Arvoisa rouva puhemies! Nämä siviilipalveluslakiin tehtävät muutokset, jotka johtuvat ennen kaikkea toisaalta sote-uudistuksesta, toisaalta vanhempainvapaaseen liittyvästä uudistuksesta, ovat totta kai perusteltuja. Siviilipalvelus on hyvä vaihtoehto suorittaa palvelus yhteiskunnalle, mikäli syystä tai toisesta kokee, että varusmiespalvelus ei olisi tapa palvella isänmaata ja olla toteuttamassa sitä perustuslaista tulevaa velvollisuutta, joka meillä jokaisella on maan puolustukseen osallistua.
Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä, kun tätä velvollisuutta käsittelemme, tuoda esiin sen tosiasian, että suomalaisten osallistuminen asepalvelukseen on valitettavan heikolla tasolla. Suomalaisten maanpuolustustahto eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin tutkien on erittäin korkealla tasolla, mutta käytännössä miespuolisesta väestöstä, ikäluokasta, yksi kolmasosa syystä tai toisesta jättää kuitenkin asepalveluksen suorittamatta.
Mielestäni asepalvelus olisi kuitenkin erinomainen mittari suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan onnistumisesta, onnistumisesta sillä tavoin, että kun nuori on käynyt kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut — onpa kyse neuvoloista tai peruskoulusta tai toisen asteen koulutuksesta, kuntien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista — ja on saanut nauttia näistä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista, niin kuinka hyvässä niin fyysisessä kuin henkisessäkin kunnossa nuorten ikäluokka sitten siinä vaiheessa on, kun on palvelukseenastumisikä. Nimittäin hyvin monella nuorella nimenomaan nämä kysymykset niin fyysiseen kuin henkiseenkin kuntoon liittyen ovat niitä syitä, joiden vuoksi aseellinen palvelus jää tässä ajassa suorittamatta. Mielestäni pitäisi laajasti tässä salissa hyväksyä, että tämä on koko suomalaisen yhteiskunnan eräänlainen kuntomittari. Totta kai myös motivaatio on tärkeä ja tahto puolustaa maata. On myös kysymys siitä, kuinka tärkeäksi Suomi kotimaana, isänmaana, koetaan, ja toisaalta siitä, kuinka tämä kaikki, mitä yhteiskunta on nuorille ihmisille tarjonnut, näyttäytyy siinä vaiheessa, kun pitää tehdä ratkaisuja sen suhteen, suoritetaanko asepalvelus. Myös tässä mielessä asepalveluksen suorittamisaste on hyvä mittari siitä, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta on onnistunut.
Tämän vuoksi, arvoisa rouva puhemies, halusin tämän teeman nostaa tässä yhteydessä myös esiin, että kaikki tavoittelisimme määrätietoisesti sitä — kun tiedämme, että ne ikäluokat ovat pienenemään päin, jotka palvelukseen astuvat — että palveluksen suorittamisaste nousisi, jolloin pystymme turvaamaan Puolustusvoimille riittävän laajat sodanajan joukot ja riittävän laajan reservin, jolla huolehdimme tulevaisuudessakin Suomen turvallisuudesta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Ja vielä edustaja Kiljunen.