Tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi pidetään rekisteriä eläinlääkärinammatin harjoittajista. Ruokavirasto on eläinlääkärirekisterin rekisterinpitäjä. Eläinlääkärirekisteriin merkitsemisen yhteydessä Ruokavirasto antaa eläinlääkärinammatin harjoittajalle tunnusnumeron. 

Ruokavirasto voi tallettaa eläinlääkärirekisteriin tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamisen edellyttämät tiedot eläinlääkärinammatin harjoittajan ammattitoiminnassaan saamasta varoituksesta, sakko- tai vankeusrangaistuksesta sekä viraltapanosta tai virantoimituksesta erottamisesta. Nämä tiedot samoin kuin 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan tallettaa rekisteriin, vaikka asiaa koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi Ruokavirasto voi tallettaa eläinlääkärirekisteriin muita kuin 2 momentin 1 kohdassa mainittuja tietoja suoritetusta jatkokoulutuksesta. 

Muutoksenhausta yliopiston päätökseen säädetään yliopistolaissa (558/2009). 

Ruokavirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä samoin kuin apteekilta ja lääketukkukaupalta 2, 4 ja 5 luvussa sekä 32 ja 42 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset. 

Erikoiseläinlääkärikoulutus on työelämässä jo toimineille eläinlääkäreille tarkoitettua koulutusta, jonka tavoitteena on syventää eläinlääkärin osaamista ja asiantuntijuutta tietyllä erikoisalalla sekä varmistaa erikoisalan osaaminen eläinlääkintäalan palvelujärjestelmässä ja muissa eläinlääkärille soveltuvissa tehtävissä. 

Erikoiseläinlääkärikoulutusta järjestää Helsingin yliopisto. Se ottaa opiskelijat ja päättää opiskelijavalinnan perusteista. Koulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä ja laillistamisen edellytyksenä olevan pätevyyden hankittuaan toiminut vähintään vuoden ajan erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä. Erikoiseläinlääkärikoulutus järjestetään koulutusohjelmana, jonka tavoitteellinen suorittamisaika täysipäiväisenä opiskeluna on kolme vuotta. Opiskelijan oikeuteen lukea hyväkseen tai korvata opintoja sovelletaan, mitä yliopistolain 44 §:n 3 momentissa säädetään. 

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteista, opintojen rakenteesta, koulutusohjelmista, koulutuksesta annettavasta todistuksesta ja muista opintojen perusteista. 

Eläinlääkärillä on oikeus käyttää erikoiseläinlääkärin nimikettä, jos hän on suorittanut erikoiseläinlääkärin tutkinnon tai 41 b §:ssä tarkoitetun erikoiseläinlääkärikoulutuksen taikka jos Ruokavirasto on myöntänyt hänelle tämän oikeuden ulkomailla hankitun pätevyyden perusteella.  

Ruokavirasto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ulkomailla hankitun erikoiseläinlääkärin pätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.  

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Ruokavirasto voi myöntää oikeuden toimia erikoiseläinlääkärinä henkilölle, joka on muualla kuin Suomessa suorittanut erikoiseläinlääkärikoulutusta vastaavan koulutuksen. Oikeuden myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija on suorittanut Suomessa tarvittavat lisäopinnot eläinlääketieteen alalta. Lisäopinnoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.  

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Tämä laki ei vaikuta ennen sen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti saatuun oikeuteen käyttää erikoiseläinlääkärin nimikettä. 

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleet erikoiseläinlääkärin pätevyyden tunnustamista koskevat hakemukset käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jos hakijalle on ennen lain voimaan tuloa määrätty korvaavia toimenpiteitä tai lisäopintoja. 

Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta.  

Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella säädettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten kannalta. Tieteellinen ja taiteellinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. 

Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa.  

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 

Opiskelija, joka on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut ammatillisena jatkotutkintona suoritettavaan erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavan koulutuksen, voi suorittaa tutkinnon tai siirtyä suorittamaan eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 41 b §:ssä tarkoitettua erikoiseläinlääkärikoulutusta. Opiskelija siirtyy kuitenkin suorittamaan mainittua erikoiseläinlääkärikoulutusta, jollei hän ole suorittanut tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2027. Yliopisto määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Opiskelija voi siirtyessään lukea hyväkseen tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyneet opintosuorituksensa. Opiskelijoihin, jotka jatkavat tutkinnon suorittamista, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.