CSAM-asetusehdotuksen (Child Sexual Abuse Material, COM(2022) 209 final) tavoitteena on muodostaa selkeä ja sitova oikeudellinen kehys, jonka avulla voidaan torjua ja ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Asetusehdotuksella pyritään tehostamaan verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemista, siitä ilmoittamista ja sen poistamista kaikkialla EU:ssa.
Hallintovaliokunta on antanut asetusehdotuksesta aiemmin neljä lausuntoa (HaVL 27/2022 vp, HaVL 8/2023 vp, HaVL 19/2024 vp ja HaVL 10/2025 vp). Hallintovaliokunta pitää asetusehdotuksen tavoitteita erittäin tärkeinä. Valiokunta korostaa ilmiön tehokkaan ennaltaehkäisyn ja torjunnan keskeistä merkitystä sekä painottaa erityisesti lapsen edun toteutumista sääntelykokonaisuudessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että EU-sääntely mahdollistaa riittävän tehokkaat keinot asetusehdotuksessa tarkoitetun vakavan rikollisuuden torjuntaan.
Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että tavoitteisiin tulee pyrkiä keinoilla, jotka ovat tehokkaita, selkeitä ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttumisen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista. Sääntelyn ei tule johtaa laajaan ja yksilöimättömään viestinnän sisällön tunnistamiseen. Valiokunta pitää selvänä, että sääntelyn on oltava EU:n tietosuojalainsäädännön mukaista.
Jatkokirjelmästä ilmenee, että vuonna 2022 annettuun asetusehdotukseen on pyritty löytämään neuvoston yleisnäkemys viimeksi Unkarin ja Puolan puheenjohtajuuskausilla. Nykyinen puheenjohtajavaltio Tanska on ilmoittanut tavoittelevansa osittaista yleisnäkemystä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston yhteydessä lokakuussa 2025. Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotukseen on nyt palautettu aiemmin Unkarin kaudella esillä ollut tunnistamismääräystä koskeva sääntely, joka oli siitä Puolan puheenjohtajuuskaudella poistettu.
Asetusehdotuksen keskeisimmät haasteet ovat liittyneet juuri tunnistamismääräykseen (artikla 7), jonka nojalla sääntelyn soveltamisalaan kuuluvia palveluntarjoajia (säilytyspalvelun ja henkilöiden välisen viestintäpalvelun tarjoajat) voitaisiin viranomaismääräyksellä velvoittaa tunnistamaan alustoillaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää materiaalia sekä lasten houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin (ns. grooming) ja ilmoittamaan siitä viranomaisille, ja erityisesti tunnistamismääräyksen suhteeseen luottamuksellisen viestinnän suojaan sekä viestinnän salaukseen.
Hallintovaliokunta on käsitellyt tunnistamismääräystä koskevaa sääntelyä perusteellisesti eri näkökulmista marraskuussa 2024 antamassaan lausunnossa (HaVL 19/2024 vp). Valiokunta ei ole tukenut tuolloisen puheenjohtajavaltio Unkarin kompromissiehdotuksen hyväksymistä siltä osin kuin on ollut kyse asetusehdotuksen tunnistamismääräystä koskevasta sääntelystä. Saadun selvityksen mukaan nyt esillä oleva kompromissiehdotus on käytännössä saman sisältöinen kuin mainitussa lausunnossa arvioitu ehdotus. Hallintovaliokunnan lausunnossa esiin nostetut tunnistamismääräystä koskevat seikat ovat näin ollen edelleen olennaisia asian arvioinnin kannalta. Hallintovaliokunta viittaakin mainittuun lausuntoonsa, jossa on käsitelty muun muassa tunnistamismääräyksen antamisen edellytyksiä ja soveltamisalan rajauksia, käyttäjän suostumusta ja mahdollisia teknologisia ratkaisuja. Hallintovaliokunta on pitänyt viimeksi asiassa antamassaan lausunnossa (HaVL 10/2025 vp) hyvänä, että Puolan puheenjohtajuuskaudella asetusehdotuksesta oli poistettu tunnistamismääräystä koskeva sääntely.
Valiokunta huomauttaa tässäkin yhteydessä, että asetusehdotus sisältää runsaasti muutakin sääntelyä kuin mahdollisuuden tunnistamismääräyksen antamiseen. Viranomaiset voivat antaa palveluntarjoajille esimerkiksi poistamis- ja estomääräyksiä. Lisäksi palveluntarjoajat velvoitetaan arvioimaan palveluihinsa liittyviä riskejä ja toteuttamaan riskejä lieventäviä toimenpiteitä sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä. Näillä toimenpiteillä pyritään siihen, että palveluntarjoajat muokkaavat ennakollisesti palvelujaan sellaisiksi, ettei niitä käytettäisi CSA-materiaalin levittämiseen. Valiokunta korostaa näiden palveluntarjoajien omien toimenpiteiden merkitystä. Valiokunnan käsityksen mukaan tähän asetusehdotuksen muuhun sääntelyyn ei ole neuvotteluissa liittynyt suurempia erimielisyyksiä.
CSA-materiaalin torjunta perustuu nykyisin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vapaaehtoisiin tunnistamis- ja ilmoittamiskäytänteisiin. Vapaaehtoisuuteen perustuvan väliaikaisen sääntelyn soveltamista on jatkettu 3.4.2026 astiEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1232 tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin siltä osin kuin on kyse teknologioista, joita numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi. Tämä poikkeusasetuksen nojalla sovellettu menettely mahdollistaa sen, että numeroista riippumattomat henkilöiden välisten viestintäpalvelujen (esim. Facebook Messenger) tarjoajat voivat käyttää erityisiä teknologioita henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn siinä laajuudessa, kuin on ehdottoman välttämätöntä niiden palveluissa välitetyn CSA-materiaalin tai palveluissa tapahtuvan groomingin havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi sekä kyseisen materiaalin poistamiseksi. Nykyinen väliaikainen sääntely oli valiokunnan viimeksi käsittelemässä kompromissiehdotuksessa tarkoitus muuttaa pysyväksi (HaVL 10/2025 vp). Nyt käsillä olevassa ehdotuksessa tunnistamismääräystä koskeva sääntely on edellä todetuin tavoin palautettu asetusehdotukseen ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta aineiston tunnistamisesta on luovuttu.
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että lainvalvontaviranomaisten palveluntarjoajilta saamat ilmoitukset lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan aineiston levittämisestä, lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta tai sellaiseen houkuttelusta ovat poliisin operatiivisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä. Ilmoitukset mahdollistavat tiedon saamisen sellaisista rikosepäilyistä, jotka eivät muutoin tulisi poliisin tietoon. Pelkästään poliisin tai muiden viranomaisten toimenpiteillä ei voida tehokkaasti puuttua näihin vakaviin rikoksiin, vaan on tärkeää, että palveluntarjoajat voivat omilla vapaaehtoisilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, että palveluiden käyttäminen on turvallista ja rikoksia voidaan ehkäistä niiden ylläpitämillä alustoilla.
Poliisille toimitettujen raporttien ja havaintojen määrä on ollut huomattavassa kasvussa viime vuosina. Tekojen uhreina on yhä pienempiä lapsia. Tähän vakavaan rikollisuuteen puuttuminen on erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on siirtynyt enenevässä määrin ja monimuotoisin tavoin tietoverkkojen avustuksella tehtäväksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että palveluntarjoajat voivat jatkaa CSA-materiaalin vapaaehtoista tunnistamista ja siitä raportointia. Valiokunta tähdentää, että vapaaehtoisen tunnistamisen mahdollistavan poikkeusasetuksen soveltamisen jatkamisesta tulee tehdä päätös mahdollisimman pian, etenkin, jos CSAM-asetusehdotuksen sisällöstä ei päästä ratkaisuun lähiaikoina. Poikkeusasetuksen soveltaminen päättyy nykyisillä päätöksillä huhtikuussa 2026.
Valiokunta toteaa, että lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumisen kannalta erityisesti uuden ja houkuttelua koskevan materiaalin tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää. Se mahdollistaa reaaliaikaisten rikoskokonaisuuksien tunnistamisen ja niihin puuttumisen sekä jopa pidemmälle menevien tekojen estämisen tai käynnissä olevien tekojen jatkumisen estämisen. Poliisin toiminnassa puuttuminen käynnissä oleviin rikoksiin on priorisoitu.
Valiokunta korostaa, että rikostorjunnan kannalta tehokkaita ja luotettavia keinoja puuttua asetusehdotuksessa tarkoitettuun rikollisuuteen ja sen ehkäisemiseen tulee edelleen kehittää. Tämä edellyttää teknologisen kehityksen jatkuvaa seurantaa ja uusien ajantasaisten menetelmien kehittämistä. Valiokunta pitää olennaisena, että ilmiöön kyetään puuttumaan erityisesti niissä palveluissa, joita lapset ja nuoret itse käyttävät. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että sosiaalisen median palvelujen ikärajojen nykyistä tehokkaampi valvonta ja käyttäjien henkilöllisyyden todentaminen vahvan tunnistautumisen avulla voisivat toimia tehokkaammin etenkin groomingin ennalta ehkäisyssä kuin asetusehdotuksen mukaiset toimenpiteet.
Valiokunta toteaa, että asetusehdotukseen sisältyy useita velvoitteita, jotka parantavat lasten suojaamista verkkovälitteiseltä seksuaaliväkivallalta. Valiokunta pitää tunnistamismääräystä edelleen keskeisenä osana ehdotettua sääntelyä ja pitää tärkeänä, että myös tältä osin pyritään löytämään teknologianeutraaali, toimiva ja riittävän tehokas ratkaisu. Valiokunta ei voi kuitenkaan tukea nyt ehdotettua kompromissia, joka sisältää aiempien kompromissiehdotusten kaltaisen tunnistamismääräystä koskevan sääntelyn, ja on todettu useista syistä ongelmalliseksi.