Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vientimallilaista on aiheuttanut oikeutetusti laajaa huolta työmarkkinakentässä. Kun tässä sanotaan, että lakiesityksen taustalla on tavoite parantaa palkanmuodostuksen koordinaatiota, niin kyllä tässä on ihan oikeasti riskejä siitä, että tämä vain entisestään aiheuttaa vakavia ongelmia työmarkkinoilla. Tämän esityksen vaikutus sovittelujärjestelmän toimivuuteen ja toimintaan on todella merkittävä. Tämä heikentäisi valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja myös mahdollisuuksia ottaa huomioon alakohtaisia erityispiirteitä. Vientimallin mukainen yleinen linja kahlitsisi sovittelijan toimintaa ja vaarantaisi myös sovitteluprosessin puolueettomuuden, mikä taas sitten helposti rapauttaa luottamusta koko järjestelmään. Tämä on todella iso ja tärkeä asia. Se on iso riski, että sovitteluprosessin uskottavuus heikkenee, ja se voi johtaa sitten — ja varmasti johtaa — myös pitkittyneisiin työriitoihin ja entisestään kasvaviin neuvottelukustannuksiin. 
Valtioneuvostossa oikeuskansleri katsoi, että tässä on erittäin suuria ongelmia. Oikeuskansleri totesi valtioneuvoston istunnossa 3.10. muun muassa seuraavaa: ”Kansantalouden kokonaisetua ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä palkkauksellista tasa-arvoa ja muiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden tasapuolista huomioon ottamista voidaan edistää muillakin keinoilla. Ruotsissa sovittelujärjestelmälle on säädetty työmarkkinaosapuolten sopimukseen perustuen objektiivisen ja tasapuolisen tiedon tuottamisen sekä osapuolten informoinnin tehtäviä. Sovittelun puolueettomuuden ja työmarkkinaosapuolten kollektiivisen sopimusautonomian suojaamiseksi sekä työmarkkinoiden toimivuuden ja luottamuksen kannalta on perusteltua suhtautua nyt ja tulevaisuudessakin pidättyvästi sovittelun sisältöä koskevaan sääntelyyn. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys edustaa aikaisempaan nähden uudenlaista, aiempaan käytäntöön nähden enemmän sovittelun sisältöön kohdistuvaa sääntelyä. Näistä syistä on tärkeää, että perustuslakivaliokunta arvioi vielä huolellisesti esityksen.” Ministeri ei ole paikalla, mutta jos olisin ollut ministeri, olisi hieman kylmännyt, kun esityksen eteenpäin vie. 
Ruotsissa työlainsäädännön rungon muodostavat työympäristölaki, työsuhdeturvalaki ja työaikalaki. Kollektiivilainsäädännön osalta siellä perustana on myötämääräämislaki. Erityistä työehtosopimuslakia Ruotsissa ei ole, vaan myötämääräämislaki määrittelee myös työehtosopimusten oikeudellisen perustan. Ruotsille on tyypillistä työmarkkinaosapuolten vahva ja hyvin itsenäinen rooli ja korkea järjestäytymisaste sekä laaja sopimusten kattavuus. 
Ruotsissa on myös pitkä historia — olen Ruotsissa ollut ja myös järjestänyt Suomessa tilaisuuksia, joissa on ollut myös heidän sovittelijansa selostamassa tätä historiaa, kuinka se on kehittynyt yhteistyössä. Siellä on pitkä historia myös tästä vientialojen johtavasta roolista. Se on tosiasia, johon kaikki ovat sitoutuneet. Ja se, että tämä toimii, liittyy siihen, että Ruotsissa on hyvin vahva koordinaatio ja yhteistoiminta. Siinä työmarkkinoiden keskusjärjestöillä nimenomaan on vahva koordinaatio, ja tätä pitäisi nyt edistää ja kannustaa, että keskusjärjestöt tekisivät tätä koordinaatiorooliaan myös Suomessa. Myötämääräämislakihan on tärkeä ja tasapainottava tekijä Ruotsissa. Myötämääräämislaki antaa palkansaajapuolelle eräissä tapauksissa aina tulkintaetuoikeuden erimielisyysasioissa. 
Ruotsissa on myös hyvin vahva sovittelulaitos, olen käynyt siellä tutustumassa. Heillä on neljä tämmöistä varsinaista sovittelijaa, ainakin silloin oli, ja sitten vielä 30 erityissovittelijaa — siis valtava koneisto tekemässä tätä työtä koko ajan. 
Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, ettei tämä hallituksen esitys huomioi riittävästi sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa, mikä on tässä salissa hyvin noussut esille. Kun nämä palkankorotukset kytketään teollisuuden määrittämään yleiseen linjaan, niin naisvaltaisilla aloilla, julkisen sektorin aloilla, palkkakehitys voi jäädä jälkeen, ja tämä on ristiriidassa tasa-arvolain vaatimusten kanssa, sillä julkisen sektorin työntekijät ansaitsevat oikeudenmukaisen palkkakehityksen, eli saman palkan samanarvoisesta työstä, mikä todellakaan ei tällä hetkellä ole tilanne. Me voimmekin ihan hyvin kysyä — pitää kysyä — missä hoitajien ja opettajien palkat olisivat, jos ne olisivat 20 vuoden ajan seuranneet vain yleistä linjaa. On ollut tasa-arvo-ohjelmia ja niin edespäin, ja nyt on ollut, aivan kuten täällä työ- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly on tuonut esiin, kaksi kertaa pitkän historian aikana nämä poikkeamat, joissa on sitten yli tämän vientialan ratkaisun menty. 
Minä ihmettelen sitä, että hallitus haluaa myös riisua itseltään tällaisia työkaluja näissä erittäin vaikeissa ja kinkkisissä tilanteissa, työtaistelutilanteissa, eli silloin puhutaan lakosta. Työmarkkinoilla voi syntyä myös sellaisia tilanteita, joissa tarvitaan todella kylmää päätä, neuvottelua, sovittelua. Kun asiat ovat täydellisessä juntturassa ja pattitilanteessa, niin tarvitaan myös uudenlaisia ajatuksia ja uutta virtaa ja joskus sellaista ulkopuolisuutta. Tällaiset tilanteet yleensä ovat poikkeuksellisia mutta usein sitäkin vaikeampia, ja siitä syystä minusta tämä sovittelulautakunta olisi hyvä pitää mukana tässä työkalupakissa eikä pelkistää tätä mallia vain valtakunnansovittelijan toiminnan jatkoksi — joka toki tekee täysillä työtä sen ratkaisun löytämiseksi, mutta joskus ollaan tilanteessa, jossa etenemismahdollisuuksia ei ole, minkä valtakunnansovittelija itse usein myös sitten toteaa. 
Haluan myös muistuttaa tässä siitä, että edellisessä hallituksessa toimin työministerinä, ja me hyvin paljon keskustelimme työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten voisimme kehittää suomalaista mallia entistä vahvemmaksi. Me lisäsimme jonkun verran sovittelijan resursseja — ne eivät ole nytkään järin suuret — eli sovittelijoita ja myös alakohtaisen sovittelun merkitystä nostettiin esiin. Tällä tavalla sovittelujärjestelmä pystyi joustavammin vastaamaan eri toimialojen erityistarpeisiin ja pystyttiin parantamaan työmarkkinoiden toimintakykyä. Se, mistä itse haluaisin nähdä esityksiä hallitukselta, on se, että pystyttäisiin sovittelujärjestelmän tämmöistä ennakoitavuutta ja resursseja, esimerkiksi yhteistä tietopohjaa, vahvistamaan, koska se on se olennainen lähtökohta, että kaikki jakavat saman tietopohjan. 
Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää myös keskustella siitä, mitä tämä käsittelyssä oleva esitys nyt sitten tarkoittaa laajemmin tämän työmarkkinajärjestelmän politisoitumiselle. On mahdollista, että nyt sitten, kun tämä keskustelu vain tiivistyy ja kiivastuu, mikä täällä eduskunnassakin on käynnissä, näistä palkkakysymyksistä tullaan täällä käymään jatkossa tätä entistä tiukempaa kamppailua, ja tällaista suuntaa minä en toivo, sillä näiden palkkakysymysten, palkkaneuvottelujen, työmarkkinakysymysten pitää olla siellä pöydässä, missä nämä toimijatkin ovat. — Kiitos. 
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Rantanen.