Arvoisa puhemies! Niin, tekijänoikeuslaki on todella tärkeä laki. Se on hyvin kompleksinen laki ja varmasti yksi vaikeimmista lainsäädännöistä, mitä on, jos ajattelee selkeyden ja kompleksisuuden akseleilla. Mutta se on hurjan tärkeä, se on erinomaisen tärkeä, kun ajattelee, että siinä risteilevät nimenomaan perusarvot ja siinä tasapainoilevat tekijänoikeudet, sananvapaus ja omaisuudensuoja. Ja meidän lainsäätäjien pitäisi jotenkin saada nämä arvot sitten pysymään tasa-arvoisina.
Tietysti tämä on ollut hämmentävää. Aivan niin kuin edustaja, puheenjohtaja Kymäläinen tuossa totesi, niin tämähän on ollut hyvin mielenkiintoinen prosessi kaiken kaikkiaan, ja mielestäni on hyvä, että se on nyt tässä kuitenkin, niin että se saadaan täältä eteenpäin — siitä olen aivan täysin vakuuttunut. Tässä implementaatiossa, tässä lakiesityksessä, on paljon hyvää, paljon sellaista, mikä tässä nyt, kun direktiivin implementaatio saatiin eteenpäin, saatiin sen mukaisesti hoidettua. Mielestäni tässä ei ole kuin erityisesti yksi kohta, mistä me olemme... Ja mielestäni se ei ole nyt niin kuin puoluepoliittista eikä oppositio—hallitus-akselilla, vaan se on yksinkertaisesti niin, että tässä on kaksi eri juridista kantaa. Tätä on turha vetää nyt politiikkaan. Me kaikki ollaan tekijöiden puolella, aivan varmasti me kaikki ollaan omaisuudensuojan puolella, me kaikki ollaan sananvapauden puolella, mutta nyt meillä on kaksi eri juridista kantaa.
No, kaiken kaikkiaan jos katsoo nyt tätä prosessia, niin otan täältä nyt muutaman esimerkin meidän lausunnoista. Professori Tuomas Mylly, joka on Turun yliopiston IPR University Centerin johtaja, käsittelee työkseen näitä tekijänoikeusasioita ja on yksi osaamiskeskuksen huippuasiantuntija Suomessa. Hän toteaa keskeisiä huomioita tästä esityksestä, mikä tuli meille, se HE 43, joka tehtiin sen jälkeen, kun se prosessi keskeytettiin tuolla ministeriössä. Täällä todetaan näin: ”Hallituksen esityksessä HE 43 vuodelta 22 tehtiin konsulttivetoisen valmistelun jälkeen useita merkittäviä muutoksia aiempaan HE-luonnokseen” — siihen, joka ei siis tänne vielä ehtinyt edes tulla — ”jota oltiin valmisteltu avoimemmin ja virkamiestyönä. Muutokset pääosin heikensivät sananvapauden, tutkimuksen vapauden ja opetuksen vapauden sekä käyttäjien oikeuksien ja teknologiateollisuuden asemaa. Useilta osin muutokset paransivat tekijänoikeusjärjestöjen asemaa mutta eivät useinkaan parantaneet tai saattoivat jopa heikentää tekijöiden asemaa.” Tällä lauseella oli minulle suuri merkitys. Kun ymmärrätte sen varmasti, hyvät kollegat, että tämä on asia, josta ei voi olla yksityiskohtaisesti perillä, niin silloin minulle merkitsee se, mitä tällaiset huippuasiantuntijat, jotka eivät ole missään järjestössä kiinni, meille tuolla kertovat.
Tämän Tuomas Myllyn lausunto jatkuu: ”Täydentävä HE” — eli nyt sitten tämä täydentävä, joka tuli, kun me pyydettiin valtioneuvostoa valmistelemaan täydentävä, kun se HE 43 ei mennyt perustuslakivaliokunnassakaan läpi — ”on erityisesti verkkosisällönjakopalveluiden vastuusääntelyn osalta epämääräisempi kuin aiemman, HE 43:n, mukainen sääntely. Se nojaa 55 f §:n osalta katteettomaan uskoon teknologioiden, tekijänoikeusinfrastruktuurin ja metadatan kehittymisestä joskus tulevaisuudessa sellaiseksi, että ehdotettuun sääntelyyn nyt jätetyt ongelmat tuolloin poistuisivat, kun teknologia kuvitellusti kykenee ratkomaan tekijänoikeutta koskevia vaikeita tulkinta- ja tosiasiakysymyksiä.” Eli Tuomas Mylly totesi, että tämä perustuu tulevaisuudenuskoon. Eihän me sellaista lainsäädäntöä nyt kerta kaikkiaan voida hyväksyä.
Sitten minä vielä täältä luen, mitä Tuomas Mylly sanoo lausunnossaan. Täällä todetaan: ”Professori Tuomas Mylly toteaa lausunnossaan, että HE 43 vaikuttaisi perustuvan käsitteelliseen epäselvyyteen edelleenlähettämisen suhteesta yleisölle välittämistä koskevaan yksinoikeuteen. Esityksessä torjutaan lisäksi yksilöllinen sopiminen ohjelmaoikeuksista, joka on kyseenalaista elinkeinon harjoittamisen vapauden ja omaisuudensuojan näkökulmasta.” Edelleen Mylly toteaa: ”HE:n perusteella rajanveto alkuperäisen ja edelleenlähettämisen välillä jää aiempaa epäselvemmäksi ja että sääntelyä tulisi ja olisi perusteltua täsmentää näiltä osin.” No tätä täsmentämistä nyt sitten yritettiin tässä talossa tehdä, ja me saatiin liikenne- ja viestintävaliokunnalta lausunto. Ja täällä lausunnossa todetaan näin: ”Valiokunnalle on korostettu, että sääntelyä on välttämätöntä täsmentää alkuperäisen ja edelleenlähettämisen välisen rajanvedon osalta, jotta sääntely mahdollistaa televisiotoiminnan jatkumisen sen nykyisessä muodossa. Tämän vuoksi valiokunta esittää sivistysvaliokunnalle 25 h §:n täsmentämistä seuraavalla tavalla...”, ja se on täällä se valmis pykälä tehtynä.
Ja, arvoisa puhemies, jatkan vielä, koska tämä on niin tärkeä asia, mitä tässä on nyt käsitelty. Täällä LiVin lausunnossa todetaan: ”Saadun selvityksen mukaan lainsäädännön uudistamisen keskiössä pitäisi olla se, ettei kotimaisen tv-toiminnan toimivuus ja nykytilanne vaarantuisi tekijänoikeuslain epävarman tulkinnan ja riskien vuoksi. Edelleen kotitaloudet Suomessa ovat tyypillisesti ainoastaan yhden jakelukanavan piirissä, ja näin ollen tv-kanavien jakelu on mahdollistettava kaikissa niissä muodoissa, joissa kukin kotitalous sen voi vastaanottaa. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että liikenne- ja viestintäministeriö ovat esittäneet huolen sananvapauden yhdenvertaisesta toteutumisesta. Sananvapauden kannalta on olennaista, että kotitalouksilla on jatkossakin pääsy maksuttomaan ja kattavaan televisio-ohjelmistoon jakelutavasta riippumatta. Valiokunta toteaa edelleen, että tekijänoikeuslainsäädäntöä arvioitaessa on sananvapauden lisäksi huomioitava myös tekijänoikeuden haltijoiden omaisuudensuoja.”
Ja meillehän tuli lausunto myöskin tekijänoikeuksien käyttäjien laajalta neuvottelukunnalta. Se vetosi valiokuntaan, että se ottaisi mietinnössään selkeän kannan siihen, että lakimuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa televisiokanavien jakelun ja oikeuksien hankkimisen nykytilaa. Eihän me haluttu mitään muuta kuin säilyttää nykytila, ja sitä hallituspuolueet eivät sitten halunneet. Minä vielä korostan sitä, että kysymyksessä ei ole oppositio vastaan hallitus- eikä puoluepolitiikka. Tässä on kysymys siitä, että ollaan eri mieltä siitä, miten voi juridiikkaa tulkita.
Ja sitten täällä tuotiin äsken... [Puhemies koputtaa] — Lopuksi ihan vaan, puhemies, sanon vielä sen, että kun täällä tuotiin esille se, että tämä opposition tekemä vastalause on direktiivin vastainen, niin samalla te arvioitte liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielistä lausuntoa ja samalla te arvioitte myöskin tämän talon virkamiesten ja ministeriön virkamiehen arviota tästä tilanteesta. Ottakaa se huomioon. Olen itse toiminut liikenne- ja viestintäministeriössä ministerinä, ja arvostan heidän osaamistaan tässä aiheessa kyllä todella korkealle.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitoksia. — Ja nyt keskustelu on... Aa, ei olekaan. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.