Pääluokka 26
SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Hallinto
01.
26.01.01, osaSisäasiainministeriön
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 20 868 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen
hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien
siirtomenojen maksamiseen.
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 2 331 000 euroa.
04.
26.01.01, osaVähemmistövaltuutetun
ja syrjintälautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 980 000 euroa.
20. Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 9 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon
ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien
tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin
sekä Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin.
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen
hallintaa koskevan yleisohjelman 2007-2013 alaisten rahastojen mukaisesti
toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY,
573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston
päätös 435/2007/EY)
2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen
tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan
sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen,
enintään 16 henkilötyövuotta
vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen
sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien
kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien
maksamiseen
4) siirtomenojen maksamiseen.
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana
maksetut tulot.
23.
26.01.01, osaSiviilikriisinhallinnan
kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 415 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää
1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään
toimintaan
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden
omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään 33 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta
saatavat tulot.
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 500 000 euroa.
66.
26.01.65Kansainvälisten
järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet
ulkomaille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten
järjestöjen (Interpol, FATFFATF=Financial
Action Task Force, IGCIGC=Inter-Governmental
Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe,
North America and Australia, IOM, ICMPDICMPD=International
Centre for Migration Policy Development, COSPAS-SARSATCOSPAS-SARSAT=satellittipaikannusta
maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen
etsintä- ja pelastusjärjestelmä ja ICAO
PKDICAO PKD=kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön
sähköinen varmennepankki) jäsenmaksujen,
maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien
menojen maksamiseen.
10 Poliisitoimi
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 702 462 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen
liittyvien hankkeiden maksamiseen
2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen
(1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien
korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat
menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden
maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista
aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista
aiheutuviin menoihin
4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta
sekä iänmäärityksen ja kielitestien
tekemisestä aiheutuviin menoihin
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden
matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
20 Rajavartiolaitos
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 221 305 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) meripelastuslain (1145/2001) 21 §:n
3 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen
ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus)
johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän
lentopelastuksen hälytys- ja johtamistoiminnasta aiheutuvien
kustannusten korvaamiseen Finavialle
2) koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen
3) Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten
sekä rakenteiden ja muiden rakennettujen kiinteistöjen
ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien
rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta
aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rajavartiolain (578/2005) 81 §:n
nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon
5) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin.
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Rajavartiolaitoksen 1980-luvulla hankittujen partioveneiden
uusimiseen
2) ulkovartiolaivan hankintaan sekä hankinnan hallinto-,
matka- ja suunnittelukuluihin
3) Rajavartiolaitoksen AB/B 412 helikopterien
uusimiseen
4) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten
mukaisiin menoihin.
Tilausvaltuuksista aiheutuvien indeksien ja valuuttakurssien
noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien
ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset
budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi
maksuperusteisina.
Valtuu
s
Vuoden 2011 talousarviossa myönnetty AB/B 412
helikoptereiden uusimiseen tarkoitettu tilausvaltuus uusitaan.
Mikäli vuoden 2011 talousarviossa myönnettyä ulkovartiolaivan
hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä saa
käyttämättä jääneestä osasta
tehdä sitoumuksia vuonna 2012.
30 Pelastustoimi
ja hätäkeskukset
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 13 985 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen
tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin
sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen
2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky
-yksikölle myönnettävään
rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti
3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain
(10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien
sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-,
selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin
4) pelastuslain (379/2011) 107 §:n
mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten
aiheuttamien menojen suorittamiseen
5) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien
korvausten maksamiseen
6) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla
tavalla valmiuden ylläpitämiseen
7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan
edistämiseen ja standardisointityöhön
osallistumisesta johtuviin menoihin.
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 58 505 000 euroa.
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla
tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä-
ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen
johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin
ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän
hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien
kustannusten korvaamisesta Finavialle
2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen
varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin
ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen
kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten
perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan
unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston
pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien
asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus-
ja toimintakustannuksineen
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen
tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta
aiheutuneisiin kustannuksiin.
31. Pelastustoimen valtionavustukset
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 3 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustusten maksamiseen alueen pelastustoimen valtionavustuksesta
annetun lain (1122/2003) nojalla pelastustoimen hoidon
kannalta tarpeellisen kaluston tai järjestelmän
hankinnasta aiheutuviin huomattaviin kustannuksiin sekä kehittämishankkeisiin
pelastustoimen alueille
2) pelastuslain (379/2011) 100 §:n
2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen väestönsuojelumenoihin
kunnille ja pelastustoimen alueille.
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon
hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen
Suomen Erillisverkot Oy:lle.
40
26.40,
osaMaahanmuutto
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 18 418 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin
2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 876 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n
perusteella järjestettävään
paluumuuttovalmennukseen
2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon
järjestämiseen ja muihin menoihin
3) enintään 40 000 euroa
asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 63 627 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen
2) vastaanottolain 7 §:n mukaisesti vastaanotto-
ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten
sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien
kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994)
tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta
aiheutuvien kulujen ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa
Suomessa edustajan palkkion maksamiseen ja kansainvälistä suojelua
hakevien oikeusapupalveluiden kustannuksiin
3) säilöönottoyksiköstä annetun
lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon
järjestämiseen säilöön
otetuille ulkomaalaisille
4) vastaanottolain 33 §:n mukaisen ihmiskaupan
uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen
5) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ-
ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain
30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten
ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin
näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten
palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen
maksamiseen
7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin,
turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimiseen, vapaaehtoisesta
paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin
EU:n rahoittamiin hankkeisiin
8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien
turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi
tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten
testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden
selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
9) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010)
86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten
ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen
järjestämisestä, lähtömaassa
suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta)
sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen
ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti
lukuun ottamatta valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja, jotka
budjetoidaan suoriteperusteisesti ja arvonlisäverollisina.
Määrärahaa saa käyttää myös
valtion vastaanottokeskusten kulutusmenojen maksamiseen.
Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa
saa käyttää enintään
103 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
palkkaamiseen.
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Hallinto
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 37 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille
yhteisöille
2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon
1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta
valtiovarainministeriölle saatavat tulot
2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan)
tulot.
13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien
käyttöönotoista aiheutuvat kulut
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 792 000 euroa.
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 215 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus-
ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin
2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön
tehostamisesta aiheutuviin menoihin.
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 566 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön
hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien
investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus-
ja muiden palveluiden hankkimiseen.
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 71 360 000 euroa.
10 Verotus
ja tullitoimi
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 403 989 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien
maksamiseen
3) verohallinnon menettelystä asiakkaalle aiheutuneiden
vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.
02. Tullilaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 160 536 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:
1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset
2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien
maiden tulleista saatava kantopalkkio
3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä
4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien
tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot
5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat
tulot.
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen
on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka
verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön,
Verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen
nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi
määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen
maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia
ei ole käytettävissä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 32 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verotukseen
liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat
seuraaviin säädöksiin:
1) verontilityslaki (532/1998)
2) veronkantolain 27 b § ja siihen
liittyvä voimaantulosäännös
(568/2004)
3) autoverolain 65 § (1482/1994)
4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)
5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)
6) arvonlisäverolain 101 §:n 2
momentti (1486/1994).
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon
arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen,
kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo
viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta
voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille,
jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.
Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).
20 Palvelut valtioyhteisölle
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 20 564 000 euroa.
Määrärahasta saa maksaa ennakkomaksuja työeläkevakuuttamisessa
tarvittavien tietojärjestelmien hankintaan.
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 064 000 euroa.
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 4 431 000 euroa.
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelukeskuksen toimintamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 10 000 euroa.
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelukeskuksen kehittäminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän
käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta
palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.
88. Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön
hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista
annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen
tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja
niihin välittömästi liittyviä muita
palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion
ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin
kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville
yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta
valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa
palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden
toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon
otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen
toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on
tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta
ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti
tuotettuja ja hinnoiteltuja.
Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin,
johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.
2. Investoinnit
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua
menoja vuonna 2012 enintään 240 milj. euroa. Lisäksi
Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia,
joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään
220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa
säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin
peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja
eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta
omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien
kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta
vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista
yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
3. Lainanotto
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2012
aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun
lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa
tarkoitettua lainaa nettomääräisesti
enintään 40 milj. euroa.
30 Tilastotoimi,
taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 48 218 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) jäsenmaksujen maksamiseen
2) EU -jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon
1) maksullisen toiminnan tulot
2) EU:lta ja yhteishankkeista talousarvion ulkopuolisilta tahoilta
saatavat tulot.
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 4 132 000 euroa.
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 7 451 000 euroa.
40 Valtion
alue- ja paikallishallinto
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 51 298 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta.
02. Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 34 505 000 euroa.
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 224 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisen
hallinnointiin
2) aluehallintouudistuksesta aiheutuviin tietojärjestelmien
ja muiden tarvittavien muutosten suunnittelu- ja muutostöihin
3) valtion alueellisten ja paikallisten hallintorakenteiden
kehittämiseen
4) Kainuun hallintokokeilun seurantaan ja sen perusteella tehtyjen
ehdotusten edellyttämään valmisteluun
5) viranomaisten yhteisten asiakaspalvelumuotojen kehittämiseen
ja yhteispalvelun hallinnointiin.
50 Eläkkeet
ja korvaukset
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 092 334 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää valtion
eläkelain (1295/2006) ja siihen liittyvän
lainsäädännön mukaisten
1) eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien
ja muiden kuntoutusetuuksien (ml. mahdolliset arvonlisäverot)
ja niiden lisien
2) eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritettujen
eläkejärjestelyjen korvausten
3) viivästyskorotusten
4) mahdollisten oikeudenkäyntikulujen
5) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien
ennakkomenojen
6) viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien
selvittelyerien
maksamiseen.
16. Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 355 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten
eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston
päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen
ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään
9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten
eläkkeiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
17. Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 806 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) korvausten maksamiseen Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen
lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun
ajan huomioon ottamisessa eläkekassan myöntämässä eläkkeessä
2) korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas
Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain
tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta,
joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983
Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja
Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön
siirrosta yhtiöiden palvelukseen
3) korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten
omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai
konsernin sisällä yhtiöstä toiseen
vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn
henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas
Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen
luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana
työntekijänä siirretyn henkilön työnantajalle,
jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan
31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta
Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin
Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä
4) eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen
työeläkejärjestelmän ja Euroopan
yhteisöjen eläkejärjestelmän
välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien
pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa
koskevan lain (165/1999) mukaisesti.
Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta
eläkevastuiden kertasuorituksesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 39 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tapaturmakorvauksiin
2) liikennevahinkokorvauksiin
3) ryhmähenkivakuutusta vastaavaan etuun
4) valtion virkamiesten toistuviin korvauksiin
5) valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten
ja vahinkojen korvauksiin
6) rautatien käytöstä johtuvan vahingon
vastuusta annetun lain mukaisiin korvauksiin
7) tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyviin asiantuntijalääkäripalkkioihin
8) valtioneuvoston erikseen päättäessä luonnonkatastrofien
johdosta katastrofialueilla tehdyistä pelastus- ja evakuointitoimista,
evakuointilennoista ja annetusta sairaanhoidosta sekä surmansa
saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuvien kustannusten
korvaamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat
eläkemenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 113 538 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion
eläkelain (1295/2006) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta
johtuvien, Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta
myöntämien eläkkeiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
Keva-nimisen kunnallisen eläkelaitoksen valtiolle maksamien kaupunkien
oikeuslaitosten eläkemenojen korvauksiin, joiden kustannukset
selvitetään Vilma-eläkeselvittelyn yhteydessä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion
eläkelain (1295/2006) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta
johtuvien, Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta
myöntämien eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien
korkomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
60 Valtionhallinnon
yhteiset henkilöstömenot
01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten
kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten
maksamiseen
2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen
sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni
ei maksa korvauksia.
Määrärahalla saa palkata yhteensä enintään 25
henkilötyövuotta vastaavan määrän
henkilöstöä määräaikaisiin
kansallisten asiantuntijoiden tehtäviin.
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) välttämättömän
lisähenkilökunnan palkkausten maksamiseen
sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve
ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesitystä laadittaessa
2) valtiovarainministeriön tekemistä virkasuhteen
ehtoja koskevista päätöksistä aiheutuvien
menojen maksamiseen.
03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain (182/1931)
mukaisten lakkautuspalkkojen maksamiseen.
20. Työhyvinvoinnin edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 675 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työsuojelun edistämiseen valtionhallinnossa
eli työsuojelututkimukseen
2) työsuojelukoulutukseen
3) työsuojelutietojen keräämiseen
4) työsuojelua koskevaan tiedottamiseen
5) valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön
välisten työelämän suhteiden edistämistä tarkoittavaan
tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen.
60. Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 280 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Koulutusrahastosta annetun
lain (1306/2002) 13 §:n mukaiseen valtion
maksuun Koulutusrahastolle.
70 Valtionhallinnon
kehittäminen
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 893 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion yhteisten tietojärjestelmäuudistusten
sekä yhteisten ICT-palvelujen ja -ratkaisujen toteuttamiseen
2) julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin
ja hallinnon tukipalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen
3) julkisen hallinnon tietohallintolain edellyttämään
ohjaukseen ja kehittämiseen
4) julkisen hallinnon tietoturvallisuuden ja varautumisen ohjaamiseen
ja kehittämiseen.
Valtuus
Vuonna 2012 ICT- palvelujen kehittämiseen ja hankintaan,
julkisen hallinnon sähköisen asioinnin
ja hallinnon tukipalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen,
varautumisen ja tietoturvallisuuden kehittämiseen ja toteuttamiseen
saa käyttää vuodelta 2011 käyttämättä jääneitä valtuuksia.
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja
toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 26 910 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa
palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon
prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen,
hankintaan ja toimeenpanoon.
Valtuus
1) Valtiokonttori saa käyttää valtion
keskitetysti hankittavan talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmän
ja siihen liittyvän integraatioratkaisun ensimmäiseen
vaiheeseen myönnettyä valtuutta vuonna 2012 siltä osin
kuin se on jäänyt käyttämättä vuonna
2011. Valtuudesta saa aiheutua menoja yhteensä 41 579 000
euroa.
2) Valtiokonttori saa käyttää valtion
keskitetysti hankittavan talous- ja henkilöstöjärjestelmän
toisen vaiheen järjestelmälisenssien hankintaan
ja palvelujen ostoon myönnettyä valtuutta vuonna
2012 siltä osin kuin se on jäänyt käyttämättä vuonna
2011. Valtuudesta saa aiheutua menoja yhteensä 30 821 000
euroa.
3) Talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten
valmistelua tukevan tietojärjestelmän jatkokehittämiseen
ja hankintaan saa käyttää vuoden 2011
talousarviossa myönnettyä 4 400 000 euron
valtuutta vuonna 2012 siltä osin kuin se on jäänyt
käyttämättä vuonna 2011.
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 71 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien
tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus-
ja muiden palvelujen hankkimiseen
2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden
kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Määrärahaa saa käyttää enintään
25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
80 Siirrot
Ahvenanmaan maakunnalle
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 203 250 000 euroa.
Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskunnan
päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien
ennakkomaksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suoritetaan
jälkikäteen, saattavat tällöin
vielä vahvistamattomien tasoitusten määrät
nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tämän johdosta
määrärahaa saa käyttää ennen
lopullisen tasoituksen vahvistamista myös lisäennakon
myöntämiseen varainhoitovuotta edeltäneiden
vuosien menoihin.
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan
itsehallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen maksamiseen
Ahvenanmaan maakunnalle.
32. Ylimääräinen määräraha
Ahvenanmaan maakunnalle
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 50 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan
itsehallintolain 48 §:n mukaisen ylimääräisen
määrärahan maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron
tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
90 Kuntien tukeminen
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 18 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen
ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja
hankintaan
2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien
tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin
kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden
järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden
käyttöönoton tukemiseen
3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n
hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman
palvelukokonaisuuksien ja tukipalvelujen suunnittelua ja toteutusta
varten enintään ohjelmakauden päättymiseen
saakka. Näistä kahdeksaa henkilötyövuotta
vastaava määrä voidaan toteuttaa tuottavuusohjelman
henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.
Valtuus
Valtiovarainministeriö saa tehdä vuonna 2012 valtion
SADe-ohjelmaan sisältyvissä Oppijan palvelukokonaisuuden
peruskoulutukseen ja II asteen koulutukseen liittyvissä hankkeissa
sekä Osallistumisympäristön, Työnantajan,
Yrityksen perustajan sekä Rakennetun ympäristön
ja asumisen palvelukokonaisuuksissa sopimuksia tai muita sitoumuksia
(tietojärjestelmähankinnoista ja -toimituksista)
siten, että niistä ja aiemmin tehdyistä vastaavista
sitoumuksista aiheutuu menoja vuonna 2012 ja myöhempinä vuosina
yhteensä enintään 16 500 000
euroa.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 469 242 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa
harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.
Valtionosuuden määräytymisperusteena
käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta
on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta
kohden.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien
yhteistoiminta-avustukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 44 194 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntajakolain (1698/2009) 41 §:n
mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien
vähenemisen korvaamiseen
3) ennen vuotta 2008 voimassa olleen kuntajakolain 40 §:n
(167/2005) mukaiseen investointi- ja kehittämishankkeiden
tukeen
4) enintään 560 000 euroa kuntajakolain 16 §:n
mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten
maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista,
joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä
5) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön
edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla
annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin
6) enintään 1 000 000 euroa
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
67 §:n mukaisten yhteistoiminta-avustusten maksamiseen.
91 Työllisyyden
ja elinkeinoelämän tukeminen
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 255 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valmisteverojärjestelmän
kautta maksettavaan
1) maatalouden tukeen
2) alusliikenteen tukeen
3) sähkön tuotannon tukiin
4) energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen
5) verottomasta käytöstä johtuviin
palautuksiin.
92 EU
ja kansainväliset järjestöt
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n
jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta
annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin
liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen
taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen
Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen
sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden
perusteella vuosina 1982-1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen
sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen
yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus-
ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 060 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen
jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank
for Reconstruction and Development, IBRD) peruspääoman
korottamisesta aiheutuvan vuoden 2012 Suomen toisen maksuosuuden,
suuruudeltaan n. 4 350 000 Yhdysvaltain dollaria
vasta-arvoltaan 3 060 000 euroa, maksamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää arvonsäilytysvelvoitteesta
mahdollisesti aiheutuviin maksuihin.
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 850 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan
ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän
maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.
99 Erikseen budjetoidut
valtionhallinnon menot
95. Satunnaiset säädösperusteiset
menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sellaisten
lakiin tai asetukseen perustuvien menojen maksamiseen, joita varten
talousarvioon ei ole erikseen myönnetty määrärahaa.
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sellaisten
edeltä arvaamattomien välttämättömien
menojen maksamiseen, joita varten talousarviossa ei ole erikseen
määrärahaa.
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion laina- ja takaussaatavien perintään
2) valtion laina- ja takaussaatavien sekä perintöomaisuuden
turvaamiseen ja hoitoon
3) aiheettomasti maksettujen etuuksien takaisin perimisestä ja
valtion takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen
4) kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen
5) kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi-
tai pakkohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä,
milloin se on valtion laina-, takaus- tms. saatavien turvaamiseksi
tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä valtiolle
näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvien
menojen maksamiseen.
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet
budjetoidaan vuonna 2012 myöntöpäätöksen
perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista
yleisistä määräyksistä.
Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan
kuitenkin maksuperusteisesti.
01 Hallinto, kirkollisasiat
ja toimialan yhteiset menot
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 26 481 000 euroa.
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 21 814 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 910 000 euroa ruotsinkielisen
ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten
suoritteiden hintojen alentamiseen
3) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille
jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen
CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 8 735 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) 1 709 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen
kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen
ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla
palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden,
yhteensä enintään 47 henkilön,
palkkaukseen
2) 2 946 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-,
nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin
stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.
Momentille saa nettobudjetoida EU:n rahoittamien Elinikäisen
oppimisen ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman sekä Pohjoismaiden
ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat
tulot ja menot.
04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi sekä opiskelijoiden
oikeusturvalautakunta
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 2 539 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 915 000 euroa avustusten
myöntämiseen koulutuksen arviointitoimintaan
2) korkeakoulujen arviointineuvoston toimintamenoihin
3) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin.
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten
järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön
2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta
aiheutuviin menoihin
3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan
edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen
avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka
edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa
sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien
kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia,
tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus-
ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
2) enintään 3 625 000 euroa
suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin
kustannuksiin.
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 800 000 euroa.
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 685 000 euroa.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
|
| 1. |
Svenska Finlands
folkting -nimisestä järjestöstä annetun
lain (1331/2003) mukainen valtionavustus
|
675 000 |
| 2. |
Paasikivi-Seura |
10 000 |
|
Yhteensä
|
685 000 |
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 844 000 euroa.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
|
| 1. |
Avustus Ortodoksiselle
kirkolle (L 985/2006, 119 §)
|
2 226 000 |
| 2. |
Avustukset Suomen
Merimieskirkolle, eräiden siirtoväen sankarihautojen
hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen
|
218 000 |
|
- mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin
ja rakennuslainojen hoitoon (enintään)
|
152 000 |
| 3. |
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille
yhdyskunnille
|
400 000 |
|
- mistä avustuksina
yhdyskuntien ja niiden paikallisyhteisöjen kirkkojen
ja toimintatilojen rakennusavustuksiin
|
200 000 |
|
Yhteensä
|
2 844 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 210 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Unescon
ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen
yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen
ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
10 Yleissivistävä koulutus
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 47 403 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan
palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen,
maahanmuuttajien täydentävään
opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu-
ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina
oppimisympäristöjen kehittämiseen ja
monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen
maksamiseen.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä Jyväskylän
näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun tilajärjestelyistä aiheutuvia
vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja valtiolle vuoden 2014 jälkeen siten,
että nettomenojen lisäys vuositasolla on enintään
1 500 000 euroa.
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 306 000 euroa.
20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 12 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvien
kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista
aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen
sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista
rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kolmea henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän
koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 842 693 000 euroa.
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa
edellä mainitun lain 13 §:n 3
momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän
perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 4 500 000 euroa
avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien
käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa
joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa
opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin
perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n
mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen
valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 136 000 euroa muiden
kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen
järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 4 300 000 euroa
avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen
kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen
ja oppilaitosten kansainvälistämiseen
8) enintään 4 700 000 euroa
esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytön edistämiseen sekä sen
hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa
ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen
varustamiseen
9) enintään 15 581 000 euroa
esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen
sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen
ja seurantaan
10) enintään 50 449 000
euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen
11) enintään 8 000 000 euroa
avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen
alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen
13) enintään 11 975 000
euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin
perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n
mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän
vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi
toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa
tukemiseen
14) enintään 75 000 euroa opetus-
ja kulttuuriministeriön määräämin
perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n
mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten
oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n
1 momentin sekä saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen
perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän
valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen
(191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisen saamenkielisen
ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen
aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena
perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on
enintään 3 320 000 tuntia. Ohjaustunnin
hinta on 25,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on
musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000
ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa
enintään 140 800 tuntia.
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten
perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten
sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen,
lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen
ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta
maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen
valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät
korot.
Valtuus
Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän
koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista
aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään
8 000 000 euroa. Valtionavustuksista
enintään 6 000 000 euroa saa
myöntää toteutusaikaisena.
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten
maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille,
Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan
tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle,
Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura
ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan
ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola-toimintaan,
sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja
lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
20 Ammatillinen
koulutus
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 8 485 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen
kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen
kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto-
ja viestintätekniikan käyttöön
opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen
lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin
koulutuskorvauksiin.
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen
ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen
rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien
menojen ja avustusten maksamiseen.
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-
ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis-
ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista
rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään kahta henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen
käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 718 106 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten
maksamiseen
2) enintään 6 072 000 euroa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin
avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen
yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron
kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen
opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa
avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin
4) enintään 851 000 euroa avustuksina
erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnan
vahvistamiseen
5) enintään 961 000 euroa avustuksina
oppimisympäristöjen kehittämiseen ja
monipuolistamiseen
6) enintään 4 000 000 euroa
ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen
nopeuttamiseksi.
30 Aikuiskoulutus
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus
ja eräät muut menot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 25 747 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö-
ja lisäkoulutukseen, sen seurantaan ja arviointiin
2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen,
virallisten kääntäjien koulutuksen ja
tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen
3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun
Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien
koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
4) enintään seitsemää henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä,
koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevaan
valtakunnalliseen tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaan,
maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja
aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen
2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus-
ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten
maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen
(PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten
käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 164 442 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998)
mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille,
opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu
-nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 6 800 000 euroa
vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n
mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin
avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.
|
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
|
|
enimmäismäärä |
yksikkö |
|
|
|
| Valtionosuus
kansalaisopistojen käyttökustannuksiin
|
1 924 292 |
opetustunti |
| Valtionosuus
kansanopistojen käyttökustannuksiin
|
269 216 |
opiskelijaviikko |
| Valtionosuus
opintokeskusten opintokerhotoimintaan
|
255 000 |
opintokerhotunti |
| Valtionosuus
opintokeskusten muuhun opintotoimintaan
|
168 196 |
opetustunti |
| Valtionosuus
kesäyliopistojen käyttökustannuksiin
|
58 121 |
opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista
opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa
suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön
oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa
saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien
valtionosuuksien maksamiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 152 775 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 8 050 000 euroa
työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen
laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen
koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin
loppusuorituksiin ja oikaisuihin.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia
on enintään 16 250, josta liikenneopettajakoulutukseen
enintään 150 opiskelijatyövuotta. Opiskelijatyövuosikiintiön
estämättä määrärahaa
saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien
valtionosuuksien maksamiseen.
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 140 594 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten
valtionosuuksien ja enintään 4 850 000
euroa valtionavustusten maksamiseen.
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa
lisäkoulutuksessa on 28 805. Oppisopimuksena järjestettävän
ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta
on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen
2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 279 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen
valtionosuuden maksamiseen.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on
yhteensä enintään 296 840, josta
Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 14 000
opiskelijatyöpäivää.
52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 308 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta
sivistystyöstä annetun lain (632/1998)
ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten
vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten
maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
53. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 441 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta
annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten
Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto
TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen,
Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle,
järjestöille sivistystyöhön, Sofian
kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.
40 Korkeakouluopetus
ja tutkimus
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 12 806 000 euroa.
02. Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 18 959 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien
järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen
ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 965 000 euroa.
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 589 000 euroa.
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 554 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan
tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan
menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen
ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan
seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden
vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista
rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin
tehtäviin.
Valtuus
Opetus- ja kulttuuriministeriö saa tehdä supertietokoneen
ja datakeskuksen hankkimiseksi sopimuksia siten, että niistä aiheutuu
valtiolle menoja vuonna 2011 tehdyt sopimukset mukaan lukien vuonna
2012 enintään 5 000 000 euroa, vuonna
2013 enintään 10 000 000 euroa
ja vuonna 2014 enintään 10 000 000
euroa.
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista
aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden
kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta
aiheutuvien menojen maksamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten
ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 429 001 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) enintään 9 100 000 euroa
ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen
ja tukemiseen
3) enintään 10 185 000 euroa
ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitukseen, tietoyhteiskuntahankkeisiin
ja ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 1 831 487 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille
yliopistolain (558/2009) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen.
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 251 526 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä,
tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä,
tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista,
tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista
sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta
ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden
menojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin
liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin,
laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
6) 6 450 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusinfrastruktuurien
rahoittamiseen
7) 15 000 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä huippututkimukseen
ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille
rahoituksen saajille.
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja
Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 731 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain
75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin
yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen
harjoittamisesta.
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen
edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 101 180 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä,
tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä,
tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista,
tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista
sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta
ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden
menojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin
liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin,
laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten
menojen maksamiseen
7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n
1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin
29.40.03 kanssa enintään 89 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen
virkamiesten palkkausmenoihin
8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta
tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien
valtionavustusten maksamiseen
9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta
aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan
sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen
edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten,
-palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis-
ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen
ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen
liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien
menojen maksamiseen
11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi
ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin
valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen
maksamiseen
12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien
valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille
rahoituksen saajille.
Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle
maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa
tuloina huomioon.
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 196 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen
maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle
(CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan
molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian
konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja
eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville
kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
70 Opintotuki
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 683 000 euroa.
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 35 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994)
mukaisista valtiontakauksista aiheutuviin menoihin.
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 818 505 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/1994)
mukaisten opintorahojen ja opintotuen asumislisän
maksamiseen.
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille alempaa tai
ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa
tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden
sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin
taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden aterioiden
hinnan alentamiseksi 1,84 eurolla ateriaa kohti
2) ylimääräisen avustuksen maksamiseen muualla
kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opiskelijaravintolan pitäjälle
enintään 1 euroa, kuitenkin enintään
opiskelijaruokailusta aiheutuvien tila- ja laitekustannusten määrä,
sellaista ateriaa kohden, josta maksetaan ateriatukea.
58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 5 244 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle
korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitoa varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten
korvaamiseen
2) avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntotarkoitukseen luovutettujen
valtion maa-alueiden vuokrakustannusten korvaamiseen silloin, kun
kiinteistöä käytetään
lähinnä opintotuen asumislisään
tai asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden asumiseen edellyttäen,
että asianomainen kunta tukee opiskelija-asumista vastaavalla
määrällä.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
| Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiö
|
3 805 000 |
| Opiskelija-asuntoyhteisöt |
1 439 000 |
|
Yhteensä
|
5 244 000 |
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun
lain (48/1997) mukaisen tuen maksamiseen.
80 Taide ja kulttuuri
01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 4 820 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin
2) taiteen edistämiseksi myönnettävien
apurahojen ja avustusten maksamiseen
3) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimintaan
4) enintään 10 000 euroa maksullisen
palvelutoiminnan tukemiseen.
Määrärahasta myönnettävät
apurahat ja avustukset budjetoidaan maksuperusteisina.
02. Valtion taidemuseon toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 19 221 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin
3) enintään 2 600 000 euroa
näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan
tukemiseen.
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 2 851 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 19 938 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kalusto- ja laitehankintoihin.
Momentille voidaan nettouttaa Museoviraston hallussa olevien
maa-alueiden puunmyynnistä saatavat tulot.
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 6 412 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kalusto- ja laitehankintoihin
2) enintään 4 000 euroa maksullisen
palvelutoiminnan hintatukeen.
06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 6 860 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kalusto- ja laitehankintoihin
2) enintään 160 000 euroa esitystoiminnan
ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
07. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 645 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kalusto- ja laitehankintoihin.
08. Venäjän ja Itä-Euroopan
instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 969 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kalusto- ja laitehankintoihin.
16. Ylimääräiset taiteilija-
ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 563 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden
sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden
maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten
mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten
taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden maksamiseen
2) enintään 1 145 000 euroa
uusiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin
liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään
saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina
51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja
10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 613 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen
valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen
ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten
maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon
liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan liittyvien
valtionavustusten maksamiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden
käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 445 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten
teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien
määrä on teattereilla enintään
2 469 ja orkestereilla enintään 1 033.
32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 252 000 euroa avustusten
maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen
muotoon.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien
määrä on enintään 1 183.
33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan
kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 106 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n
mukaisten valtionavustusten maksamiseen sekä kuntien kulttuuritoiminnan
palveluiden kehittämiseksi ja palveluiden tuotantorakenteiden
monipuolistamiseksi käynnistettävään kokeilutoimintaan
ja sen valtakunnalliseen koordinaatioon.
34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten
yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen
sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(635/1998) nojalla myönnettyjen yleisten kirjastojen
perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta
maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen
valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät
korot.
Valtuus
Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleisten
kirjastojen perustamishankkeille siten, että hankkeista
aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään
4 500 000 euroa. Valtionavustuksista enintään
1 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen
maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 8 676 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen
2) ystävyysseurojen tukemiseen
3) rakennussuojelulain (60/1985) ja rakennusperinnön
suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen
ja parantamiseen
4) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen
ja korjaamiseen
5) maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden
1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan
6) seurantalojen korjaamiseen ja siihen liittyvään
selvitys-, neuvonta- ja tarkastustyöhön
7) rauhantyön edistämiseen
8) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin
9) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen
toimintaan
10) kulttuurin alan avustusten, apurahojen ja palkintojen maksamiseen
sekä julkaisujen tukemiseen.
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 391 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969,
muut. 1135/2010) 3 §:n mukaisten 545
apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n
2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille
myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen
maksamiseen
3) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille
suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983)
mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen
edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 222 595 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien
toimenpiteiden ja tapahtumien rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan
tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen
maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin
kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin
sekä niiden käytössä oleviin
rakennuksiin ja vähälevikkisen laatukirjallisuuden
hankkimiseen yleisiin kirjastoihin
3) taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967)
mukaisiin Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien
apurahoihin ja avustuksiin sekä alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin
taiteilija- ja kohdeapurahoihin ja muihin avustuksiin sekä enintään
960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille
suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin
apurahoihin
4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille
sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
5) enintään 5 150 000 euroa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja muuhun kirjastoalan
tukemiseen, yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen
alueelliseen ja muuhun kehittämiseen, yleisten kirjastojen
kansallisiin kehittämishankkeisiin ja kansainväliseen
yhteistyöhön sekä yleisten kirjastojen
osaamispohjan vahvistamiseen
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille
ja orkestereille sekä enintään 3 984 000
euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n
mukaisen valtionavustuksen maksamiseen, josta enintään 3 341 000
euroa teattereille ja enintään 643 000 euroa
orkestereille
7) EU:n kulttuuriohjelmien hankkeiden kansalliseen tukemiseen
ja ohjelmien yhteyspisteiden toimintamenoihin, sekä valtionhallinnon kulttuurialan
kansainvälisen yhteistyön menoihin
8) enintään 38 260 000 euron
valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle
ja enintään 11 506 000 euron
valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiön
käyttökustannuksiin
9) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn
tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeustoimikunnan
ja muiden tekijänoikeusselvitysten kuluihin
10) enintään 49 henkilön palkkaamiseen
taidetoimikuntien määräaikaisiin taiteen
edistämisen tehtäviin.
Kohdassa 2 tarkoitetut taideteoshankinnat sekä kohdassa
3 tarkoitetut avustukset ja apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle
maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa
tuloina huomioon.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 18 824 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen
myöntämiseen eräiden taide- ja kulttuurilaitosten
sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 402 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen
myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin ja Svenska Teaternin
peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen
maksuun.
Valtuus
Opetus- ja kulttuuriministeriö saa myöntää valtionavustusta
Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksesta
aiheutuviin kustannuksiin yhteensä enintään
3 000 000 euroa siten, että siitä aiheutuu
valtiolle menoja aikaisintaan hankkeen valmistumista seuraavana
kalenterivuonna, kuitenkin aikaisintaan vuodesta 2015 alkaen.
55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman
toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta
digitoinnista
aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen
saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien
järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen,
arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen
ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia,
digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan
osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin
kustannuksiin.
70. Kaluston hankinta
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 2 825 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden
suunnittelumenojen maksamiseen
2) enintään kahta henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin
tehtäviin
3) enintään 750 000 euroa kansallismuseon maanalaisten
tilojen varustamiseen.
Käyttösuunnitelmassa mainitut virastot voivat
käyttää myös toimintamenomäärärahoja
kalusto- ja laitehankintoihin.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
| Valtion taidemuseo |
370 000 |
| Museovirasto |
2 250 000 |
| Mediakasvatus-
ja kuvaohjelmakeskus
|
10 000 |
| Venäjän
ja Itä-Euroopan instituutti
|
20 000 |
| Näkövammaisten
kirjasto
|
175 000 |
|
Yhteensä
|
2 825 000 |
72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtion
taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset
ja kunnossapito
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden
perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista
aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin
kustannuksiin.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
|
| 1. |
Museovirasto |
2 400 000 |
| 2. |
Suomenlinnan
hoitokunta
|
2 000 000 |
|
Yhteensä
|
4 400 000 |
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään yhdeksää henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin
tehtäviin, josta Suomenlinnan hoitokunnan osuus on enintään
kaksi henkilötyövuotta.
Valtuus
1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia
sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden
2012 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään
600 000 euroa.
2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia
sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden
2012 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään
1 000 000 euroa.
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963)
toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien
korvausten maksamiseen.
90 Liikuntatoimi
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun
ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 144 542 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta
sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998)
perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden
urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen
avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan
menoihin
3) enintään 1 700 000 euroa
urheilijoiden ja valmentajien avustusten ja apurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen
liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan,
dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin
vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten
ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden
kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä-
ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 290 000 euroa opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen
maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen
maksamiseen
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) enintään neljää henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta
on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden
perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on
279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien
enimmäismäärä on 53 000.
Mainittujen määrien estämättä määrärahaa
saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta
on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohdassa 3 tarkoitetut apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 752 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta
sivistystyöstä annetun lain (632/1998)
mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan
koulutuskeskuksille.
91 Nuorisotyö
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön
edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 52 035 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin
valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön
valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville
järjestöille
3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin
valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen
rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen,
nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten
laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis-
ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden
ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen
nuorisoalan yhteistyön ja nuorison kansainvälisten
toimintaohjelmien tukemiseen
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen,
kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan
sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen,
etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään
päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen
nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen,
valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön
palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan,
saamelaisten nuorisoneuvoston, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman
toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen
nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen
9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelurakenteiden
tukemiseen
10) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten
nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
11) enintään kolmea henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena
käytettävä yksikköhinta on 15,00
euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle
maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa
tuloina huomioon.
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen
2) etsivään nuorisotyöhön
3) yhteiskuntatakuun toimeenpanoon sekä siihen liittyvään
työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää inarinsaamen,
koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan
tukemiseen.
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Hallinto
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 28 461 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta
aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982)
14 §:n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan
menojen maksamiseen.
Apulaisosastopäällikön virka lakkautetaan 1.1.2012
lukien.
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen
toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 6 412 000 euroa.
03. Maaseutuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 25 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa
noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettujen
korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
04. Lautakuntien toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 873 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen
valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunnan menoihin.
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 669 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten
järjestöjen puitteissa solmituista kansainvälisistä ja valtioiden
välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä
2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin
ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin
sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön
edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten
yms. selvitysten hankkimiseen
3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään
kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen
henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta myöntöpäätösperusteisena.
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 3 343 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta
hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön
toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista
tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista
aiheutuviin menoihin ja palkkioihin
2) valtionapujen myöntämiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
määräaikaisen enintään
76 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja
laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 000 000 euroa.
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 514 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maa-
ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien
jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen
muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille
sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista
aiheutuviin maksuihin.
10
30.10,
osaMaaseudun kehittäminen
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 668 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maaseudun
neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun
valtioneuvoston asetuksen mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan
ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen
lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa
harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille.
Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan
myöntää myös erityisavustuksena.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion
osuutena kertyvillä varoilla
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 2 432 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta
valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien
tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen
ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001)
mukaisesti
2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen.
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 520 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maaseudun
neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun
valtioneuvoston asetuksen mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 77 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen
liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden
maksamiseen
2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen
kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään
195 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus
on enintään 101 henkilötyövuotta
3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien
kulutusmenojen maksamiseen.
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella määrärahasta
2 300 000 euroa kohdistuu Kainuun maakuntaan.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä ohjelmakauteen 2007-2013
kohdistuvia myöntämispäätöksiä 69 030 000
eurolla, mistä 1 295 000 euroa Kainuun
hallintokokeilusta annetun lain perusteella kohdistuu Kainuun maakuntaan.
Mikäli ohjelmakauteen 2007-2013 kohdistuvaa
vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
2012.
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun
kehittämisestä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 73 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007-2013 Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien
hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun
valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) yhdessä momentilla 30.10.61 olevan maaseuturahaston
rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön
palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien
kulutusmenojen maksamiseen
3) neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden
tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset),
neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus)
ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut)
ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen,
pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen
velvoitteiden maksamiseen.
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella määrärahasta
2 600 000 euroa kohdistuu Kainuun maakuntaan.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä ohjelmakauteen 2007-2013
kohdistuvia myöntämispäätöksiä 62 127 000
eurolla, mistä 1 482 000 euroa Kainuun
hallintokokeilusta annetun lain perusteella kohdistuu Kainuun maakuntaan.
Mikäli ohjelmakauteen 2007-2013 kohdistuvaa
vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
2012.
20 Maatalous
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 33 740 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon
osalta enintään 80 000 euroa
2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta
aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa-
ja vesirakennustöihin
3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen
5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön
annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi
määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten
rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille
edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin
24.30.66 määrärahasta.
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 544 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain
(1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta
annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen
2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen
liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa
Suomessa
3) vuonna 2011 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen
tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
1) Vuonna 2012 Manner-Suomessa tehtävistä uusista
luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista
saa aiheutua menoja vuosina 2013-2016 yhteensä enintään
460 000 000 euroa.
2) Vuonna 2012 tehdyistä muista tukipäätöksistä saa
aiheutua vuoden 2013 ja sitä seuraavien vuosien
määrärahasta maksettavia menoja enintään
58 000 000 euroa.
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 547 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten Euroopan
unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien
muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen
2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten
maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja
eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien
toimenpiteiden menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
42. Satovahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen
korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten
maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa
myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten
hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset
investoinnit
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 363 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n komission vuosille 1995-1999 hyväksymän
maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000-2006
hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman
mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille
2007-2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten
hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten
vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun
enintään 84 000 euroa
3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden,
luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien
laatimiseen enintään 260 000 euroa
4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan
puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden
kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000
euroa
5) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan maatalouden vesiensuojelua
tehostavaan hankkeeseen (TEHOPlus) enintään 300 000
euroa
6) kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen
(EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden
tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset)
mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa
enintään 26 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2-5
tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007-2013
hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän
ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia
sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien
tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten,
että niistä aiheutuu vuosina 2013-2021 menoja
yhteensä enintään 520 900 000
euroa.
44. Luonnonhaittakorvaus
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n komission vuosille 2000-2006 hyväksymän
horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman ja vuosille
2007-2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen
2) myös kokonaan kansallisesti rahoitettavien
neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden
tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset)
mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007-2013
hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän
mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu
vuosina 2013-2016 menoja yhteensä enintään
1 600 000 000 euroa.
45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 101 040 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain
(1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
(1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta
luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten
luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen
3) vuosina 1995-1999 toteutetun maatalouden metsätoimenpideohjelman
mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 861 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen
avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008)
mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen
liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten
yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet
2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden
tiedotukseen ja menekinedistämiseen
3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan
tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta
aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
47. Elintarvikeketjun kehittäminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 3 293 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen
avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008)
mukaisesti elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien
hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin,
jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita
2) enintään 25 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös
julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä-
ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
2) neuvoston asetuksen (EY 320/2006) mukaisesti EU:n
sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden
menoihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 37 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden
rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen
rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen
rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja
luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain
(1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista
korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten
maksamiseen.
Valtuus
Vuonna 2012 korkotukea saa hyväksyä enintään
300 000 000 euron lainapääomalle.
Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta
on jäänyt käyttämättä,
saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
2012.
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 780 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Maatalouden
interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa
saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen,
joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
30 Elintarvikkeiden
turvallisuus ja laatu
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 40 937 000 euroa.
20. Eläinlääkintähuolto
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä,
eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta,
korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta,
Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden
erikoistumisesta sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) enintään 100 000 euroa valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille
myönnettäviin valtionapuihin
3) kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin.
Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille
vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään
ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon
liittyviin tutkimuksiin.
41. Eräät korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003)
mukaisten korvausten maksamiseen
2) enintään 4 880 000 euroa
tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden
valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)
3) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen sekä avustusten
maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun
lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen
ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin
ja korvauksiin.
Määräraha budjetoidaan tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten
hävittämisestä aiheutuvien valtionapujen
osalta maksuperusteella.
40 Kala-,
riista- ja porotalous
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 16 926 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien
perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU-rahastojen
tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien
menojen maksamiseen.
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain
(86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden
vastaavien lupapäätösten lupaehtojen
edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta
aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät
suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten
sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen
2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen
3) riistanhoitomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun lain
(616/1993) mukaisten hirvieläinkantojen seurannasta
ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvien sekä niitä koskevien hoitosuunnitelmien
valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään neljää henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen
suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen
maksamiseen
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain
toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen enintään 500 000
euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään viittä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
43. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 721 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen
ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion
vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen
maksamiseen
2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän
neuvontatyön tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 9 261 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja
pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen
menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
enintään viittä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 6 165 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982)
91 ja 91 a §:n perusteella:
1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin
korvauksiin
2) kalastusaluetoiminnasta
3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta
4) kalatalouden edistämisestä
5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin
pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta osoitetaan 100 000
euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään viittä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan
suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 560 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan
osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n
mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden
omistajille
3) vuonna 2012 kerättävien viehekalastusmaksujen
kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen
4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun
liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan
edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 546 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja
ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan
suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien
elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden
ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) merialueen ja sisävesistöjen poistokalastuksen
edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 40 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 5 457 000
euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003)
mukaisesti momentin määrärahasta kohdistuu
Kainuun maakuntaan 165 000 euroa, mistä 70 000
euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 95 000 euroa kansallista
rahoitusosuutta.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksuperusteisena.
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 757 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen
tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden
sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden
suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen
2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen
velvoitteiden toteuttamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 15 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
50 Vesitalous
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 568 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja
sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan,
patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn,
vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon
kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu-
ja muihin velvoitteisiin
2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin
toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin
perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön
3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n
mukaisesti vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden
peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 154 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten
järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten
rahoitusosuuksien maksamiseen.
Momentin määrärahoista rahoitettu
valmistunut työ tai sen osa saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle
tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista,
joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen
noudatettava. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat
sairaus- ja äitiyspäivärahat.
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 14 008 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004)
mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien
avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista
aiheutuvien menojen maksamiseen
2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n
mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien
avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista
aiheutuvien menojen maksamiseen
3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista
annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden
rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten
maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 27 henkilötyövuotta
vastaavan määräaikaisen henkilöstön
palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Momentin määrärahasta rahoitettu
valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan
sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille.
Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn
vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt
korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristölupavirastojen
ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten
ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella
valtion maksettavaksi määrättyjen tai
sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen
maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
korvaaminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten
tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983)
2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen
sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin
menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös
edellisiin vuosiin kohdistuvien vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
60 Metsätalous
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 43 365 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
41. Metsäpuiden siemenhuolto
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden
siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien
valtionavustusten maksamiseen.
42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 47 666 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011)
mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen
valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) EU-hankkeille myönnettyjen tukien takaisinperintäpäätöksistä aiheutuvien
menojen maksamiseen.
43. Eräät korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien
korvausten ja muiden menojen maksamiseen
2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään
huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta
ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen
maksamiseen
3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990)
mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten
menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion
varoista.
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 62 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain (1094/1996) ja kestävän
metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen
tuen maksamiseen
2) enintään 300 000 euroa kokeilu-
ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin
3) enintään 13 000 000 euroa
vuoden 2012 valtuuden käytöstä aiheutuviin
menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa tehdä kestävän metsätalouden
rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja
ja kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia
tukipäätöksiä enintään
28 000 000 eurolla.
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 325 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain (1094/1996) ja kestävän
metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen
tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen
2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden
ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön
erikseen määrittelemistä hankkeista ja
toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta
vastaavan määräaikaisen henkilöstön
palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin
aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU:n rahastojen tuella
toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
47. Pienpuun energiatuki
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 7 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pienpuun
energiatuesta annetun lain (101/2011) mukaisen
tuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
50. Eräät metsätalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 443 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapiolle metsätalouden kehittämiskeskuksesta
annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin
sekä avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa
mainituille muille yhdistyksille, säätiöille
ja osakeyhtiölle.
|
Käyttösuunnitelma
|
euroa |
|
|
| Föreningen
för Skogskultur rf
|
30 000 |
| Työtehoseura
ry
|
349 000 |
| Mustilan Kotikunnas
-säätiö
|
30 000 |
| Suomen Metsäyhdistys
ry
|
434 000 |
| Puuinfo Oy |
100 000 |
| Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio
|
1 500 000 |
|
Yhteensä
|
2 443 000 |
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän
metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996)
ja kestävän metsätalouden rahoituslain
(544/2007) mukaisten lainojen maksamiseen.
63 Metsähallitus
50. Metsähallituksen eräät
julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 5 731 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Metsähallitusta koskevan lain 6 §:n
mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa-
ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää edellä 1) kohdassa
mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle
kertyvät ne julkisten hallintotehtävien tulot,
jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön
toimialaan.
70 Kiinteistö-
ja paikkatietoinfrastruktuuri
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 53 127 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 5 423 000 euroa.
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat
menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981),
kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten
lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain
(31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien
menojen maksamiseen
2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun
lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten
menojen maksamiseen
3) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n
2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen
ja vesitilusjärjestelyjen osalta.
Määrärahaa saa käyttää enintään
12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Hallinto ja toimialan
yhteiset menot
01. Liikenne- ja viestintäministeriön
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 20 428 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta
saatava rahoitus.
21. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 371 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan
tuottavuuden edistämiseen tähtäävien
investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus-
ja muiden palvelujen hankintaan.
29. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 386 600 000 euroa.
40. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 628 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten
maksamiseen liikenne- ja viestintäalan yhteisöjen
ja museotoiminnan tukemiseksi sekä viestintävalmiuksia
edistävien hankkeiden tukemiseksi.
10 Liikenneverkko
01. Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 86 934 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien liikenneviraston toimialaan
kuuluvien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 933 060 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väyläverkon uus- ja laajennusinvestoinneista
ja niiden hankesuunnittelusta (ml. kehittämishankkeiden
hankesuunnittelu lukuun ottamatta sijoitusmenomomenteille budjetoitua
hankesuunnittelua), korvausinvestoinneista, ylläpidosta,
hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteen
hallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta,
väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle
kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta
aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen
mukaisesti sellaisten välttämättömien
lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista
voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen
4) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien
maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille
budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen
toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan
tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän
omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon
vahingonkorvaustulot.
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 34 974 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen
länsimetron rakentamiseen.
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
ja ylläpitoon
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen
Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen
reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin
lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin.
Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista.
Muiden avustusten yhteismäärä saa olla
enintään 70 % käyttömenoista.
Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman
arvonlisäveroa.
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja
parantamiseen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja
asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan
materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja
korvausten lisäksi myös näihin liittyvien
välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995)
mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen
ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien
maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden
rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen
maksamiseen
6) vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 444 653 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väyläverkon kehittämisinvestointien
suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään
1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia
sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
2) sopimuksia Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen
II-vaihe, loppuunsaattaminen -nimisen ratahankkeen toteuttamiseksi
vuoden 2011 talousarviossa myönnetyn enintään
90 milj. euron sijasta enintään 344,0 milj. euron määrästä.
3) sopimuksia E18 Koskenkylä-Kotka erillishankkeen
osalta enintään 33,0 milj. euron määrästä.
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 73 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen
2) väyläverkon kehittämisinvestointien
toteuttamisesta aiheutuviin menoihin siltä osin kun hankkeita
ei ole budjetoitu momentille 31.10.77.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään
1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia
sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
2) sopimuksia hankkeen vt 12 Tampereen rantaväylä osalta
enintään 185,0 milj. euron määrästä.
3) tekemään sopimuksia hankkeen Turun satamayhteys
(Suikkilantie) osalta enintään 20,0 milj. euron
määrästä.
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 47 897 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen
2) väyläverkon kehittämisinvestointien
toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina
vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin
kuin valtuuksia ei ole käytetty.
20 Liikenteen viranomaispalvelut
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 40 307 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) valtionavustuksen myöntämiseen Suomen Ilmailuliitto
ry:lle.
30 Liikenteen tukeminen
ja ostopalvelut
42. Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen
rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin
kustannuksiin.
43. Meriliikenteessä käytettävien
alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 86 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien
alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007)
mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.
46. Alusinvestointien ympäristötuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alusten
ympäristönsuojelua parantavien investointitukien
yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (946/2010)
mukaisten valtionavustusten maksamiseen Suomeen rekisteröidylle
laivanvarustustoimintaa harjoittavalle yritykselle.
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista
annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen
ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan
ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään
Liikenneviraston määrittelemistä toiminnoista
aiheutuviin menoihin.
51. Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Saimaan
alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen
hintatuen maksamiseen.
63.
31.30.63 ja 65Joukkoliikenteen
palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 99 275 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) joukkoliikenteen palvelujen ostoihin
2) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
3) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
4) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteisiin
5) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
6) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin sekä muihin
joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin.
Avustuksena Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle,
Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kunnille kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason
parantamiseen ja kehittämiseen voidaan myöntää enintään
50 % hyväksyttävistä kustannuksista.
Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään
liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen
toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta,
lippujärjestelmän kehittämisestä,
lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan
sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Avustuksena keskisuurten kaupunkiseutujen kuntien joukkoliikenteen
kehittämisen avustamiseen voidaan myöntää enintään
50 % hyväksyttävistä kustannuksista
edellyttäen, että kunnat ovat tehneet joukkoliikenteen
kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen
valtion ja alueen toimijoiden kanssa.
Valtuus
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan
VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimus tai sopimuksia junien kaukoliikenteen
ja Kemijärven yöjunaliikenteen ostamisesta koskien
vuosia 2012-2015 enintään 135 600 000
euron määräisenä.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan
solmimaan VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimus Helsingin seudun
lähijunaliikenteen ostamisesta koskien vuosia 2012-2015
enintään 37 600 000 euron määräisenä.
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja
kehittäminen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 11 007 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää
1) saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien
polttoaineiden ostoon
2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden
kunnostamiseen sekä yhteysalusliikennettä korvaavien
yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen
3) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahasta saa
myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville
liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001)
mukaisin perustein.
Määräraha budjetoidaan avustusten
osalta maksupäätösperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2011 myönnetyn yhteysalusliikennepalvelujen
ostosopimusvaltuuden mukaisia sopimuksia voidaan solmia siltä osin
kuin valtuutta ei ole käytetty.
40 Viestintäpalvelut
ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
01. Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 8 845 000 euroa.
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
budjetoidaan maksuperusteisina.
42. Sanomalehdistön tuki
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla
vähemmistökielillä ruotsin, saamen tai
romanin kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien
sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten
vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten
uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa
saa käyttää myös sellaisten
saamenkielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka
sisältyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin
sanomalehtiin.
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen
toteuttamiseen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen
tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston
aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myöntämän
valtion tuen maksamiseen ja tästä aiheutuviin
hallinto- ja yleiskustannuksiin.
Valtuus
Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009
myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin
kuin valtuutta ei ole käytetty.
50 Tutkimus
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 42 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Hallinto
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 53 667 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon
julkistamispalkintoa varten
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan
liittyviin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 206 179 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 1 682 000 euroa
pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan
asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville
henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen
2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian
ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista
tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan
lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen
3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia
edeltävän lainsäädännön
mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen
maksamiseen
4) naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmästä ja järjestelmän
kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen
6) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon.
Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun
lain (971/2004) perusteella vuonna 2012 osaamisen kehittämispalveluihin
osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on
noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen
tuottamisesta aiheutuu.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 575 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen
toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla
aiheutuviin kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 426 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen
tähtäävien investointien, tutkimusten,
selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstömäärän
palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
tuottavuustoimien edistämiseksi.
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 78 192 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien
maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin
liittyvien ja momentilta 32.50.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien
arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta
32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien
maksamiseen.
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998),
vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun
lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden
aiheuttamiin korvausmenoihin
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963,
573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta
annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon
turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista
annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen
takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista
annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen
takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
66. Kansainvälisten järjestöjen
jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 10 007 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien
ja velvoitteiden suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen
maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
20 Innovaatiopolitiikka
ja yritysten kansainvälistyminen
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 40 090 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen
sekä
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 93 327 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 3 000 000 euroa
Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin
sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin,
jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja
tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä,
teknologian kaupallista hyödyntämistä tai
VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten
2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta
annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun
maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon
siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa
edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän
mukaista rahastotavoitetta
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen
4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien
apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan
liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista,
rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien
menojen maksamiseen
5) enintään 4 500 000 euroa
uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin
ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 18 300 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin
maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008
perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta
osapuolilta saatava rahoitus.
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 5 858 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen
toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 42 322 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja
vaikuttavuuden parantamiseen.
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 10 315 000 euroa.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan
tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 431 016 000 euroa.
Valtuus. Vuonna 2012 uusia rahoituspäätöksiä saa
tehdä enintään 437 140 000
eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin
säädettävin perustein ja Euroopan komission
vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen
(EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille
tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja
hyödyntämistä koskevaan teknologiseen,
liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoimintaan
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa
yhteistyöhankkeissa
3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen
(EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis-
ja innovaatiotoimintaan välittömästi
liittyvään koulutukseen
4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden
sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten
julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
5) työelämän kehittämishankkeisiin
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden
sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien
budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-
ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen,
liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän
ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän
osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista
hyödyntämistä
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden
sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien
budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin
ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden
valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten
kehittämiseen
8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden
sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien
budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle
organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin,
kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden
osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista
muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin
matkakustannuksiin.
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20
tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille
tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät
arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
41. Yleisavustus eräille yhteisöille
ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 40 472 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan
liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen
yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen
ja tuottamiseen
2) ulkomaisten investointien edistämiseen
3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen
tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden
tuottamiseen
4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen sekä
5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän
kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen
sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin,
ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin
kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen
elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen
voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi
myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin
tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti
yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.
Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien
alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen
voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta
kustannusten täyttä määrää vastaavasti.
Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa
kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista
ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja,
jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden
rahoittamiseen
2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen
tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti
FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin
3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen
klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa
käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 861 000 euroa.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin
myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta
annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten
hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun
asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin
kansainvälistymishankkeisiin seuraavasti:
1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin
ja kumppanuusohjelmiin
2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen
yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten
kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin
hankkeisiin.
Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta
voidaan kuitenkin myöntää edellä mainittua
korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti
merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai
joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai
jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle
tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2012 myöntää 17 692 000
euroa. Mikäli vuoden 2011 valtuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna
2012 enintään 7 000 000 eurolla.
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten
tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen
toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien
avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi
annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin
säädetään.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon
maksamiseen
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena
kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 100 665 000 euroa.
Valtuus. Vuonna 2012 uusia lainoja saa myöntää enintään
116 823 000 eurolla.
Määrärahaa saa käyttää valtion
lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta
annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin
säädettävin perustein ja Euroopan komission
vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen
(EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille
tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan
teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis-
ja innovaatiotoimintaan.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena.
Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti
tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään
tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa
lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin
määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa,
muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman
ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai
poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton
pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin
perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain
erittäin painavista syistä erityisesti silloin,
kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se
voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa
rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin
tulevien lainojen enimmäismäärä on
40 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
30 Työllisyys-
ja yrittäjyyspolitiikka
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 155 625 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden
menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51
2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.
Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan
käyttö edellyttää, että kunnat
sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän
virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ-
ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta
aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin
määrittelemällä tavalla.
42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 611 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n
toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen
valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta
annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen
Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen
valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti
2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden
tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-,
takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain
(445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun
lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten
mukaisesti.
Valtuus. Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja
erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna
2012 enintään 128 330 000 euroa
ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien
mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään
134 314 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa
kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien
yhteismäärää ylittämättä muuttaa
aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta
sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001)
nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta
(21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta
lukuun ottamatta.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
tukeminen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 40 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000)
mukaisten avustusten maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta
lukuun ottamatta
2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi
annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen
Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta.
Valtuus. Vuonna 2012 saa Kainuun hallintokokeilualuetta
lukuun ottamatta tehdä enintään 22 178 000
euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi
annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Mikäli vuoden 2011 valtuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä päätöksiä vuonna
2012.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 17 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuosina
2010-2011 laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta
annetun asetuksen (592/2008) mukaisesti myönnettyjen
laivanrakennuksen innovaatiotukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta
annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko-
ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun
lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen
Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
50. Palkkaturva
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain
(1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien
korkojen maksamiseen
3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn
liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin
sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 485 437 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
6 luvun 1 §:n mukaisen työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen hankintaan ja julkiseen työvoimapalveluun
kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) 1
luvun 3 §:n ja 2 luvun 7 §:n
mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien
ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen
2) työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnasta, tiedottamisesta,
tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen
maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa
tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja
koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen
maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen
liittyviin tehtäviin
3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun
4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen
valtion virastoille ja laitoksille enintään 1 000
henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
enintään 2 500 euron suuruisen kuukausipalkan
mukaisesti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin
kustannuksiin
5) palkkatuen perustuen osuuden maksamiseen työnantajalle
sen työllistäessä työttömyyspäivärahalla
olevan henkilön tai muun työmarkkinatukeen oikeutetun
henkilön kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun
lain 1 luvun 7 §:n mukaisen vaikeasti työllistyvän
tai vähintään 130 päivää työmarkkinatukea
saaneen työttömän, joka täyttää mainitun
lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai
yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää työmarkkinatukea
saaneen nuoren työttömän
6) työllistämistuen perustuen osuuden maksamiseen
toimeentulon turvaamiseksi julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain 7 luvun 5 §:n mukaisesti starttirahana
muulle kuin työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle
7) työllistämistuen lisäosien maksamiseen julkisesta
työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n
mukaisesti
8) lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisesti
9) eräiden työllisyysmäärärahojen
käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen
(1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisiin
avustuksiin kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle
sekä sosiaaliselle yritykselle
10) starttirahan hakijoiden yritystoiminnan edellytysten selvittämisestä aiheutuviin
menoihin
11) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun
11 §:n 2 momentin ja 13 §:n
1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista ammatinvalinnan, urasuunnittelun
ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä aiheutuvien
palvelujen tuottajan palvelumaksujen maksamiseen, julkiseen työvoimapalveluun
kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 luvun
mukaisen työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen,
julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n
2 ja 3 momenttien ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista
etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun mukaisten ylläpitokustannusten
korvausten ja toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetun päivärahan
maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun
lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen
ylläpitokorvauksen maksamiseen työpaikalla järjestettävään
työkokeiluun osallistuvalle
12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun
1 §:n mukaisten täydentävien
palvelujen hankintaan ja lain 10 luvun 6 §:n mukaisen
harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen täydentävään
palveluun osallistuvalle
13) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun
14 §:n mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin
14) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun
1 §:n mukaisen liikkuvuusavustuksen maksamiseen
15) enintään 437 000 euroa Venäjän
lähialueiden työvoiman ammatillisesta
kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla
16) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa
muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa
olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin
menoihin
17) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa
yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa
olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin
menoihin enintään 2 500 euron suuruisen
kuukausipalkan mukaisesti
18) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien
menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin
menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan
toiminnan menoihin.
Kainuun hallintokokeilualueella määrärahaa saa
käyttää vain kohdan 1 mukaisten ennen
koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten
korvausten maksamiseen sekä kohtien 2 ja 10-15
menoihin.
Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot
on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Siirtomenoista työllistämistuet budjetoidaan maksuperusteisena.
Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena
ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Valtuus
1) Vuonna 2012 saa julkisten työvoimapalvelujen ja
niitä täydentävien palvelujen hankinnasta
aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2012
jälkeen enintään 92 200 000
euroa.
2) Vuonna 2012 saa tehdä Venäjän
lähialueiden työvoiman ammatillista kehittämistä koskevia
hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua
valtiolle menoja vuoden 2012 jälkeen enintään
100 000 euroa.
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 956 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella
eräiden työllisyysmäärärahojen
käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen
1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan
lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua
2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien
menojen maksamiseen lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman
mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot
on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus
Vuonna 2012 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta
tehdä enintään 4 000 000
euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin
investointeihin.
Mikäli vuoden 2011 valtuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä päätöksiä vuonna
2012.
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 400 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa
varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista
aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden
aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta
perittyjen kustannusten maksamiseen.
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion
erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998)
8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen
vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa
turvaavien lainojen maksamiseen.
Valtuus
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion
erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998)
8 b §:ssä tarkoitettuja viennin
rahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään
200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta
vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on
se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila
estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun
lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan
toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika
saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista
peritään käypää korkoa.
40 Yritysten toimintaympäristö,
markkinoiden sääntely ja työelämä
01. Kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 4 837 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään
100 000 euroa.
02. Kilpailuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 6 162 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:n
komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset.
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 370 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen
tulot pääsääntöisesti
maksuperusteisena.
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 2 123 000 euroa.
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 511 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000)
mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen
tuottajille
2) enintään yhtä henkilötyövuotta
vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon
3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen
ja raportointijärjestelmän kehittämiseen
ja ylläpitoon.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 823 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena
Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n ja Työtehoseura
ry:n asuminen ja palveluympäristötiimin tukemiseen
Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista
aiheutuviin kuluihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
51. Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten
hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion
osuuden maksamiseen
2) merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain
(433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin
3) merimieslain nojalla merimiesten työsuhteen alkamiseen
ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin
suoritettavan valtion osuuden maksamiseen
4) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön
vaihtokustannusten korvaamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
95. Eräät oikeudenkäyntikulut
ja korvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta
aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailunrajoituslaissa (480/1992) tarkoitetuissa
oikeusprosesseissa Kilpailuviraston vastapuolelle maksettavaksi
määrättyjen oikeudenkäyntikulujen
maksamiseen.
50
32.50
ja 30.10, osaAlueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
43. Maakunnan kehittämisraha
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 15 566 000 euroa.
Määräraha on lain eräiden
työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien
ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) 2 §:n
4 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.
Määrärahaa saa käyttää:
1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien
välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin
kehittämishankkeisiin
2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos-
tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten
3) alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009)
24 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin
4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti
tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin
ohjelmiin ja hankkeisiin
5) enintään 14 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maakunnan
kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden
toteuttamiseen
6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
62.
30.10.63Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 223 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen
sekä maa- ja elintarviketalouden rahoituksesta annetun
lain (1477/2007) ja valtionavustuslain (688/2001)
mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden
toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan
lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot
2) valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen
sekä maa- ja elintarviketalouden rahoituksesta annetun
lain (1477/2007) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
menojen maksamiseen
3) edellä mainitun lainsäädännön
edellyttämässä laajuudessa myös
julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin, joissa määrärahaa
voidaan käyttää hankkeiden toteuttamiseen
tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien
menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
63. Kainuun kehittämisraha
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 46 189 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003)
6 ja 10 §:n mukaisten menojen maksamiseen
2) aiempina vuosina momenteilta 34.06.51 ja 34.06.64 tehdyistä päätöksistä vuonna
2012 aiheutuvien menojen maksamiseen siltä osin kuin
ne ovat kohdistuneet Kainuun hallintokokeilualueelle
3) toimintamenojen maksamiseen. Momentille budjetoidaan toimintamenojen
vakiosisällön mukaiset tulot sekä Liikenneviraston
toimenpiteissä ulkopuolisten rahoittajien maksamat maksuosuudet
4) enintään 35 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta
aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
5) enintään 4 119 000 euroa
Paltamon työllisyyskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksuperusteisena.
Valtuus. Vuonna 2012 saa tehdä päätöksiä siten,
että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina
2013-2014 enintään 2 500 000
euroa. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta
on jäänyt käyttämättä,
saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
2012.
64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n
rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella
2007-2013
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 526 395 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2007-2013 alueellinen kilpailukyky
ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta
osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion
rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite
3)
ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen
rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden
maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2007-2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa
toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän
teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien
kulutusmenojen maksamiseen
4) Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen
tarvittavan enintään 94 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
5) Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen
tarvittavan enintään 350 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2000-2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista
aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999
39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden
maksamiseen
7) EU:n ohjelmakauden 2007-2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista
aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006
98-102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden
maksamiseen.
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu
momentin myöntämisvaltuudesta 12 936 000
euroa ja määrärahasta 20 945 000
euroa Kainuun maakuntaan.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Valtuus. Vuonna 2012 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 322 995 000
eurolla. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta
on jäänyt käyttämättä,
saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna
2012.
Takaisinperinnästä aiheutuvat erät
merkitään momentille 12.39.10.
60 Energiapolitiikka
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 2 284 000 euroa.
20. Energiansäästön ja uusiutuvan
energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energiansäästöön, energian
tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan
energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään
informaatio- ja neuvontatoimintaan, kehittämishankkeisiin
ja selvityksiin
2) uuden säästöteknologian markkinoiden edistämiseen
3) energiasäästöä ja uusiutuvaa
energiaa koskevien direktiivien toimeenpanoon
4) kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen
liittyvään tiedottamiseen
5) muuhun energia-alan tiedottamiseen ja tietohuollon järjestämiseen
6) kansainväliseen yhteistyöhön
7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista
rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) materiaalitehokkuutta edistävään
selvitys-, kokeilu- ja informaatiotoimintaan
2) EU:n rahoittamien hankkeiden osarahoitukseen.
40. Energiatuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 127 150 000 euroa.
Valtuus. Vuonna 2012 saa sitoumuksia tehdä enintään
94 850 000 euron arvosta. Mikäli vuoden
2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt
käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
2012 enintään 62 000 000 euron
edestä.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan
energian tuotantoa tai käyttöä, energian
tuotannon tai käytön tehostamista, taikka niihin
liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
taikka kotimaisten energialähteiden tuotantoa tai käyttöä
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön
liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen
biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin
vaikutuksiin
3) energiansäästöä, energian
tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja
vähentävien taikka energiahuollon varmuutta ja
monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen
4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön
energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön
aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.
Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista
edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille
ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille,
asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille
eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille.
Tukea ei myönnetä myöskään
Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen
Kioton pöytäkirjan (SopS 12-13/2005)
6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet).
Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain
(683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea
vain rajoitetusti.
Tuen enimmäismäärää harkittaessa
ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa
ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen
osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista
etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi
valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien
kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella,
jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan
esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta
tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan
omarahoitusosuuden tulee olla vähintään
25 % kokonaisrahoituksesta.
Avustukset myönnetään valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa erikseen
päätöksen muiden kuin valtioneuvoston
asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja
myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan
valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa
saa käyttää lisäksi energiatuen
myöntämisen yleisistä ehdoista annetun
valtioneuvoston päätösten (625/2002) nojalla
aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan
energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset
ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian
ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden
tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan
Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 125 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen
maksamiseen Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergia
Oy:n sähköverkkoliiketoimintojen yhdistämisen
johdosta perustetulle Tunturiverkko Oy nimiselle yhtiölle
Utsjoen alueella tehtävistä sähköverkon korvausinvestoinneista
aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
43. Kioton mekanismit
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) päästöyksiköiden hankkimiseen
Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10
miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008-2012 ja sen jälkeiselle
kaudelle 2013-2020
2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin
3) päästöyksiköiden hankinnan
edellytysten tukemiseen
4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen
osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtuus. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta
on jäänyt käyttämättä,
saa käyttämättä jääneestä osasta
tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2012
yhteensä enintään 500 000 euron
edestä.
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 97 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla
energialähteillä tuotetun sähkön
tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn
1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen
(syöttötariffin) maksamiseen
2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin)
maksamiseen
3) metsähakkeella tuotetun sähkön
tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen
4) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen
(syöttötariffin) maksamiseen
5) kiinteän sähkön tuotantotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
70
26.40,
osaKotouttaminen
03.
26.40.03Maahanmuuttajien kotoutumisen ja
työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 661 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 7 §:n
mukaisen perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta antamisesta
maahanmuuttajille aiheutuviin kustannuksiin
2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen
ja niiden vastaiseen tiedottamiseen, koulutukseen sekä -seurantaan
ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen
edistämiseen sekä järjestöille
myönnettäviin avustuksiin
3) maahanmuuttajajärjestöjen toteuttamaan hanketoiminnan
tukemiseen
4) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen,
EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen
vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään
tiedottamiseen
5) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään
niin sanottuun etsivään työhön
ja neuvontatyöhön
6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n
mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti
sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien
tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen
sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen
maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
siirtomenojen maksamiseen. Määräraha
budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
30.
26.40.30Valtion korvaukset kunnille
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 112 348 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumista
edistävän lain (1386/2010) ja valtioneuvoston
asetuksen (1285/2010) määräämin
perustein:
1) lain kotoutumisen edistämisestä 2 §:n
2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden
kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista
tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien
laskennallisten korvausten kustannuksiin
2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä,
erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle
aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen
odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden
sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön
sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista
lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle
aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen nuoren 21 ikävuoteen
saakka ja käräjäoikeuden heille
osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden
henkilöiden kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille
annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien
kustannusten korvaamisesta kunnille, sekä Suomen sodissa
vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien
kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden
järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista
maksettaviin korvauksiin
6) maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun
lain (1386/2010) 9 §:n mukaisen alkukartoituksen
kustannuksiin.
Vuoden 2012 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Määrärahaa saa käyttää myös
kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha
budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti
lukuun ottamatta kulutusmenoja, jotka kohdennetaan suoriteperusteisesti.
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun
lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan
yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen
saa käyttää muun saman rahaston etuuden
maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta
momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.
01 Hallinto
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 39 613 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan
järjestämiseen
2) lääkinnällisen pelastustoimen
ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien
laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin
5) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen
ruotsiksi.
Määrärahasta saa käyttää enintään
350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta
ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen
liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 2 327 000 euroa.
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 162 000 euroa.
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja
yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden
toimintamenojen maksamiseen
2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen
hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien
menojen maksamiseen
3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen
4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin.
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 548 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen
kehittämiseen ja toiminnan tukemiseen
2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan
perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen
3) alueelliseen lastensuojelutyöhön
4) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön
5) perhekotitoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen
maksamiseen
6) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen
7) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien
menojen maksamiseen
8) koulukodissa osana erikoistumisopintojaan työskentelevän,
lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin
palkkaukseen.
21. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 703 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaali-
ja terveysministeriön hallinnonalalla tuottavuuden
edistämiseen tähtäävien investointien,
tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset
asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 16 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) KanTa-hankkeen strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen
suunnitteluun ja ohjaukseen (STM, THL)
2) KanTa-hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen
tekemiseen ja ylläpitoon (THL, Kela)
3) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun
lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun
lain (61/2007) mukaisesti KanTa-rekisterin (kansallinen
potilastietojen sähköinen hakemisto- ja arkistointipalvelu,
sähköinen lääkemääräys
ja reseptiarkisto sekä kansalaisen omien sähköisten
resepti- ja asiakastietojen katselupalvelu) rakentamiseen ja ylläpitoon
(Kela)
4) sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän
strategiseen suunnitteluun (STM) sekä operatiiviseen suunnitteluun
ja ohjaukseen (THL)
5) valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja
terveydenhuollon paikallisen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin
tehostamiseksi (THL)
6) järjestelmän kehittämisyhteistyön,
käyttöönoton ja levittämisen
koordinointiin (THL).
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten
järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen,
maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen
maksamiseen.
02 Valvonta
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 13 748 000 euroa.
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 13 991 000 euroa.
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen
toimintamenot
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 4 099 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen
hyväksymien, viraston ulkopuolella toteutettavien tutkimus-,
koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
2) viraston alueellistamisen aiheuttamien lisämenojen
maksamiseen.
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn
selvittämisen menot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973)
12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen
kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen
2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista
korvauksista annetun asetuksen (862/2004) mukaisten palkkioiden
ja korvausten maksamiseen
3) yliopistoilta ostopalveluna tehtävän oikeuslääketieteen
erikoislääkärikoulutuksen menojen maksamiseen.
66. Suomen ja Venäjän välisen
säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää
1) ensisijaisesti Venäjän Federaation ydinturvallisuusviranomaisen
ja toiminnanharjoittajien kanssa toteutettaviin ydin- ja säteilyturvallisuutta
edistäviin hankkeisiin
2) ydin- ja säteilyturvallisuusyhteistyöhön liittyvien
valtion kulutusmenojen maksamiseen.
03 Tutkimus- ja
kehittämistoiminta
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 68 025 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten
järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten
hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien,
täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen
maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien
menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön,
Käypä hoito-suositusten laadintaan sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin
liittyvien valtionavustuksen maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta
sekä munuaistauti-, näkövamma- ja syöpärekistereistä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten
maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi
liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden
edistämisen hankkeisiin.
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 36 869 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta
annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen
toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 280 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän
kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian
hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin
rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään
koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön
erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen
arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn
ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen
arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin
menoihin
5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista
suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien
ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten
maksamiseen
7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien
mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin
menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään
yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
10 Perhe- ja asumiskustannusten
tasaus ja eräät palvelut
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan
yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 148 770 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansaneläkelaitoksesta
annetun lain (731/2001) 12 d §:n
mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien
toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 1 570 000 euroa valtion
osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen
kustannuksista annetun lain 2 ja 5 §:n mukaisiin
kansallisen terveysarkiston palvelurahaston kuluihin.
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten
suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen
ja yleiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä lapseksiottamisesta
aiheutuviin kustannuksiin.
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 481 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992)
mukaisten lapsilisien maksamiseen.
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain
(1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten
maksamiseen
2) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon
järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin
henkilöiden omissa kotikunnissa.
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 22 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993)
mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 602 306 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975)
mukaisten asumistukien maksamiseen.
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 171 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008)
mukaisten elatustukien maksamiseen.
60. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 28 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten
henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen
tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
20 Työttömyysturva
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan
järjestämisestä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 23 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta
työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen
valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan
järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 010 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten
kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa
(555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984)
on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002)
tarkoitettujen lakisääteisten ylläpitokorvausten
rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen
työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti.
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 175 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän
lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta maksettavien korotusosien ja julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain (1295/2002) mukaisten lakisääteisten
ylläpitokorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa
on säädetty valtion osuudesta.
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 1 082 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002)
sekä kotoutumisen edistämisestä annetun
lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen,
siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin
työttömyysturvalaissa on säädetty
valtion osuudesta
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
mukaisten lakisääteisten ylläpitokorvausten
rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden
maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka
ovat vaikeasti työllistyviä tai jotka ovat työttömyyden
perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään
130 päivältä ja täyttävät
lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai
jotka ovat alle 25-vuotiaita ja saaneet työmarkkinatukea
työttömyyden perusteella yhdenjaksoisesti vähintään 65
päivältä
4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella
työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan
perustukea vastaavan osuuden maksamiseen.
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun
lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 41 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002)
mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten,
kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa
laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002)
säädetään valtionosuudesta.
30 Sairausvakuutus
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 345 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten
valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden
kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984)
mukaisen valtion osuuden maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen
harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään
77 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen
kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen
sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja
sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään
12 900 000 euroa.
Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen
kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.
40 Eläkkeet
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006)
152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän
eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 569 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n
ja 135 a §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen
2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990)
41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista
johtuvista menoista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 85 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yrittäjän
eläkelain (1272/2006) 140 §:n
mukaisen valtion osuuden maksamiseen.
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta
kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion
varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan
lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003)
8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen
kustannuksista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981)
15 §:n ja 16 §:n mukaisen valtion osuuden
maksamiseen
2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta
maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n
mukaisen valtion osuuden maksamiseen.
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista
laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 665 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansaneläkelain (568/2007) 101-103 §:n mukaisen
valtion osuuden maksamiseen
2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n
mukaisten etuuksien maksamiseen
3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007)
57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen
4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981)
16 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen
5) eräiden pitkäaikaisesti työttömien
henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005)
mukaisten vuosien 2005-2009 etuuksien maksatuksen oikaisuun
6) takuueläkelain (703/2010) 36 §:n
mukaisen valtion osuuden maksamiseen
7) maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain (1192/2002)
mukaisten etuuksien maksatuksen oikaisuun.
50 Veteraanien tukeminen
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siirtoväen
huollon järjestämisestä annetun lain
(864/1949) 2 §:n nojalla kunnille suoritettavan
valtion korvauksen maksamiseen.
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 44 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaisen
rintamalisän maksamiseen
2) ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun
lain (988/1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen.
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 163 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilasvammalain (404/1948) ja muiden siihen liittyvien
lakien nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
2) sotainvalidien laitoshoitoon sekä sotainvalidien
kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin
suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
3) kuntoutushoitokustannusten ja sairaanhoitokulujen asiantuntijapalkkioiden
maksamiseen
4) kunnallisten avopalvelujen kustannusten korvaamiseen Ruotsissa
asuville vähintään 20 prosentin sotainvalideille
myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta.
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 65 207 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2
momentin ja sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n
nojalla sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin
suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
2) neuvontapalvelutoimintaan suoritettavan valtion korvauksen
maksamiseen
3) 25 prosentin sotainvalideille muissa yksityisissä hoitolaitoksissa
järjestetystä laitoshoidosta suoritettavan valtion
korvauksen maksamiseen.
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia
hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoimintamenojen
maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan
2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden
maksamiseen.
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille
rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 80 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan rintama-avustuksen
maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa Virossa ja muualla
entisen Neuvostoliiton alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa
vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneille ulkomaalaisille
vapaaehtoisille rintamasotilaille.
2) rintama-avustuksen myöntämiseen myös Suomessa
pysyvästi asuville vapaaehtoisille rintamasotilaille.
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin
ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden
kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta
aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kuntoutuskustannuksiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden
maksamiseen.
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 30 588 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin
ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988)
nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja matkakulumenojen
maksamiseen
3) kuntoutushoitokustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988)
nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimus- ja kehittämismenojen
maksamiseen
3) kuntoutushoitokustannusten asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
60 Kuntien järjestämä sosiaali-
ja terveydenhuolto
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen
valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaali-
ja terveysministeriön nimeämän
ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden
ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille,
säätiöille tai yhdistyksille vakavien
onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten
kustannusten korvaamiseen.
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun
lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin
sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin
suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen
2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen
3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman
toimeenpanoon.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen
tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 36 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010)
61 ja 63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion
rahoituksen maksamiseen.
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri-
ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin
kustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 109 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n
mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri-
ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin
peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille
oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista
aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n
mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten
hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman
hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön
selvittämisen järjestämisestä annetun
lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) kohdissa 1-3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien
kulutusmenojen maksamiseen
5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen
mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin
valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion
korvauksen maksamiseen
6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen
tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden
maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 357 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta
annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
perustoimeentulotuen kustannuksiin.
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi
saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun
lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille
saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali-
ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
korjaushankkeisiin
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vuonna
2010 tehtyjen valtionavustuksen myöntämispäätösten
maksamiseksi.
40. Valtion rahoitus lääkäri-
ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lääkäri-
ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön
HEMS Hallinnointi Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen.
HEMS Hallinnointi Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi-
ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia,
jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen
voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan
valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan
luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden
ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi
liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan
edellyttämistä asioista, jotka eivät
kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan
osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen
valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen
kustannuksiin
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden
ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005)
mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten
korvaamiseksi.
70 Terveyden ja
toimintakyvyn edistäminen
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 27 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun
valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista
toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 22 890 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n
perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien
rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön
ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, rokotusten
vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden seurantajärjestelmien
kehittämiseen, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden
yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten
maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan
aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin
liittyviin kustannuksiin.
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain
(377/1995), kemikaalilain (744/1989) ja säteilylain
(592/1991) edellyttämästä terveysvalvonnasta,
terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko-
ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen
maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta
ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien
harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään
yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn
ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden
selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän
kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen
maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien
harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään yhtä henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen
ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden
toimintamenojen maksamiseen.
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden
edistämisen määrärahasta annetun
lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen
maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia
järjestöille, säätiöille,
kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta
voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon
laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa
käyttää myös määrärahan
hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta
aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta
ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n
mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin
koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 947 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen
myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle (1284/2010)
2 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
80 Maatalousyrittäjien
ja turkistuottajien lomitustoiminta
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen
kustannuksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 207 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996)
35 §:ssä tarkoitettuihin lomituspalvelujen
käyttökustannuksiin lain 37 §:n
nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
2) enintään 182 000 euroa maatalouslomittajien
oppisopimuskoulutuksesta paikallisyksiköille aiheutuneiden
nettokustannusten korvaamiseen.
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen
kustannuksiin
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 2 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää turkistuottajien
lomituspalvelulain (1264/2009) 25 §:n
mukaiseen turkistuottajien lomituspalvelujen käyttökustannuksiin
suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen lomituksen paikallisyksiköille.
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää poronhoitajien
sijaisapukokeilusta annetun lain (1265/2009) 12 §:n
mukaisiin käyttökustannuksiin suoritettavan valtion
korvauksen maksamiseen kokeilun järjestämisestä huolehtivalle
lomituksen paikallisyksikölle.
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien
lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 16 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 31 ja 32 §:n
nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja
kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestämisestä aiheutuviin
kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
2) enintään 94 000 euroa lain 12 §:n
3 momentin mukaisen harkinnanvaraisen lisäkorvauksen
maksamiseen paikallisyksiköille
3) turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain 24 §:n
ja poronhoitajien sijaisapukokeilusta annetun lain 13 §:n
nojalla palvelujen hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
90 Raha-automaattiyhdistyksen
avustukset
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 291 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001)
17 §:n 2 momentissa ja 22 §:n
1 ja 3 momentissa mainittuihin tarkoituksiin.
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
01 Ympäristöhallinnon
toimintamenot
01. Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 34 263 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle
seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa,
pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien
vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja
pakkausten perusvaatimukset
2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja
kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten
edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden
toteaminen
3) CE-merkityt rakennustuotteet
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva
Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin
myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien
hoitamisesta.
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään
nettomäärärahaa 30 603 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös
EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan
tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 815 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan
tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten
sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin
tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 350 000 euroa.
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille
asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain
(494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston
ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa
edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista
sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta
edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten
hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa
varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti
merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen.
10 Ympäristön-
ja luonnonsuojelu
20. Ympäristövahinkojen torjunta
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen
torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden
ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon
torjuntaan
välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin
menoihin
2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä ja
koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen
vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien
palkkioihin
3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle
siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja
joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina
saada heti perityksi aiheuttajalta.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.
21. Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden
kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin,
merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman
toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti inventointeja, yhteistyötä ja
seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien suojeluun ja hoitoon sekä rauhoitettujen
lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen
4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n
CITES-asetuksen edellyttämän eläinten
hoidon järjestämiseen
5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen
liittyvään suunnitteluun
6) vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen
7) enintään 20 henkilötyövuotta
vastaavan henkilöstömäärän
palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien
perustelujen mukaisiin tehtäviin.
22. Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristön kunnostuksen ja hoidon kulutusmenoluonteisiin
menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen
ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion tarkkailu- ja muihin
velvoitteisiin
2) hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon
3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja
muiden ostopalvelujen hankintaan
4) ympäristötehtäviin liittyviin
yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin
6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren
kuormituksen vähentämiseksi
7) Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden
maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen
8) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen
9) päästövähennystavoitteisiin
ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin
sekä vihreää taloutta edistäviin
kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
10) enintään 40 henkilötyövuotta
vastaavan henkilömäärän palkkaamisesta
kohtien 1-4 tehtäviin sekä enintään
15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen
henkilöstön palkkaamisesta kohtien 5-8
tehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle
maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 27 832 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa
toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin
seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen,
muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden
hoidon ja opastustoiminnan menoihin
2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan
rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien,
teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito-
ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien
tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen,
joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen
käyttöaika yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin
julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle
kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien
tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön
toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös
EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta
koskevien menojen maksamiseen.
Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan
osalta ovat:
-
Metsähallitus parantaa
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta toteuttamalla METSO-toimintaohjelmaa
2008-2016.
-
Metsähallitus edistää sen
vastuulle osoitettujen uhanalaisten lajien valtakunnallista suojelua
ja seurantaa.
-
Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja
virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden
palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä.
-
Metsähallitus parantaa Itämeren
vedenalaisen luonnon suojelun mahdollisuuksia toteuttamalla vedenalaisen
meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU).
-
Metsähallitus jatkaa Natura 2000 -verkostoon
kuuluvien alueiden perustamistoimia, inventointeja, hoidon ja käytön
suunnittelua ja tila-arviointeja sekä hoitoa ja ennallistamista.
60. Siirto öljysuojarahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta
annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon
tehtävän siirron maksamiseen.
61. Ympäristönsuojelun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004)
mukaisiin avustuksiin yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua
edistäviin investointeihin ja muihin toimiin
2) valtion töinä toteutettavien ympäristötöiden
suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista
aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011)
säädettyjen valtion jätehuoltotöiden
toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen tukemiseen
4) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten
viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston
asetuksen (209/2011) toimeenpanon vauhdittamisen edellyttämän
neuvonnan ja opastuksen tukemiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös
enintään 15 henkilötyövuotta
vastaavan määräaikaisen henkilöstön
palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Momentin määrärahasta rahoitettu valtion
työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan
sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille.
Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn
vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Valtuus
Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten,
että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvan
määrärahan tarve on enintään 5 900 000
euroa.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 50 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen
ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin
liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden
haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n
mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista
taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin
luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö-
ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain
7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin
korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta
aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin
haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden
tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista,
maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten
suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin
ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa
olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin
korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 160 000 euroa erikseen
tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin
palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien
tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO)
mukaisten tarjousten käsittelyä. Toimintapalkkioita
voidaan maksaa välitetyistä tarjouksista, jotka
johtavat suojelupäätökseen
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten
maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden
ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin
mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten
maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten
aiheuttamista vahingoista.
Valtuus
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura
2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden
toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna
2012 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden
2012 jälkeisille vuosille yhteensä enintään
10 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja
vuoden 2013 loppuun mennessä enintään
5 000 000 euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä enintään 8 000 000
euroa ja vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä enintään
10 000 000 euroa.
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen
ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n
komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta
rahoituskausien 2000-2006 ja 2007-2013 osarahoitettavien
hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien
maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää noin
50 henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän
palkkaamiseen projektitehtäviin. Momentille nettoutetaan
työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta
annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja
niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista
ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina
kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon
annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997)
tarkemmin säädetyin perustein.
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut
ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään 1 324 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan
liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja
sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien
maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten
aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
70. Alusinvestoinnit
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan
ja tutkimusalus Muikun määräaikaishuolloista
ja kunnostamistoimenpiteistä aiheutuviin menoihin.
20 Yhdyskunnat,
rakentaminen ja asuminen
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 4 521 000 euroa.
37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön
ohjaukseen
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten
maksamiseen
1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin
2) tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten.
Ympäristöministeriö myöntää avustukset
tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain
(688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille
ja kunnille enintään 70 % kaavan
laatimisesta aiheutuvista kuluista.
55. Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha
3 v)
Momentille myönnetään 56 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuntojen
korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005)
mukaisiin avustuksiin.
56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden
korjauksiin
(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista
eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009)
mukaisten avustusten maksamiseen.
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Korkotukilainat ja valtiontakaukset
Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi
korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen
ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001)
mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain
(1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen
korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja
yhteensä enintään 1 025 000 000
euroa.
Vuonna 2012 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta
annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi
siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden
määrä on yhteensä enintään 250 000 000
euroa.
Vuonna 2012 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi
annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi
siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden
määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000
euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996)
mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa
vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000
euroa vuoden 2012 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen
ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin
tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen
ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen
korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen
korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta
vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan
työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen
korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen
korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien
lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet,
korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset.
Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen
korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä,
asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä,
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa
laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa
laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina
2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi
annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi
annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista
annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista
maksetaan myös asuntosäästöpalkkion
suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa
annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.
Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään
riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien
lieventämiseksi voidaan vuonna 2012 aravalain 46 §:n
ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n
nojalla myöntää yhteensä enintään
90 000 euroa lykkäystä lainan korkojen,
lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun
lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun
vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen
saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun
vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta
valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan
asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon
tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta
valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien
luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän
pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja
väestöltään vähenevillä alueilla saa
vuonna 2012 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993)
17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia
enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi
saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden
estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion
vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n
nojalla jättää aravalainapääomia
yhteensä enintään 1 500 000
euroa vuonna 2012.
Avustukset
Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista
erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004)
mukaisia avustuksia yhteensä enintään
110 000 000 euroa.
Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra-
ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun
lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään
2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään
100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien
asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja
kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja
toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain
nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia
yhteensä enintään 2 000 000
euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta
annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin
säädetty.
Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain
nojalla myöntää määräaikaisia
hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään
10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden
kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010-2012 myönnettävistä valtionavustuksista
annetulla valtioneuvoston asetuksella (965/2009) tarkemmin
säädetään.
Vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään
600 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on
enintään 20 prosenttia kustannuksista. Avustusta
ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle
on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan ne suhdanneluonteisista
avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun
lain (178/2009) mukaiset avustukset, jotka on myönnetty
rahaston varoista.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
saa käyttää valtion asuntorahaston varoista
enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus-
ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön
vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Varainhankintavaltuudet
Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään
2 800 000 000 euroa.
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010)
13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin
ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n
3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön
hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän
ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
sekä säilyttämisen edellyttämiin
selvityksiin ja tietopalveluun.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään
50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin
arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen
kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti
sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä,
voidaan avustusta myöntää tätä enemmän,
kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden
kustannuksista.