Perustelut

Yleistä

Puheenjohtajavaltio Ruotsin luonnos oikeus- ja sisäasioiden monivuotiseksi ohjelmaksi vastaa pitkälti näkemyksiä, joita Suomen puolelta on ohjelman ennakkovalmistelun aikana esitetty. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tukholman ohjelma varmistaa Tampereen ja Haagin ohjelmien jatkuvuuden korostamalla jo tehtyjen ja hyväksyttyjen instrumenttien tehokasta toteuttamista ja täytäntöönpanoa. Myös arviointimenetelmien kehittämiseen kiinnitetään vahvasti huomiota.

Puheenjohtajan asiakirja on yhdistelmä suuria linjoja ja yksityiskohtaisia ehdotuksia. Osa näistä yksityiskohdista voisi ehkä sopia paremmin keväällä 2010 Espanjan puheenjohtajuuskaudella hyväksyttävään Tukholman ohjelmaa täydentävään yksityiskohtaisempaan toimintaohjelmaan. Toisaalta yksityiskohtaiset ehdotukset voidaan nähdä pohjoismaista toimintakulttuuria korostavina. Tärkeintä ovat konkreettiset ja tehokkaat toimenpiteet sekä tulokset. Valiokunta painottaa, että oikeus- ja sisäasioissa tarvitaan nimenomaan konkreettista edistymistä.

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat sekä rajavalvonta

Tukholman ohjelmasta ilmenee, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tulee perustua Ranskan puheenjohtajuuskaudella hyväksytyn maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanolle, niin sanottu Ranskan pakti (HaVL 27/2008 vp). Prioriteettitavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka vuoteen 2012 mennessä. Tämä on erittäin kannatettavaa. Todettakoon kuitenkin, että yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan olisi tullut päästä jo vuonna 2008.

Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä kritisoinut nykytilaa, jossa jäsenmaissa noudatetaan hyvin erilaista turvapaikkapolitiikkaa. Olennaista on, että jokainen jäsenmaa noudattaa voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä eikä esimerkiksi kansallisesti ryhdy toimenpiteisiin, jotka johtavat turvapaikanhakijoiden siirtymiseen jäsenmaasta toiseen. Yhdenmukainen lainsäädäntö ja sen yhtenäinen soveltaminen on ensiarvoisen tärkeää. Niitä jäsenmaita, joihin kohdistuu turvapaikanhakijoiden suurten määrien vuoksi erityisiä paineita, on syytä tukea esimerkiksi taloudellisesti sitä mukaa, kun kunkin yksittäisen turvapaikkamenettelyn on todettu edenneen kyseisessä jäsenmaassa.

Asiakokonaisuuteen kuuluu tehokas rajavalvonta, joka on jäsenvaltioiden vastuulla. Frontexin tärkeänä tehtävänä on tukea jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa, ja Frontexin roolia on tarpeen vahvistaa, mutta jäsenmaa ei voi välttää vastuutaan vetoamalla Frontexiin. Tehokas rajavalvonta ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, ettei asianmukaisia turvapaikkamenettelyjä noudateta.

Turvapaikkamenettelyyn liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä käytetään hyväksi. He joutuvat maksamaan kuljetuksestaan suuria summia, ja lopulta heidät saatetaan jättää eri vaiheiden jälkeen vaarallisilla kuljetusvälineillä ja pimeässä meren armoille. Frontex onkin toiminnallaan pelastanut paljon ihmishenkiä. Turvapaikanhakijoiden hakemusten asianmukainen käsittely on ihmisoikeuksien kannalta tärkeää. He eivät myöskään saa joutua harmaaksi työvoimaksi eri Euroopan maihin. Siksikin on tärkeää, että yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa noudatetaan Euroopan unionissa. Siihen kuuluu muun muassa asianmukainen turvapaikkamenettely, turvapaikan saaneiden tehokas kotouttaminen samoin kuin niiden tehokas palauttaminen, joilla ei ole perustetta saada kansainvälistä suojelua. Vapaaehtoisen paluun osalta olennaista on sen toimivuus.

Valiokunta kannattaa Frontexin roolin vahvistamista ja Euroopan rajaturvallisuuden kehittämistä yhdennetyn rajaturvallisuuden (IBM) periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan valiokunta ei näe perusteltuna Frontexin erityistoimipisteiden perustamista. Frontexin keskitetty organisaatio soveltuu sen tehtäviin parhaiten. Jäsenmaiden on huolehdittava, että Frontexin koordinoimiin operaatioihin on käytettävissä riittävät kalusto- ja muut resurssit. Samalla viranomaisyhteistyön lisääminen yhdennetyn rajaturvallisuuden periaatteiden mukaisesti rikostorjunnassa ja neliportaisen maahanpääsyn valvontamallin eri tasojen välillä on tärkeää. Hyvänä esimerkkinä toimivasta viranomaisyhteistyöstä on suomalainen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyö (PTR-yhteistyö).

Uusi teknologia on tärkeässä asemassa rajatarkastuksiin käytettävien tietojärjestelmien parantamisessa. Valiokunta tähdentää SIS II- ja VIS-järjestelmien suunnitelmien mukaista käyttöönottoa. Rajanylitystietojärjestelmä täydentää olemassa olevia järjestelmiä.

Viisumipolitiikan osalta valiokunta valtioneuvoston tavoin kannattaa selvityksen laatimista yhteisen eurooppalaisen viisumin luomisesta ja pitää erityisen tärkeänä pohdintaa yhteisen eurooppalaisen viisuminmyöntämismekanismin luomisesta.

Työvoiman maahanmuutolla on merkittävä rooli väestöltään ikääntyvän EU:n kilpailukyvyn säilymiselle ja talouden menestykselle. Valiokunta yhtyy puheenjohtajan asiakirjassa lausuttuun siitä, että tarvitaan työmarkkinoiden tarpeeseen pohjautuvia maahantulojärjestelmiä.

Kansalaisten suojelu

Puheenjohtajan asiakirjasta ilmenee, että järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, huumausainekauppa sekä ihmiskauppa muodostavat edelleen uhkan EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Rajat ylittävä rikollisuus haastaa unionin etsimään kiireellisesti uusia vastauksia. Valiokunta pitää perusteltuna, että unionille valmistellaan sisäisen turvallisuuden strategia, jossa kootaan yhteen yhteisiä toimia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi koko unionin alueella.

Tietojen saatavuus on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi pyrittäessä tehostamaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että unionille on tärkeää kehittää korkealaatuisia tietojärjestelmiä, joiden tietoturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tässä yhteydessä valiokunta viittaa kansalaisten oikeuksia koskevan otsikon alla valtioneuvoston kannassa tietosuojan osalta lausuttuun. Valiokunta tähdentää kokonaisvaltaisen tietosuojastrategian luomisen tärkeyttä Euroopan unionissa sekä unionin sisällä että suhteessa kolmansiin maihin. On huolehdittava tasapainosta lisääntyvän tietojen vaihdon ja korkeatasoisen henkilötietojen suojan välillä. Teknologian kehitys tuo myös uusia mahdollisuuksia henkilötietojen suojelemiseksi.

Unionin lainvalvontaviranomaisten yhteistyön ensisijainen tavoite on torjua erilaista rajatylittävää rikollisuutta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Europolin tulisi olla eräänlainen rajatylittävän rikollisuuden tiedonvaihdon keskus, erilaisten jäsenvaltioille suunnattujen palvelujen tarjoaja sekä erilaisten poliisi- ja tullioperaatioiden "tietokeskus". Valiokunta tähdentää Europolin laatimien järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien uhka-arvioiden (OCTA) merkitystä yleisen tilannekuvan ja toimenpiteiden suuntaamisen kannalta.

OSA-ulkosuhteet

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että puheenjohtan asiakirjassa korostetaan ulkosuhteiden merkitystä ja niiden integrointia EU:n muihin politiikka-aloihin sekä osana EU:n ulkoista toimintaa. Ulkosuhteilla on erityinen rooli muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, rajavalvonnassa, turvallisuusasioissa ja rikostorjunnassa, tietojenvaihdossa kolmansien maiden viranomaisten kanssa sekä ihmisoikeuksien tukemisessa ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa.