Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 122/2002 vp. Lakialoitteen sisältämät ehdotukset liittyvät Keskustan eduskuntaryhmän vuoden 2003 budjettilinjaan ja koskevat lyhytaikaiseen omistukseen perustuvien myyntivoittojen verotuksen kiristämistä sekä kotitalousvähennyksen parantamista.

Spekulatiivisten myyntivoittojen verotuksen kiristäminen

Lyhytaikaiseen omistukseen perustuvien luovutusvoittojen verotus on Suomessa verraten keveää. Kuten äskettäin työnsä päättäneen tuloverotuksen kehittämistyöryhmän muistiostakin ilmenee, monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa, spekulatiivisten myyntivoittojen verotus on muuta kireämpää. Yleensä spekulatiivisena pidetään alle vuoden omistukseen perustuvaa voittoa.

Myyntivoittoverokanta on tällä hetkellä 29 %. Hankintameno-olettamat huomioiden veroa menee yli 10 vuotta omistetun omaisuuden myyntihinnasta enintään 14,5 % ja alle 10 vuotta omistetun omaisuuden myyntihinnasta enintään 23,2 %. Edellä mainitussa tapauksessa laskennallinen myyntivoitto on 50 % ja jälkimmäisessä tapauksessa 80 % luovutushinnasta, joista sitten 29 %:n vero määräytyy.

Keskusta esittää, että alle vuoden omistukseen perustuvan omaisuuden myyntivoittoveroastetta korotetaan 29:stä 45:een prosenttiin. Korotus ei koske oman asunnon myynnistä saatavan voiton verotusta. Tällöin veroa menisi alle vuoden omistetun omaisuuden luovutushinnasta enimmillään 36 %. Työtulojen verotukseen verrattuna tätä ei voi pitää kohtuuttomana.

Arvioimme, että tämä korotus lisäisi valtion verotuloja vuositasolla keskimäärin 50 milj. eurolla. Ehdotetun veromuutoksen vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen samoin kuin luovutusvoittojen kertymää tulevina vuosina on luonnollisesti vaikeaa tarkkaan arvioida.

Veronalaisten luovutusvoittojen määrä on vuoden 1993 jälkeen ollut keskimäärin noin 1 600 miljoonaa euroa vuodessa. Arviomme on, että tästä 20 prosenttia olisi lyhytaikaiseen omistukseen perustuvia luovutuksia.

Kotitalousvähennyksen parantaminen

Kotona tehtävän työn helpottaminen koko maassa verovähennysmallilla on osoittautunut toimivaksi. Tuoreiden tietojen mukaan kotityöpalveluiden, kuten siivouksen, remonttien ja puutarhatöiden teettäminen yli kaksinkertaistui vuonna 2001, kun kotitaloustyön verovähennyskokeilu vakinaistettiin ja ulotettiin koko maahan. Vähennystä käytti verotietojen mukaan 66 545 suomalaista vuonna 2001.

Verovähennysmallia onkin perusteltua kehittää edelleen, jotta työllisyyttä voitaisiin parantaa ja perheiden tilannetta helpottaa. Tätä ehdotti myös äskettäin raporttinsa luovuttanut Leppäsen verotyöryhmä.

Lakialoitteessa ehdotammekin, että kotitalousvähennyksessä edelleen oleva 100 euron omavastuuraja poistettaisiin. Omavastuuraja kohtelee erityisen kaltoin pienituloisia kotityötä teettäviä vähentäen heidän mahdollisuuksiaan hyötyä vähennyksestä, mihin myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta aikanaan viittasi kotitalousvähennyksen vakinaistamista käsitellessään. Pienituloisilla avun tarve on usein suurin. Omavastuu on myös omiaan siirtämään kotityötä takaisin harmaan talouden piiriin, mikä on nurinkurista vähennykselle asetettuihin odotuksiin ja tavoitteisiin nähden.

Lisäksi lakialoitteessa ehdotetaan, että palkattaessa yksittäinen henkilö kotitöihin saisi nykyisten sivukulujen lisäksi vähentää myös 25 prosenttia palkasta. Tämä kannustaisi kotitaloustöiden teettämiseen myös muilla kuin ennakkoperintärekisteriin merkityillä tai yleishyödyllisillä yhteisöillä.