Terveyspalvelujen käytössä satoja
tuhansia neliöitä sairaala-, terveyskeskus-
ja vuodeosastotiloja. Kiinteistöjen omistajina ovat kunnat
ja kuntayhtymät, myös ulkopuolelta vuokrattuja
tiloja on käytössä. Sosiaalipalvelujen
kiinteistöissä omistuspohja on hajanaisempi, mikä johtuu
esim. palveluasumisen järjestelyistä. Sosiaalipalveluissa
ostopalvelut ovat myös terveyspalveluja yleisempiä.
Hajanaisen omistuksen takia myös kiinteistöjen
hoito-osaaminen on hyvin kirjavaa.
Suuri osa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannasta
on ikääntynyttä ja vaativaan käyttötarkoitukseensa
suhteutettuna huonossa kunnossa. Peruskorjausta ei pidä kuitenkaan
tehdä tämän päivän
tarpeisiin, vaan tilojen on taivuttava tulevaisuuden tutkimuksiin
ja hoitoprosesseihin. Väestön ikääntyminen
ja kaupungistuminen, hoitohenkilöstön saatavuus,
tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittyminen sekä kansainväliset
tartuntatautiuhat lisäävät sairaalakiinteistöjen
kehittämistarvetta.
Sairaaloiden arkkitehtisuunnittelun lähtökohdat
ovat aiemmin perustuneet tiukasti neliömääräisiin
tilaohjelmiin, jossa potilasta kohti on määritelty
pinta-ala, jota on toistettu. Lääketieteen kehitys
on kuitenkin mullistanut sairaaloiden palvelurakennetta ja sen mukana
rakennusta. Tämä kehitys on jatkuvaa. Tulevaisuudessa suunnittelun
lähtökohtana tulee olemaan osaston toiminta ja
sen asettamat vaatimukset. Rakennuskanta joutuu taipumaan yhä uusiin
tehtäviin, ja rakennusten on oltava yhä uudelleen
muunneltavissa.
Kiinteistöjohtaminen ja -talous ovat keskeisiä alueita
sairaalakiinteistöjen kehittämisessä.
Peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta päätettäessä on
otettava huomioon, millaisessa kiinteistössä pystytään
toimimaan parhaalla tavalla potilaan hyväksi ja samalla
kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää läpinäkyvää ja
vertailukelpoista pitkän aikavälin suunnittelua,
toimintojen ja tilojen suunnittelun yhteensovittamista, kiinteistöjen
teknisen kunnon arviointia ja hyviä käytäntöjä korjausten
toteuttamisessa.
Sairaanhoitotoiminta perustuu tulevaisuudessa kansalliseen terveydenhuollon
visioon ja piirin väestölliseen kehittymiseen.
Nämä muodostavat pohjan resurssien mitoitukselle
ja organisoinnille. Teknologia ja lääketiede mahdollistavat uusia
hoitotapoja, joiden käyttöönottoon liittyvistä tarpeista
ja mahdollisuuksista johdetaan sairaaloiden hoitoprosessit. Kaikki
nämä lähtökohdat yhdessä määrittävät
tulevat tilantarpeet ja perustan tilojen toiminnalliseen suunnitteluun. Nyt
suunnitteilla oleva SOTE-uudistus pyrkii ilmoituksensa mukaan poistamaan
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä jakoa
ja tuomaan tehokkuutta palvelutoimintaan. Yleissairaalasta kehittyy myös
"sairaala sairaalassa" -konseptilla uusia yksiköitä.
Kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja muilla SOTE-kiinteistöjä omistavilla,
niitä kunnostavilla tai rakennuttavilla tahoilla ei ole
riittäviä mahdollisuuksia saada edullisesti ja
helposti apua ja tietoa, vertailla vaihtoehtoja ja saada luotettavaa tietoa
omien ratkaisujen tekemiseen. Kuntien kilpailutusosaamisessa myös
kiinteistönhoidon, rakennuttamisen ja korjausrakentamisen
osalta on suuria puutteita.
Ehdotan ratkaisuksi valtakunnallista hyvinvointi ja terveyspalvelujen
kiinteistöihin erikoistuvan SOTE-kiinteistöjen
kehitys- ja osaamiskeskuksen perustamista. SOTE-kiinteistöjen
kehitys- ja osaamiskeskus toimisi kiinteässä yhteistyössä alan
tutkimuslaitosten, yliopistojen, VTT:n ja Tekesin kanssa projektiorganisaationa.
Keskus tuottaisi osaamisen tukipalveluita maksusta kunnille ja sairaanhoitopiireille
heidän hankkeissaan ja tekisi pitkäjänteistä työtä kiinteistöosaamisen
nostamiseksi.
Ehdotan SOTE-kiinteistöjen kehitys- ja osaamiskeskuksen
perustamista Kouvolaan Woodinno -puurakentamisen keskuksen yhteyteen.
Etuna Kouvolaan sijoittumisessa olisi, että Kouvolan oma
Ratamo-hanke pystyisi toimimaan keskuksen pilottiasiakkaana.
Ehdotan SOTE-kiinteistöjen kehittämis- ja osaamiskeskusta
määräaikaiseksi, 5 vuotta, jonka vuosittainen
suora valtion rahoitusosuus olisi 1,2 miljoonaa euroa. Keskus saisi
tuloja hoitamistaan kuntien projekteista ja osallistumalla esim.
Tekes-projekteihin tutkimusorganisaatioiden kanssa. Keskuksen toiminta
tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisesti korjaus- ja
rakentamisvirheiden välttämisenä ja osto-osaamisen
paranemisena.