PERUSTELUT

Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/1966) säännösten mukaan moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla voimalla tai polttoaineella kuin sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on valtiolle suoritettava moottoriajoneuvoveroa. Laissa tarkoitettuja veroja ovat varsinainen ajoneuvovero ja eräissä tapauksissa suoritettava lisävero. Varsinainen ajoneuvovero maksetaan tieliikennelain nojalla rekisteröitävästä moottoriajoneuvosta. Tällainen vero määräytyy käytännössä ajoneuvon painon mukaan. Moottoriajoneuvoverolain 14 §:ssä säädetään puolestaan seuraamuksista, jotka aiheutuvat, jos ajoneuvossa käytetään tiettyjä polttoaineita lievemmin verotettuja polttoaineita. Ajoneuvosta kannetaan lisäveroa, jos moottoribensiiniä käyttämään tarkoitetussa ajoneuvossa käytetään tätä lievemmin verotettua tai verotonta polttoainetta tai jos dieselöljyä käyttämään tarkoitetussa ajoneuvossa käytetään dieselöljyä lievemmin verotettua tai verotonta polttoainetta. Jos ajoneuvossa käytetään polttoaineena nestekaasua tai maakaasua, ajoneuvosta on aina suoritettava lisävero. Vastaavalla tavalla joudutaan lisävero suorittamaan, kun ajoneuvoa käytetään biokaasusta valmistetulla polttoaineella.

Edellä kuvattua biokaasusta valmistettua polttoainetta käyttävälle ajoneuvolle määrättävä lisävero on huomioon ottaen sekä ympäristönäkökohdat että muut asialliset perusteet kohtuuton ja epätarkoituksenmukainen. Bensiinin ja dieselöljyn tilalle yritetään jatkuvasti kehittää vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten kaasuja ja kasvisöljyjä. Teknisen kehityksen myötä erityisesti kaasukäyttöisten ajoneuvojen on todettu tarjoavan merkittäviä etuja ajoneuvojen matalan päästötason johdosta. Myös kaupunkien saaste- ja hiukkasongelmia voidaan helpottaa näitä uusia polttoaineita käyttämällä. Nykyinen lisäverojärjestelmä vaikuttaa osaltaan uuden ympäristön kannalta edullisen tekniikan käyttöönottoa hidastavasti ja estävästi aiheuttaen samalla ongelmia laajamittaisen tuotannon ja jakelun kehittymisedellytyksille ja -näkymille. Verolain säännökset tulee laatia siten, että varmistettaisiin ympäristötavoitteiden kannalta parhaan mahdollisen tekniikan käyttöönotto.

Raaka-aineeksi biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena saadaan mädätettyä biomassaa ja biokaasua, joka sisältää runsaasti metaania. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti 40—70 prosenttia metaania, noin 30—60 prosenttia hiilidioksidia ja hyvin pieniä pitoisuuksia mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on siten arvokas, uudistuva biopolttoaine ja kotimainen energianlähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisemmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa sekä enenevässä määrin ajoneuvojen polttoaineena. Biokaasun yhteydessä on tärkeää huomata, että ilmakehään päästessään metaani on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kun biokaasu otetaan hyötykäyttöön, vähennetään samalla kasvihuonekaasujen päästöjä merkittävästi. Merkittävä biokaasun hyötykäyttöön ottamisen lisääminen vähentää pitkällä aikavälillä hiildioksidipäästöjä ja toimii siten kansallisen ilmastostrategian keskeisen tavoitteen suuntaisesti. Tämän tavoitteen toteutumista tulee pyrkiä kaikin tavoin edistämään.