Ehdotus
APIS- ja PNR-tietojen luovuttaminen
Yhdysvaltain lainsäädäntö on
vuodesta 2001 edellyttänyt lentomatkustajia koskevien henkilötietojen
luovuttamista Yhdysvaltain viranomaisille. Vaatimukset ovat kohdistuneet
niin sanottuihin APIS- (tai API-) tietoihin (Advanced passanger
information system) ja PNR-tietoihin (Passanger name record). Tietojen
keräämistä Yhdysvaltoihin, Yhdysvalloista
tai sen kautta matkustavista perustellaan terrorismin ja muiden
vakavien rikosten ehkäisemisellä.
APIS-tiedot ovat lentoyhtiöiden lähtöselvityksessä keräämiä tietoja.
Luovutettavia tietoja ovat tieto lennosta ja sen päivämäärästä,
lennon lähtö- ja saapumispaikasta sekä passiin
sisältyvät tiedot.
Terrorismin vastaiseen taisteluun vedoten Yhdysvaltain viranomaiset
ovat huhtikuusta 2002 alkaneet vaatia lentoyhtiöiltä myös
PNR-tietoja, jotka ovat matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden
matkanvarausjärjestelmiin tallettamia tietoja. PNR-tiedot
ovat APIS-tietoja tarkempia ja laajempia tietoja, joita luovutettaisiin
jo matkan varanneista, ei siis välttämättä Yhdysvaltoihin
matkalla olevista henkilöistä.
Seurauksena tietojen antamatta jättämisestä ovat
huomattavat rahalliset sanktiot lentoyhtiölle, maahantulomenettelyjen
selkeä hitaus verrattuna tietoja luovuttavien lentoyhtiöiden
asiakkaisiin ja viimeisenä sanktioaskeleena lentokielto
Yhdysvaltoihin.
Henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle
Henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle on EY:n henkilötietodirektiivin
(95/46/EY) ja kansallisen henkilötietolain
(523/1999) mukaan sallittu pääsääntöisesti
vain, jos kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä taso.
Tietojen siirto on mahdollista myös, jos komissio on todennut tietosuojan
tason riittävyyden tietyssä EU:n ulkopuolisessa
maassa tai tietyissä EU:n ulkopuoliseen maahan tapahtuvissa
luovutuksissa. Tietoja voidaan siirtää myös,
jos henkilö on yksiselitteisesti antanut suostumuksen tietojensa
siirtoon. Suostumus on yksiselitteinen vain silloin, kun se on vapaaehtoinen,
yksilöity ja tietoinen tahdonilmaisu.
Komission ja jäsenmaiden tietosuoja-asiantuntijoiden
mukaan tietosuojan taso Yhdysvalloissa ei ole riittävä.
Komissio on tämän vuoksi syksystä 2002
lukien käynyt korkean tason neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa
luovutuksissa noudatettavista tietosuojaperiaatteista tavoitteenaan,
että se voisi tehdä päätöksen
luovutuksissa taattavasta tietosuojan riittävästä tasosta.
Neuvottelut ovat vielä kesken. Neljä suurinta ongelmaa
ovat olleet tietojen käyttötarkoituksen epämääräisyys,
vaadittujen tietojen määrä ja laatu,
tietojen pitkät säilytysajat sekä riippumattoman
valitusmekanismin puuttuminen. Näitä kysymyksiä on
pidetty tärkeinä myös Suomen alustavissa
kannanotoissa.
EU:n parlamentti, joka on suhtautunut erittäin kriittisesti
tietojen luovutuksiin, on pyytänyt komissiota aloittamaan
Yhdysvaltain kanssa neuvottelut asiaa koskevan kansainvälisen
sopimuksen solmimiseksi. Sopimuksessa tulisi pyrkiä myös
tietosuojan kannalta mahdollisimman tyydyttävään
ratkaisuun. Parlamentti on aiemmin edellyttänyt, että komissio
tekee ratkaisun asiassa 9.12.2003 mennessä. Neuvottelut
komission ja Yhdysvaltojen välillä ovat kuitenkin edelleen
vireillä.
Valtioneuvoston kanta
Ulkoasiainministeriö on järjestänyt
asian tiimoilta koordinaatiokokouksen 2.10.2003. Kokouksessa,
johon osallistuivat ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö,
liikenne- ja viestintäministeriö, Finnair, Ilmailulaitos,
Rajavartiolaitos, Tullihallitus ja tietosuojavaltuutettu, muodostettiin
Suomen alustavia kantoja tietojen luovutuksiin:
- Suomen mielestä kansainvälisen
sopimuksen solmiminen EU:n ja Yhdysvaltain välillä on
tarpeellista, jotta oikeudelliset kehykset menettelylle saataisiin
aikaiseksi ja jotta Yhdysvaltain antamat sitoumukset olisivat velvoittavia.
Sopimuksessa tulisi huomioida niin pitkälle kuin mahdollista
henkilötietodirektiivin määräykset.
- Suomelle tärkein kynnyskysymys on luovutettavien
tietojen käyttötarkoituksen täsmällinen
määrittely ja selkeä rajaus (esimerkiksi
terrorismin ehkäiseminen).
- Kerättävien tietojen laajuutta ja tietojen säilyttämisaikaa
tulee peilata suhteessa käyttötarkoitukseen.
- Toinen kynnyskysymys on riippumaton valitusmekanismi ja
velvoite selkeälle tiedottamiselle valitusmekanismista.
- Kannatetaan ajatusta selvittää Itävallan tietosuojavaltuutetun
ehdotusta EU:n viranomaisten keskitetystä tietokannasta,
joka olisi osa siirtymistä tietojen luovuttamisessa pull-menettelystä push-menettelyyn.
- Todettiin kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO
oikeaksi tahoksi asian multilateraaliselle käsittelylle.
- Lentoliikenteen sujuva ja häiriötön
toiminta sekä yhteisön lentoyhtiöiden
tasapuoliset toimintaedellytykset tulee turvata.