Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta eduskunnalle vuodelta 2021, ja tätä vuottahan hallitsi korona, kuten kaikki tässä salissa tietävät. Voin kuitenkin sanoa, että kriisiaikana Yleisradiota tarvitaan vieläkin enemmän kuin normaaliaikana, on sitten kyse koronasta tai sitten esimerkiksi tästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, jota ei toki tässä käsitellä, koska nyt on kyse vuosikertomuksesta 2021, mutta nämä samat havainnot siitä, että laadukasta tiedonvälitystä, viranomaistiedotteita ja ‑informaatiota kansalaiset tarvitsevat vieläkin enemmän kriisiaikana.  

Vuonna 2021 Yle Areena saavutti ennätysyleisön, ja lisäksi Yle TV oli Suomen suosituin televisiokanava ja Yle Radio Suomi Suomen suosituin radiokanava. On hyvä myös mainita tässä kriisiaikana kansalaisia yhdistäneet tapahtumat, laadukas urheilutarjonta — jalkapallon EM-kilpailut, Tokion olympialaiset, 3,7—3,8 miljoonaa katsojaa — sen lisäksi paljon myös kulttuuritarjontaa. Kuten kaikki tiedämme, tapahtuma-ala oli suurissa vaikeuksissa korona-aikana, ja Yle pyrki omalta osaltaan helpottamaan tapahtuma-alan ongelmia sillä, että se lisäsi omassa tuotannossaan kotimaista tarjontaa, joka oli sitten avuksi alan toimijoille, [Jukka Gustafsson: Oikein hyvä, oikein hyvä!] ja tietysti myös välitti kotikatsojille laadukasta kotimaista ohjelmaa.  

Ehkä sitten yksi sana vielä siitä, miten henkilöstö on tähän suhtautunut. Yleisradiossa kuten muuallakin siirryttiin etätyöformaattiin — toki osa teki koko ajan töitä myös toimituksessa ja oli eräänlainen varallaolojärjestelmä — mutta tässä onnistuttiin erittäin hyvin, ja senhän oli ihan välttämätöntäkin onnistua, koska tietenkään ei ole mahdollista, että kriisiaikana tiedonvälitys katkeaisi. Eli tämä oli erittäin hyvin onnistunut toimenpide, ja siitä myös kiitokset Ylen henkilöstölle.  

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi muutamia lukuja, jotka kuvaavat Ylen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa: 94 prosenttia suomalaisista käyttää ainakin kerran viikossa Ylen palveluita. 66 prosenttia katsoo Ylen suoriutuneen hyvin tai melko hyvin ja ainoastaan noin 10 prosenttia katsoo, että Yle ei ole suoriutunut edes välttävästi omista tehtävistään. Riippumaton tiedonvälityshän korostuu tällaisena aikana, kuten jo mainitsin. Ylen verkkopalvelut tavoittaa yli 15-vuotiaista 68 prosenttia eli 2,9 miljoonaa suomalaista. Yle-veron maksajista kolme neljäsosaa kokee saavansa melko tai erittäin hyvää vastinetta Yle-verolle. Tässä on toki alueellisia eroja, eli pääkaupunkiseudulla Yleen suhtaudutaan myötämielisemmin kuin maaseudulla.  

Tästä haluan sanoa sen, että Yle on nyt perustamassa toimituksia pienempiin kaupunkeihin eli seutukaupunkeihin, tällaisia pientoimituksia, 1—3 toimittajan toimituksia, missä on sama idea kuin mitä Ruotsin SVT on toteuttanut. Sen ajatuksena on se, että Ylen valtakunnalliseen verkkoon entistä enemmän tulee ohjelmia myös suurten kaupunkien ulkopuolelta, ja tällä on tarkoituksena tasapainottaa tätä suhteessa pääkaupunkiseutu—suuret kaupungit—maaseutu—seutukaupungit-näkökulmaan.  

Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi vielä muutama sana Ylen suhteesta kaupalliseen mediaan. On tietenkin selvää, että Yleisradio ei yksinään kykene tarjoamaan Suomessa laadukasta tiedonvälitystä, eikä pidäkään, vaan siihen tarvitaan myös kaupallista televisiota, radiota ja lehdistöä. Yle on tehnyt yhteistyötä koko ajan muun muassa MTV:n ja Maaseudun Tulevaisuuden kanssa. Sen sijaan Medialiiton kantelu ja Sanoman kantelu ovat välittäneet vähän toisenlaista viestiä. Pidänkin hyvin tärkeänä, että erityisesti tässä tilanteessa, missä nyt ollaan, jolloin meillä on enemmän kuin välttämätöntä saada varmistettua myös se, että tiedonvälityksessä, jota meille kansainvälisistä medioista tulee, on punnittua ja oikeaa tietoa, kun tätä sitten kotimaassa välitetään, ja että yhteistyötä kehitetään Ylen ja suurimpien yksityisten tai kaupallisten medioiden välillä, kuten esimerkiksi Norjassa on tehty. Tätä pidän hyvin tärkeänä.  

Sitten vielä maininta siitä, että Yle on keskeinen yhteistyökumppani kotimaisille tuotantoyhtiöille. Eli itse asiassa, kun kulttuuria Suomesta viedään, suurin osa siitä tapahtuu yhteistyössä Ylen kanssa, koska nämä toimijat ovat yksinäisinä liian pieniä toimiakseen itse kansainvälisillä markkinoilla tai hakeakseen rahoitusta, ilman että siinä on myös Yleisradio mukana. Sen vuoksi on johdonmukaisesti pyritty nostamaan Ylen ostoja kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä ja tukemaan myös suomalaista kulttuurivientiä.  

Arvoisa puhemies! Ylen motto on ”kaikille yhteinen, jokaiselle oma”, ja vuoden 2021 hallintoneuvoston kertomus osoittaa, että tässä tehtävässä on koronavuonna pärjätty poikkeuksellisen hyvin.  

Arvoisa puhemies! Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle ansaitsee ilman muuta huomion, ja välitän kiitokseni sen tasokkaasta ja analyyttisestä laadinnasta. Hallintoneuvosto on kyllä tehnyt hyvää työtä.  

Puhemies! On selvää, että viimeisten vuosien aikana, jolloin maailma on ollut kovin myllerryksessä ja kriisit seuranneet toisiaan, Ylen merkitys luotettavana tiedonvälittäjänä on korostunut, ja ylipäätään siis tiedotusvälineet kauttaaltaan, myös kaupalliset, ovat vakavina aikoina hoitaneet tonttinsa yleisesti ottaen hyvin. 

Puhemies! Muutama huomio:  

Ylen kulmakivien, riippumattomuuden ja moniäänisyyden, pitää olla Ylen johtolankana toiminnassa. Tätä kysymystä on varmasti myös tarkasteltava itsekriittisesti, ja tunnistan sen, että näin on tehtykin. Uskon myös, että paitsi hallintoneuvosto myös Ylen laaja organisaatio keskittyvät jokapäiväisessä työssään varjelemaan tätä keskeistä vaadettaan.  

Itse pidän erityisen merkityksellisenä, että Yle tekee ja tuottaa ohjelmia kaikkialla Suomessa jatkossakin. Alueellinen kattavuus on tärkeää, ja keskusta kannattaa sitä painokkaasti. Ylen tehtävä on koko Suomen kokoinen, ja tervehdin ilolla esimerkiksi suuntauksia voimistuneisiin alueuutisiin, jotka tulevat lähelle ihmisen arkea ja sen merkityksellisyyttä.  

Yle on tärkeä sivistyskanava, jonka kuuluu olla kaikkien saatavilla. Ylen ohjelmatuotannon kuuluu olla — ja onkin sellaista — että se tavoittaa eri-ikäisiä ihmisiä. Itse pohdin tosin sitä, onko Ylen tuotannossa riittävästi mielenkiintoa tai tavoitettavuutta nuorten kohdalla. Tiedän, että Yle tekee työtä sen eteen, mutta arkihavaintoni osaltaan tukevat sitä, että nuorten maailmassa Yle ei ole välttämättä ykköshittiä vaan nuorten huomion saattavat kaapata vaihtoehtoiset kanavat ja tiedonvälitykset. Kysymys siis kaiketi kuuluu, onko Yle tarpeeksi nuorten pulssilla. Myös sosiaalinen media ja ulkomaiset mainosmediat valtaavat näkyvyyttä. 

Puhemies! Arvostukseni Ylen toimintaa ja tehtävää kohtaan on suurta. Haluan korostaa Yleltä pois ottamatta, että laadukasta ja tärkeää tiedonvälitystä tehdään muuallakin: [Puhemies koputtaa] esimerkiksi maakunta‑ ja paikallislehtien painoarvo ja niiden alueellinen tehtävä ovat merkityksellisiä.  

Arvoisa puhemies! Yle-vero herättää aina laajaa keskustelua, mutta en ota siihen nyt kantaa. 

Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan kiittää siitä, kuinka paljon Yle vahvisti ohjelmistoaan juuri kotimaisen musiikin ja konserttien osalta helpottaakseen tapahtuma-alan tuskaa pandemian aikana. 

Ja edustaja Heinonen voi ottaa tästä puheen pituudesta nyt mallia seuraavana. [Naurua] — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Niin, puheen pituus hieman sisällön mukaan. [Eduskunnasta: Oho! — Naurua] Mutta leikki leikkinä. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle lämmin kiitos hyvästä eduskuntakäsittelystä Yleisradion kertomuksen osalta. En sen enempää lähde Ylen kokonaisuutta läpikäymään, mutta haluan yhden asian nostaa edustaja Satosen ja myös Yleisradion tietoon. Tämä koskee myös eduskuntaa, ja haluan, että myös eduskunnan varapuhemies ja pääsihteeri toiveen kuulevat, ja toivon, että ryhdytte toimeen. 

Asia koskee eduskunnan kyselytunteja. En myöskään niiden sisältöön tai laatuun ota hieman jäävinä kantaa, [Naurua — Jukka Gustafsson: Se on itsestänne kiinni!] mutta tiedän, että niitä monet, myös ikäihmiset, haluavat kuunnella. Ja nyt ihan vakava asia: Eräs yli 90-vuotias rouva on useamman kerran ottanut yhteyttä asiassa, johon osasyynä on myös meidän pieni häly täällä salissa, mutta myös se, että hänellä on jo iän tuomaa heikkokuuloisuutta. Siihen vaikuttaa tämä tila, siihen vaikuttaa se, että täällä on tietysti välihuutoja, mitkä kuuluvat myös parlamentarismiin, mutta välillä sitä ylimääräistäkin hälyä, mistä puhemieskin meitä sitten välillä joutuu vähän ojentamaan. Rouvan toiveena on ollut se, että eikö eduskunta yhdessä Ylen kanssa voisi livetekstittää nämä kyselytunnit. Yleisradiolla on siihen järjestelmät olemassa, osa ajankohtaisohjelmista livetekstitetään. Se helpottaisi näiden kyselytuntien seuraamista ja lisäisi myös sitä mahdollisuutta, että kaikilla olisi tähän eduskunnan ja päätöksenteon tärkeään keskusteluun mahdollisuus osallistua edes kuuntelemalla. [Jukka Gustafsson: Hyvä idea!] Jos nostaa ääntä, silloin se häly tulee, ja hänelläkin kuulo on jo sillä tasolla, että ei edes se riitä. Yleisradio on hienosti hoitanut näihin mukaan viittomakielen, joka on myös livenä nähtävissä, mutta sekään ei palvele näitä ikäihmisiä tai muita, joilla ei ole viittomakielen taitoa. 

Teen ehdotuksen ja toivon, että puhemies, pääsihteeri ja hallintoneuvoston puheenjohtaja vievät sitä eteenpäin, että saisimme jatkossa eduskunnan kyselytunneille myös livetekstityksen. Sitä lukuisat ikäihmiset ovat toivoneet. 

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021. Haluaisin siihen liittyen nostaa esille muutamia epäkohtia, jotka Ylen toimintaan liittyvät. 

Tiedättekö, kuinka paljon koko ajan paisuvaan Yleen upposi rahaa viime vuonna? Oikea vastaus on puoli miljardia euroa. Luku on niin suuri, että sitä pitää verrata muuhun, jotta sen kunnolla hahmottaa. Jos ostat uuden auton, maksat siitä autoveron. Viime vuonna autoveroa kerättiin kokonaisuudessaan saman verran, mitä Yle tarvitsi pyöriäkseen. Vasemmistossa kauhisteltiin vielä aiemmin uusien hävittäjien käyttökustannuksia, mutta hävittäjälentäminen on halpaa huvia Yleen verrattuna. Ylen vuosibudjetilla lennättäisi ja ylläpitäisi tuplaten sen määrän huippumoderneja hävittäjiä, jotka Suomi viisaasti päätti hankkia soraäänistä huolimatta. Soraäänissä haluttiin myös verrata hävittäjän hintaa Uuden lastensairaalan kustannuksiin. Lastensairaaloitakin saisi rakentaa joka vuosi kaksin kappalein ilman, että Ylen budjetti ylittyisi. Me tarvitsemme Yleä siihen, että meillä turvataan riippumaton media ja tiedonsaanti tilanteessa kuin tilanteessa, mutta vapaasti käytettävää valtion luottokorttia meidän ei tule Ylelle antaa. Jo muutaman kymmenen miljoonan nipistämisellä voitaisiin paikata se vaje, minkä vuoksi poliisissa joudutaan pohtimaan irtisanomisia. Rahoitetaan siis Yleä vain välttämättömiltä osin ja karsitaan loput.[Petri Huru: Juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Mitä järkeä on esimerkiksi siinä, että Yle hankkii isolla rahalla ulkomaisia sarjoja, kun sen pitäisi keskittyä kotimaisen tuotannon tukemiseen? [Arto Satonen: Kannatta tutkia Ylen budjettia!] Ihmiset maksavat Netflixistä, HBO:sta tai muusta vastaavasta siksi, että voivat itse valita mieluisat sarjat. Eivät he halua maksaa samaan aikaan Ylelle siitä, että se voi valita ulkomaisten sarjojen joukosta omasta mielestään suomalaiselle sopivat. Ei ole veronmaksajien näkökulmasta perusteltua, että Yle esimerkiksi hankki taannoin isolla rahalla Game of Thronesin ohjelmistoonsa. Ylen vuosibudjetilla saisi muuten kyseistä sarjaa tuottaneen HBO:n vuositilauksen jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin, ja rahaa jäisi vielä yli. [Jani Mäkelä: Se on totta!] Meidän ei tule ylläpitää sellaista Yleä, joka voisi kamppailla isoja mediajättejä vastaan. Ulkomaiset sisällöt ja digilehtityyppiset verkkosivut voidaan jättää niille, joiden heiniksi ne kuuluvat. Yle voi keskittyä paikkaamaan sitä aukkoa, joka kaupallisilta medioilta jää, ei aiheuttamaan aukkoa kaupallisten medioiden tonteille tai veronmaksajien kukkaroon. 

Ja lopuksi, arvoisa herra puhemies: Yhtään arvostelematta juuri noita sisällöntekijöitä, joilta Yle on nyt päättänyt tilata erilaisia sisältöjä, on kuitenkin todettava, että Yle on mennyt tässä paisumisessa jo niin pitkälle, että se rahoittaa seksipodcastien tekemistä ja sinkkunaiset paljaana ‑sarjojen tekemistä. Ihan oikeasti, meillä samaan aikaan on vanhuksia, jotka joutuvat pohtimaan tässä maassa, ostavatko he lääkkeitä vai ostavatko he ruokaa. Samaan aikaan meillä on mopojonneja, jotka miettivät, joutuvatko he lopettamaan sen harrastuksen sen vuoksi, että rahaa bensaan ei yksinkertaisesti riitä. Meillä on nuoria, jotka jonottavat, että pääsisivät käsittelemään omia mielenterveysongelmiaan terapeutin kanssa, ja kohta näitä nuoria ei saata enää olla. Ja meillä on se naiivi ajatus, että rahaa vaan riittää, kun sitä otetaan valtion kassasta. Mutta ei — ne valtion kassaan tulevat rahat tulevat verorahoista, ja meidän täällä eduskunnassa tulee olla niitä kirstunvartijoita, jotka päättävät, mihin sitä rahaa käytetään. Jos näin leväperäisesti tällä hetkellä käytetään Ylen rahaa, että rahoitetaan ulkomaisia tuottajia, elokuvantekijöitä ja dokumenttien tekijöitä ja sitten Suomen osalta tehdään tällaista viihdettä, jota aivan hyvin pystyisivät nämä kaupalliset mediat tekemään, niin tässä herää sellainen kysymys, käytetäänkö näitä rahoja vastuullisesti ja priorisoidaanko niitä oikein. Omasta mielestäni ei, ja sen vuoksi tämä kritiikki, mitä me perussuomalaiset vuodesta toiseen on esitetty, on kyllä täysin paikallaan. Yle on tärkeä, Ylellä on oma tärkeä tehtävänsä, mutta vuosi vuodelta Yle on alkanut laajenemaan erilaisille osa-alueille, mihin ei kuuluisi, ja tähän meidän eduskuntana pitää puuttua. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On helppo vaatia asioita silloin, kun ei tarvitse itse tehdä mitään. Yleisradion hallintoneuvostossa istuu useampi perussuomalainen edustaja, jotka eivät ole tämäntyyppisiä kiihkeitä puheenvuoroja liittyen Ylen rahoitukseen siellä käyttäneet. Me olemme kaikki hyvin vahvasti yksimielisinä olleet kehittämässä Yleisradion toimintaa. [Jani Mäkelä: Emme ole! — Sebastian Tynkkynen: Ei olla!] Meille avataan myöskin Yleisradion budjettia miltei jokaisessa kokouksessa, käymme sitä läpi, eivätkä perussuomalaiset ole sitä vastustaneet. 

Arvoisa puhemies! Yle elää ajassa. Yle tekee valtavasti tärkeää työtä, ja yksi osa tästä tärkeästä työstä on se, millä tavalla Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on uutisoitu. Esimerkiksi radion puolella nyt Kesäradio muuttaa muotoaan siitä perinteisestä: ei ole enää aluetoimituksia, vaan toimitukset on haluttu kiinnittää siihen, että voidaan kansalle välittää, [Puhemies koputtaa] mitä tapahtuu Ukrainassa, minkälaisia hirmutekoja Venäjä tekee. [Puhemies: Kiitoksia!] Ja samalla me legitimoimme sen, että me olemme menossa nyt Natoon. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä yksittäisiin ohjelmiin tulee, niin me elämme semmoisessa maassa, jossa poliitikot eivät puutu yksittäisiin ohjelmiin. Myös sellaisia maita on olemassa, joissa puututaan, mutta toivottavasti emme ole sellaisessa maassa koskaan. Se on sitten eri asia, että totta kai voidaan miettiä sitä, missä laajuudessa mitäkin tarjotaan, mutta jos nyt katsoo Ylen budjettia ihan oikeasti, niin nimenomaan ne kotimaiset dokumentit, kotimaiset tuotantohommat ja yhdessä tehdyt ohjelmat vievät valtaosan siitä budjetista. Minäkin luulin ennen kuin olin tässä Ylen toiminnassa mukana, että sieltä helposti löytyy isoja määriä, kun tästä kansainvälisestä puolesta otetaan pois, mutta totuus on kyllä aivan toisenlainen. 

Sen sanon vielä, että ihmettelen Tynkkysen puheenvuoroa erityisesti sen takia, että kaikki Ylen rahoitukseen liittyvät asiat ja Yle-lain muutokset tehdään eduskunnassa ja kaikki puolueet ovat ne hyväksyneet. Olen itse vetänyt [Puhemies: Kiitoksia!] Yle-työryhmää, ja perussuomalaiset ovat hyväksyneet sen tuloksen. [Pia Viitanen: Hyvää työtä teitte!] 

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet Ylen nykyrahoitukseen. Voitte katsoa vaihtoehtobudjettimme, millaista leikkausta Yle-veroon on esitetty. 

Mitä tulee tähän uutisointiin Ukrainan tapahtumista, Venäjän hyökkäyksestä, niin en tiedä, onko se ammattitaidon puutetta vai tarkoituksellisuutta, mutta useissa Ylen uutisissa on ollut esillä suorastaan Venäjän narratiivi, ja siihen on täytynyt puuttua aktiivisesti, että uutinen saadaan korjattua sellaiseksi, ettei siinä toisteta Venäjän valheita. Eli ei Yle sitä uutisointia ole kunnolla hoitanut. 

Yle sinänsä on tarpeellinen. Ylen pitäisi tehdä niitä asioita, joista sille maksetaan, nimenomaan niitä asioita, joita ei kannata tuottaa kaupallisesti, eli lasten ohjelmia, ohjelmia erityisryhmille, ohjelmia esimerkiksi kuulovammaisille, näkövammaisille, vastaavia asioita, jotka eivät toimisi kaupalliselta pohjalta. Se on Ylen tehtävä. Ylen tehtävä ei ole tuottaa tällaisia edustaja Tynkkysen mainitsemia kummallisuuksia, tällaisia woke-ilmiöitä ja vastaavia asioita. Emme me siitä maksa Yle-veroa. Niistä voivat maksaa ne, jotka niitä haluavat kuluttaa. 

Puhemies! Tuossahan edustaja Satonen juuri kertoi, että erityisesti kriisiaikana ja muutenkin kotimaista tuotantoa lisättiin. Se on kunnianarvoista ja hyvin tärkeää. Sillä autettiin tapahtuma-alan ahdinkoa, sillä tehtiin kotimaisia työpaikkoja ja sillä lisättiin suomalaisten henkistä hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Kulttuuritarjonta, urheilutarjonta — suomalaisille varmasti juuri näinä aikoina sitä, mitä tarvitsemme. Hyvä Yle tässä mielessä! 

Puhemies! Haluan sanoa kulttuuriviennistä ja työpaikoista, eli luovilla aloilla, millä Ylekin toimii, on tulevaisuutta myös tässä: Suomen kasvussa, Suomen työpaikoissa, meidän kaikkien tunnettavuuden lisääntymisessä. Me olemme esimerkiksi saaneet hyvin kotimaisia tuotantoja muun muassa nyt tämän av-kannustimen kautta tänne kotimaahan, mutta olen kyllä huolissani, eli myös sen jatko olisi hyvin tärkeä. [Puhemies: Kiitoksia!] 

Puhemies! Tässä kyllä suomalaiset luottavat Yleen. 

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan itse haluaisin tähänkin keskusteluun ottaa huomioon sen asian, mikä on Ylen arvo kansalaisille, suomalaisille nimenomaan. Se on omasta mielestäni oikean tiedon, oikea-aikaisen tiedon välittäminen kaikille kansalaisille, se luotettavuus, se luotettavuustieto, mitä kansalaiset saavat, ja laadukas tiedonvälitys ennen kaikkea. Oikeastaan, kun katsoo tuota viime vuotta, vuotta 2021: siinä, korona-aikana erityisesti korostui se tiedon välittäminen, mitä Ylekin teki. Kyllä tietysti tässä muuttuneessa maailmantilanteessa myöskin Yle on jakanut sitä oikeaa tietoa, toisin kuin perussuomalaiset täällä väittävät. 

Ennen kaikkea haluaisin todeta sen, että Yle on myöskin mukautunut tähän uuteen aikaan, mikä on tällä hetkellä, ja se, mitä ohjelmiston muutoksiakin Ylen johto teki, [Puhemies koputtaa] on äärettömän tärkeää. [Puhemies: Kiitoksia!] Ja myöskin aluetoimitusten rooli on tärkeä.  

Arvoisa herra puhemies! On varmasti hyvä, että käydään myös kriittistä keskustelua verorahoitteisesta Ylestä, koska kyllä täytyy sanoa, että sitä kriittistä kansalaispalautetta ainakin itselleni hallintoneuvoston jäsenenä aika paljon tulee. Sen takia tietysti on hyvä, että sitä keskustelua myös tässä salissa käydään. 

Kiinnitän huomiota siihen, että edustaja Satonen nosti esiin sen, miten tärkeä merkitys Ylellä on erityisesti kriisiaikoina, joita olemme nyt eläneet niin tämän Venäjän hyökkäyssodan kuin sitten koronan aikana. Tässähän puhutaan nyt nimenomaan vuoden 2021 toiminnasta, jolloin elettiin korona-aikaa, ja ajattelen, että nyt jälkikäteen olisi hyvä, jos tulisi tilaa rakentavalle kriittiselle keskustelulle niin tästä tiedonvälityksestä kuin päätöksenteosta, koska kyllähän siinä tehtiin myös ylilyöntejä. Niitä helposti tapahtuu kriisiaikoina, [Puhemies: Kiitoksia!] ja sen takia toivon, että se kriittinen keskustelu voitaisiin vielä käydä. 

Arvoisa puhemies! Minulle suomalaisen sivistys- ja kulttuurielämän kolme kärjessä ovat meidän peruskoulumme, kirjastomme ja yleisradiomme. Minua suorastaan loukkaa tällainen ala-arvoinen perussuomalaisten jatkuva hyökkäily [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Yleisradiota kohtaan — viittaan edustaja Torniaisen puheenvuoroon sen luotettavuudesta, objektiivisuudesta. En ole mikään suurkuluttaja sen paremmin radion kuin teeveenkään puolella, mutta kuitenkin katson ja aina jaksan kuitenkin arvostaa sitä kokonaisuutta: kulttuuriohjelmia, urheilua, ajankohtaisohjelmia, pääosin tasokasta viihdettä. Ja maksan mielelläni — niin kuin suurin osa suomalaisista — sen yleisradioveron. On se niin laaja tarjotin, [Puhemies koputtaa] joka kansalaisille on tarjottavissa, [Puhemies: Kiitoksia!] että sitä kohtaan nyt on lapsellista hyökätä jatkuvasti täällä eduskunnassa. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä tuli nyt niin monta disinformatiivista väitettä hallituspuolueitten osalta, että menisi koko puheenvuoro niitä oikoessa. Mutta katsokaa meidän webit. Johdonmukaisesti vuodesta toiseen tämä on ollut yksi isoja asioita, mistä me ollaan just puhuttu, että Ylen budjettia pitää tarkastella. 

Mutta sitten edustaja Satoselle: Inhoan sitä, kun lähdetään keksimään narratiiveja ohi toisen edustajan puheenvuoron. Omassa puheenvuorossani kiinnitin erityistä huomiota siihen, että riippumaton media on tärkeä ja Ylellä on siinä nimenomaan tärkeä rooli. Mutta se ei tarkoita sitä, että jos meillä on riippumatonta journalismia, niin me emme voisi päättää, mihin meidän rahojamme käytetään. Nimittäin Yle tekee journalismia, mutta se on laajentunut valtavasti erilaisille osa-alueille. Se muun muassa järjestää myöskin erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Me olemme rahoittaja, ja me voimme rajoittaa sitä, kuinka paljon ohi sen journalismin [Puhemies koputtaa] tehdään muuta ohessa. 

Arvoisa puhemies! Totta kai voidaan keskustella siitä, mitä kaikkea Yle voi lähettää. Mutta ehkä edustaja Tynkkynen voisi nyt lukea Yle-lain, koska siellä on määritelty, että myös esimerkiksi kulttuuriin liittyvät asiat kuuluvat sinne. Nimenomaan suomalainen kulttuuri, myöskin urheilu, kuuluu sinne ja moni muu. 

Mutta varsinaisesti haluan käyttää tämän puheenvuoron kyllä tuosta edustaja Mäkelän puheenvuorosta, jossa edustaja Mäkelä arvosteli sitä, että Yle ei ole antanut objektiivista tietoa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. [Jani Mäkelä: Näin on!] Onko edustaja Mäkelä tietoinen siitä, että tiedottaja Zaharova on pistänyt Ylen mustalle listalle, myös minut henkilökohtaisesti? [Jani Mäkelä: Ei liity tähän!] Siis kyllä, Suomen Uutisia ei ole laitettu sille listalle, mutta se kertoo minun mielestäni aika paljon, antaa tunnustuksen Ylen toimittajan tekemästä työstä. Se on ollut erittäin hyvää työtä, koska tämmöinen reaktio on tullut.