Kehitysvammaiset on pyrittävä integroimaan mahdollisimman hyvin muuhun yhteiskuntaan. Tämä toteutuu parhaiten järjestämällä heille heidän valmiuksiensa mukaisia avotyöpaikkoja.

Hyvä tarkoitus saattaa muuttua käytännön tasolla vastakohdakseen, jos kehitysvammainen ei katso työstä saatavan rahallisen korvauksen edes symbolisesti vastaavan korvauksenomaisuutta. Nyt korvauksesta säädetään asetuksen tasolla kehitysvammaisten erityishuollosta annetun asetuksen (988/1977) 24 §:ssä, jonka mukaan erityishuoltoa saavan henkilön tekemä työ jää toimintayksikön hyväksi. Työvoimatoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa.

Ääritapauksissa kehitysvammaisille ei ole maksettu avotyöpaikoissa minkäänlaista työosuusrahaa. He tai heidän omaisensa ovat maksaneet työpaikalla myytävästä ateriasta perittävän hinnankin.

Yleistä on 50 euron työosuusraha kuukaudessa; kerätyn tilaston mukaan keskimääräinen työosuusrahan suuruus on 87 euroa/kk. "Me Itse" -yhdistysten kokouksissa käytävät kehitysvammaisten keskinäiset keskustelut tuovat eriarvoisuuden näyttävästi esiin, jolloin koetut epäoikeudenmukaisuudet synnyttävät katkeruutta. Se puolestaan voi pilata ko. henkilöiden keskinäisiä suhteita.

Nykytilaan saataisiin rakenteellinen korjaus, jos työosuusrahalle säädettäisiin kuukausikohtainen minimi, jollainen voisi olla nykykokemusten mukaan 100 euroa. Työaika olisi silloin 6 t/pv. Tästä tulisi säätää lain tasolla laissa kehitysvammaisten erityishuollosta.

On selvää, ettei kehitysvammaisten minimityöosuusrahaa koskevaa sääntelyä voitaisi käyttää ennakkotapauksena yleisen minimipalkkalain säätämiselle.