6 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista
Valtioneuvosto antaa kalenterivuosittain valtion
talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asetuksen sosiaali-
ja terveydenhuollon voimavaroista (voimavara-asetus). Voimavara-asetus sisältää:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) kaksivuotiskautta koskien valtionavustuksen määrä erikseen
kehittämishankkeisiin ja erikseen perustamishankkeisiin;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) valtionavustukseen oikeuttavien kehittämishankkeiden
valinnassa huomioon otettavat valtakunnalliset painopisteet ja kriteerit.
Voimavara-asetuksen yhteydessä voidaan antaa sosiaali-
ja terveyspalveluja tai sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita
ja niiden toteuttamista koskevia tietoja.
Voimavara-asetuksessa voidaan päättää,
että osa edellä 1 momentin 2 kohdan mukaisesti
määritellystä kehittämishankkeiden
valtionavustuksesta jätetään sosiaali-
ja terveysministeriön käytettäväksi.
8 §
Voimavarojen alueellinen jakaminen
Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa voimavara-asetuksessa
hyväksytyn kehittämishankkeisiin käytettävissä olevan
valtionavustuksen ja perustamishankkeisiin käytettävissä olevan
valtionavustuksen lääninhallituksille lukuun ottamatta
sitä osuutta, joka on 6 §:n 3 momentin
perusteella jätetty sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi.
Lääninhallitukset jakavat sosiaali- ja terveysministeriön
niille kohdentaman kehittämishankkeisiin käytettävissä olevan
valtionavustuksen sekä perustamishankkeisiin käytettävissä olevan
valtionavustuksen edelleen lääninsä alueen kunnille
ja kuntayhtymille.
Jakaessaan kehittämishankkeisiin ja perustamishankkeisiin
käytettävissä olevat valtionavustuksen
määrärahat sosiaali- ja terveysministeriön
sekä lääninhallitusten on noudatettava
voimavara-asetuksessa hyväksyttyjä perusteita.
3 a luku
Kehittämishankkeiden valtionavustus
19 a §
Kehittämishanke
Kehittämishankkeella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi
tarpeellisia toiminnan kehittämistä ja tehostamista
sekä toimintatapojen uudistamista tukevia alueellisesti
tai valtakunnallisesti merkittäviä tai muutoin
laajalti hyödynnettäviä hankkeita.
19 b §
Kehittämishankkeeseen suoritettavan valtionavustuksen
saaja
Kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää valtionavustusta
sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
Kehittämishankkeen toteuttajina voi olla myös
useampi kunta yhdessä taikka useampi kuntayhtymä.
Kehittämishankkeen toteuttamiseen voi osallistua myös
yksityinen yhteisö tai yhtiö tai henkilö siten
kuin 19 e §:ssä säädetään.
19 c §
Voimavarojen hyväksyminen
Kehittämishankkeisiin vuosittain käytettävissä oleva
valtionavustuksen määrä hyväksytään valtioneuvoston
asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista.
19 d §
Valtionavustuksen määrä
Kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää valtionavustusta
enintään 50 prosenttia siitä osuudesta,
jolla kunta, kuntayhtymä, kunnat taikka kuntayhtymät
osallistuvat hankkeen rahoittamiseen.
Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla
vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta
johdu.
Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien
kanssa ylittää 1 momentissa määriteltyä 50
prosentin osuutta kuntien osuudesta eikä Euroopan yhteisön
tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen
tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
19 e §
Valtionavustuksen hakeminen
Valtionavustusta on haettava lääninhallitukselta
kirjallisella hakemuksella kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Hakemus
voi koskea kahden seuraavan vuoden hankkeita. Hakijana voi olla
joko kunta tai kuntayhtymä.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi:
1) kehittämishankkeen tavoite ja sisältö;
2) kaikki kehittämishankkeen toteuttamiseen osallistuvat
tahot;
3) kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaava
kunta tai kuntayhtymä;
4) hankkeen kokonaisrahoitus, kuntien ja kuntayhtymien
rahoitusosuus sekä muiden rahoittajatahojen rahoitusosuus;
5) hankkeen kokonaiskustannukset;
6) hankkeen toteuttamisen arvioitu aikataulu; sekä
7) miten arviointi toteutetaan.
Tarkempia säännöksiä valtionavustushakemuksen
yksityiskohdista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
19 f §
Valtionavustuspäätös
Lääninhallitus tekee helmikuun loppuun mennessä kirjallisen
avustuspäätöksen kyseessä olevan
vuoden kehittämishankkeista sekä ehdollisen avustuspäätöksen
seuraavan vuoden kehittämishankkeista.
Valtionavustuspäätöksestä tulee
käydä ilmi valtionavustuksen:
1) saaja;
2) kehittämishankkeen tavoite ja sisältö;
3) kehittämishankkeen arvioidut kokonaiskustannukset
ja kunkin rahoittajan osuus;
4) valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyt kustannukset;
5) kehittämishankkeen ja siihen myönnetyn valtionavustuksen
ajoittuminen useammalle vuodelle;
6) muut mahdolliset valtionavustuksen myöntämisen
ja maksamisen sekä käytön valvonnan perusteet.
Tarkempia säännöksiä valtionavustuspäätöksen
yksityiskohdista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
19 g §
Kehittämishankkeeseen suoritettavan valtionavustuksen
maksaminen
Valtionavustus maksetaan avustuksen saajalle yhtenä tai
useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella.
Valtionapuviranomainen voi päättää,
että valtionavustus tai osa siitä maksetaan toteutuneiden
kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty
valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys.
Valtionavustuspäätöksessä voidaan
maksatus jakaa useammalle vuodelle hankkeen arvioidun keston mukaisesti.
Valtionavustuksen maksatusaikataulusta tulee muutoinkin päättää valtionavustuspäätöksessä.
Valtionavustuksen saajan tulee antaa lääninhallitukselle
valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät
tiedot.
19 h §
Valtionavustusselvitys
Valtionavustusta saaneesta kehittämishankkeesta sekä sen
etenemisestä ja toteuttamisesta sekä kustannuksista
on hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tehtävä selvitys lääninhallitukselle.
Selvitys tulee antaa kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.
19 i §
Valtionavustuslain eräiden säännösten
soveltaminen
Kehittämishankkeiden valtionavustukseen sovelletaan
lisäksi seuraavia valtionavustuslain säännöksiä:
1) 14 § valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta;
2) 15 § valtionapuviranomaisen valvontatehtävästä;
3) 16 § tarkastusoikeudesta;
4) 17 § tarkastuksen suorittamisesta;
5) 18 § virka-avusta;
6) 19 § maksatuksen keskeytyksestä;
7) 20 § 1 momentti valtionavustuksen palauttamisesta;
8) 21 § velvollisuudesta valtionavustuksen
takaisinperintään;
9) 24 § korosta;
10) 25 § viivästyskorosta;
11) 26 § palautettavan määrän
kohtuullistamisesta
12) 28 § takaisinperinnän määräajasta;
13) 29 §:n 2 momentti palautusvelvollisuuden
vanhenemisesta; sekä
14) 30 § kuittauksesta.
19 j §
Valtionavustuspäätöstä koskeva
muutoksenhaku
Tämän lain mukaiseen kehittämishankkeiden valtionavustusta
koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta
valittamalla. Valtionapuviranomaisen päätökseen
saa siihen tyytymätön asianosainen hakea
oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen
tehneelle viranomaiselle.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa
valittamalla hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
4 luku
Perustamishankkeiden valtionavustus
20 §
Perustamishankkeeseen suoritettavan valtionavustuksen saaja
ja perustamishankkeen edellytykset
Kunnalle ja kuntayhtymälle voidaan suorittaa valtionavustusta
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi
tarpeellisiin perustamishankkeisiin, jos hanke on välttämätön
kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaamiseksi tai edellä 3 a luvun 19 a §:ssä tarkoitetun
toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi
edellytetään, että hankkeen kokonaiskustannukset
ovat vähintään 300 000 euroa.
21 §
Perustamishanke
Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden
muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai
muun omaisuuden hankintaa taikka niitä vastaavaa toimenpidettä,
jos toimenpiteen arvioidut kustannukset ovat vähintään
voimavara-asetuksessa vahvistetun määrän
suuruiset. Maa-alueen hankkimista ei pidetä perustamishankkeena.
Perustamishankkeena voidaan pitää myös
sellaista 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka
arvioidut kustannukset ovat 20 §:ssä määriteltyä alarajaa
pienemmät, jos kunnan asukkaille välttämättömän
hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärän
ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntayhtymälle
erityisen rasittavaksi.
22 §
Perustamishankkeiden hyväksyminen
Voimavara-asetuksessa hyväksytään
perustamishankkeisiin käytettävissä olevan
valtionavustuksen taso.
24 §
Perustamishankkeiden suunnittelu
Kunnan ja kuntayhtymän on toimitettava vuoden loppuun
mennessä lääninhallitukselle suunnitelmansa
seuraavan kahden vuoden aikana toteutettavista perustamishankkeista.
25 §
Perustamishankkeen toteuttaminen
Perustamishanke on aloitettava sinä vuonna, jona se
on vahvistettu toteutettavaksi.
26 §
Perustamishankkeiden valtionavustus
Perustamishankkeisiin suoritetaan valtionavustusta enintään
lääninhallituksen vahvistamiin kustannuksiin.
Kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveron osuutta.
Jos hankkeen toteutuneet kustannukset alittavat lääninhallituksen
vahvistamat kustannukset, suoritetaan valtionavustus toteutuneisiin
kustannuksiin. Valtionavustusta ei kuitenkaan suoriteta voimavara-asetuksessa hyväksytyn
määrän alittaviin perustamishankkeisiin,
ellei kysymyksessä ole 21 §:n 2 momentissa
tarkoitettu perustamishanke.
27 §
Valtionavustuksen suuruus
Perustamishankkeiden valtionavustus on 25—50 prosenttia
26 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista. Valtionavustus
määräytyy kuntien valtionosuuslain 7 §:n
mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen
verotulon (tasattu verotulo) perusteella. Kunta saa valtionavustusta
50 prosenttia, jos sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos tasattu
verotulo ylittää tasausrajan, valtionavustus määräytyy
siten, että kukin tasausrajasta laskettu vähintään
yhden prosentin suuruinen tasatun verotulon kasvu vähentää valtionavustusta
yhdellä prosenttiyksiköllä siihen saakka,
kunnes valtionavustus on 25 prosenttia. Valtionavustusprosentti
määräytyy perustamishankkeen vahvistamisvuodelle
määritellyn tasatun verotulon perusteella. Milloin kyse
on kahden tai useamman kunnan yhteisestä taikka kuntayhtymän
perustamishankkeesta, valtionavustus määräytyy
kunkin kunnan osuuteen tämän kunnan valtionavustusprosentin
mukaan.
28 §
Perustamishankkeeseen suoritettavan valtionavustuksen maksatus
Perustamishankkeeseen suoritettava valtionavustus maksetaan
kunnalle tai kuntayhtymälle kuukausittain viimeistään
kuukauden 20 päivänä pääsääntöisesti
yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteuttamisaikana.
Ensimmäinen erä suoritetaan hankkeen aloitusta
koskevan ilmoituksen saapumista seuraavan kuukauden aikana.
29 §
Valtionavustusselvitys ja -päätös
Perustamishankkeeseen suoritettavan lopullisen valtionavustuksen
määrittämiseksi kunnan tai kuntayhtymän
on tehtävä lääninhallitukselle selvitys
toteutetuista hankkeista ja niiden kustannusten yhteismäärästä.
Selvitys toteutuneista kustannuksista on toimitettava lääninhallitukselle
viimeistään perustamishankkeen valmistumista seuraavan
vuoden toukokuun 31 päivänä. Selvitys
on kuitenkin aina toimitettava viimeistään kolmen
vuoden kuluessa hankkeen aloittamisesta. Jos hanke on tällöin
edelleen keskeneräinen, voi lääninhallitus
hakemuksen perusteella erityisestä syystä antaa
enintään kaksi vuotta lisäaikaa selvityksen
antamiseksi.
Lääninhallituksen on tehtävä päätös
perustamishankkeeseen suoritettavasta lopullisesta valtionavustuksesta
kahden kuukauden kuluessa valtionavustusselvityksen saapumisesta.
Jos lopullinen valtionavustus sovellettavien laskentaperusteiden
mukaan poikkeaa vähemmän kuin 200 euroa 28 §:n
mukaisesti maksetun valtionavustuksen määrästä,
ei erotusta makseta eikä peritä takaisin.
30 §
Perustamishankkeeseen saadun valtionosuuden tai -avustuksen
palautus
Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava
suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta
voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi
valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta
lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan
pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun
valtionosuuteen tai -avustukseen oikeuttavaan
toimintaan.
Valtionosuutta tai -avustusta
ei kuitenkaan voida periä takaisin sellaisella perusteella,
joka on syntynyt myöhemmin kuin 15 vuoden kuluttua hankkeen
valtionosuus- tai -avustusselvityksen antamisesta.
Jos omaisuus, johon on saatu valtionosuutta tai -avustusta,
tuhoutuu tai vahingoittuu, voidaan valtionosuutta tai -avustusta
vastaava suhteellinen osa vakuutus- tai muusta korvauksesta kokonaan
tai osaksi määrätä palautettavaksi
valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen valtionosuudesta
tai -avustuksesta.
Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää sosiaali-
ja terveysministeriö. Palautettava valtionosuus tai -avustus
on suoritettava viimeistään päätöksessä määrättävänä eräpäivänä.
Valtionosuuden tai -avustuksen saajan on ilmoitettava ministeriölle
kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden
muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta
ole tehty määräajassa, on valtionosuutta
tai -avustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta palautettava
valtiolle valtionavustuslain 24 §:ssä säädettyine
korkoineen olosuhteiden muuttumisesta lukien, jollei ministeriö erityisestä syystä
toisin päätä.
31 §
Voimavarojen vahvistaminen
Lääninhallitus vahvistaa kunnan ja kuntayhtymän
toimintavuonna aloitettavat perustamishankkeet ja valtionavustuksen
määräämisen perusteena olevat
kustannukset.
Lääninhallituksen on annettava kunnalle ja kuntayhtymälle
perustamishankkeiden vahvistamisen yhteydessä ennakkoratkaisu
toimintavuotta seuraavana vuonna aloitettavista perustamishankkeista
ja valtionavustuksen määräämisen
perusteena olevista kustannuksista. Ennakkoratkaisu sitoo lääninhallitusta
sen vahvistaessa seuraavana vuonna aloitettavat hankkeet, jollei
valtion talousarviosta tai voimavara-asetuksesta muuta johdu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
32 §
Kuntien valtionosuuslain ja valtionavustuslain eräiden
säännösten soveltaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustamishankkeiden valtionavustuksiin sovellettaisiin
lisäksi seuraavia valtionavustuslain säännöksiä:
1) 20 §:n 1 momentin säännöksiä valtionavustuksen
palauttamisesta;
2) 21 §:n säännöksiä velvollisuudesta
valtionavustuksen takaisinperintään;
3) 24 §:n säännöksiä korosta;
4) 25 §:n säännöksiä viivästyskorosta;
5) 26 §:n säännöksiä kohtuullistamisesta;
6) 28 §:n säännöksiä takaisinperinnän
määräajasta;
7) 29 §:n 2 momentin säännöksiä vanhenemisesta;
sekä
8) 30 §:n säännöksiä kuittauksesta.
33 §
Oikaisumenettely
Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyytymätön kuntien
valtionosuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun päätökseen
valtionosuuden myöntämisestä, perustamishankkeen
valtionavustusta koskevaan päätökseen
tai päätökseen lastensuojelun suurten
kustannusten tasaamiseen tarkoitetusta korvauksesta, kunnalla tai
kuntayhtymällä on oikeus kolmen kuukauden
kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan tehdä päätöksen tehneelle
valtionapuviranomaiselle kirjallinen vaatimus päätöksen
oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.