Yleistä

Esityksessä tarkoitetussa sääntelyssä on kyse kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikosrekisteritietojen vaihdon edistämisestä EU:ssa. 

Esityksen tarkoituksena on tehdä niiden EU:n jäsenvaltioiden, joilla on kolmansien maiden kansalaisten tuomioita koskevia tietoja, tunnistamista koskevaa keskitettyä järjestelmää (ECRIS-TCN) koskevasta EU:n asetuksesta (EU) 2019/816 johtuvat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkoituksena on antaa asetusta täydentävän direktiivin (EU) 2019/884 täytäntöönpanolainsäädäntö. 

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia (214/2012, jäljempänä EU-rikosrekisterilaki), rikosrekisterilakia (770/1993), pakkokeinolakia (806/2011) ja Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annettua lakia (1232/2019). 

ECRIS-TCN:n tarkoituksena on luoda keskitetty EU-tasoinen tietojärjestelmä, johon tehtävien hakujen avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa muita jäsenvaltioita, joilla on kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskevia tietoja (rikosrekisteritietoja). ECRIS-TCN sisältää jäsenvaltioissa tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja mukaan lukien sormenjälkitietoja. Asetuksen mukaan sormenjälkitietojen käyttö on tarpeen, koska se on kaikkein luotettavin menetelmä tunnistaa jäsenvaltioiden alueella olevia kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei useinkaan ole asiakirjoja eikä muita tunnistautumisvälineitä, ja ne antavat luotettavampia hakutuloksia. 

Varsinaisia rikosrekisteritietoja säilytetään jatkossakin jäsenvaltioiden kansallisissa rikosrekistereissä. ECRIS-TCN täydentää eurooppalaista rikosrekisteritietojärjestelmää (ECRIS) ja mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisia koskevien yksittäisten rikosrekisteritietoja koskevien pyyntöjen kohdentamisen jäsenvaltioihin, joissa tuomiotietoja on. Järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista vastaa eu-LISA (laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla vastaava Euroopan unionin virasto). 

Voimassa oleva ECRIS-yhteistyö on tähän asti koskenut erityisesti jäsenvaltioiden kansalaisia. Jäsenvaltioiden kansalaisten rikosrekisteritiedot keskitetään kansalaisuusvaltioon, jonne yksittäiset tietopyynnöt lähetetään. Voimassa olevassa yhteistyössä kattava kolmannen maan kansalaisen rikostaustan selvittäminen on tarkoittanut, että kyseistä henkilöä koskeva tietopyyntö on jouduttu lähettämään kaikkiin jäsenvaltioihin. Jatkossa ECRIS-TCN-järjestelmään tehty haku ilmoittaa, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaista koskevia rikosrekisteritietoja. Tämä mahdollistaa yksittäisten rikosrekisteritietoja koskevien pyyntöjen kohdentamisen juuri näihin jäsenvaltioihin. 

Voimassa olevassa ECRIS-yhteistyössä rikosrekisteritietoja vaihdetaan sähköisesti standardoidussa muodossa jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välillä. Suomessa keskusviranomaisena toimii Oikeusrekisterikeskus, joka myös esittää toiselle jäsenvaltiolle rikosrekisteritietojen luovuttamista koskevan pyynnön ja vastaa muiden jäsenvaltioiden pyyntöihin. 

Esityksen mukaan jatkossa myös ECRIS-TCN-järjestelmää käyttää Suomessa Oikeusrekisterikeskus. Esityksen mukaan Oikeusrekisterikeskus tekee hakuja ECRIS-TCN-järjestelmään toimivaltaisen rikosrekisteritietoja käyttävän kansallisen viranomaisen pyynnöstä. Haun perusteella tiedetään, mihin jäsenvaltioon kolmannen maan kansalaista koskeva yksittäinen tietopyyntö tulee lähettää. Oikeusrekisterikeskus myös tallentaa ECRIS-TCN-asetuksen edellyttämät tiedot ECRIS-TCN-järjestelmään. 

ECRIS-yhteistyössä tehtävä rikosrekisteritietojen vaihto koskee erityisesti rikosasian käsittelyä. Myös tietyistä muista käyttötarkoituksista on säädetty. Näistä keskeisin on rikostaustan tarkistaminen lasten kanssa työskentelyä tai vapaaehtoisena toimimista varten. Esityksen mukaan ECRIS-TCN-järjestelmää käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin voimassa olevassa ECRIS-yhteistyössä. 

EU:ssa on tosin jo hyväksytty useampi säädös, jolla on laajennettu ECRIS-TCN:n käyttöä. Näistä hankkeista on annettu tai annetaan erilliset hallituksen esitykset. EU:ssa on myös neuvoteltavana ECRIS-TCN:n käyttöä laajentavia säädöksiä. 

Hallituksen esityksen perusteluista (s. 62—63) ilmi käyvin tavoin esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä on tarkoitus täydentää ECRIS-TCN-asetuksen säännöksiä siltä osin kuin se on välttämätöntä. Lisäksi tarkoituksena on antaa ECRIS-direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntö. 

Siltä osin kuin ECRIS-TCN-asetus edellyttää täydentävää sääntelyä, esityksessä ehdotetaan, että säännökset sisällytetään ensisijaisesti EU-rikosrekisterilakiin. Laki sisältää jo nykyisin säännökset voimassa olevasta ECRIS-yhteistyöstä rikosrekisteritietojen vaihtamisessa jäsenvaltioiden välillä. Nyt käsiteltävässä esityksessä lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a luku (jäsenvaltioiden tunnistamista koskeva ECRIS-TCN-järjestelmä), joka sisältää asetusta täydentävät ECRIS-TCN:ää koskevat kansalliset säännökset (13 a—13 i §). Ehdotetut pykälät koskevat tietojen tallentamista ECRIS-TCN-järjestelmään; Oikeusrekisterikeskuksen ilmoitusta puuttuvista sormenjälkitiedoista; sormenjälkitietojen käyttämistä ECRIS-TCN-järjestelmään tehtävissä hauissa; ECRIS-TCN-järjestelmän käyttämistä rikosasian käsittelyä varten, yksityisen henkilön pyynnön perusteella, vapaaehtoistoimintaa varten ja lähtöaineasetuksen tarkoittamissa tilanteissa; sakkorekisterin tietojen ja sormenjälkitietojen poistamista ECRIS-TCN-järjestelmästä; sekä suostumuksen antamista Eurojustille. 

Esityksen mukaan asetus edellyttää myös EU-rikosrekisterilain 1 §:n muuttamista sekä rikosrekisterilain 2 ja 5 §:n muuttamista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi pakkokeinolain 9 lukuun uutta 3 a §:ää, joka sisältää säännökset kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottamisesta lainvoimaisen tuomion jälkeen, jos hänet on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, eikä sormenjälkiä olisi otettu jo esitutkinnassa. Lisäksi ehdotetaan Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain 8 §:n muuttamista. 

Esityksessä on lisäksi katsottu, että ECRIS-direktiivi edellyttää EU-rikosrekisterilakiin uutta 4 a §:ää (ilmoitus tietojen toimittamisesta) sekä 7 (tietojen toimittamistapa) ja 20 §:n (pyynnön esittäminen yksityisen henkilön pyynnön perusteella) muuttamista. 

ECRIS-TCN järjestelmä on oikeusministeriöltä saatujen tietojen mukaan tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 loppupuolella. Esityksessä ehdotettujen säännösten olisi kuitenkin tullut olla voimassa jo kesäkuussa 2022. Esityksessä tarkoitetun direktiivin kansallisten täytäntöönpanotoimien määräaika oli 28.6.2022. Tämän vuoksi ehdotettujen lakien on syytä tulla voimaan mahdollisimman pikaisesti. 

Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon (PeVL 46/2022 vp). Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista. Myös hallintovaliokunta on antanut esityksestä lausunnon (HaVL 26/2022 vp). Lausunnossaan hallintovaliokunta esittää, että lakivaliokunta arvioi kolmannen maan kansalaisten sormenjälkitietojen ottamista koskevien asetuksen sallimien sääntelyvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Lakivaliokunta lausuu viimeksi todetusta jäljempänä yleisperusteluissa. 

Lakivaliokunta on lausunut nyt käsiteltävän esityksen taustalla olevista direktiivi- ja asetusehdotuksista niiden neuvotteluvaiheessa (LaVL 4/2016 vp, LaVL 10/2016 vp, LaVL 12/2017 vp, LaVL 18/2017 vp). Lakivaliokunta on jo neuvotteluvaiheessa pitänyt ehdotuksien tavoitetta lähtökohtaisesti myönteisenä ja katsonut olevan perusteltua kehittää ECRIS-järjestelmän käyttöä siten, että jäsenvaltiot saavat tiedon siitä, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaisia koskevia rikosrekisteritietoja. Näin rikosrekisteritietopyynnöt voidaan kohdentaa oikeisiin jäsenvaltioihin.  

Lakivaliokunta pitää hallituksen esityksessä omaksuttuja sääntelyratkaisuja lähtökohtaisesti perusteltuina. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen sisältämien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin. 

ECRIS-TCN-järjestelmän käytön soveltamisala

Edellä todetuin tavoin ECRIS-yhteistyössä tehtävä rikosrekisteritietojen vaihto koskee erityisesti rikosasian käsittelyä. Myös tietyistä muista käyttötarkoituksista on säädetty. Näistä keskeisin on rikostaustan tarkistaminen lasten kanssa työskentelyä tai vapaaehtoisena toimimista varten. Esityksen mukaan ECRIS-TCN-järjestelmää käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin voimassa olevassa ECRIS-yhteistyössä (HE, s. 26). 

Hallintovaliokunta on lausunnossaan (HaVL 26/2022 vp, s. 2) tuonut esiin, että valiokunnan käsityksen mukaan ECRIS-TCN-asetus mahdollistaisi ECRIS-TCN:n käytön myös esimerkiksi viisumimenettelyissä, menettelyissä kansalaisuuden saamiseksi sekä maahanmuuttomenettelyissä mukaan lukien turvapaikkamenettelyt. Hallituksen esitykseen ei kuitenkaan sisälly ehdotuksia, jotka mahdollistaisivat ECRIS-TCN:n käytön tällaisiin tarkoituksiin Suomessa. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 69) ilmi käyvin tavoin Maahanmuuttovirasto on esityksen valmisteluvaiheessa esittänyt, että menettelyissä kansalaisuuden saamiseksi sekä maahanmuuttomenettelyissä, mukaan lukien turvapaikkamenettelyt, tulisi voida hyödyntää ECRIS-TCN:ää. 

Lakivaliokunta toteaa, että ECRIS-TCN-asetuksen 7 artiklassa säädetään, mihin tarkoituksiin ECRIS-TCN-järjestelmää voidaan käyttää. Artiklan 1 kohdan mukaan keskusviranomaisten on käytettävä ECRIS-TCN:ää niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on rikosrekisteritietoja tietystä kolmannen maan kansalaisesta, tietojen saamiseksi aikaisemmista tuomioista ECRISin kautta silloin, kun kyseistä henkilöä koskevia rikosrekisteritietoja pyydetään asianomaisessa jäsenvaltiossa tätä henkilöä koskevaa rikosasian käsittelyä varten tai jotakin artiklan 1 kohdassa lueteltua tarkoitusta varten, mikäli siitä on säädetty kansallisessa lainsäädännössä ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 

Edellä todetun ja asetuksen 7 artiklan mukaisesti muut ECRIS-TCN:n kyseisessä artiklassa luetellut käyttötarkoitukset ovat mahdollisia. Edellä todettua on selostettu esityksen sivuilla 22, 23 ja 29. 

ECRIS-TCN-järjestelmässä ei säilytetä rikosrekisteritietoja, vaan henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja, joiden perusteella voidaan selvittää, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaisia koskevia tietoja toisissa jäsenvaltioissa annetuista rikosrekisteriin merkityistä rikostuomioista. Hallituksen esityksestä (s. 22) ilmi käyvin tavoin asetuksen johdanto-osan 31 kappale sisältää keskeisen selvennyksen, jonka mukaan ECRIS-TCN:n ilmoittaman osuman ei olisi sellaisenaan katsottava tarkoittavan sitä, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on tuomittu ilmoitetuissa jäsenvaltioissa. Aiempien tuomioiden olemassaolo olisi vahvistettava ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden rikosrekistereistä saatujen tietojen pohjalta. Varsinaisia rikosrekisteritietoja tullaan jatkossakin säilyttämään kansallisissa rikosrekistereissä, ja niiden luovuttaminen toiseen jäsenvaltioon edellyttää kyseisen jäsenvaltion edellyttämää pyyntöä. Velvollisuudesta luovuttaa tietoja toiseen jäsenvaltioon säädetään EU-lainsäädännössä. Kansallinen lainsäädäntö voi mahdollistaa tietojen luovuttamisen EU-lainsäädäntöä laajemmin. 

Hallituksen esityksestä ilmenevin tavoin (ks, s. 26 ja 69) esityksessä on pidetty perusteltuna, että muiden käyttötarkoitusten kuin rikosasian käsittelyn osalta ECRIS-TCN:ää käytetään Suomessa vain niissä tilanteissa, joissa ECRIS-puitepäätös tai muu EU-sääntely velvoittaa ECRIS-yhteistyössä pyytämään rikosrekisteritietoja toisesta jäsenvaltiosta taikka tehdyn pyynnön nojalla rikosrekisteritietojen luovuttamiseen Suomeen. ECRIS-TCN:n käyttö sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa ECRIS-puitepäätös tai muu EU-sääntely ei velvoita ECRIS-yhteistyössä pyytämään rikosrekisteritietoja toisesta jäsenvaltiosta taikka tehdyn pyynnön nojalla rikosrekisteritietojen luovuttamiseen Suomeen, aiheuttaisi perusteetonta hallinnollista taakkaa, koska varsinaisia rikosrekisteritietoja ei kuitenkaan todennäköisesti saataisi toisesta jäsenvaltiosta. Tämä peruste koskee esityksestä ilmenevin tavoin (s. 69) myös Maahanmuuttoviraston esittämiä edellä todettuja käyttötarkoituksia. Pelkkä ECRIS-TCN:n käytön mahdollistava säännös ei turvaisi rikosrekisteritietojen saamista toisesta jäsenvaltiosta, vaan varsinaisten rikosrekisteritietojen luovuttamisvelvollisuus toisesta jäsenvaltiosta edellyttäisi ECRIS-puitepäätöksen muuttamista. 

Esityksen perusteluissa (s. 69) tuodaan esiin, että lainvalmistelulle asetetussa aikataulussa on kyetty ehdottamaan vain välttämättömiä säännösmuutoksia, joita ECRIS-TCN-sääntely aiheuttaa. Myös muilla viranomaisilla, joilla on esimerkiksi rikosrekisterilain 4 a §:n nojalla oikeus saada rikosrekisteritietoja, voi olla vastaavia tarpeita saada rikosrekisteritietoja toisista jäsenvaltioista kuin Maahanmuuttovirastolla. Myöskään näitä tarpeita ei ole lainvalmistelulle asetetussa aikataulussa ollut esityksen mukaan mahdollisuutta selvittää, koska se olisi edellyttänyt laajaa selvitystyötä. Esityksessä ei ole laajennettu ECRIS-TCN-yhteistyön piiriin kuuluvia aloja, vaan on pidetty tässä vaiheessa perusteltuna linjausta muiden käyttötarkoitusten kuin rikosasian käsittelyn osalta, että ECRIS-TCN:ää käytetään Suomessa vain niissä tilanteissa, joissa ECRIS-puitepäätös tai muu EU-sääntely velvoittaa ECRIS-yhteistyössä pyytämään rikosrekisteritietoja toisesta jäsenvaltiosta taikka tehdyn pyynnön nojalla rikosrekisteritietojen luovuttamiseen Suomeen. Velvollisuudesta luovuttaa rikosrekisteritietoja toiseen jäsenvaltioon ECRIS-yhteistyössä muihin käyttötarkoituksiin voidaan ECRIS-puitepäätöksen lisäksi säätää myös muussa EU-säädöksessä. 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että hallituksen esityksessä (s. 5—6) todetun mukaisesti ECRIS-TCN-asetukseen on tehty muutoksia usealla sen jälkeen hyväksytyllä asetuksella. Esityksen mukaan näihin ECRIS-TCN-asetuksen muuttamiseen liittyvät kansalliset lainsäädäntötarpeet arvioidaan erikseen kyseisiä asetuksia koskevien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Tällaisina hankkeina on hallituksen esityksessä mainittu muun ohella Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) ja VIS-järjestelmän uudistaminen. Lisäksi neuvoteltavana on esityksestä ilmi käyvin tavoin asetusehdotus kolmansien maiden kansalaisten seulonnasta ulkorajoilla. 

Hallituksen esityksen sekä edellä selostetun valossa lakivaliokunta pitää perusteltuna esityksessä omaksuttua ratkaisua ECRIS-TCN:n käytön soveltamisalan osalta. ECRIS-TCN:n käytön soveltamisalan laajentamiseen liittyviä kysymyksiä on perusteltua arvioida erikseen tulevien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. 

Kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottaminen

Esityksessä ehdotetaan, että pakkokeinolakiin lisätään uusi säännös (3. lakiehdotus, 9 luvun 3 a §), joka mahdollistaa kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottamisen lainvoimaisen tuomion jälkeen, jos hänet on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen eikä sormenjälkiä ole otettu jo esitutkinnassa. Esityksen mukaan sormenjäljet ottaa poliisi, koska se tälläkin hetkellä vastaa pääosin sormenjälkien ottamisesta. Kolmannen maan kansalainen voidaan velvoittaa saapumaan sopivaan toimipaikkaan ja hänet voidaan myös noutaa sormenjälkien ottamista varten.  

Ehdotettu pakkokeinolain uusi säännös perustuu ECRIS-TCN-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaan, jossa edellytetään jäsenvaltion tallentavan kolmannen maan kansalaisen sormenjälkitiedot ECRIS-TCN-järjestelmään jommankumman alakohdassa säädetyn minimivaatimuksen mukaisesti. Esityksen mukainen ehdotus on ensimmäisen vaihtoehdon mukainen. Toinen asetuksen mahdollistama minimivaihtoehto on sormenjälkien ottaminen, kun kolmannen maan kansalainen on tuomittu rikoksesta, josta voidaan määrätä jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti enimmillään vähintään 12 kuukauden vankeusrangaistus. Edellä todetun mukaisesti hallintovaliokunta on lausunnossaan (HaVL 26/2022 vp) esittänyt, että lakivaliokunta arvioi kolmannen maan kansalaisten sormenjälkitietojen ottamista koskevien asetuksen sallimien sääntelyvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. 

Edellä todettuun liittyen lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaan ECRIS-TCN-järjestelmään tallennetaan ensinnäkin sormenjälkitiedot, jotka on otettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti rikosasian käsittelyn yhteydessä eli kaikki kolmannen maan kansalaiselta esitutkinnan aikana kerätyt sormenjälkitiedot. Tämä tarkoittaa, että kaikki esitutkintaviranomaisen pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n nojalla keräämät kolmannen maan kansalaisen sormenjälkitiedot tallennetaan ECRIS-TCN-järjestelmään. 

Kyseisen voimassa olevan pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n mukaan poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillystä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten muun ohella sormenjäljet. Hallituksen esityksessä (s. 13) todetuin tavoin sormenjälkien ottamisen edellytyksiä ei ole sidottu tutkittavana olevan rikoksen törkeysasteeseen, joten tässä suhteessa ne voidaan ottaa epäillystä, kun on syytä epäillä hänen syyllistyneen tutkittavana olevaan rikokseen. Luonnollisesti sormenjälkien ottamisessa on huomioitava esityksen perusteluissa (s. 13) selostetut seikat kuten pakkokeinolain 1 luvun mukaiset suhteellisuus-, vähimmän haitan ja hienotunteisuusperiaatteet. Edelleen perusteluissa todetuin tavoin pakkokeinolain 1 luvun 2 §:n mukaan pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat. 

Edellä selostetun asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan lisäksi ECRIS-TCN-järjestelmään tallennetaan 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaan vähintään jommankumman edellä selostetun vaihtoehtoisen perusteen nojalla otetut sormenjälkitiedot. Kyseisen ii alakohdan osalta esityksessä edellä todetun mukaisesti ehdotetaan, että sormenjälkitiedot tallennetaan ensimmäisen minimivaihtoehdon mukaisesti. Pakkokeinolain 9 luvun ehdotettu uusi 3 a §:n säännös vastaa kyseistä vaihtoehtoa. Ehdotetun pykälän 1 momentin sanamuodon mukaisesti sormenjäljet on otettava säännöksen tarkoittamassa tilanteessa, jollei sormenjälkiä ole otettu jo rikoksen esitutkinnassa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mainitulla i alakohdan mukaisella perusteella sormenjälkitietoja tullaan käytännössä tallentamaan laajemmin kuin ii alakohdan valinnaisen ensimmäisen minimivaihtoehdon nojalla. Esityksen perustelujen mukaan (s. 17) nykyistä käytäntöä koskevan poliisin arvion mukaan vankeusuhkaisista teoista sormenjälkitiedot rekisteröidään kattavasti kiinni saaduista epäillyistä. Tämä koskee myös kaikkia kiinni saatuja rikoksesta epäiltyjä kolmannen maan kansalaisia. Kolmannen maan kansalaisten osalta sormenjälkitietojen rekisteröinti on jopa kattavampaa kuin Suomen kansalaisten osalta, koska heidät usein otetaan kiinni tai vangitaan paon uhan vuoksi, jolloin myös sormenjälkitiedot saadaan kerättyä ja rekisteröityä. Valiokunnan Poliisihallitukselta saaman lausunnon mukaan pakkokeinolain 9 luvun uuden 3 a §:n mukaisen tehtävän katsotaankin olevan määrältään pieni, koska vankeusuhkaisista teoista epäillyiltä kolmansien maiden kansalaisilta sormenjäljet otetaan pääsääntöisesti jo aina esitutkinnassa. 

Voimassa olevan pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n nojalla kerätyt tiedot tallennetaan esityksen mukaan 1. lakiehdotuksen 13 a §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla ECRIS-TCN-järjestelmään. Edellä selostettu esitutkintaviranomaisten noudattama toimintamalli käytännössä täyttää 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan toisen vaihtoehdon mukaiset edellytykset.  

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan (ks. myös HE, s. 81) esityksessä ehdotettu ratkaisu on perustuslakivaliokunnan asetuksen neuvotteluvaiheessa antaman lausunnon (PeVL 53/2017 vp) mukainen. Mainitussa lausunnossa perustuslakivaliokunta piti Suomen ensisijaista neuvottelukantaa, jonka mukaan on perusteltua, että ECRIS-TCN-järjestelmään talletetaan sormenjälkitiedot, jos ne on kerätty kansallisen lainsäädännön mukaisesti rikosprosessin aikana ja henkilö on tuomittu vapausrangaistukseen, valtiosääntöisesti perusteltuna. Perustuslakivaliokunta totesi mainitussa lausunnossa minimisääntelyn osalta myös, että valtioneuvoston ei kuitenkaan tule hyväksyä sellaisia vaihtoehtoja, jotka merkitsisivät olennaisesti laajempaa sormenjälkitietojen tallettamista ja keräämistä ja siten yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa huonommin turvaavia sääntelyitä. Saadun selvityksen mukaan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan toisen vaihtoehdon valitseminen minimisääntelyn pohjaksi kattaisi myös tekoja, joista seuraa sakkorangaistus. 

Esityksen perustelujen mukaan (s. 15) keskeistä tallentamisvelvollisuuden kannalta on, että kyse on rikosasioihin liittyvistä arkaluonteisista henkilötiedoista. Sormenjälkitiedot kuuluvat lisäksi rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä ja tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Ensimmäisen vaihtoehdon mukainen säännös rajoittaisi esityksen mukaan paremmin sormenjälkitietojen tallentamisen ja keräämisen siihen laajuuteen, joka on välttämätöntä ECRIS-yhteistyön näkökulmasta (HE, s. 16). 

Voimassa oleva pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n 1 momentti ei velvoita esitutkintaviranomaista sormenjälkitietojen ottamiseen, vaan sallii sen. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaan sormenjälkitiedot on kuitenkin siinä tarkoitetuissa tilanteissa velvollisuus tallentaa ECRIS-TCN:ään perustettavaan tietueeseen. Tämä tarkoittaa, että sormenjäljet on myös velvollisuus ottaa (ks. HE, s. 16). Tämä ilmenee myös pakkokeinolain 9 lukuun ehdotetun uuden 3 a §:n sanamuodosta. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan osalta vaihtaminen ensimmäisestä vaihtoehdosta toiseen vaihtoehtoon olisi suuri muutos. Tämä vaatisi uutta lainvalmistelua ja harkintaa, eikä se olisi myöskään toteutettavissa tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä ottaen huomioon myös EU-lainsäädännön täytäntöönpanon kiireellinen aikataulu. Esityksessä nyt ehdotettu sääntelymalli täydentää hyvin pakkokeinolain nykyistä sääntelyä puuttuen kuitenkin vähemmän pakkokeinolain merkittäviin säännöksiin kuin toinen asetuksen sallima vaihtoehto. Käytännössä se edellä mainituin tavoin kuitenkin takaa laajan sormenjälkitietojen keräämisen kolmannen maan kansalaisilta pakkokeinolain voimassa olevien säännösten mahdollistamalla tavalla.  

Kansallisen liikkumavaran käytön osalta esityksessä tuodaan esiin (s. 86 ja 87), että perustuslakivaliokunta on tulkintakäytännössään pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin EU:n lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. PeVL 25/2005 vp). Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4). Esityksen perustelujen mukaan siltä osin kuin ECRIS-TCN-asetus mahdollistaa kansallisia ratkaisuja, lakiehdotuksissa käytetään liikkumavaraa siten, että perus- ja ihmisoikeuksiin puututtaisiin ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asetuksen täytäntöönpanon kannalta. Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden nojalla kolmannen maan kansalaiselta voitaisiin ottaa ECRIS-TCN-asetuksessa säädettyä tarkoitusta varten sormenjäljet, jos hänet olisi lainvoimaisesti tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen ja sormenjälkiä ei olisi otettu jo rikoksen esitutkinnassa. Ehdotus vastaa 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan osalta ensimmäistä vaihtoehtoa, jonka katsotaan johtavan rajoitetumpaan sormenjälkien keräämiseen. Lisäksi ne sormenjäljet, joita ei olisi otettu jo esitutkinnan aikana, mutta jotka asetus edellyttää tallennettavaksi ECRIS-TCN-järjestelmään, ehdotetaan otettavaksi lainvoimaisen tuomion antamisen jälkeen, jolloin sormenjälkiä kerättäisiin vain siltä osin kuin asetus sitä edellyttää. Ottaen huomioon kyseisten tietojen arkaluonteisuuden, ehdotuksissa on perustelujen mukaan pyritty noudattamaan henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta ja perusoikeuksiin liittyvää oikeasuhtaisuuden vaatimusta (HE, s. 87).  

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen sekä edellä selostetun valossa lakivaliokunta pitää esityksessä omaksuttua ratkaisua asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan vaihtoehtojen ja sormenjälkien ottamisen osalta perusteltuna ja asianmukaisena. 

Kasvokuvat

Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan ECRIS-TCN-järjestelmään tallennettavaan tietueeseen voi myös sisältyä tuomion saaneen kolmannen maan kansalaisen kasvokuva. Esityksessä on kuitenkin katsottu, että rikosrekisteritietojen tehokas vaihtaminen ECRIS-TCN:ää käyttämällä ei edellytä, että Suomessa ECRIS-TCN:ään tallennettavaan tietueeseen sisällytetään myös kasvokuva. Riittävänä voidaan esityksen mukaan pitää sormenjälkitietojen ja alfanumeeristen tietojen tallentamista, jotka jo mahdollistavat henkilön tehokkaan tunnistamisen. Edelleen esityksen perustelujen mukaan voitaneen arvioida, että vain poikkeuksellisissa tilanteissa sormenjälkitiedot eivät olisi käytettävissä, jolloin kasvokuvan käytöllä voitaisiin katsoa olevan merkitystä. Kasvokuvien käyttöönotto Suomessa aiheuttaisi kuitenkin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, joiden voidaan katsoa olevan suurempia kuin hyöty siitä, että kasvokuvia tallennettaisiin Suomessa ECRIS-TCN:ään sisällytettävään tietueeseen. Tämän johdosta esityksessä ehdotetaan, että Oikeusrekisterikeskus ei sisällyttäisi sen ECRIS-TCN:ään tallettamiin tietueisiin kasvokuvia (HE, s. 20). Esityksen perusteluissa selostetuin tavoin Oikeusrekisterikeskus ei käyttäisi kasvokuvia myöskään kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden varmistamiseen asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti (HE, s. 21—22).  

Asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kasvokuvien käyttöä kolmannen maan kansalaisen tunnistamiseen, kun se on teknisesti mahdollista. 

ECRIS-direktiivin 1 artiklan 8 kohdalla mahdollistetaan kasvokuvien käyttö myös EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten osalta siten, että kasvokuvat lisättäisiin tietoihin, jotka tuomiojäsenvaltion keskusviranomaisen on toimitettava kansalaisuusjäsenvaltioon, jos ne ovat keskusviranomaisen saatavilla (HE, s. 58). Koska Oikeusrekisterikeskuksella ei olisi saatavilla kasvokuvaa, sillä ei olisi velvollisuutta ilmoittaa tiedosta kansalaisuusjäsenvaltioon. Esityksessä ei myöskään ehdoteta, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että kasvokuva olisi Oikeusrekisterikeskuksen saatavilla. Esityksessä on myös katsottu, ettei Suomeen toimitettujen Suomen kansalaisten kasvokuvien tallentamiseen EU-rikosrekisterilain mukaiseen säilytysrekisteriin olisi tarvetta. Perusteena ratkaisuille on, että rikosrekisteritietojen tehokas vaihtaminen ei edellytä kasvokuvien käyttöä. 

Esityksen mukaan kasvokuvien käyttöä voidaan arvioida uudelleen, kun asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu delegoitu sääntely hyväksytään (HE, s. 22 ja 58). 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan, ottaen huomioon kasvokuvatietojen arkaluonteisuus, ehdotuksissa on pyritty noudattamaan henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta ja perusoikeuksiin liittyvää oikeasuhtaisuuden vaatimusta. 

Edellä selostetun valossa lakivaliokunta pitää kasvokuvien käytön osalta esityksessä omaksuttua ratkaisua asianmukaisena. Kasvokuvien käyttöä on perusteltua arvioida uudelleen asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun sääntelyn hyväksymisen jälkeen.  

Muita huomioita

Esityksessä ehdotetaan rikosrekisterilain (2. lakiehdotus) 2 §:n 3 momentin 2 kohdan muuttamista siten, että rikosrekisteriin merkittäviin tietoihin lisätään rikosilmoitusnumero. Esityksen perusteluiden (s. 65) mukaan rikosilmoitusnumeron tai -numeroiden lisääminen rikosrekisterin tietoihin edellyttää muutoksia tuomioistuimen rikosasioiden ratkaisun jakelusanomaan. Perustelujen mukaan AIPA-järjestelmään on toteutettu rikosasioiden toteutuksen yhteydessä Oikeusrekisterikeskuksen järjestelmien tarvitsema tieto. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan AIPA-tietojärjestelmän käyttöönoton lopullinen aikataulu rikosasioiden osalta ei ole vielä tiedossa. Jos ECRIS-TCN-järjestelmää aletaan soveltaa vuoden 2023 marraskuussa, on mahdollista, että AIPA on jo käytössä. Käyttöönottohetkellä vireillä olevat rikosasiat käsitellään rikostuomiosovellus RITUssa siihen saakka, kunnes vireillä olevien asioiden siirto AIPAan on toteutettu. Siirtymäkauden aikana rikosilmoitusnumero voidaan välittää myös RITUsta sähköisesti, mutta se voi edellyttää järjestelmämuutoksia, joita tulee erikseen selvittää. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tuomioistuimille ei kuitenkaan aiheudu lisätyötä, koska niillä ei ole velvollisuutta toimittaa rikosilmoitusnumerotietoja muutoin kuin sähköisenä jakeluna. 

Poliisihallitus on valiokunnalle antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota hallituksen esityksen kustannusvaikutuksiin muun muassa siltä osin, kyetäänkö tällä hetkellä olemassa olevien resurssien puitteissa toteuttamaan poliisin tietojärjestelmien muutokset. 

Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan laajemmin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan hankkeen (HE 134/2021 vp) rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävinä hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi (HE 242/2022 vp) ja hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 (HE 154/2022 vp). Hallituksen esityksessä (s. 63—65) todetun mukaisesti toimenpiteiden edellyttämä rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa tarvittaessa kohdentamalla määrärahoja uudelleen ja mahdollisesta lisärahoituksesta eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän tehostamisesta kolmansien maiden kansalaisten osalta aiheutuviin tehtäviin päätetään julkisen talouden suunnitelmia ja valtion talousarvioita koskevissa päätöksentekoprosesseissa. Saadun selvityksen mukaan tarvittaessa poliisin rahoitukseen palataan vuoden 2023 lisätalousarvioiden valmistelun yhteydessä. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös tietosuojavaltuutetulle ECRIS-TCN-järjestelmää koskevasta EU-lainsäädännöstä aiheutuviin tehtäviin. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 46/2022 vp) kiinnittänyt huomiota tietosuojavaltuutetulle osoitettuihin tehtäviin ja pitänyt tärkeänä, että valvontaviranomaiselle osoitetaan riittävät resurssit tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. 

Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan oikeusministeriö seuraa jatkuvasti tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärää suhteessa valtion talousarvion mukaisiin kehyksiin, ja seurannassa otetaan huomioon muun muassa uuden lainsäädännön vaikutukset. Myös ECRIS-TCN-järjestelmän mahdollisia vaikutuksia työmäärään on tarpeen seurata sen jälkeen, kun järjestelmä on otettu käyttöön arviolta vuoden 2023 lopussa. Sitä koskevan EU-lainsäädännön ja ehdotetun kansallisen sääntelyn vaikutukset on oikeusministeriön mukaan tarvittaessa otettava kokonaisuutena huomioon myöhempien vuosien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvion mukaisissa määrärahoissa. Lakivaliokunta painottaa, että tietosuojavaltuutetun riittävistä resursseista on tärkeää huolehtia.