Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esitys on osa laajempaa kokonaisuutta. Sillä toteutetaan valtioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä vuosina 2006—2009 koskevan periaatepäätöksen pohjalta tehdyn 29-kohtaisen luettelon kaksi sisäasiainministeriölle vastuutettua toimenpidettä. Esityksen tarkoituksena on tehostaa oleskelulupahakemusten yhteydessä suoritettavaa ennakkovalvontaa, kehittää viranomaisten välistä yhteistyötä ja poistaa tiedonvaihdon esteitä. Sillä luodaan viranomaisten keinovalikoimaan uusi työkalu, jonka avulla kavennetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimijoiden mahdollisuutta käyttää hyväkseen ulkomaalaisia työntekijöitä.

Hallintovaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossaan (TyVL 13/2009 vp) esittämään näkemykseen siitä, että työntekijän oikeuksien turvaamiseksi, yritysten kilpailuneutraliteetin ylläpitämiseksi ja yhteiskunnan intressien varmistamiseksi on tärkeää pystyä valvomaan, ettei ulkomaista työvoimaa ohjaudu velvoitteitaan tahallisesti laiminlyövien työnantajien palvelukseen. Velvoitteiden laiminlyönnillä ja työvoimakustannusten polkemisella hankitaan perusteetonta kilpailuetua ja vääristetään yritysten välistä tervettä kilpailua.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työnantajan valvonta

Voimassa olevassa ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) ei ole säännöstä, joka antaisi mahdollisuuden saada veroviranomaiselta tietoja työnantajista, jotka ulkomaalaisia työntekijöitä työllistävät. Nyt annetun hallituksen esityksen keskeinen tarkoitus onkin mahdollistaa juuri ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien valvonta. Nykyisinkin lupaviranomaisella on oikeus saada veroviranomaiselta verotustietoja verovelvollisesta itsestään, mutta mahdollisuutta saada tietoja työnantajasta ei ole. Näin ollen myöskään työnantajan edellytykset selviytyä työnantajavelvoitteistaan eivät ole tähän mennessä olleet harkinnan kohteena.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 8 §:n mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada verohallinnolta tietoja muun muassa ulkomaalaisen oleskelulupaan liittyvää "valvontaa varten ulkomaalaisen ilmoittaman työnantajan veronmaksuvelvollisuuden täyttämisestä ja verojen maksuun liittyvästä maksujärjestelystä".

Hallintovaliokunta pitää pykäläehdotusta liian laaja-alaisena, kun sen tarkoituksena on hallituksen esityksen perustelujen mukaan kuitenkin ollut ainoastaan sen selvittäminen, onko työnantaja hoitanut veroihin ja maksuihin liittyvät työnantajavelvoitteensa. Valiokunta ei siten kannata myöskään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa tehtyä ehdotusta siitä, että ulkomaalaisrekisterin pitäjän tietojensaantioikeuden pitäisi olla työnantajaa koskevien tietojen osalta vielä nyt ehdotettuakin väljempi.

Ulkomaalaisen ilmoittaman työnantajan veronmaksuvelvollisuuden täyttämisen ja verojen maksuun liittyvien maksujärjestelyjen seuranta siinä muodossa, kuin sitä 1. lakiehdotuksen 8 §:ssä ehdotetaan, tarkoittaisi työnantajan valvonnan lisääntymistä suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön ja valvonnan tarkoituksen muuttumista tavalla, joka edellyttäisi ulkomaalaisrekisterilain 2 §:ään sisältyvän rekisterin käyttötarkoituksen täydentämistä niin, että siitä ilmenisi rekisterin käyttö myös työnantajan valvontaan. Jotta uusia tietoja voidaan katsoa tarvittavan ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua "ulkomaalaisen työntekoa koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja valvontaa varten", valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 8 §:ään nykyistä tarkkarajaisempaa sanamuotoa ja valvonta-sanan korvaamista harkinta-sanalla.

Verohallinnolta saataviksi ehdotettujen tietojen käytön on valiokunnan näkemyksen mukaan rajoituttava oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja lupien valvontaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoviranomainen voi käyttää verottajalta saatuja tietoja vain harkitessaan, voidaanko oleskelulupa myöntää hakemuksessa esitetyn työnantajan palveluksessa työskentelyyn, voidaanko jo myönnetyn luvan voimassaoloa jatkaa tai pitääkö voimassa oleva lupa peruuttaa.

Valiokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toteamukseen siitä, että hallituksen esityksestä ei ilmene, miten vakava laiminlyönti johtaa oleskeluluvan epäämiseen ja kuinka pitkäksi ajaksi yksittäinen laiminlyönti estää oleskeluluvan myöntämisen. Onkin siksi syytä korostaa, että yksittäisen verovelvoitteen myöhässä maksaminen tai verottajan kanssa maksujärjestelyistä tehty sopimus ei vielä yksistään tarkoita, että työnantaja toimisi harmaan talouden alueella. Nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa verojen maksuun liittyviä ongelmia on myös rehellisesti toimivilla yrityksillä.