Viimeksi julkaistu 3.7.2025 18.12

Eduskunnan vastaus EV 47/2023 vp HE 31/2023 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta ja siihen liittyviksi laeiksi

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 31/2023 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Lakivaliokunta (LaVM 6/2023 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: 

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa perustettavan Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston toimivuutta ja antaa lakivaliokunnalle asiasta selvityksen vuoden 2026 loppuun mennessä. Seurannassa ja selvityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tehtävänjaon toimivuuteen erityisviranomaisten ja hallintopalveluyksikön välillä, vastuukysymyksiin, kuulemiskäytäntöjen toimivuuteen erityisviranomaisten ja hallintopalveluyksikön välillä sekä uuden viraston resurssien käyttöön ja tehostamispotentiaalin toteutumiseen samoin kuin erityisviranomaisten sisältötyöhön käytettävissä olevien riittävien resurssien turvaamiseen. 

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 § 
Viraston organisaatio 
Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, jossa toimivat itsenäiset ja riippumattomat: 
1) konkurssiasiamies; 
2) kuluttajariitalautakunta; 
3) lapsiasiavaltuutettu; 
4) oikeudenkäyntiavustajalautakunta; 
5) Onnettomuustutkintakeskus; 
6) tasa-arvovaltuutettu; 
7) tiedusteluvalvontavaltuutettu; 
8) tietosuojavaltuutettu; 
9) vanhusasiavaltuutettu; 
10) yhdenvertaisuusvaltuutettu; 
11) Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti. 
Lisäksi virastossa on hallintopalveluyksikkö.  
2 § 
Erityisviranomaisten asema 
Erityisviranomaisista ja niiden asemasta, tehtävistä ja toimivallasta säädetään erikseen. 
Erityisviranomainen ratkaisee asiat, jotka koskevat sen henkilöstöä, määrärahoja ja muuta toimintaa, jollei muualla laissa toisin säädetä. 
Virat perustetaan erityisviranomaiseen tai hallintopalveluyksikköön. 
3 § 
Hallintopalveluyksikön tehtävät 
Hallintopalveluyksikön tehtävänä on huolehtia erityisviranomaisten tukipalvelujen järjestämisestä.  
Hallintopalveluyksikön tehtävänä on erityisesti:  
1) huolehtia kirjanpitoyksikkötehtävistä ja taloushallinnon palveluista; 
2) huolehtia viraston henkilöstöhallinnon palveluista ja henkilöstön kehittämisen tuesta;  
3) tukea viranomaisia työnantajatehtävien valmistelussa;  
4) huolehtia viraston tietohallinnon palvelusopimuksista sekä yhteisten tietohallintopalvelujen hallinnasta ja kehittämisestä; 
5) tukea viranomaisten hankintatoimen järjestämistä ja huolehtia yhteisten hankintojen toteutuksesta; 
6) tukea viranomaisia sisäisen valvonnan, riskienhallinnan, turvallisuuden ja varautumisen järjestämisessä; 
7) tukea viranomaisia tietoturvallisuuden järjestämisessä ja tarjota viranomaisille tietosuojavastaavan palvelut; 
8) huolehtia viraston toimitila-asioista ja toimitilasidonnaisten palvelujen järjestämisestä siltä osin kuin toimivalta ei kuulu oikeusministeriölle; 
9) järjestää toiminnan kehittämiseen liittyviä palveluja. 
Hallintopalveluyksikkö osallistuu toimialansa yhteistyöhön ja huolehtii sellaisten virastoa koskevien asioiden valmistelusta ja yhteensovittamisesta, jotka eivät kuulu erityisviranomaisen toimialaan. Hallintopalveluyksikkö huolehtii toimialaansa liittyvästä viestinnästä.  
4 § 
Tiedonhallinta ja arkistonmuodostus 
Hallintopalveluyksikkö huolehtii toimialaansa kuuluvien hallinnollisten asioiden tiedonhallinnasta sekä niihin liittyvistä arkistonmuodostajalle ja rekisterinpitäjälle kuuluvista tehtävistä, jollei muualla laissa toisin säädetä.  
Erityisviranomaiset huolehtivat omasta tiedonhallinnastaan sekä arkistonmuodostajalle ja rekisterinpitäjälle kuuluvista tehtävistä, jollei muualla laissa toisin säädetä.  
Hallintopalveluyksikkö huolehtii viraston tiedonhallintaan ja arkistonmuodostamiseen liittyvien yleisten tehtävien järjestämisestä ja tarvittavasta yhteistyöstä erityisviranomaisten kanssa.  
5 § 
Palvelusuunnitelma 
Hallintopalveluyksikön tulee selvittää erityisviranomaisten palvelutarpeet ja valmistella yhteistyössä näiden kanssa yksikön palvelusuunnitelma. 
Palvelusuunnitelmassa tulee määritellä yksikön järjestämät tuki- ja kehittämispalvelut ja yhteisinä hankintoina toteutettavat tuotteet. Palvelusuunnitelmassa tulee määritellä myös yleiset periaatteet muista sellaisista yksikön tuottamista palveluista ja niiden rahoittamisesta, joista sovitaan erityisviranomaisen kanssa erikseen. 
Palvelusuunnitelma käsitellään viraston ohjausryhmässä. Oikeusministeriö hyväksyy palvelusuunnitelman hallintopalveluyksikön tulossopimuksen yhteydessä neljäksi vuodeksi kerrallaan.  
6 § 
Hallintopalveluyksikön johtaminen 
Hallintopalveluyksikön päällikkönä on johtaja, joka vastaa yksikön toiminnan kehittämisestä, tulostavoitteiden saavuttamisesta ja yhteistyön järjestämisestä erityisviranomaisten kanssa. Lisäksi yksikössä on tarvittava määrä muuta henkilökuntaa. 
Hallintopalveluyksikön johtajan nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.  
Johtaja nimittää hallintopalveluyksikön muun henkilöstön. 
Johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
7 §  
Ohjausryhmä 
Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastolla on ohjausryhmä, johon kuuluvat erityisviranomaisten päälliköt tai heidän nimeämänsä erityisviranomaisen virkamies sekä hallintopalveluyksikön johtaja. Hallintopalveluyksikön johtaja on ohjausryhmän puheenjohtaja. 
Ohjausryhmässä käsitellään hallintopalveluyksikön tehtävien järjestämistä ja laadunseurantaa sekä merkittävimpiä hallinnollisia asioita ja niihin liittyviä kehittämislinjauksia. Ohjausryhmässä voidaan käsitellä myös muita yhteisiä asioita. 
Ohjausryhmässä ei käsitellä erityisviranomaisten toimialaan kuuluvia asioita. Ohjausryhmällä ei ole itsenäistä ratkaisuvaltaa. 
8 §  
Hallintopalveluyksikön johtajan ratkaisuvalta 
Hallintopalveluyksikön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:  
1) kirjanpitoyksikön taloussääntöä ja kirjanpitoyksikkötehtävien järjestämistä ja toteuttamista; 
2) hallintopalveluyksikön tarjoamien palvelujen toteutusta, yhteisiä hankintoja ja niihin liittyviä sopimuksia; 
3) hallintopalveluyksikölle myönnetyn määrärahan käyttöä sekä sen talouden suunnittelu- ja seuranta-asioita ja tulostavoitteita; 
4) toimitiloja koskevia sopimuksia muissa kuin oikeusministeriön toimivaltaan kuuluvissa asioissa;  
5) yhteistyötä hallintopalveluyksikön toimialaan kuuluvissa asioissa; 
6) työterveyshuollon puitesuunnitelmaa ja työterveyshuollon yleistä järjestämistä; 
7) tiedonhallintaa, arkistonmuodostamista ja rekisterinpitäjän tehtäviä hallintopalveluyksikön vastuulla olevassa toiminnassa; 
8) sellaisten virastoa koskevien asioiden valmistelua ja yhteensovittamista, jotka eivät kuulu erityisviranomaisen toimialaan; 
9) hallintopalveluyksikön sisäisiä asioita, jollei asiaa ole yksikön työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.  
Taloussääntö on käsiteltävä ohjausryhmässä ennen sen hyväksymistä. 
Erityisviranomaisten päälliköt ja hallintopalveluyksikön johtaja voivat yhdessä antaa koko virastoa koskevan muun kuin kirjanpitoyksikön toimintaa koskevan ohjeen, lakisääteisen suunnitelman tai muun vastaavan asiakirjan taikka tehdä yhteistoimintasopimuksen.  
9 §  
Valmisteluvastuun jakautuminen 
Valmisteluvastuun jakautumisesta toiminnan ja talouden suunnittelua ja raportointia koskevissa asioissa erityisviranomaisen ja hallintopalveluyksikön välillä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.  
Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää, että tietty hallintopalveluyksikön toimialaan kuuluva asia voidaan esitellä erityisviranomaiselle myös hallintopalveluyksiköstä. Tällainen asia tulee hallintopalveluyksikön käsiteltäväksi erityisviranomaisen päällikön aloitteesta. 
Hallintopalveluyksikön toimintojen järjestämisestä ja yksikön sisäisten asioiden ratkaisuvallasta voidaan määrätä hallintopalveluyksikön työjärjestyksessä. Työjärjestyksen antaa hallintopalveluyksikön johtaja. 
10 § 
Eräät virkamiesoikeudelliset toimet 
Erityisviranomaisen päällikölle valtion virkamieslain (750/1994) 18 §:n mukaisen sivutoimiluvan myöntää ja sivutoimi-ilmoituksen ottaa vastaan oikeusministeriö. Oikeusministeriö päättää myös viranomaisen päällikölle annettavasta varoituksesta, viranomaisen päällikön lomauttamisesta ja hänen virkasuhteensa muuttamisesta osa-aikaiseksi. 
Erityisviranomaisen päällikön nimittämisestä valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää oikeusministeriö. 
11 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
12 § 
Siirtymäsäännökset 
Virkasuhteessa olevan henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain 5 a—5 c §:ssä. Virat ja niissä olevat henkilöt siirtyvät tämän lain voimaan tullessa perustettavaan virastoon sen erityisviranomaisen viroiksi ja henkilöstöksi, jossa ne ovat olleet siirtymähetkellä. Sama koskee määräaikaisia virkasuhteita. 
Oikeusministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa hallintopalveluyksikön johtajan viran. Oikeusministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa myös perustaa ja täyttää muut viraston toiminnan käynnistämisen kannalta välttämättömät virat. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki turvallisuustutkintalain 8 ja 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan turvallisuustutkintalain (525/2011) 8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentti seuraavasti: 
8 § 
Onnettomuustutkintakeskus 
Turvallisuustutkintaa varten oikeusministeriön hallinnonalalla on Onnettomuustutkintakeskus. Keskus suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
9 § 
Onnettomuustutkintakeskuksen organisaatio 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää Onnettomuustutkintakeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta. Johtajan nimittää valtioneuvosto. Johtaja nimittää Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 
1 § 
Yhdenvertaisuusvaltuutettu 
Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi oikeusministeriön hallinnonalalla on yhdenvertaisuusvaltuutettu.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki lapsiasiavaltuutetusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan lapsiasiavaltuutetusta annetun lain (1221/2004) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1348/2014, seuraavasti: 
1 § 
Lapsiasiavaltuutettu 
Lasten aseman ja oikeuksien huomioon ottamisen varmistamiseksi lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on oikeusministeriön hallinnonalalla lapsiasiavaltuutettu.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tasa-arvovaltuutetusta annetun lain (1328/2014) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 
1 § 
Tasa-arvovaltuutettu 
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa  laissa  (609/1986),  jäljempänä  tasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön hallinnonalalla tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tietosuojalain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tietosuojalain (1050/2018) 8 §:n 1 momentti seuraavasti: 
8 § 
Tietosuojavaltuutettu 
Tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna kansallisena valvontaviranomaisena oikeusministeriön hallinnonalalla on tietosuojavaltuutettu.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain (121/2019) 5 §:n 1 momentti seuraavasti: 
5 § 
Tiedusteluvalvontavaltuutettu 
Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa varten oikeusministeriön hallinnonalalla on tiedusteluvalvontavaltuutettu.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain (109/1995) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 
1 § 
Konkurssipesien hallinnon valvontaa varten on oikeusministeriön hallinnonalalla konkurssiasiamies.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki vanhusasiavaltuutetusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan vanhusasiavaltuutetusta annetun lain (753/2021) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 
1 § 
Vanhusasiavaltuutettu 
Ikääntyneiden aseman parantamiseksi ja oikeuksien edistämiseksi oikeusministeriön hallinnonalalla on vanhusasiavaltuutettu.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annettuun lakiin (715/2011) uusi 5 b § seuraavasti: 
5 b § 
Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan henkilöstö 
Oikeudenkäyntiavustajalautakunnalla voi olla pää- tai sivutoimisia esittelijöitä ja muuta henkilöstöä.  
Esittelijällä tulee olla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. 
Oikeudenkäyntiavustajalautakunta nimittää henkilöstönsä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kuluttajariitalautakunnasta annetun lain (8/2007) 8 §:n otsikko ja 1 momentti seuraavasti: 
8 § 
Nimittämis- ja määräämistoimivalta  
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää valtioneuvosto. Kuluttajariitalautakunta nimittää muun henkilöstönsä.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tuomioistuinlain 19 a luvun 12 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään tuomioistuinlain (673/2016) 19 a luvun 12 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 209/2019, uusi 2 momentti seuraavasti: 
19 a luku  
Tuomioistuinvirasto 
12 § 
Muu henkilöstö 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muun virka- tai työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa palvelukseen ylijohtaja tai muu viraston henkilöstöön kuuluva työjärjestyksen mukaisesti. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 5.12.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri