Ampuma-aselain voimaantulo- ja siirtymäsäännösten muuttaminen
Ampuma-aselakiin (1/1998) on lisätty muun muassa sähköistä asiointia koskevat säännökset 1.12.2017 voimaan tulleella lailla 623/2017 (HaVM 12/2017 vp—HE 266/2016 vp). Sähköistä asiointia koskevien säännösten on alun perin ollut määrä tulla voimaan ja niiden soveltaminen aloittaa 1.12.2018. Taustalla on ollut se, että sähköisen asioinnin käyttöönotto edellyttää poliisin asetietojärjestelmän uudistamista.
Tarkoitus on ollut toteuttaa asetietojärjestelmän kokonaisteknologiauudistus siten, että se mahdollistaa muun muassa sähköisen asioinnin lupa-asioissa ja ase-elinkeinonharjoittajien sähköisen asioinnin ilmoitusasioissa poliisin kanssa. Uutta asetietojärjestelmää on valmisteltu hallituksen esityksen HE 110/2018 vp mukaan vuodesta 2015 alkaen tarkoituksin sen ottaminen käyttöön joulukuun alussa 2018. Uusia toiminnallisuuksia ei ole ollut mahdollista toteuttaa nykyisin käytössä olevaan sähköiseen aseluparekisteriin.
Asetietojärjestelmän uudistamishanke on myöhästynyt merkittävästi suunnitellusta, eikä sähköistä asiointia ole voitu ottaa käyttöön. Tämän vuoksi myös sähköistä asiointia koskevien säännösten soveltamisen aloittamisajankohtaa on jouduttu useita kertoja lykkäämään. Edellä mainitun ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä on lailla 896/2018 muutettu niin, että siirtymäaika sähköistä asiointia koskevien säännösten soveltamiselle on 1.3.2020 asti (HaVM 9/2018 vp—HE 110/2018 vp).
Ampuma-aselakia on muutettu myös 15.7.2019 voimaan tulleella lailla 724/2019, jolla on pantu kansallisesti täytäntöön aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin (asedirektiivi) muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/853. Samassa yhteydessä on tehty muutoksia osin myös sähköistä asiointia koskeviin säännöksiin (HaVM 37/2018 vp—HE 179/2018 vp). Lain voimaantulosäännöksessä oleva virhe on korjattu lailla 867/2019, koska voimaantulo on tullut sitoa poliisin asetietojärjestelmän uudistuksen valmistumiseen ja käyttöönottoon (HaVM 1/2019 vp—HE 4/2019 vp). Voimaantulosäännökseen on tuolloin lisätty ne sähköistä asiointia koskevat säännökset, jotka ovat jääneet puuttumaan edellisen lainmuutoksen yhteydessä.
Hallintovaliokunta on viimeisimmässä ampuma-aselain voimaantulosäännöksen muuttamista koskevassa mietinnössään (HaVM 1/2019 vp) 19.6.2019 todennut silloin saamansa selvityksen perusteella, että uuden asetietojärjestelmän on tarkoitus olla teknisesti valmis joulukuussa 2019. Valiokunta on edelleen saamansa selvityksen perusteella todennut, että järjestelmän valmistumisesta mainitussa aikataulussa ei kuitenkaan ole varmuutta. Samalla valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että poliisin lupahallinnon resurssit ovat niukkoja muun muassa suhteessa asehallinnon uudistamisen edellyttämiin tehtäviin.
Valiokunta toteaa, että sähköisen asioinnin mahdollistavan asetietojärjestelmän toimitussopimus on päättynyt kesällä 2019. Saadun selvityksen mukaan CGI Suomi ei ole kyennyt toimittamaan järjestelmää. Valiokunta katsoo, että hallituksen esitystä HE 4/2019 vp annettaessa ja viimeistään valiokunnan mietintöön HaVM 1/2019 vp liittyvässä asiantuntijakuulemisessa ministeriössä on täytynyt olla tieto siitä, ettei asetietojärjestelmä voi valmistua vuoden 2020 maaliskuun alkuun mennessä. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota ministeriön velvollisuuteen huolehtia siitä, että valiokunnalle annetaan kussakin asiassa riittävät ja luotettavat tiedot.
Ampuma-aselain tiettyjen sähköistä asiointia koskevien säännösten voimaantuloa tai niiden soveltamisen aloittamista ehdotetaan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä jälleen lykättäväksi. Mainitut säännökset ovat edellä kuvatuin tavoin tulossa voimaan 1.3.2020. Sähköisen asioinnin käyttöön ottaminen edellyttää poliisin asetietojärjestelmän kokonaisvaltaista teknologiauudistusta kokonaan uuden toimittajan kanssa. On täysin selvää, ettei asetietojärjestelmä voi valmistua 1.3.2020 mennessä. Nyt ehdotettu voimaantulo- ja soveltamisen aloittamisajankohta sähköiselle asioinnille on 1.3.2024.
Valiokunta pitää uuden asetietojärjestelmän viivästymisestä johtuen ehdotettuja muutoksia välttämättöminä. Samalla valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota asetietojärjestelmän valmistumisen jatkuviin viivästyksiin ja yleisemminkin valtion ICT-hankintoihin. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä panostaa yhtäältä tarvittavaan tilaaja- ja sopimusosaamiseen sekä toisaalta järjestelmätoimittajien edellytyksiin täyttää tilaajien odotukset ja vaatimukset tietojärjestelmien toimivuudesta, käyttökelpoisuudesta ja käyttäjäystävällisyydestä sekä tarpeellisesta yhteen toimivuudesta. Sopimusosaamiseen kuuluu myös ICT-järjestelmien elinkaaren ajan käyttökustannusten hallinta. Sopimuksiin on tärkeää voida sisällyttää järjestelmätoimittajiin kohdistuvia seuraamusvastuita, kuten vahingonkorvausvelvollisuus mahdollisista toimituksen puutteista, viiveistä ja viivästyksistä.
Asealan elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuus
Myös ampuma-aselain 25 §, jossa säädetään asealan elinkeinoluvan haltijan velvollisuudesta ilmoittaa tietoja asetietojärjestelmään ja tietojen tallentamisesta, on nykytilassa tulossa voimaan 1.3.2020. Mainitun säännöksen voimaantuloajankohdaksi ehdotetaan muutettavaksi 1.6.2020.
Edellä mainitussa asedirektiivin muuttamisesta annetussa direktiivissä todetaan, että tietojenvaihto asekauppiaiden ja -välittäjien sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä on tärkeää arkistointijärjestelmien tehokkaan toiminnan kannalta. Sen vuoksi asekauppiaiden ja -välittäjien olisi annettava tiedot toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi tämän helpottamiseksi otettava käyttöön asekauppiaiden ja -välittäjien saatavilla oleva tietoliikenneyhteys, johon voi sisältyä tietojen toimittaminen sähköpostitse tai suoraan tietokannan taikka muun rekisterin kautta.
Aiemmin 1.3.2020 voimaan tulevaksi säädetyn säännöksen mukaan asealan elinkeinoluvan haltijat ilmoittavat hankkimansa aseet ja aseen osat sähköistä asiointia käyttämällä poliisin asetietojärjestelmään. Säännöstä on jo aiemmin muutettu asetietojärjestelmän uudistamisen viivästymisen johdosta niin, että sähköisen asioinnin alkaminen on siirtynyt. Ennen muutoksen voimaantuloa ase-elinkeinonharjoittajalla on voimassa olevien säännösten mukaan velvollisuus pitää tiedostoa aseista ja aseen osista.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan asedirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin toimeenpano edellyttää väliaikaista ratkaisua ennen uuden asetietojärjestelmän valmistumista. Tällaiseksi on kaavailtu perustelujen mukaan sitä, että asealan elinkeinoluvan haltija voi lain 25 §:n 3 momentin mukaisessa ilmoittamisessa käyttää esimerkiksi suojattua sähköpostia toimittaessaan tiedot poliisille.
Valiokunta tähdentää, että sähköisen asioinnin mahdollistava uusi asetietojärjestelmä ei ole käytössä säännöksen ehdotettuna voimaantuloajankohtana 1.6.2020. Saadun selvityksen mukaan asealan elinkeinonharjoittajilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa laissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta nykyistä järjestelmää käyttäen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on pidetty tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona lykätä sähköisen asioinnin aloittamista myös tältä osin siihen saakka, kun uusi asetietojärjestelmä on käytössä.
Valiokunta korostaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa sähköiseen asiointiin perustuvaa järjestelyä, jolla aseita koskeviin yksilöintitietoilmoituksiin perustuvia tietoja voitaisiin automatisoidusti syöttää ase-elinkeinonharjoittajan nimiin nyt käytössä olevaan asetietojärjestelmään, jonka merkittävä laajentaminen ei saadun tiedon mukaan käytännössä onnistu. Asiantuntijakuulemisessa on ilmennyt, että Poliisihallitus on selvittänyt teknisiä vaihtoehtoja väliaikaisratkaisun toteuttamiseksi. Niiden toteuttamiseen liittyy tämän hetken tiedon mukaan useita riskejä aseturvallisuuden, ase-elinkeinonharjoittajan oikeusturvan ja aselupajärjestelmän eheyden kannalta.
Tietojen syöttämistä nykyiseen järjestelmään ei tämän hetken tiedon mukaan voida automatisoida eikä sitä voida myöskään sovittaa yhteen ase-elinkeinonharjoittajien tietojärjestelmien kanssa. Saatuaan ase-elinkeinonharjoittajien ilmoitukset poliisi joutuu syöttämään tiedot osittain esinekohtaisena käsityönä, mistä aiheutuu erittäin suuri riski ainakin tietojen eheydelle. Mahdolliset tietojen syöttämisessä tapahtuvat virheet voivat vaarantaa asetietojärjestelmän luotettavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Eräs osittainen tietojen luotettavuuden suojamekanismi väliaikaisratkaisussa voisi valiokunnan mielestä olla se, että muutoksesta huolimatta myös ase-elinkeinonharjoittajan oma tiedostonpitovelvollisuus säilyisi. Valiokunta kuitenkin korostaa, ettei tämä ratkaisu korjaisi tai ehkäisisi mietinnössä esiin nostettuja ongelmia, joita väliaikaisratkaisu aiheuttaisi elinkeinonharjoittajille.
Koska väliaikaisratkaisua koskeva selvitystyö on Poliisihallituksessa vielä kesken, sen kustannus- tai toiminnallisia vaikutuksia ei voida täsmällisesti arvioida. Valiokunnan käsityksen mukaan selvää kuitenkin on, että suunniteltu väliaikaisratkaisu tulee joka tapauksessa aiheuttamaan runsaasti manuaalista työtä ja mahdollisesti lisähenkilöstötarvetta Poliisihallituksessa. Alustavan arvion mukaan tässä tarkoitettuja ilmoituksia tulisi noin 200 000 vuosittain. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että lain voimaantulon jälkeen elinkeinonharjoittajien tulee alkuvaiheessa ilmoittaa koko varastoaan koskevat tiedot poliisille.
Valiokunta toteaa, että ehdotetun väliaikaisratkaisun käyttöönotto hallituksen esityksessä ehdotetussa aikataulussa sisältää muun muassa aseturvallisuuteen, elinkeinonharjoittajien oikeusturvaan ja poliisin hallinnolliseen taakkaan sekä kustannusten kasvuun liittyviä riskejä. Säännöksen voimaantuloa ehdotetussa aikataulussa on perusteltu lähinnä sillä, että väliaikaiseksi tarkoitetulla ratkaisulla Suomi täyttää direktiivin velvoitteen saattaa sääntely kansallisesti voimaan. Sääntely on tullut tältä osin saattaa voimaan viimeistään 14.12.2019. Valiokunta toteaa, että direktiivin täytäntöönpanon viivästymiseen liittyy riski taloudellisista seuraamuksista. Valiokunta on erikseen pyytänyt lisäselvitystä direktiivin täytäntöönpanosta muissa jäsenvaltioissa. Valiokunta on saanut alustavan tiedon täytäntöönpanosta kuuden jäsenvaltion osalta, joissa niissäkin direktiivissä tarkoitetun tietoliikenneyhteyden toteuttamistapa vaihtelee. Valiokunta toteaa tältä osin, että kattava tieto direktiivin täytäntöönpanosta eri jäsenvaltioissa olisi tullut sisällyttää jo hallituksen esitykseen.
Direktiivin täytäntöönpanon viivästymisestä mahdollisesti aiheutuvista taloudellisten seuraamusten riskeistä huolimatta on aiheellista tunnistaa myös ne riskit, jotka väliaikaisratkaisuun liittyvät. Epäonnistuminen sen toteuttamisessa voi johtaa vakaviin ongelmiin nykyisessä järjestelmässä ilman, että direktiivin vaatimuksia voidaan täyttää. Tosiasia on joka tapauksessa, että kunnolla toimivan uuden sähköisen asetietojärjestelmän toteuttaminen tulee kestämään vuosia. Myöskään sitä näkökohtaa ei ole syytä automaattisesti sulkea pois, että komissio suhtautuu ymmärtävästi syntyneeseen tilanteeseen, jota pyritään korjaamaan uudella sähköisellä asetietojärjestelmällä.
Valiokunta puoltaa tässä vaiheessa ehdotettua sääntelyä myös ampuma-aselain 25 §:n voimaantulon osalta. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että 3. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 1 momenttia muutetaan siten, että ampuma-aselain 25§ tulee voimaan ehdotetusta poiketen 1.11.2020. Poliisilla ja asealan elinkeinonharjoittajilla on tällöin enemmän aikaa valmistautua muutoksen voimaantuloon. Valiokunta edellyttää kuitenkin, että suunnitellun väliaikaisratkaisun toteuttamisesta on enemmän tietoa ennen kuin sen käyttöönotosta voidaan lopullisesti päättää. Jos toteuttamiskelpoista ratkaisua ei löydetä ennen valiokunnan ehdottamaa voimaantuloajankohtaa, väliaikaisratkaisua ei tule ottaa käyttöön. Valiokunta tulee pyytämään asiassa perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen viimeistään syksyllä 2020.
Valiokunta ehdottaa asiassa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa eduskunta edellyttää hallituksen 1) ensisijaisesti huolehtivan siitä, että ennen ampuma-aselain 25 §:n voimaantuloa nyt säädettävän lain nojalla varmistutaan nykyisen tietojärjestelmän kehitystyöstä ja muista toimenpiteistä niin, ettei jää epävarmuutta aseturvallisuuden, elinkeinonharjoittajien tarpeiden ja oikeusturvan, asetietojärjestelmän eheyden ja luotettavuuden tai muiden asiassa merkityksellisten seikkojen suhteen; sekä 2) toissijaisesti antavan eduskunnalle hallituksen esityksen ampuma-aselain 25 §:n voimaantulon lykkäämisestä 1.11.2020 jälkeiseen ajankohtaan, mikäli edellä 1 kohdassa tarkoitettua varmuutta ei joiltakin osin ole. (Valiokunnan lausumaehdotus)
Taloudelliset vaikutukset
Valiokunta toteaa, että nykyinen asetietojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2012. Nykyinen järjestelmä koostuu asetiedoista, lupatiedoista sekä niihin liittyvien asioiden käsittelystä, mutta järjestelmällä tuotettavat päätökset arkistoidaan paperisessa muodossa.
Suunnitteilla oleva uusi asetietojärjestelmä sisältää lain velvoittamat asealaan liittyvät tiedot, jotka siirretään sinne nykyisestä järjestelmästä, lupa-asioiden käsittelyn sekä päätösten sähköisen arkistoinnin. Valvontatoimintaa tuetaan toteuttamalla automaattista tiedonvaihtoa muihin viranomaisjärjestelmiin. Lisäksi uusi järjestelmä liitetään poliisin sähköiseen asiointiin, joka mahdollistaa luvanhakijoille lupa-asioiden hoitamisen myös sen kautta. Sähköisen asioinnin avulla toteutetaan ratkaisu, jonka kautta ase-elinkeinonharjoittajat tekevät lain mukaiset ilmoitukset asetietojärjestelmään.
Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 7—10 miljoonaa euroa vuosina 2020—2024. Järjestelmän ylläpitokustannuksiksi arvioidaan 1—2 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2024 alkaen. Kehittämis- ja ylläpitokustannukset huomioidaan hallituksen esityksen perustelujen mukaan valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti suoritteiden hinnoittelussa tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämä voi nostaa suoritteiden hintaa merkittävästikin. Tästäkin syystä järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia on arvioitava kriittisesti. Valiokunta ei näe mahdolliseksi uuden asetietojärjestelmän viivästymisestä johtuvaa suoritteiden hinnan merkittävää nousua.
Muita huomioita
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ampuma-aselaki on erityisesti sen voimaantulo- ja siirtymäsäännösten lukuisten muutosten johdosta huomattavan vaikeaselkoinen. Aiemmissa esityksissä olleita teknisiä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia on myös jouduttu korjaamaan myöhemmin annetuilla esityksillä. Lisäksi valiokunta toteaa, että voimaantulosäännösten muutosehdotukset on annettu eduskunnalle erittäin myöhään niiden suunniteltuun voimaantuloajankohtaan nähden. Valiokunta tähdentää, että eduskunnalla on oltava riittävästi aikaa lakiehdotusten ja niiden yksityiskohtien sekä sääntelyn vaikutusten arviointiin.
Hallintovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina, koska ennen poliisin asetietojärjestelmähankkeen valmistumista sähköistä asiointia ei voida aselupa-asioissa käyttää eikä tiettyjen ampuma-aselain säännösten soveltaminen ja noudattaminen ennen uuden asetietojärjestelmän valmistumista ole mahdollista.