Perustelut

Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Euroopan unionissa pyritään edistämään epäillyn ja syytetyn asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Valiokunta on aikaisemminkin kiinnittänyt tähän seikkaan erityistä huomiota lausunnossaan valtioneuvoston selvityksestä liittyen oikeus- ja sisäasioiden monivuotiseen ohjelmaan Haagin ohjelman jälkeiselle ajalle (LaVL 9/2009 vp). Nyt puheena olevalla puitepäätösehdotuksella määritetään vähimmäisvaatimukset epäillyn ja syytetyn oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella. Yhteiset vähimmäisvaatimukset ovat tärkeitä rikosoikeudellisen yhteistyön kannalta, koska niillä voidaan parantaa jäsenvaltioiden välistä luottamusta toistensa järjestelmiin. Ehdotuksessa tarkoitetut oikeudet ovat epäillyn ja syytetyn oikeusturvan kannalta olennaisia. On tärkeää, että epäilty tai syytetty, joka ei ymmärrä rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä, saa tulkkauksen ja käännösten avulla tiedon siitä, mistä häntä epäillään ja mitkä ovat epäilyn perusteet.

Voimassa oleva lainsäädäntö täyttää suurelta osin puitepäätösehdotuksen vaatimukset, koska Suomi on sitoutunut epäillyn ja syytetyn tulkkausta ja käännöksiä koskeviin oikeuksiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen kautta. Lakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotetut oikeudet tulkkaukseen ja käännöksiin ovat hyvin laajat ja niitä sovelletaan kaikissa rikosoikeudellisissa menettelyissä siitä hetkestä alkaen, kun epäillylle tai syytetylle on ilmoitettu rikosepäilystä. Päätöslauselmaehdotuksessa puolestaan edellytetään tulkkien ja kääntäjien koulutusrakenteiden järjestämistä sekä asetetaan vaatimuksia koulutuksen sisällölle. Lisäksi päätöslauselmaehdotuksen mukaan rikosoikeudellisissa menettelyissä voidaan käyttää yksinomaan akkreditoituja/virallisia tulkkeja ja kääntäjiä EU:n virallisten kielien välillä.

Mainituilla vaatimuksilla olisi toteutuessaan merkittäviä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Se, että rikosoikeudellisissa menettelyissä voidaan käyttää vain akkreditoituja/virallisia tulkkeja ja kääntäjiä, aiheuttaisi muutoksia erityisesti esitutkintaan, sillä voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa sen, että esitutkintaviranomainen huolehtii itse tulkkauksesta, jos sillä on siihen riittävät kielelliset resurssit. Saadun selvityksen mukaan tämä mahdollisuus on ollut käytännössä tärkeä ja joustava muun muassa tutkittaessa yksinkertaisia rikoksia merialueilla ja rajaseudulla. Pitkien etäisyyksien Suomessa virallisen tulkin saaminen paikalle riittävän nopeasti voi osoittautua ongelmalliseksi, ja tämä voi viivästyttää tutkintaa. Saadun selvityksen mukaan esitutkinta-aineistoa ei myöskään aina ole käännetty, jos asiakirjojen suullinen selvittäminen on ollut riittävää.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotetussa muodossaan sääntely voi muodostua liian raskaaksi yksilön oikeusturvan tarpeeseen ja intressiin nähden. Neuvotteluissa tulee siten pyrkiä ratkaisuun, jossa otetaan huomioon paitsi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset myös velvoitteiden vaikutukset oikeudenkäynnin kestoon, viranomaisten käytäntöihin ja taloudellisiin kustannuksiin. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että ehdotettujen menettelyjen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja riittävän joustavia. Valiokuntakäsittelyn aikana saadun lisäselvityksen mukaan tähänastiset neuvottelut ovat edenneet edellä mainituissa suhteissa myönteisesti.