Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä kertomus on vuodelta 2023, vaikka olemmekin jo vuoden 24 loppupuolella. Ymmärrän tämän haasteen. Tämä on vähän historian kertaamista, mutta se on kertomusten kohdalla vain hyväksyttävä, ja jos puhemies sallii, niin sekoitan tähän esittelyyn myös vähän tapahtumia tämän vuoden puolelta. Itse astuin puheenjohtajan paikalle viime syksynä, ja sitä ennen tätä työtä hoiti hienosti edustaja Junnila, ja hän on nyt varapuheenjohtajana valtuuskunnassa.
Mutta itse kertomukseen. Eli luonnollisesti Venäjän hyökkäyssota hallitsi vahvasti Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen agendaa vuonna 2023. Kokonaisvaltaista turvallisuutta edistävä Etyj ei kyennyt estämään sotaa, eikä vuoropuheluun perustuva turvallisuustyö ollut mahdollista sellaisen maan kanssa, joka räikeästi rikkoo kaikkia Etyjin perusperiaatteita ja kansainvälistä oikeutta. Parlamentaarinen yleiskokous on kuitenkin johdonmukaisesti tuominnut Venäjän toiminnan ja osoittanut vahvan tukensa Ukrainalle. Todettakoon, että vaikka linja on hyvin selkeä, niin myös toisenlaisia tuulahduksia on ollut aistittavissa.
Sodan alettua venäläisten osallistuminen estettiin kokousisäntämaiden viisumipäätöksillä. Tämä ei ollut mahdollista talvi-istunnossa Wienissä 2023, johon osallistuivat Venäjän ja Valko-Venäjän valtuuskunnat. Ukraina jättäytyi pois, ja suuri osa osallistujista protestoi ulosmarsseilla ja Ukraina-symboleilla. Samassa istunnossa puheenjohtajisto julkaisi lausunnon, jossa Venäjän toimintaa kuvattiin vastenmieliseksi.
Suomelle tärkeät vaalit käytiin Vancouverin kesäistunnossa, kun yleiskokous valitsi kansanedustaja Pia Kauman puheenjohtajakseen. Olen ylpeänä seurannut edustaja Kauman pragmaattista ja tuloksellista toimintaa, ja täytyy sanoa, että yleiskokouksen työ hänen johtajuudellaan on strukturoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Suomalaisen näkyvä rooli näin merkittävässä tehtävässä hyödyttää sekä Suomea että eduskuntaa. Kauma itse asiassa valittiin tänä kesänä toiselle kaudelle, mikä kertoo siitä tyytyväisyydestä, mitä hänen työtään kohtaan koetaan parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Tässä kohtaa haluan todeta myös sen, kun meillä on täällä kuulijoita salissa ja he ovat kyselytunnin päässeet todistamaan, ehkä sen hieman railakkaamman puolen eduskunnan työstä, niin tämä esimerkki edustaja Kauman valinnasta on esimerkki siitä, millä tavalla yhteistyötä tehdään oppositio—hallitus-linjojen yli. Ja edustaja Kauman puheenjohtajuus oli mahdollinen ainoastaan siksi, että teimme kovaa yhteistyötä koko Suomen eteen, ja tämä viesti on aina syytä muistaa, kun puhutaan etenkin turvallisuudesta, yhteistyöstä ja kansainvälisestä politiikasta.
Valitettavasti kuitenkin siis Venäjän hyökkäyssota ei ole ainoa kriisi, jota olemme yleiskokouksessa puineet. Azerbaidžanin hyökkäys Vuoristo-Karabahiin ja siitä seurannut yli 100 000 armenialaisen pakomatka Armeniaan oli korkealla agendallamme syksyllä. Edustaja Kauma otti tilanteessa vahvan roolin puheenjohtajana, ja pääsimme kuulemaan tilanteesta suoraan Armenian pääministeriltä syyskokouksessamme Jerevanissa marraskuussa. Armenian tilanteesta voisin puhua pitkään. En sitä nyt tässä yhteydessä tee, mutta siinä on maa, joka on siirtynyt oman turvallisuusympäristönsä rakentamisessa hyvin vahvasti Venäjään tukeutumisesta kääntäen katsetta länteen. Aivan keskeistä, kun puhutaan tulevaisuuden rakentamisesta Euroopassa.
Myös Hamasin terroristi-iskut Israeliin ja siitä syntynyt konflikti käsiteltiin Jerevanissa. Israelin oikeutta puolustautua tuettiin vahvasti, mutta samalla muistutettiin myös velvollisuudesta suojella siviilejä. Israel ei ole osallistujavaltio, mutta se on kumppanimaa, jonka kanssa käydään vuoropuhelua Välimeri-foorumissa.
Anteeksi, rouva puhemies, minkä verran minulla on aikaa? Onko seitsemän minuuttia vai viisi minuuttia? [Puhemies: Esittelypuheenvuorossa kymmenen, eikö ole? Joo.] — No niin, sitten antaa palaa vaan. [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edustaja olisi tyytynyt seitsemään!] — Niin, huonosti tingitty.
Vuosi 2024 sitten taas toisaalta on vaalien supervuosi. Tänään juuri on Etyjin valtuuskunta valinnut tarkkailijat Moldovan, Georgian ja Uzbekistanin vaaleihin, ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin tulemme valitsemaan edustajat ja tarkkailijat tämän viikon aikana. Viime vuonna tarkkailimme vaaleja Turkissa, Puolassa ja Serbiassa. Vaalitarkkailu on entistäkin tärkeämpää tässä ajassa, jolloin demokratian ja vaalien uskottavuutta kyseenalaistetaan yhä useammassa maassa. Ja tähän ehkä huomiona, että vaikka ymmärrän sen, että rahat ovat todella tiukassa, niin haluan korostaa eduskunnan kansainvälisen työn arvoa Suomelle niin turvallisuuden, diplomatian kuin kilpailukyvynkin saralla.
Viime vuonna puhuttiin vielä Etyjin kriisistä. Konsensukseen perustuvan päätöksenteon vuoksi vuoden 2024 puheenjohtajamaata ei ollut valittu, budjettia ei ollut hyväksytty vuoden 2021 jälkeen ja Etyjin johtavien virkamiesten mandaatit olivat päättymässä ilman päätöstä jatkosta. Asia ratkesi vasta aivan viime metreillä joulukuussa, kun Malta valittiin Etyjin puheenjohtajamaaksi ja johtohenkilöiden mandaatteja pidennettiin yhdeksällä kuukaudella. No, ne päättyivät nyt, ja tällä hetkellä edetään sijaismenetelmin, ja tämähän ei luonnollisesti ole millään tavalla kestävä ratkaisu.
Tänä vuonna kriisipuheet ovat olleet vähäisemmät, ehkä senkin vuoksi, että Etyjin olemassaoloa ei enää kyseenalaisteta samalla tavalla. Yhteinen näkemys on kaikesta huolimatta se, että Etyjiä tarvitaan. Hyvin kuvaavaa olisi sanoa, että jos Etyjiä ei olisi, se pitäisi tässä hetkessä perustaa.
Vaikka Etyj ei pystynyt sotaa estämään, on sen työkaluja ylläpidettävä toivottavasti pian koittavaan sodan jälkeiseen aikaan. Etyj on yhä keskeinen foorumi, jossa maat voivat osoittaa tukeaan yhteisiin arvoihin perustuvalle maailmanjärjestykselle.
Tällä hetkellä Suomi valmistautuu pian alkavaan Etyjin puheenjohtajuusvuoteensa, ja se on itse asiassa valtava kunnia tässä ajassa. Juhlimme 50-vuotisjuhlavuotta, ja se on kunnia, että jälleen kerran Suomi on suurennuslasin ja spottivalon alla. Odotukset Suomea kohtaan ovat ymmärrettävästi valtavan korkeat, vaikka Suomi ei juurikaan voi vaikuttaa nykyiseen maailmantilanteeseen, se ehkä rehellisesti myönnettäköön. Mutta, jälleen kerran, katse on kohti Suomea, ja luotettavuus, rauhallisuus ja pragmaattisuus ovat kovaa valuuttaa kriisiytyneessä maailmassa edelleen. Tärkeää olisi, että Etyjin puheenjohtajuus toisi näkyvyyttä Suomelle ja meidän osaamisellemme rauhan edistäjinä ja rakentajina. Toivomme, että Suomi ottaa aktiivisen roolin ja käy kentällä keskustelemassa erilaisten toimijoiden kanssa, aivan kuten olemme toimineet. Tässä kaikessa työssä Suomen Etyj-valtuuskunta tulee antamaan kaiken tukensa ja toimimaan aktiivisesti vahvemman, oikeudenmukaisen maailman puolesta. — Kiitoksia.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitoksia esittelystä. — Ja sitten edustaja Kokko.