, ja Yle menee päinvastaiseen suuntaan. Eli eikö Yle tunnusta sitä, että meillä on tulossa ihan oikeasti maakuntauudistus, jossa on maakunnat ja kunnat? (Vasemmalta: Freudilainen! — Välihuutoja)
No, mennään eteenpäin. Kuitenkin se täytyy sanoa tässä, että 508 miljoonaa on Yleisradion julkisen palvelun kustannusten kattamiseen. Tämä summa kerätään yleisradioverolla, ja vaikka taloudellinen tilanne maassa on se, mikä se on, niin indeksikorotusta ei siis ensi vuodelle tehdä. Nyt, kun Ylen ohjelmistosta joudutaan tinkimään, on meillä täällä peiliin katsomisen paikka. Saimme pidettyä Ylen edelleen laajan julkisen palvelun yhtiönä, mutta hinnan maksamme Ylen rahojen leikkauksista. Sinänsä kiitos Satosen työryhmälle, että päädyitte samaan tulokseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, jossa yritettiin paikallisia yleisradioita ajaa alas ja kuitenkin ne sitten lopulta säilytettiin.
Ohjelmistokulut kyllä joka tapauksessa kasvavat. Sinänsä ajatus laatuun panostamisesta on hyvä, mutta tämä on myös helposti vain fraasi, kun puhutaan julkisen palvelun yhtiöstä. Jokaiselle pitäisi jotain tarjota ja vielä katsojat ja kuulijat pitää kanavilla, kun samaan aikaan kaupallinen media myös niitä havittelee.
Se on selvää, että Yleltä edellytetään tiukkaa taloudenpitoa, toisaalta uudistumista, yhteistyötä media-alalla ja hankintojen lisäämistä, ja nythän siis hankintoja ulkopuolelta lisätään, se on sinänsä hyvä asia. Mutta myös ikäviä asioita on tapahtunut. Akuutti-ohjelma Oulusta siirretään Helsinkiin. Sitä on tehty 22 vuotta siellä, ja kyllä uskon, että se tiimi siellä olisi voinut hyvin edullisesti tätä ohjelman tekoa jatkaa. Tämä on nyt viimeinen tällainen alueella tehty ohjelmasarja, jota ei sitten enää siellä tehdä. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Ruotsissa SVT paremmin ymmärtää tuotantoja myös Tukholman ulkopuolella.
Yle on lisäämässä kotimaisen draaman hankintaa ja tosiaan 20 miljoonaa lisäeuroa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen. Linjaus perustuu juuri tähän Satosen työryhmän asettamaan velvoitteeseen ja sillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia myös Yleisradion omassa tuotannossa. Draamapuoli on laajemminkin murroksessa, kun katsojat siirtyvät perinteisestä televisosta verkkoon. Meistä monet ovat jo tänä päivänä muun muassa Netflixin asiakkaita ja HBO:n asiakkaita, mutta toisaalta Ylellä on myös hyvä Areena.
Suomen median keskeinen tulevaisuuden haaste on se, miten säilyttää kotimaisen median ja sisällöntuotannon kannattavuus- ja kilpailukyky kansainvälisesti kilpailuilla markkinoilla ja vielä päästä sinne kansainvälisille markkinoille.
Musiikissa televisiolla ja radiolla on iso merkitys. Tulevaisuudessakin Radio Suomi ja Yle X ovat tekemässä osaltaan hittejä, kun ne ottavat biisejä soittolistoilleen. Monipuolisuutta voitaisiin kyllä lisätä myös prime time -aikaan elikkä parhaimpina kuunteluaikoina. Iltaisinhan Ylen radiokanavilla tulee varsin monipuolista musiikkitarjontaa ja paljon laajempaa listaa kuin kaupallisilla radioilla.
Tv:ssä, voin sanoa näin viihteen veteraanina, musiikkitarjontaa on paljon kaupallisilla kanavilla, mutta me tarvitsisimme uutta suomalaista musiikkia esittäviä tv-ohjelmia ja niin, että ihmiset voisivat itse valita, mistä he haluavat hitin tehdä. Nyt meillä on aika paljon erilaisia formaattiohjelmia, jotka ovat ulkopuolelta tulleet. Euroviisujen aikaan toki siellä on semmoinen ohjelma, jossa myös uutta musiikkia tulee esille.
On myönteistä, että Yle panostaa jatkossakin verkon uutispalveluihin, lastenohjelmiin ja nuorisolle suunnattuihin palveluihin. Todellakin toivon, että urheilupuolella ei lähdetä kuitenkaan tuohon kalliiseen hintakilpailuun, vaan että Yle voisi yhdessä kaupallisten medioiden kanssa tehdä yhteistyötä ja jakaa vähän näitä kalliita urheiluohjelmia, ja samalla, mihin edustaja Heinonenkin kiinnitti huomiota, on se, että me voimme suomalaisia pallopelejä ja suomalaisia tarpeellisia urheiluohjelmia lähettää ihmisille. Ne ovat erittäin tärkeitä myös tällaisen katsoja- ja kuuntelijasuhteen kannalta, eli he kokevat silloin Yleisradion tärkeäksi, kun se välittää myös näitä paikallisia urheilumuotoja Suomessa.
Yle Teema ja Yle Fem jatkavat nyt sitten samalla kanavalla, jonka nimeä emme vielä tiedä, mutta minä luulen, että tämä on sinänsä hyvä ratkaisu, että monet me suomenkielisetkin voimme myös seurata luontevasti ruosin kielisiä ohjelmia, ja siinä mielessä en näe tätä hirveän traagisena asiana.
Tutkimusten mukaan kansalaiset luottavat Yleisradioon ja sen julkisen palvelun ohjelmien tavoitettavuus on hyvä. Yleisradion arvoa mittaavan tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista katsoi, että Yleisradio on onnistunut tehtävässään. Mutta kuitenkin toivoisin, että tasapuolisesti eri puolueita ja työmarkkinajärjestöjä käsiteltäisiin esimerkiksi MOT-ohjelmassa eikä nostettaisi vain yhden tai kahden puolueen tai järjestön virheitä. (Eero Heinäluoman välihuuto)
Yle on aina muuttunut ajan mukana. Se tarkoittaa myös, että on tavoite lisätä Yle Areenan merkitystä ja tarjontaa. Yle on tehostanut toimintaansa voimakkaasti. Muistan aikoinaan, kun itse Ylessä työskentelin, niin kun pikkujoulut järjestettiin Dipolissa, niin piti kahdet pikkujoulut pitää, kun oli niin paljon väkeä. Nyt on onneksi menty siinä terveempään suuntaan. Mutta eihän Yle voi olla pelkkä ohjelmien tilaaja, täytyy siellä nimenomaan olla osaavia työntekijöitä, ja keskivartalolihavuus, mikä meitä kaikkia koskettaa, niin ehkä siellä johtajatasolla sitä voisi vähän sieltä pienentää. (Eduskunnasta: Puhu itsestäsi!) Ylellä on todellakin samanaikaisesti tv digitalisoitu, se on iso muutos, ja on uudistettu toimintatapoja ja rakennettu uusia verkkopalveluita. Vähemmällä väellä on nyt tehty enemmän ilman pomojen lisäämistä, ja tämä on hyvä asia. Tehokkuuden, uusiutumisen tarve voimistuu lähivuosina entisestään.
Vielä tamperelaisena minun on pakko sanoa, että vähän ikävänä uutisena pidän sitä, että draamatuotanto lähtee Tampereelta. Tampereella on aina perinteisesti ollut iso draamatuotanto, kaikki me muistamme ne vanhat ohjelmat ihan Heikistä ja Kaijasta lähtien, ja väitän, että tällä on ollut iso merkitys myös monille taiteilijoille ja näyttelijöille siellä. Se on vahinko, jos tämä keskitetään. Uskon, että Mediapoliksessa niillä uusilla hienoilla laitteilla olisi voitu ihan hyvin jatkaa vielä myös draamatuotantoa, ja varmasti Yle olisi sen kestänyt myös taloudellisesti.
Mutta kaiken kaikkiaan hyvää onnea Ylelle ja sille tärkeälle julkisen palvelun tehtävälle, sivistykselliselle tehtävälle, ja nimenomaan sille, että se palvelee myös erityisryhmiä. Oikeastaan yksi isoimpia käsitteitä on se, että demokratiaa täytyy vahvistaa.
Olin Yhdysvalloissa syyskuussa ja seurasin presidentinvaalikampanjaa, ja sinun pitää katsoa siellä neljää—viittä tv-yhtiön kanavaa, että saat jonkunlaisen kuvan, FOXilla ja CNN:llä on niin erilaiset käsitykset. Jos luet Wall Street Journalia, niin siellä on ihan toisenlainen uutinen kuin taas New York Timesissa on. Eli meillä on onneksi Yle, joka toivon mukaan jatkaa neutraalisti uutisointia ja myös vahvistaa demokratiaa, niin että myös nuoret saadaan mukaan osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. — Kiitoksia.
Toinen varapuhemies Arto Satonen
: No niin, ja nyt on mahdollisuus käyttää vastauspuheenvuoroja, ja ensimmäisen vastauspuheenvuoron saa edustaja Heinäluoma.