Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon resursseihin ja sietokykyyn. Rakennus- ja kiinteistöalalla tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä rakentamiseen ja rakennuskannan energiataloudellisuuteen, vesitalouteen ja jätehuoltoon, sisäilman terveellisyyteen sekä rakennuksen ja sen osien kestävyyteen ja käyttöikään. Rakennukselle asetetut toiminnalliset vaatimukset pyritään täyttämään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla resurssien käytöllä.

Ekologisessa rakentamisessa rakennusmateriaalit ovat kierrätysmateriaalista tai uusiutuvista luonnonvaroista saatuja, esim. puu, savi, olki ja pellava. Rakentaminen tapahtuu paikan päällä pääosin käsityönä, ja rakennusjätettä ei synny lainkaan tai sen voi kierrättää tai muutoin uusiokäyttää.

Lisäksi energiavirrat on otettu huomioon ja rakennusten energiankulutus on minimoitu erilaisin ratkaisuin. Jätevedet puhdistetaan ja mahdollisesti kierrätetään, jätteet kierrätetään tai kompostoidaan. Lisäksi lämmön- ja energiantuotannossa hyödynnetään paikallisia biopolttoaineita esimerkiksi oman hakevoimalan avulla. Kaiken kaikkiaan ekologisesta asumisesta ja rakentamisesta tehdään uusiutuva "luonnonvara" ja elämäntapa. Menetelmä soveltuu erinomaisesti pieniin kyläyhteisöihin, jotka ovat kaukana lämmön- ja sähkönjakeluverkoista.

Julkista rakentamista tuetaan nykyisin erittäin monipuolisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi, mutta yksittäisen omakotirakentajan on vaikea saada tukea ympäristöä suojelevalle ja säilyttävälle rakentamiselleen; kuitenkin maassamme rakennetaan vuosittain tuhansia omakoti- ja paritaloja. Ekotalon rakentaminen on keskimäärin 50 000—60 000 markkaa kalliimpaa kuin perinteisten omakotitalojen rakentaminen. Tavallinen rakentaja asettaa usein omat kustannussäästönsä ympäristönsuojelun edelle. Siksi on tarpeen luoda järjestelmä, joka kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen.

Tukeminen tulee toteuttaa siten, että ekologisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti rakentava saa korkotukea, jolla tasataan ekologiseen rakentamiseen tarvittavista suuremmista lainamääristä aiheutuvia kustannuksia verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen. Rakentaja ilmoittautuu jo rakennuslupaa hakiessaan kestävän kehityksen mukaiseksi rakentajaksi ja sitoutuu tiettyihin, ekologisen rakentamisen ehtoihin. Ehtojen määrittelyssä voidaan rakennustuotteiden osalta käyttää hyväksi ympäristöselostemallia, joka on kehitetty ilmaisemaan rakennustuotteiden ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia. Varsinaisesti korkotuki myönnettäisiin vasta rakennuksen lopputarkastuksen jälkeen, kun on voitu todeta, onko tarvittavat ehdot täytetty.