Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 23 päivänä kesäkuuta 2005 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (tuomioiden huomioon ottaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa) (U 25/2005 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö
käräjätuomari Jukka Jaakkola, Helsingin käräjäoikeus
apulaisjohtaja Marjatta Syväterä, Oikeusrekisterikeskus
Puitepäätösehdotuksen tavoitteena on saavuttaa rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi asetetut tavoitteet ja määrittää edellytykset, joiden täyttyessä toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio otetaan huomioon uudessa eri tosiseikkojen perusteella käynnistetyssä rikosprosessissa.
Puitepäätösehdotuksen mukaan muiden jäsenvaltioiden antamat tuomiot voidaan rinnastaa kansallisiin tuomioihin ja liittää niihin samat vaikutukset. Ehdotuksen mukaan aiemmin annettujen tuomioiden vaikutuksia ei jäsenvaltioiden välillä yhdenmukaisteta, vaan vaikutukset kuuluvat edelleen kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että toisessa jäsenvaltiossa annettujen rikostuomioiden huomioon ottamista parannetaan. On perusteltua vähentää sen seikan merkitystä, missä jäsenvaltiossa henkilön aikaisemmat rikostuomiot on annettu. Tämä edistäisi rikoksesta tuomittujen yhdenvertaista kohtelua Euroopan unionissa. Rangaistuksen määräämisessä tärkeät tiedot vastaajan aikaisemmasta rikollisuudesta voitaisiin myös perustaa todellisuutta paremmin vastaaviin tietoihin. Puitepäätösehdotus sisältää kuitenkin sen toimivuuteen liittyviä ongelmia ja epäselvyyksiä, joita on pyrittävä poistamaan ehdotuksesta neuvoteltaessa.
Puitepäätösehdotuksen tavoitteena olevaa tuomittujen yhdenvertaista kohtelua ei ole omiaan edistämään se, että puitepäätöksessä ei asetettaisi jäsenvaltioille velvollisuutta kirjata rikosrekisteriin kansalaisilleen tai sen alueella oleskeleville henkilöille toisissa jäsenvaltioissa annettuja tuomiota, mikä on tuotava esiin käsiteltäessä puitepäätöstä Euroopan unionin toimielimissä.
Eri valtioissa tuomittujen rangaistusten yhdistämiseen tai vastaavaan huomioon ottamiseen muulla tavalla liittyy merkittäviä vaikeuksia. Rangaistusten yhdistämisessä saattaa ongelmaksi muodostua myös eri valtioiden erilaisten rangaistusten vastaavuus. Ongelmien välttämiseksi tulisikin pyrkiä siihen, että puitepäätöksen soveltamisalaan ei otettaisi rikoslain 7 luvun mukaista yhteisen rangaistuksen määräämistä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toisessa jäsenvaltiossa annettujen rikostuomioiden huomioon ottamisella uudessa rikosprosessissa tai merkitsemisellä rikosrekisteriin henkilöä ei aseteta epäedullisempaan asemaan verrattuna siihen, että hänet olisi tuomittu vastaavien tosiseikkojen perusteella suomalaisessa tuomioistuimessa. Puitepäätösehdotuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot voidaan jättää ottamatta huomioon, jos henkilöä eri tosiseikkojen perusteella käynnistetyssä uudessa rikosprosessissa kohdeltaisiin toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion vuoksi epäedullisemmin kuin siinä tapauksessa, että tuomion olisi antanut kansallinen tuomioistuin. Erityisesti puitepäätösehdotuksen 5 artiklan 2 kohtaan liittyen on epäselvää, miten ja mistä saatujen tietojen perusteella vertailu on tarkoitus tehdä. Käytännössä puitepäätösehdotuksen edellyttämän tällaisen vertailun toteuttaminen saattaa olla hankalaa, koska toisen jäsenvaltion antaman rikostuomion perusteena olevia tosiseikkoja olisi arvioitava uudelleen Suomen oikeusjärjestelmän säännösten mukaan. Rikosrekisteritiedot eivät käytännössä riitä tämän vertailun tekemiseen. Kysymykseen vertailun toteuttamismahdollisuuksista onkin jatkossa kiinnitettävä huomiota.
Lakivaliokunta on monissa aiemmissakin lausunnoissaan korostanut vastavuoroisen tunnustamisen merkitystä jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä. Syystäkin rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttaminen on ollut viime vuosien ajan yksi tärkeimmistä tavoitteista EU:n yhteistyössä. Eri jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottaminen on merkittävä väline niin järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa kuin rikostekijöiden yhdenvertaisen kohtelun toteuttamisessakin.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotusta yleisesti kannatettavana. On perusteltua, että tuomioistuimella on päätöksiä tehdessään tieto siitä, onko epäillyllä takanaan pitkäkin rikoshistoria vai onko hän ensikertalainen. Puitepäätöksen perusperiaate toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden huomioon ottamiseen liitettävistä oikeusvaikutuksista ei kuitenkaan ole ongelmaton. Ehdotuksen 5 ja 6 artiklan 2 kohtiin sisältyvä periaate siitä, että toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden huomioon ottaminen tai rikosrekisteriin kirjaaminen ei saa johtaa epäillyn kannalta epäedullisempaan ratkaisuun kuin jos tuomiot olisi annettu kansallisessa tuomioistuimessa, on keskeinen kansalaisten oikeusturvan kannalta. Periaatteen toteuttaminen käytännössä oikeudenmukaisella ja yhdenvertaisella tavalla voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Tästä syystä valiokunta pitää ongelmallisena ajatusta yhteistä rangaistusta koskevien rikoslain 7 luvun säännösten laajentamisesta koskemaan myös muissa jäsenvaltioissa annettuja tuomioita. Valiokunta antaa tukensa valtioneuvoston pyrkimyksille löytää ehdotukseen sisältyviin ongelmiin Suomenkin kannalta hyväksyttävät ratkaisut.
Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä