Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa tehdään päätöksiä, joilla me halutaan varmistaa varsinkin tulevien sukupolvien mahdollisuus hyvään elämään, ja silloin kun me puhutaan ilmastotoimista, me ollaan aivan asian ytimessä. Luulen, että kenellekään ei tarvitse perustella sitä, miksi ilmastotoimia tarvitaan. Se, että tämä vuosi on mittaushistorian kuumin, on yksi konkreettinen osoitus siitä, miten ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut, ja erilaiset sään ääri-ilmiöt, pitkät kuivuusjaksot, metsäpalot, tulvat ynnä muut, konkreettisesti vaikuttavat jo meihin täällä Suomessakin, ja esimerkiksi maatalouden ja metsätalouden toimintamahdollisuudet ovat koko aika heikentyneet. Sen lisäksi me tiedetään, että mitä pidemmälle me lykätään ilmastotoimia, sen kalliimmiksi ne tulevat, ja siksi on tietysti tärkeää, että me teemme määrätietoisesti ilmastotoimia myös jatkossa.
On äärimmäisen hyvä, että hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut siihen tavoitteeseen, että me olemme ilmastoneutraali vuonna 2035. Kun tämä tavoite asetettiin viime hallituksen aloittaessa työn, se kyllä hyvin konkreettisesti osoitti, että silloin kun laitetaan joku tavoite, niin se tulee yhteiseksi tavoitteeksi. Se ei ole vain hallituksen asia eikä se ole vain valtion asia, vaan me saatoimme nähdä, miten eri toimijat teollisuudessa, yritykset, kunnat, järjestöt urheiluseuroista alkaen, eri tahot itse rupesivat miettimään, mitä he voivat tehdä tämän tavoitteen edistämiseksi. Se on tietysti meidän ilmastopolitiikan vahvuus.
Nyt kun meillä on käsissä tämä ilmastovuosikertomus, joka tarkastelee päästövähennyskehitystä, siinä me voidaan todeta, että todellakin päästöt ovat vähentyneet. Mutta se kertoo myös sen, että työtä on edelleen paljon jäljellä. Niin kuin tässä todetaan, tässä raportissahan tarkastellaan niitä päästövähennystoimia, mitä viime hallituksen aikana on tehty, ja miten ne käyrät jatkossa menevät alaspäin, me ei tiedetä, miten käy, koska valitettavasti nykyhallituksella ei ole oikein selkeästi ollut kertoa vielä niitä konkreettisia toimia, miten he aikovat varmistaa sitä, että päästöt vähenevät, etenkin tällä taakanjakosektorilla, joka on kansallisen politiikan alla.
Päästökauppasektorillahan päästöt tulevat vähentymään niin sanotusti itsestään, koska päästökauppa sitä ohjaa ja päästöoikeuksien korkea hinta kannustaa yrityksiä miettimään päästövähennyksiä. Mutta taakanjakosektorilla, johon siis kuuluu liikenne, maatalous, työkoneet, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely, F‑kaasut ja pienteollisuus, joka on päästökauppasektorin ulkopuolella, me tarvitaan nimenomaan näitä kansallisia toimia. Valitettavasti ministeri Mykkänen ei tuossa edellä päässyt vastauksessaan siihen saakka, että olisi vastannut kysymykseeni, mitä taakanjakosektorilla aiotaan tehdä. Se on oikeastaan se konkreettinen ja tärkeä tieto, jotta me voidaan varmistaa, että hallituksen ilmastopolitiikka jatkuu tulevaisuudessakin. Etenkin kysymys siitä, miten liikenteen päästöjä voidaan vähentää, on iso.
Edellä tuossa jo aikaisemmissakin puheenvuoroissa on nostettu sitä huolta, miten me siellä liikenteen puolella pystytään vähentämään edelleen päästöjä, kun hallitusohjelmassa kuitenkin tehdään toimia, jotka päinvastoin heikentävät sitä, että päästöjä vähennettäisiin. Jakeluvelvoitteesta ollaan perumassa sitä päätöstä, minkä viime hallitus teki. Tukia sähköautojen tai biokaasuautojen lataus- ja tankkausinfralle vähennetään. Joukkoliikenteen tukia vähennetään. Eri toimia, millä me ollaan haluttu monella eri tavalla viime hallituksen aikana varmistaa, että myös liikenteen päästöt vähenevät, ollaan nyt perumassa, ja nähtäväksi jää, miten päästövähennystavoite liikennesektorilla aiotaan saavuttaa. Etenkin kun me muistetaan, että se tavoite, missä liikenteen päästöt haluttiin puolittaa, ei ollut viime hallituksen vaan sitä edellisen Sipilän hallituksen asettama, ja itse asiassa nyt ne samat puolueet istuvat hallituksessa, mitkä silloin päättivät siitä tavoitteesta.
Tämä raportti on kehittynyt vuosi vuodelta, ja hyvä niin, koska se on ollut myös eduskunnan tahto. Alun perinhän ilmastovuosikertomuksessa tarkasteltiin ainoastaan taakanjakosektoria, ja nyt se on laajennettu koko meidän ilmastopolitiikkaa koskevaksi ja siinä on mukana päästökauppasektori, maankäyttösektori ja myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tämä on ollut eduskunnan tahto, jotta ihmiset saisivat kokonaiskuvan ja pystyisivät seuraamaan, miten ilmastopolitiikka toimii, koska ilmastotoimia tehdään niin monella eri sektorilla ja ne ovat myös eri ministeriöiden vastuulla. Sen takia tämä kokonaisuus tässä ilmastokertomuksessa pystyy meille kaikille kertomaan, missä mennään.
No, tämä kokonaisuus ehkä nyt sitten vähän johtaa myös siihen, että voidaan sitten korostaa esimerkiksi vain tätä hyvää kehitystä päästökauppasektorilla, joka käytännössä sitten tulee oikeastaan muualta kuin hallituksen kansallisista toimista. Jos mietin Orpon hallituksen ohjelmaa, niin itse senkin osalta kannan huolta siitä, että siinä on hirmu paljon luotettu sen varaan, että meidän teollisuus ja yritykset ja päästökauppasektorilla toimivat tahot vähentävät päästöjään, niin kuin ne varmasti tulevat vähentämään, kun päästöoikeuden hinta nousee, mutta sitten unohdetaan, että meidän pitää pystyä myös kansallisesti tekemään päätöksiä nimenomaan täällä taakanjakosektorilla.
Me viime kaudella tehtiin paljon sellaisia toimia, millä me autettiin ja kannustettiin myös kotitalouksia vähentämään omia päästöjään ja irtautumaan fossiilisista polttoaineista, ja sitä kautta itse asiassa myös kotitalouksien kustannukset vähenivät, koska fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet koko aika. Esimerkiksi tuki kotitalouksille öljystä ja maakaasulämmityksestä luopumiselle oli aivan supersuosittu. Sitä haki valtava määrä kotitalouksia, ja se jopa loppui kesken ja siihen piti laittaa lisääkin rahaa, koska kysyntä oli niin suuri. Nyt esimerkiksi tätä tukea tämä hallitus ei aio jatkaa, vaikka sillä oli myös iso merkitys siinä, että se toi töitä alueelle, koska tietysti tuki kattoi vain pienen osan kustannuksista, ja sen jälkeen se toi työtä alueelle, kun ne rahamäärät olivat moninkertaiset.
Sitten haluan vielä nostaa viimeiseksi, mitä moni muukin on nostanut tässä, kuntien roolin: Kunnat ovat todellakin avainasemassa ilmastotyössä, ja sen takia ilmastolakiin otettiin kuntien ilmastosuunnitelmat. Se toive tuli sieltä kuntakentältä itseltään. Pidän äärimmäisen valitettavana, että nyt tämä nykyinen hallitus on tätä muuttamassa, poistamassa tämän velvoitteen laista ja poistamassa myös kunnille rahoituksen suunnitelmien tekoon, joka on ollut tärkeä kannuste. [Puhemies koputtaa] Toivon todella, niin kuin joku edellinenkin puhuja tässä, että valiokuntakäsittelyssä tämä voitaisiin ainakin korjata. [Miko Bergbom: Kukaan ei kiellä kuntia tekemästä ilmastosuunnitelmia, jos ne kerran niin haluaa!]
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Marttila.