Viimeksi julkaistu 27.2.2023 12.51

Eduskunnan vastaus EV 299/2022 vp HE 322/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

HE 322/2022 vp
StVM 47/2022 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 322/2022 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 47/2022 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 5 momentti, 34 §:n 3 momentti ja 35 §:n 7 ja 8 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti laissa 700/2022 ja 35 §:n 7 ja 8 momentti laissa     /    , sekä 
lisätään lakiin uusi 20 a § seuraavasti: 
3 § 
Valtion rahoitus hyvinvointialueille 
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat: 
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta 
prosenttia 
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 
97,727, josta 
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 
79,156 
Asukasmäärä 
13,046 
Asukastiheys 
1,458 
Vieraskielisyys 
1,944 
Kaksikielisyys 
0,486 
Saamenkielisyys 
0,013 
Saaristoisuus 
0,110 
Yliopistosairaalalisä 
0,543 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 
0,972 
Pelastustoimi yhteensä 
2,273, josta 
Asukasmäärä 
1,477 
Asukastiheys 
0,114 
Riskitekijät 
0,682 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3 luku 
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 
13 § 
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14—20 ja 20 a §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista. 
20 a § 
Yliopistosairaalalisä 
Yliopistosairaalalisä otetaan huomioon Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sekä niiden hyvinvointialueiden osalta, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitettu yliopistollinen sairaala.  
Yliopistollisen sairaalan perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla yliopistosairaalan perushinta hyvinvointialueen asukkaiden määrällä. 
34 § 
Hyvinvointialueiden koko maan valtion rahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023 ja 2024 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso. Vuodesta 2024 lukien rahoitukseen lisätään 20 a §:ssä tarkoitetun yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi 3 §:n 1 momentin mukainen yliopistosairaalalisän osuus.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
35 § 
Siirtymätasaus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2024 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään yliopistosairaalalisän kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman yliopistosairaalalisää lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. 
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei kuitenkaan lisätä sitä osuutta, joka johtuu 34 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi vuonna 2024 lisätystä rahoituksesta. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 23.2.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri