1 luku
Vakuutusoikeuden tehtävä ja henkilöstö
1 §
Vakuutusoikeuden tehtävä
Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena
sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
2 §
Jäsenet
Vakuutusoikeudessa on ylituomari sekä muina lakimiesjäseninä laamanneja
ja vakuutusoikeustuomareita. Lakimiesjäsenenä voi
olla myös esittelijä sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella säädetään.
Vakuutusoikeudessa on lisäksi sivutoimisia lääkärijäseniä,
työoloja tai yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita
tuntevia jäseniä.
Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeuden
ylituomari.
3 §
Tuomareiden kelpoisuus ja nimittäminen
Ylituomarin, laamannin ja vakuutusoikeustuomarin nimittämisestä ja
kelpoisuusvaatimuksista säädetään
tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).
4 §
Lääkärijäsenten kelpoisuus
ja määrääminen
Lääkärijäsenen ja lääkärivarajäsenen
tulee olla laillistettu lääkäri.
Valtioneuvosto määrää vakuutusoikeuteen riittävän
määrän lääkärijäseniä ja
lääkärivarajäseniä oikeusministeriön
esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin enintään
siihen asti, kunnes he saavuttavat 6 §:ssä säädetyn eroamisiän.
Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten
määräämistä varten
sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölle.
5 §
Muiden sivutoimisten jäsenten määrääminen
Valtioneuvosto määrää vakuutusoikeuteen riittävän
määrän työoloja tai yritystoimintaa
tuntevia sekä sotilasvamma-asioita tuntevia sivutoimisia
jäseniä sekä heidän varajäseniään
oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi
kerrallaan, kuitenkin enintään siihen asti, kunnes
he saavuttavat 6 §:ssä säädetyn
eroamisiän.
Heidän määräämistään
varten tehdään ehdotukset oikeusministeriölle
siten kuin 11 ja 12 §:ssä säädetään.
Kussakin ehdotuksessa tulee olla kaksi kertaa niin monta ehdokasta
kuin jäseniksi ja varajäseniksi tarvitaan.
Jäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään, vaikka
ehdotusta heidän määräämisekseen
ei ole tehty valtioneuvoston asettamassa määräajassa tai
ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta
ole tehty tai täydennetty.
6 §
Sivutoimisen jäsenen paikan vapautuminen ja eroamisikä
Jos lääkärijäsenen tai muun
sivutoimisen jäsenen paikka vapautuu kesken toimikauden, määrätään
seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Sivutoimisten
jäsenten oikeudesta pysyä tehtävässään
on muutoin voimassa, mitä tuomarin viran haltijoiden oikeudesta
pysyä virassaan säädetään.
Lääkärijäsen ja muu sivutoiminen
jäsen, lukuun ottamatta sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä,
on velvollinen eroamaan täyttäessään
67 vuotta.
7 §
Tuomarinvala ja -vakuutus
Vakuutusoikeuden jäsenen on ryhtyessään toimeensa
vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin
oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään,
jollei hän ole vannonut valaa tai antanut vakuutusta aikaisemmin.
8 §
Esittelijät
Vakuutusoikeuden esittelijöitä ovat kansliapäällikkö,
asessori ja vakuutusoikeussihteeri.
Myös vakuutusoikeustuomari voi toimia asian
esittelijänä. Vakuutusoikeus voi määrätä esittelijäksi
myös muun virkamiehen, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena kansliapäällikön, asessorin
ja vakuutusoikeussihteerin virkaan on oikeustieteen kandidaatin
tutkinto.
Kansliapäällikön, asessorin ja vakuutusoikeussihteerin
nimittää vakuutusoikeuden hallintoistunto. Vakuutusoikeuden
ylituomari voi kuitenkin nimittää kansliapäällikön,
asessorin ja vakuutusoikeussihteerin enintään
kahden kuukauden määräajaksi.
2 luku
Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa
9 §
Vakuutusoikeuden osastot
Vakuutusoikeus toimii osastoihin jakautuneena.
Osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeuden
laamanni.
10 §
Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpano
Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa, jossa on
puheenjohtajana vakuutusoikeuden ylituomari, laamanni tai vakuutusoikeustuomari
ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä.
Asian käsittelyyn osallistuu yhden lakimiesjäsenen
sijasta lääkärijäsen, jos lääketieteellinen
selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Muiden sivutoimisten jäsenten
osallistumisesta asian käsittelyyn säädetään
11 ja 12 §:ssä.
Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta
vakuutusoikeus voi päättää ilman
sivutoimisia jäseniä.
11 §
Työoloja tai yritystoimintaa tuntevat jäsenet
Vakuutusoikeudessa osallistuu tässä pykälässä tarkoitettujen
asioiden käsittelyyn kaksi työelämän
ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevaa
jäsentä. Heidät ja heidän varajäsenensä määrätään:
1) edustavimpien työnantaja- ja
työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta,
kun on kysymys:
a) yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien
työeläkeasioista;
b) tapaturmavakuutus- tai sotilastapaturma-asioista;
tai
c) työttömyyspäivärahasta,
työmarkkinatuesta, työvoimapoliittisesta koulutustuesta,
koulutuspäivärahasta, aikuiskoulutustuesta, ylläpitokorvauksesta,
vuorottelukorvauksesta, palkkaturvasta taikka siitä, että henkilön
pääsy työttömyyskassan jäseneksi
on evätty tai hänet on erotettu kassan jäsenyydestä;
2) kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnallisen
pääsopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys kunnan palveluksessa olevien ansioeläkeasioista;
3) valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten
ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys valtion palveluksessa tai siihen rinnastettavassa
palveluksessa olevien ansioeläkeasioista;
4) edustavimpien yrittäjäjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys yrittäjien ansioeläkeasioista;
ja
5) edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys maatalousyrittäjien ja maatalousyrittäjien
tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä toimineiden
ansioeläkeasioista.
Edellä 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetuissa
asioissa käsittelyyn osallistuvista, mainitussa momentissa
tarkoitetuista jäsenistä toisen tulee olla työnantajatahon
ja toisen työntekijätahon ehdotuksesta määrätty
jäsen.
12 §
Sotilasvamma-asioita tuntevat jäsenet
Vakuutusoikeudessa osallistuu sotilasvamman perusteella suoritettavaa
korvausta ja asevelvollisen kuoltua suoritettavaa taloudellista tukea
koskevien asioiden käsittelyyn kaksi korvauksensaajien
oloja tuntevaa jäsentä tai yksi korvauksensaajien
oloja tunteva jäsen ja yksi sotilasjäsen sen mukaan
kuin asian laatu edellyttää. Korvauksensaajien
oloja tuntevat jäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään
korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen
ehdotuksesta ja sotilasjäsenet puolustusministeriön
ehdotuksesta.
13 §
Vahvennettu istunto ja täysistunto
Ylituomari tai laamanni voi siirtää asian
tai siihen kuuluvan kysymyksen vahvennettuun istuntoon, jossa on
puheenjohtajana ylituomari tai laamanni sekä jossa muina
jäseninä ovat asiaa aikaisemmin käsitelleet
jäsenet ja muut samalla osastolla toimivat vakuutusoikeustuomarit
ja osaston laamanni. Vahvennettu istunto on päätösvaltainen,
kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on
läsnä.
Ylituomari voi siirtää asian tai siihen kuuluvan
kysymyksen täysistuntoon, jossa on puheenjohtajana ylituomari
sekä jossa muina jäseninä ovat vakuutusoikeuden
laamannit ja vakuutusoikeustuomarit. Täysistuntoon osallistuu
lääkärijäsen, jos lääketieteellinen
selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Muut sivutoimiset jäsenet
osallistuvat täysistuntoon siten kuin 11 ja 12 §:ssä säädetään.
Täysistunto on päätösvaltainen,
kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on
läsnä.
Asian tai kysymyksen siirtämisestä vahvennettuun
istuntoon tai täysistuntoon säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
14 §
Hallintoistunto
Siitä, mitkä hallinto- ja talousasiat käsitellään
vakuutusoikeuden istunnossa, säädetään valtioneuvoston
asetuksella. Näitä asioita käsiteltäessä vakuutusoikeuden
puheenjohtajana on ylituomari ja muina jäseninä ovat
vakinaiset laamannit ja vakuutusoikeustuomarit, joista vähintään
neljän tulee olla saapuvilla.
Muut kuin vakuutusoikeuden istunnossa käsiteltävät
hallinto- ja talousasiat ratkaisee ylituomari.
15 §
Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden
käsittelyyn
Määräajaksi nimitetty tuomari voi
määräajan päätyttyä edelleen
osallistua jäsenenä sen asian käsittelyyn,
jonka valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut
aikana, joksi hänet on nimitetty.
16 §
Hallintolainkäyttölain soveltaminen
Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan
hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen
toisin säädetä.
Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään
suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen
pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen
käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa.
17 §
Oikeudenkäynnin julkisuus
Asian käsittelyyn vakuutusoikeudessa sovelletaan oikeudenkäynnin
julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely
on toimitettava suljetuin ovin sellaisissa asioissa, joissa on säädetty
salassapitovelvollisuus tai jotka vakuutusoikeus määrää käsiteltäviksi
suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta
käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa.
3 luku
Ylimääräinen muutoksenhaku
18 §
Päätöksen poistaminen
Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen
ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi
siten kuin siitä erikseen säädetään.
Päätöksen poistamista on haettava viiden
vuoden kuluessa siitä, kun päätös
sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös
voidaan poistaa määräajan jälkeenkin
tehdystä hakemuksesta. Menettelystä päätöksen
poistamisessa on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään valituksesta.
Päätöksen poistamista koskeva hakemusasia ratkaistaan
vakuutusoikeuden kolmijäsenisessä kokoonpanossa.
19 §
Päätöksen purkaminen
Korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen,
jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut
menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Päätöksen purkamisesta on tällöin
muutoin voimassa, mitä siitä säädetään
hallintolainkäyttölaissa.
Muutoin vakuutusoikeuden toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei
sovelleta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta.
Päätöksen purkamista koskevia 1 momentin säännöksiä ei
sovelleta päätökseen, johon voidaan hakea
muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla
korkeimmalta oikeudelta.
4 luku
Erinäiset säännökset
20 §
Virkasyyte
Vakuutusoikeuden ylituomaria, muuta jäsentä ja
esittelijää syytetään virkarikoksesta
Helsingin hovioikeudessa.
21 §
Vakuutusoikeuden oikeus saada tietoja ja virka-apua
Viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat
yhteisöt sekä vakuutus- ja eläkelaitokset
ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset
pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja
sekä virka-apua vakuutusoikeudelle. Vastaava velvollisuus
on myös laillistetulla lääkärillä.
22 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä vakuutusoikeudessa
määrätään tarkemmin
työjärjestyksessä, jonka vakuutusoikeus
vahvistaa.
23 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammikuuta
1958 annettu laki (14/1958) siihen myöhemmin tehtyine
muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
24 §
Siirtymäsäännökset
Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan vakuutusoikeudesta
annetun lain säännöksiin, viittauksen
katsotaan tämän lain voimaan tultua tarkoittavan
viittausta tähän lakiin.
Päätöksen purkamista koskevia 19 §:n
säännöksiä ei sovelleta ennen
tämän lain voimaantuloa annettuun vakuutusoikeuden
päätökseen.