Yleisperustelut

Uudistuksen sisältö ja merkitys

Hallituksen esityksen tavoitteena on säätää yleisestä toimivallasta valtion keskushallinnon yksikköjen ja muiden valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamispäätöksissä niin, että päätöksenteko tapahtuu kaikissa tapauksissa virastojen sijasta poliittisella tasolla. Päätösvalta siirtyy tapauksesta riippuen joko asianomaiselle ministerille tai valtioneuvoston yleisistunnolle. Päätösvallan järjestämisellä on viime sijassa tarkoitus parantaa hallituksen mahdollisuuksia vaikuttaa sijoittamispäätöksillä tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen ja maan eri osien työllisyyteen sekä turvata valtion oman työvoiman saanti pitkällä tähtäimellä. Näillä toimenpiteillä on myös vaikutusta julkisen talouden ja kansantalouden tasapainon säilymiseen. Kaikissa sijoittamisratkaisuissa on turvattava valtion toimintojen tuloksellinen hoitaminen. Samalla on huolehdittava kielilainsäädännön edellyttämistä viranomaispalveluista.

Valiokunta painottaa, että säädettävän lain keskeinen merkitys liittyy aluepolitiikan tehostamiseen. Hallituksen esityksen mukaan alueellisella kehittämispolitiikalla tarkoitetaan valtakunnan eri alueilla tapahtuvan kehityksen ohjaamista maan kokonaiskehityksen kannalta suotavana pidettävään suuntaan. Aluepoliittisten toimenpiteiden tehtävänä on edistää sekä maan eri alueiden omista tarpeista lähtevää ja alueiden oman tahdon mukaista kehitystä että tasapainoista kehitystä maan eri osissa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että kansallisten kasvutavoitteiden toteuttaminen ja alueellisen kehityksen epätasapainoisuus merkitsevät, että on voitava aktiivisesti vaikuttaa tuotantotoiminnan, palveluiden ja väestön sijoittumiseen. Erityisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellisen tasapainottamisen kannalta on keskeistä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen hidastaminen ja työpaikkakehityksen aktivoiminen maakunnissa. Tämä merkitsee monipuolisten ja riittävän voimakkaiden keskusten kehittämistä maan eri osiin Helsingin vastapainoksi. Valtion toimintojen alueellisesti tasapainoisella sijoittamisella voidaan merkittävällä tavalla edistää tätä pyrkimystä. Samalla vähennetään Helsingin ja sen ympäristön liian nopeaa kasvua ja poistetaan siitä johtuvia palvelu-, asunto-, liikenne-, ympäristö- ja sosiaaliongelmia. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen eri puolilla maata vähentäisi myös tarvetta pääkaupunkiseudun laajoihin vastaaviin investointeihin sekä alentaisi kustannuspaineita pääkaupunkiseudulla. Valiokunta tähdentää, ettei asiakokonaisuudessa ole kysymys pääkaupunkiseudun ja muun maan vastakkain asettelusta, vaan alueellinen sijoittamispolitiikka palvelee myös pääkaupunkiseudun intressejä.

Valtion toimintojen ja yksikköjen uudelleensijoittamisen tarvetta korostaa myös valtion oma työvoiman tarve jo lähivuosina. Ilman toimintojen ja yksikköjen uudelleen sijoittamista valtion oman työvoiman saannin turvaaminen johtaisi pääkaupunkiseudulla kiristyvään kilpailuun yksityisten toimialojen kanssa, koska jo vuodesta 2003 alkaen työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat ensimmäistä kertaa pienempiä kuin eläkeiän saavuttaneet.

Hallitus on antanut toimintalinjaansa liittyen 5.4.2001 ohjeen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisen valmistelusta ja käsittelystä. Ohjeen mukaisessa alueellisessa sijoittamisselvityksessä vertaillaan sijoittamisvaihtoehtoja eri paikkakunnille. Vertailussa painotetaan erityisesti aluepoliittisia linjauksia sekä eri vaihtoehtojen alueellisia vaikutuksia. Uusi lainsäädäntö antaa oikeudellisen perustan hallituksen toimintapolitiikalle.

Valiokunta edellyttää, että myös tulevaisuudessa tehdään alueellinen sijoittamisselvitys kaikista uusista, oleellisesti laajennettavista ja uudelleen organisoitavista valtion keskushallinnon yksiköistä ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavista valtion toiminnoista ja että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunta pitää uudistusta periaatteellisesti erittäin tärkeänä. Sen alueelliset vaikutukset syntyvät kuitenkin vasta konkreettisten sijoittamispäätösten myötä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja kannanotoin.

Henkilöstön asema

Laajennus- ja uudelleenorganisointitapauksiin liittyen lakiehdotuksessa on turvattu myös uudelleensijoitettavien yksikköjen ja toimintojen henkilöstön asema niin, että henkilöä ei velvoiteta ilman suostumustaan siirtymään uudelle sijaintipaikkakunnalle. Valtion henkilöstön nopean eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden vuoksi voidaan arvioida, että henkilöstö, joka ei ole valmis muuttamaan paikkakuntaa, voidaan kohtuudella sijoittaa avautuviin valtion muihin tehtäviin. Valmistelussa edellytetään myös noudatettavaksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia (651/1988) sekä voimassa olevia yhteistoimintasopimuksia.

Muut kannanotot

Viime vuosikymmenellä valtion alue- ja paikallishallinnon työpaikat ovat vähentyneet. Sen sijaan valtion keskushallinnossa on ollut nähtävissä päinvastaista kehitystä. Valiokunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota tarpeeseen uudistaa ripeästi keskushallintoa sekä siirtää tehtäviä alue- ja paikallishallinnolle.

Esityksen perustelujen mukaan "valtion talousarvion yhteydessä tapahtuva sijoituspaikkaa koskeva valmistelu ja päätöksenteko" ei syrjäytä tämän lain mukaisia päätösvaltajärjestelyjä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa huomautetaan, että eduskunnan päättäessä talousarviosta voi syntyä myös sitovia sijoituspaikkaratkaisuja. Tällaisessa tapauksessa on kiistatonta, ettei ministeri voi oikeudellisestikaan arvioiden tehdä eduskunnan budjettipäätöksestä eroavaa ratkaisua.