1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Seutuvaltuustokokeilun tarkoitus
Tässä laissa säädetään
seutuvaltuustokokeilusta, joka voidaan toteuttaa seutuyhteistyökokeilusta
annetun lain (560/2002) 2 §:ssä mainituilla
kokeiluseuduilla. Kokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia seudullisesta
kansanvaltaisesta päätöksenteosta ja
sen vaikutuksista julkisten palvelujen järjestämiseen,
rahoitukseen, saatavuuteen ja laatuun sekä kunnallishallintoon.
Kokeilun tavoitteena on etsiä keinoja, joilla turvataan
julkisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja niiden rahoitus
sekä lisätään asukkaiden mahdollisuuksia
osallistua kuntien yhteistyössä hoitamiin tehtäviin.
2 §
Seutuvaltuusto
Seutuvaltuuston valitsevat kokeiluseudun kuntien asukkaat kunnallisvaalien
yhteydessä neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan
siten kuin tässä laissa säädetään.
Seutuvaltuustossa on vähintään yksi
edustaja seudun jokaisesta kunnasta. Seutuvaltuustossa on vähintään
27 ja enintään 85 jäsentä kokeiluseudun
kuntien sopimuksen mukaisesti, jollei 14 §:stä muuta
johdu.
Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen
määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen,
jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä ajasta.
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.
3 §
Seutuvaltuuston yleiset tehtävät
Seutuvaltuusto päättää seutuhallinnon
toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, hallintosäännöstä ja
muista johtosäännöistä sekä vuotuisesta
talousarviosta ja määrärahojen käytöstä.
4 §
Sopimus seutuhallinnosta ja seutuvaltuustosta
Kokeiluseudun kuntien on seutuhallinnosta ja seutuvaltuustosta
päätettäessä sovittava ainakin:
1) seutuhallinnolle annettavista tehtävistä ja valtuutettujen
lukumäärästä;
2) seutuhallinnon ja sen tehtävien rahoituksesta;
3) seutuhallinnon nimestä;
4) seutuhallinnon purkamisesta;
5) jäsenkuntien osuudesta seutuhallinnon varoihin
ja vastuusta sen veloista sekä muista seutuhallinnon taloutta
koskevista asioista;
6) seutuhallinnon ja talouden tarkastuksesta;
7) seutuhallinnosta eroavan jäsenkunnan ja toimintaa
jatkavien jäsenkuntien asemasta.
Kokeiluseudun kunnat eivät voi sopia asioista, joista
kuntalaissa (365/1995) säädetään
kuntayhtymiä sitovasti.
Seutuhallintoa koskevan sopimuksen hyväksyvät
kokeiluseudun kuntien valtuustot, ja sopimuksen vahvistaa valtioneuvosto
yleisistunnossaan. Sopimus tulee voimaan valtioneuvoston vahvistettua
sopimuksen. Kokeiluseudun kunnan valtuusto voi irtisanoa seutuhallinnosta
tehdyn sopimuksen viimeistään vuotta ennen seutuvaltuuston
toimikauden päättymistä. Irtisanominen
tulee voimaan seutuvaltuuston toimikauden päättyessä.
Valtioneuvosto voi vahvistaa 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen,
jos seutuhallinnolle annettavat tehtävät ovat
merkitykseltään laajakantoisia sekä keskeisiä seudun
ja sen kuntien palvelujen järjestämisen, talouden
tai kehittämisen kannalta. Sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on
lisäksi, että seutuhallinnolle annettavat tehtävät
muodostavat merkitykseltään riittävän kokonaisuuden
seutuvaltuustolle.
5 §
Seutuhallinnon rahoitus
Kokeiluseutujen kuntien on sovittava seutuhallinnon tehtäviin
kunnilta tulevan rahoituksen pääosan määräytymisperusteeksi
tietty summa asukasta kohden tai tietty osuus kunnan tuloista. Maksujen
perusteiden tulee olla samat kaikille seudun kunnille. Seutuhallinnon
aloittaessa toimintansa voidaan sopia korkeintaan kolmen vuoden
siirtymäajasta, jonka kuluessa kuntien rahoitusosuuksien
perusteet yhtenäistetään.
Seutuhallinnon toimiessa jäsenkuntiensa sijasta koulutuksen
järjestäjänä opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionrahoituksen
perusteena käytetään kullekin jäsenkunnalle
erikseen laskettavia yksikköhintoja samoin kuin jos jäsenkunnat
itse toimisivat koulutuksen järjestäjinä.
Seutuhallinnolle ja sen jäsenkunnille voidaan myöntää valtionosuutta
ja -avustusta kokeiluseudulle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävien edellyttämiin
kehittämis- ja perustamishankkeisiin samoin kuin siitä sosiaali-
ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa
(733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa säädetään.
6 §
Seutuhallinnon muut toimielimet
Seutuvaltuuston päätöksenteon valmistelemista
ja toimeenpanemista varten seutuvaltuusto asettaa seutuhallituksen
ja kuntalain 71 §:ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan
kokeiluseudun hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.
Seutuhallinnossa voi olla muita toimielimiä siten kuin
seutuvaltuusto johtosäännössään
määrää.
2 luku
Seutuvaalit
7 §
Seutuvaalit, valtuutetut ja varavaltuutetut
Seutuvaltuuston vaalit (seutuvaalit) toimitetaan välittöminä,
salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä.
Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Vaalipiirinä on kokeiluseutu. Kussakin kokeiluseudun
kunnassa asetetaan omat ehdokkaat. Kustakin kunnasta valitaan 14 §:ssä tarkoitetun
laskutoimituksen
osoittama määrä valtuutettuja. Valtuutetuille
valitaan varavaltuutettuja jokaisen seutuvaaleissa esiintyneen vaaliliiton,
puolueen ja yhteislistan valitsematta jääneistä ehdokkaista
sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin
vähintään kaksi. Yhteislistaan kuulumattoman
valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.
Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa,
hänet on vapautettu tehtävästään
tai hän on kuollut, seutuvaltuuston puheenjohtaja kutsuu
hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi
asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetun.
Seutuvaaleissa kaikissa kokeiluseudun kunnissa asetetut ehdokkaat
ovat yhdellä ehdokaslistojen yhdistelmällä,
jonka laatimisesta oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset.
8 §
Äänioikeus
Äänioikeudesta seutuvaaleissa on voimassa, mitä äänioikeudesta
kunnallisvaaleista säädetään.
9 §
Yleinen vaalikelpoisuus
Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon on henkilö:
1) jonka kotikunta on jokin kokeiluseudun kunnista;
2) jolla on jossakin kokeiluseudun kunnassa äänioikeus
kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan;
ja
3) joka ei ole vajaavaltainen.
Ehdokkaaksi seutuvaltuustoon valitsemista varten voidaan asettaa
vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa
valtuutetun tehtävän vastaanottamiseen.
10 §
Vaalikelpoisuuden rajoitukset
Vaalikelpoinen seutuvaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoon
kohdistuvia valvontatehtäviä;
2) seutuvaltuuston tehtäväalueen
johtavassa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa
vastuullisessa tehtävässä oleva henkilö.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitava
on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos tehtävä päättyy
ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
11 §
Vaalien toimittaminen
Seutuvaalit toimitetaan noudattaen soveltuvin osin vaalilain
(714/1998) säännöksiä.
Ennakkoäänestysoikeudesta seutuvaaleissa on kuitenkin
voimassa, mitä 12 §:ssä säädetään.
12 §
Ennakkoäänestysoikeus
Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta
seutuvaaleissa kokeiluseudun kunnassa olevassa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa
ja laitoksessa.
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on
siinä määrin rajoittunut, ettei hän
pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan
ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa sen mukaisesti kuin vaalilain
55 §:ssä säädetään, äänestää ennakolta
kotonaan kokeiluseudun siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin
hänen kotikunnakseen.
13 §
Ehdokasasettelu
Ehdokasasettelussa ja ehdokashakemuksessa noudatetaan soveltuvin
osin vaalilain 146—156 §:ää ottaen
huomioon, mitä tässä pykälässä säädetään.
Jos puolueet muodostavat vaaliliiton yhdessä kunnassa,
sama vaaliliitto on muodostettava kaikissa kokeiluseudun kunnissa.
Jos vähintään kaksi ehdokkaita asettavaa
yhteislistaa on keskenään sopinut muodostavansa seutuyhteislistan,
kunkin yhteislistan vaaliasiamiehen on annettava ilmoitus siitä kunnan
keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti vaalilain 156 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen kanssa. Kullakin seutuyhteislistan muodostavalla yhteislistalla
tulee olla sama nimitys.
Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa
kussakin kunnassa enintään kunnasta valittavien
seutuvaltuutettujen kaksinkertainen määrä ehdokkaita.
Jos kunnasta kuitenkin valitaan vähemmän kuin
viisi seutuvaltuutettua, ehdokkaiden enimmäismäärä on
kymmenen.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehet kunnallisvaaleissa
voivat toimia vaaliasiamiehinä myös seutuvaltuuston
vaaleissa.
14 §
Seutuvaltuuston paikkojen jako kuntien kesken
Seutuvaltuutettujen paikat jaetaan kokeiluseudun kuntien kesken
väestötietojärjestelmässä vaalivuoden
toukokuun viimeisen päivän päättyessä olevien
tietojen mukaan. Kunkin kunnan asukasluku jaetaan kokeiluseudun
asukasluvulla, ja saatu luku kerrotaan seutuvaltuuston jäsenmäärällä.
Kuhunkin kuntaan tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua
vastaava määrä seutuvaltuutettuja. Jos
kaikki paikat eivät näin tule jaetuiksi, loput
jaetaan kuntien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien
suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
Jokaiseen kuntaan tulee vähintään
yksi seutuvaltuustopaikka. Jos 1 momentissa tarkoitetun laskutoimituksen
seurauksena jokin kokeiluseudun kunnista jää ilman
seutuvaltuustopaikkaa, 2 §:n 2 momentin mukaista
seutuvaltuuston paikkamäärää lisätään
siten, että kukin ilman edustajaa jäänyt
kunta saa yhden paikan.
Oikeusministeriö määrää jaon
seutuvaltuustopaikkojen kesken hyvissä ajoin ennen vaaleja antamallaan
päätöksellä, joka julkaistaan
Suomen säädöskokoelmassa.
15 §
Vaalien tuloksen laskenta kunnassa
Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän
jälkeen kello 12.00 aloitettavassa kokouksessaan ne äänimäärät,
jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto tai yhteislista ovat
yhteensä saaneet kunnassa, ja ilmoittaa viipymättä näin
vahvistetut äänimäärät
ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän
seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle.
Seutuvaalien keskusvaalilautakuntana toimii kokeiluseudun 14 §:n
1 momentissa tarkoitetulta väestömäärältään
suurimman kunnan keskusvaalilautakunta.
16 §
Vaalien tuloksen määrääminen
Saatuaan kokeiluseudun kuntien keskusvaalilautakunnilta 15 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen seutuvaalien keskusvaalilautakunta laskee yhteen kunkin
puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan ja seutuyhteislistaan
kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamat äänimäärät. Tämän
jälkeen kullekin puolueelle, vaaliliitolle, seutuyhteislistalle
ja seutuyhteislistaan kuulumattomalle yhteislistalle annetaan seutuvertausluvut
siten, että kukin puolue, vaaliliitto ja yhteislista
saa ensimmäiseksi vertausluvukseen kokeiluseudulla saamansa
kokonaisäänimäärän,
toiseksi vertausluvukseen puolet siitä, kolmanneksi vertausluvukseen
kolmanneksen, neljänneksi vertausluvukseen neljänneksen
ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen
ehdokkaan seutuvertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä.
Seuraavaksi kaikki seutuvertausluvut asetetaan niiden suuruuden
mukaiseen järjestykseen ja niistä valitaan sarjan
alusta seutuvaltuuston paikkamäärää vastaava
määrä. Näin saadut seutuvertausluvut
osoittavat, kuinka monta valtuutetun paikkaa kukin puolue, vaaliliitto,
seutuyhteislista, seutuyhteislistaan kuulumaton yhteislista tai
yhteislistaan kuulumaton valitsijayhdistys saa seutuvaltuustossa.
17 §
Valtuutettujen paikkojen täyttäminen kunnittain
Jos puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan
kuulumaton yhteislista on saanut seutuvaltuustoon vain yhden valtuutetun, valtuutetun
paikka täytetään siinä kunnassa, jossa
puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan
kuulumattoman yhteislistan asettamat ehdokkaat ovat saaneet eniten ääniä. Jos
puolue, vaaliliitto, seutuyhteislista tai seutuyhteislistaan kuulumaton
yhteislista on saanut vähintään kaksi
valtuutetun paikkaa, ne jaetaan kuntien kesken samassa suhteessa
kuin puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan
kuulumattoman yhteislistan saamat äänet jakautuvat
kuntien kesken. Tätä varten puolueen,
vaaliliiton, seutuyhteislistan tai seutuyhteislistaan kuulumattoman
yhteislistan kunnassa saama äänimäärä jaetaan
sen kokeiluseudulla saamalla äänimäärällä ja
tämä luku kerrotaan puolueen, vaaliliiton, seutuyhteislistan
tai seutuyhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla
saamien valtuutettujen paikkojen lukumäärällä.
Kustakin kunnasta tulee valituksi näin saadun luvun osoittamaa
kokonaislukua vastaava määrä puolueen,
vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaita. Jos puolueen, vaaliliiton tai
yhteislistan kaikki paikat eivät näin tule täytetyiksi,
loput jaetaan kuntien kesken luvun osoittamien desimaaliosien suuruuden
mukaisessa järjestyksessä.
Kussakin kunnassa 1 momentissa säädetyin tavoin
määräytyneet valtuustopaikat jaetaan puolueiden,
vaaliliittojen ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden
saamien henkilökohtaisten äänimäärien
suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
18 §
Valtuutetun paikan siirtyminen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan
sisällä kunnasta toiseen
Jos sen jälkeen, kun valtuustopaikat on täytetty
17 §:n mukaisesti kunnittain, jostakin kunnasta tulisi
valittavaksi valtuutettuja enemmän kuin 14 §:n
3 momentissa tarkoitetussa oikeusministeriön päätöksessä on
määrätty, kunnasta siirtyy eroa vastaava
määrä valtuustopaikkoja sellaiseen kuntaan,
jonka valtuustopaikkojen lukumäärä olisi
vastaavasti jäänyt vajaaksi. Puolueen,
vaaliliiton tai yhteislistan ainoaa valtuustopaikkaa ei voida
siirtää toiseen kuntaan.
Seutuvaalien keskusvaalilautakunta siirtää tarvittaessa
kunnasta, jossa 1 momentin mukaisesti on ylimääräisiä paikkoja,
arvalla määrättyyn kuntaan paikan, johon
oikeuttava henkilökohtainen äänimäärä on
pienin.
19 §
Varavaltuutetut
Seutuvaltuutetulle määrätään
varavaltuutettu siten, että varavaltuutetuksi tulee samasta
kunnasta ensimmäinen valitsematta jäänyt
ehdokas siitä puolueesta, vaaliliitosta tai yhteislistasta, johon
valittu kuului.
Jollei seutuvaltuutetulle muuten saada varavaltuutettua, varavaltuutetuksi
määrätään se kunnasta
valitsematta jäänyt ehdokas, joka 17 §:n
mukaan tulisi seuraavana valituksi.
Jos varavaltuutettu tulee valtuutetuksi tai muuten poistuu,
seutuvaalien keskusvaalilautakunnan tulee määrätä seutuvaltuutetulle
uusi varavaltuutettu noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa
säädetään.
20 §
Vaalien tuloksen vahvistaminen ja tiedottaminen
Seutuvaalien keskusvaalilautakunta vahvistaa, julkaisee ja tiedottaa
seutuvaalien tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista
säädetään.
21 §
Muutoksenhaku vaalien tulokseen
Päätökseen, jolla seutuvaalien tulos
on vahvistettu, haetaan muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa
säädetään muutoksenhausta kunnallisvaaleista.
Vaalien määräämisessä uusittaviksi
ja vaalien tuloksen oikaisemisessa sovelletaan, mitä vaalilain
103 §:ssä säädetään.
22 §
Muiden säännösten soveltaminen seutuvaaleissa
Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin
säädetä, seutuvaaleissa noudatetaan vaalilain
säännöksiä. Seutuvaaleissa noudatetaan
lisäksi kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä,
jollei tässä laissa toisin säädetä,
sekä kuntalain 37 ja 38 §:n säännöksiä.
Seutuvaaleissa noudatetaan, mitä ehdokkaan vaalirahoituksen
ilmoittamisesta annetussa laissa (414/2000) säädetään
vaalirahoituksen ilmoittamisesta kunnallisvaaleissa. Ilmoitus tehdään
seutuvaalien keskusvaalilautakunnalle.
23 §
Vaaleja koskevat määräykset ja tarkemmat säännökset
Oikeusministeriö antaa määräyksen
seutuvaalien toimittamisesta viimeistään vaalivuoden maaliskuun
loppuun mennessä ja antaa vaalien toimittamiseen tarvittavat
tarkemmat määräykset asetuksella.
3 luku
Erinäiset säädökset
24 §
Muun lainsäädännön soveltaminen
Seutuhallinnosta, asukkaiden osallistumisoikeudesta, luottamushenkilöistä,
henkilöstöstä, hallintomenettelystä,
taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntien
yhteistoiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa
säädetään kuntayhtymästä.
Seutuvaltuustoon sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuustosta
ja seutuhallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta.
Seutuhallinnolle siirretyistä tehtävistä sekä niitä hoitavista
virkamiehistä ja työntekijöistä on
lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen
säädetään siirrettyjä tehtäviä koskevassa
lainsäädännössä.
25 §
Muutoksenhaku
Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
on voimassa, mitä kuntalain 11 luvussa säädetään oikaisuvaatimuksesta
ja kunnallisvalituksesta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen
saa tehdä myös kokeiluseudun kunta ja sen jäsen.
Muutoksenhausta seutuhallinnon toimielimen päätökseen,
jonka se on tehnyt sille siirretyssä tehtävässä,
on voimassa, mitä muutoksenhausta siirrettyä tehtävää koskevassa
lainsäädännössä säädetään.
26 §
Seutuhallinnon järjestelytoimikunta
Uutta seutuhallintoa varten on asetettava järjestelytoimikunta
viimeistään neljä kuukautta ennen seutuvaaleja.
Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten
lukumäärästä ja asettamisesta
päättää lääninhallitus.
Kokeiluseudun kuntien kunnanhallitusten on tehtävä lääninhallitukselle
ehdotus jäseniksi ja varajäseniksi. Lääninhallituksen
on jäseniä ja varajäseniä määrätessään
noudatettava kunnanhallitusten ehdotuksia, jos ne eivät
ole ristiriidassa keskenään ja toimikunnan kokoonpanosta
tulee lain mukainen. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
keskuudestaan.
Järjestelytoimikunta huolehtii seutuhallinnon järjestämistä koskevista
valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien
tulos on vahvistettu ja seutuhallitus aloittaa toimikautensa.
Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin voimassa,
mitä kunnanhallituksesta säädetään.
27 §
Seutuhallinnon järjestäminen
Ensimmäisten uusien seutuvaalien tuloksen vahvistamisen
jälkeen uuden seutuvaltuuston on viipymättä 4 §:n
1 momentin estämättä valittava seutuhallitus
ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat
tarpeen seutuhallinnon järjestämiseksi.
Iältään vanhimman valtuutetun on
kutsuttava seutuvaltuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava
siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
on valittu.
Seutuhallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tehtäväänsä.
Muut luottamushenkilöt samoin kuin virkamiehet ryhtyvät
hoitamaan tehtäväänsä vasta
seudun hallinnon perussopimuksen tullessa voimaan, jollei päätetä,
että heidän on ryhdyttävä hoitamaan
tehtäväänsä jo aikaisemmin.