Perustelut
Lakivaliokunta käsittelee tässä lausunnossa
Prümin sopimukseen (Schengen III) liittymiseen kytkeytyviä yleisiä kysymyksiä ja
joitakin sopimuksen yksityiskohtiin liittyviä näkökohtia.
Sopimus sisältää säännöksiä liittyen
viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamiseen, rajat
ylittävään operatiiviseen yhteistyöhön
sekä laittoman maahanmuuton torjumiseen. Kyse
on valtiosopimuksesta, joka tulee ratifioida kussakin osallistujavaltiossa.
Monet sopimuksen määräykset
olisivat lainsäädäntöön
kuuluvia, ja sopimukseen liittyminen edellyttäisi useita
lainsäädännöllisiä muutoksia.
Lakivaliokunta kiinnittää erityistä huomiota
muutamiin sopimuksen yksityiskohtiin, joiden suhde lainsäädäntöömme
ja Suomen täysivaltaisuuteen vaatii laajempaa selvitystyötä.
Tällaisia ovat muun muassa DNA-tietojenvaihdossa myös
muun kuin rikoksesta epäillyn henkilön tietojen
luovuttaminen, tietojen saatavuusperiaate, lennon turvallisuushenkilöiden
suhde valtion vahingonkorvausvastuuseen sekä julkisen vallan
käyttö viranomaisten yhteisoperaatioissa.
Prümin sopimuksen keskeisin sisältö on
jäsenvaltioiden viranomaisten välisen tietojenvaihdon
tehostaminen. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 5.11.2004 Haagin
ohjelman (ns. Tampere II), joka asettaa unionin tavoitteiksi tulevina vuosina
tiedonvaihdon ja -analysoinnin parantamisen ja yksinkertaistamisen
terrorismia ja vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta
koskevilta osin. Tältä osin tarkastellaan muun
muassa vaihdettavia tietotyyppejä, tiedonvaihtomenetelmiä, linkittämisiä,
saadun tiedon ja tiedustelutiedon mahdollisia käyttötapoja
ja käyttöä koskevia rajoituksia. Haagin
ohjelmaa käsittelevässä lausunnossaan
(HaVL 23/2004 vp)
hallintovaliokunta on todennut, että jäsenvaltioiden
välisessä tietojenvaihdossa on parantamisen varaa
ja että kesäkuussa 2004 päivitetyn terrorismin
torjuntaa käsittelevän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa
tulee jatkaa, terrorismin torjunnassa painopisteenä on
tiedonvaihdon parantaminen lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten,
Europolin, Eurojustin sekä neuvoston sihteeristön
tilastokeskukseen perustettavan analyysikeskuksen välillä.
Monet Prümin sopimukseen perustuvista toimista ovat siten
päällekkäisiä Euroopan unionissa
joko valmisteilla tai voimassa olevien hankkeiden kanssa. Lakivaliokunta
ei kuitenkaan kiistä, etteikö sopimuksessa olisi
uusia ja tarpeellisiakin yhteistyömuotoja, joita unioniyhteistyön
puitteissa ei tällä hetkellä ole valmistelussa.
Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että Prümin
sopimuksella olisi käytännön merkitystä ja
lisäarvoa kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön.
Sopimus on tehty seitsemän Keski-Euroopan naapurivaltion
kesken ja on avoin kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille.
Pienemmässä piirissä toiminta on luonnollisesti
nopeammin toteutettavissa kuin 25 jäsenvaltion unionissa.
Saadun selvityksen mukaan Suomen rajavaltiot Viro ja Ruotsi eivät
ainakaan tässä vaiheessa suunnittele liittymistä sopimukseen.
Euroopan talousalueen jäsenvaltiot Norja ja Islanti ovat
mukana unionin Schengen-yhteistyössä, mutta Prümin
sopimus ei mahdollistaisi Norjan ja Islannin liittymistä sopimukseen.
Saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta ei ole vakuuttunut
Prümin sopimukseen liittymisen lisäarvosta verrattuna
Euroopan unionin puitteissa tehtävään
yhteistyöhön.
Oikeus- ja sisäasiat sisällytettiin unionin
yhteistyöhön Maastrichtin sopimuksella vuonna 1995.
Hyvin pian sopimuksen voimaantulon jälkeen huomattiin,
että yhteistyö etenee hyvin hitaasti valtiosopimusten
ollessa ainoa oikeudellinen instrumentti yhteisten sääntöjen
hyväksymiseksi. Amsterdamin sopimuksella osa yhteistyöstä siirrettiin
yhteisöpilarin alaisuuteen mutta poliisi- ja rikosoikeudellinen
yhteistyö jäivät vielä kolmannen
pilarin hallitustenvälisen yhteistyön piiriin.
Suomi on kannattanut kaikissa perussopimusten uudistamisprosesseissa
yhteistyön tehostamista ja päätöksenteon
siirtämistä yhteisömenettelyjen ja -instrumenttien
alaisuuteen (pilarijaon poistamista). Lakivaliokunta pitää Prümin
sopimuksen mahdollisuuksia tehostaa jäsenvaltioiden viranomaisten
välistä tiedonvaihtoa kansallisine ratifiointiprosesseineen ja
sopimusvelvoitteiden voimaansaattamisineen vähäisenä.
Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että Prümin
sopimusta ei ole valmisteltu tiiviimmän yhteistyön
säännösten mukaisesti. Suomen pitkäaikaisena
EU-politiikan linjana on ollut toimia unionissa aktiivisesti yhteisten
tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Vasta, jos yhteistyö ei muutoin
etene, voidaan harkita tiiviimpää yhteistyötä.
Valtioneuvosto on viimeksi selonteossaan perustuslakisopimuksesta
(VNS 6/2005 vp) todennut, että unionia
pitää pyrkiä kehittämään mahdollisimman
yhtenäisenä. Tämä lähtökohta ei
estä jäsenvaltioiden tiiviimpää yhteistyötä unionissa,
mutta on olennaista, että tiiviimpää yhteistyötä harjoitetaan
perussopimusten tarjoamissa puitteissa käyttämällä unionin
perusrakenteita ja päätöksentekomenettelyjä ja
että se on avointa kaikille unionin jäsenvaltioille.
Prümin sopimus on valmisteltu unionin ulkopuolella
hallitustenvälisesti seitsemän allekirjoittaneen
valtion toimesta. Sopimuksessa esitetään yhteistyölle
erillisiä toimielimiä (ministerikomitea, työryhmä)
ja omaa päätöksentekomenettelyä.
Unionin toimielinten ulkopuolella tapahtuvana toiminta olisi myös
kaiken parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Eduskunnalla eikä Euroopan
parlamentilla ei ole minkäänlaista roolia asioiden
valmistelemisessa tai valvonnassa. Samoin yhteistyö olisi
yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan ulkopuolella. Yksi
Suomen tavoitteista edellisessä hallitustenvälisessä konferenssissa
oli laajentaa yhteisöjen tuomioistuimen valvontavalta koskemaan
myös nykyistä kolmatta pilaria. Sopimusmääräysten
mukaan sopimus on tarkoitus saattaa kolmen vuoden sisällä voimaantulosta
osaksi Euroopan unionin normistoa. Tavoite on kannatettava, mutta
sen toteutumisesta ei ole varmuutta. Näillä perustein
lakivaliokunta katsoo, että Prümin sopimukseen
liittyminen olisi vastoin Suomen EU-politiikan yleisiä tavoitteita
ja toimintaperiaatteita.
Lakivaliokunta toteaa lisäksi, että heinäkuussa
alkavalla puheenjohtajuuskaudella Suomen tulisi ponnekkaasti viedä eteenpäin
unionissa vireillä olevia hankkeita. Suomen puheenjohtajuuskauden
yhtenä prioriteettina on Haagin välitarkastelu
ja siten oikeus- ja sisäasioiden aktiivinen edistäminen.
Liittyminen samanaikaisesti unionin ulkopuoliseen sopimukseen antaa
lakivaliokunnan mielestä ristiriitaisen viestin puheenjohtajavaltion
toiminnasta ja sitoutumisesta tehtäväänsä Euroopan
unionissa.