PERUSTELUT

Hallitus on kuluneen vuoden aikana korottanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja — muun muassa päivähoitomaksuja — ja päättänyt tarkistaa ne joka toinen vuosi indeksin muutoksen mukaisesti. Hallitus on nostanut lapsiperheiden menoja, mutta samalla jättänyt lapsilisät sitomatta indeksiin, vaikka esim. hallituspuolue kokoomus piti lapsilisien indeksiin sitomista hallitukseen menonsa kynnyskysymyksenä.

Eri laskelmien mukaan kuluneen vuoden aikana kovaa kiihtynyt inflaatio on lisännyt esimerkiksi nelihenkisen lapsiperheen menoja jopa 1 500 euroa vuositasolla. Inflaatio on hidastunut nyt, kun kansainvälinen taloustilanne on kääntynyt laskusuuntaan. Näyttää varmalta, että maamme talous taantuu, mistä seuraa lomautuksia ja työttömyyden kasvua. Talouden taantumatilanteissa lapsiperheet ajautuvat helposti heikoimpaan taloudelliseen tilanteeseen. Heillä on usein suurimmat asuntolainat, ja he ovat erittäin riippuvaisia säännöllisistä palkkatuloista. Myös lapsiperheille osoitetut tulonsiirrot ja palvelujen hinnoittelu vaikuttavat olennaisesti lapsiperheen arjessa pärjäämiseen.

Vaadimme jo keväällä, että hallitus luopuisi asiakasmaksujen korottamisesta, kun hyvin tiedetään niiden kohdistuvan kovimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Esitimme tuolloin myös oman mallimme päivähoitomaksujen keventämisestä. Viittaamme tuolloin tehtyyn lakialoitteeseen LA 29/2008 vp, jossa edellytämme, että päivähoitomaksujärjestelmää kehitetään oikeudenmukaisemmaksi. Maksut tulee suhteuttaa paremmin todellisiin hoitoaikoihin, maksuttoman päivähoidon piiriin tulee olla mahdollista päästä aiempaa suuremmilla tuloilla ja ylimpään maksuluokkaan kuuluvia perheitä tulee olla aiempaa vähemmän.

Pidemmän aikavälin tavoitteemme on varhaiskasvatuksen maksuttomuus. Ensimmäisenä askeleena tätä tavoitetta kohti esitämme esiopetukseen osallistuvien lasten päivähoidon maksuttomuutta.

Vuodesta 2001 alkaen kunnat on velvoitettu tarjoamaan maksutonta, vapaaehtoista esiopetusta kaikille lapsille oppivelvollisuusikää edeltävänä vuonna. Perusopetusasetuksen mukaan esiopetuksessa oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi oppituntia (keskimäärin neljä tuntia), joten käytännössä monet lapset osallistuvat myös päivähoitoon esiopetuksen ohella. Perheet maksavat tästä päivähoidosta normaalin päivähoitomaksun tai, jos lapsi on osapäivähoidossa tai hoitoaika on jatkuvasti säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi lyhyempi, kunnan päättämin perustein perittyä hoitoaikaan suhteutettua maksua. Käytännössä kunnat määräävät maksuista melko kategorisesti ja yleensä aina siten, että osapäivähoito on perheelle suhteessa kokopäivähoitoa kalliimpaa. Esiopetukseen osallistuvista lapsista noin 70 prosenttia osallistuu myös päivähoitoon. Kokopäivähoidon maksua maksetaan noin 35 prosentista ja osapäivämaksua noin 55 prosentista lapsia. Maksutonta hoitoa saa noin 10 prosenttia lapsista. Arviomme mukaan maksuttoman päivähoidon toteuttaminen esiopetukseen osallistuville lapsille maksaa noin 35 miljoonaa euroa. Valtion on korvattava uudesta tehtävästä aiheutuvat kulut kunnille. Tähän liittyen olemme jättäneet talousarvioaloitteen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien korottamisesta.