Perustelut

Yleistä

Suomalaisen viestintäpolitiikan perustehtävänä on ollut ylläpitää maassa sellainen sähköisen viestinnän perusjärjestelmä, jonka kautta jokainen suomalainen voi vastaanottaa yhteiskunnallisesti merkittävimmät yleisradio-ohjelmat. Yleisradio Oy:n (jäljempänä Yleisradio) tehtävänä on ollut kansallisen kulttuurin turvaaminen aktiivisena, itsenäisenä ja kulttuuria luovana välineenä. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, että nykypäivän alati muuttuvassa mediamaailmassa Yleisradion julkisen palvelutehtävän merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on kasvanut entisestään.

Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 § määrittelee yhtiön julkisen palvelun. Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yhtiön tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille. Julkiseen palveluun katsotaan kuuluvaksi myös kotimaisen kulttuurin tuottaminen, sivistys- ja tasa-arvonäkökohtien huomioonottaminen ohjelmistoissa, lastenohjelmien lähettäminen sekä hartausohjelmien tarjoaminen.

Määrittelyssä painottuu myös kielellinen tasavertaisuus. Yhtiön tehtävänä on lähettää ohjelmia paitsi suomen- ja ruotsinkieliselle myös saamen-, romanin- ja viittomakieliselle väestölle. Yhtiö lähettää ohjelmia myös vähemmistö- ja erityisryhmille, ja sen arvoja ovat suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus. Yleisradion tulee ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa. Sen tulee myös varmistaa, että viranomaistiedotukset voidaan lähettää kaikissa olosuhteissa ja että sen toiminta on turvattu myös poikkeusoloissa.

Vuoden 2008 aikana Yleisradion hallitus on uudistanut yhtiön strategiset linjaukset. Toiminnan päätavoitteeksi on asetettu, että yhtiö tuottaa suomalaisten elämää rikastuttavia julkisen palvelun mediasisältöjä ja tarjoaa luotettavasti ja riippumattomasti monipuolisen ja monikulttuurisen kuvan maailmasta. Yhtiön tavoitteena on erottua muusta mediatarjonnasta omiin arvoihinsa perustuvilla ohjelmistoilla ja palveluilla. Nämä tavoitteet ovat liikenne- ja viestintävaliokunnan arvion mukaan hyviä ja niiden pohjalta on mahdollista toteuttaa Yleisradion laissa määriteltyä laajaa yleispalveluvelvoitetta. Valiokunta korostaa Yleisradion ohjelmatoiminnalleen vahvistamia arvoja, joita ovat suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös ihmisläheisen työskentelyotteen ja alueellisen toiminnan merkitystä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Yleisradion julkinen palvelutehtävä jatkossakin säilyy laajana kattaen ohjelmatoiminnan kaikki osa-alueet uutisista ja asiaohjelmista aina kulttuuriin, urheiluun ja viihteeseen. Suoriutuminen laissa määritellystä palvelutehtävästä edellyttää kohdeyleisön mahdollisimman hyvää tavoittavuutta käyttäen kaikkia modernin monikanavaisen tiedonvälityksen keinoja.

Kanavat ja ohjelmistot

Yleisradiossa on neljä ohjelmistoaluetta: uutiset, urheilun ja alueet kattava YLE 24, ajankohtaisjournalismin, asiaohjelmat, kulttuurin, oppimisen, tieteen ja draaman kattava Asia- ja kulttuuri-YLE, viihteen, lapset ja varhaisnuoret, populaarimusiikin ja uudet palvelut kattava YLE Visio sekä ruotsinkielisen toiminnan sisältävä Svenska YLE.

Lähetystuntien määrä on tv:n ohjelmistoalueilla kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2008 yhteensä 148 tunnilla ja vastaavasti radion ohjelmistoalueilla yhteensä 1 463 tunnilla kokonaismäärien ollessa vuonna 2008 television osalta 19 866 tuntia ja vastaavasti radion osalta 61 321 tuntia. Lähetystuntien valossa televisiolähetysten suurin ohjelma-alue on kasvussa ollut asia- ja kulttuuri-YLE, jonka osuus on 55 prosenttia lähetyksistä, radion puolella puolestaan suurin on YLE 24, jonka osuus on 34 prosenttia lähetyksistä.

Yleisradion ohjelmistoalueet tavoittivat vuonna 2008 viikoittain yhteensä 96 % suomalaisista, mikä vastaa vuoden 2007 osuutta. Päivittäin tai lähes päivittäin yhtiö tavoitti suomalaisista 82 % (78 % vuonna 2007). Uutisten tavoittavuus oli laajinta. Päivittäin jopa 71 % yli 15-vuotiaista seurasi Yleisradion uutislähetyksiä (73 % vuonna 2007).

Tyytyväisyys Yleisradion ohjelma-alueisiin on tutkimusten mukaan korkealla tasolla. Suomalaisista 93 % on vähintään tyytyväisiä tarjontaan. Uutislähetyksiin ollaan tyytyväisimpiä, 76 % on vähintään tyytyväisiä. Urheiluun, kotimaiseen sekä ulkomaisen draamaan, lastenohjelmiin, alueellisiin sekä asiaohjelmiin ja tv:n ajankohtaisjournalismiin on vähintään tyytyväisiä yli puolet suomalaisista. Nousua tyytyväisyydessä vuodesta 2007 vuoteen 2008 on ulkomaisen draaman, tv:n ajankohtaisjournalismin ja lastenohjelmien kohdalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö tilaa vuosittain selvityksen suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuudesta. Tuorein raportti on vuodelta 2007 ja sisältää kuvauksen tv-kanavien yleisistä piirteistä ja muutoksista. Raportissa tarkastellaan myös ensi kertaa kaupallisia kanavia kokonaisuuksina Yleisradion julkisen palvelun kanavaperheen rinnalla. Yleisradion julkinen palvelu on selvityksen mukaan hyvin kattava ja sen kotimaisuusaste on erittäin korkea muihin maihin verrattuna. Vuonna 2007 mikään yksittäinen ohjelmaluokka ei hallinnut yhtiön ohjelmistoja, vaikka se panostaakin asiaohjelmiin. Yleisradion kokonaistarjonnasta 60 % oli informatiivista ohjelmistoa. Yleisradiolla on paljon myös eurooppalaista hankintaohjelmaa, kun taas pohjoisamerikkalaisen ohjelman osuus oli 9 %.

Valiokunta toteaa, että Yleisradiolla on erityisasema kaikille väestöryhmille ohjelmistoja tuottavana, alueellisesti tasapuolisena toimijana. Ohjelmistoalueet ja niiden osalta mitatut katsojaluvut ja tyytyväisyysmittaukset osoittavat, että Yleisradio laajalla ohjelmistollaan pystyy tavoittamaan merkittävän osan maamme jokapäiväisestä katsoja- ja kuulijakunnasta ja siten toteuttamaan palveluvelvoitettaan tuloksekkaasti. Valiokunta pitää Yleisradion alueellisia lähetyksiä välttämättöminä. Lähetyksillä, joissa käsitellään alueellisesti kiinnostavia ajankohtaisaiheita ja ihmisläheisiä ilmiöitä ja tapahtumia sekä välitetään alueellisia uutisia ja tiedotteita, luodaan toimiva ja läheinen viestintäsuhde yleisöön.

Yleisradio tuo kiitettävästi esiin kulttuurin moninaisuuden, esimerkiksi näyttämötaiteen, musiikin ja merkittävimpien kansainvälisten urheilutapahtumien osalta. Valiokunta korostaa viihdeohjelmien merkitystä luotaessa monipuolista ja vetovoimaista ohjelmistoa. Viihteellä, yhdistettynä myös musiikkiin ja muihin kulttuurimuotoihin, on valiokunnan arvion mukaan voimakas positiivinen vaikutus Yleisradion yleisösuhteeseen. Valiokunta toteaa myös, että Suomen ruotsinkielisen väestön palvelut on ohjelmatoiminnassa turvattu ja käsiteltävänä olevan kertomuksen mukaan ruotsinkielinen Yle tavoittaa huomattavasti suuremman katsoja- ja kuulijaryhmän kuin ainoastaan ruotsinkielisen väestön.

Katsoja- ja kuuntelijaluvut eivät kuitenkaan saa olla toiminnan pääasialliset arviointiperusteet. Julkisen palvelun tosiasiallinen sisältö ja kohderyhmien tavoittaminen on ennen kaikkea sidoksissa ohjelmistojen sisältöön ja ohjelmien laatuun. Valiokunta korostaa, että Yleisradion toiminnan on jatkossakin keskityttävä laadukkaisiin sisältöihin, uusiin toimiviin palveluihin ja ohjelmien hyvään tekniseen tavoittavuuteen.

Yleisradion erityistehtävät

Laki Yleisradio Oy:stä antaa yhtiölle tehtäviä, jotka liittyvät tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden sekä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen. Yleisradion erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiassa on määritelty selkeät, vuoden 2010 loppuun yltävät tavoitteet, joiden toteutumista yhtiössä seurataan. Tavoitteena on turvata perustiedonvälitys ja kansalaisvalmiuksien kehittyminen, vahvistaa yhteisöllistä hyväksyttävyyttä ja osallisuutta sekä näkyvyyttä viihteessä ja lastenohjelmissa, ottaa huomioon uskonnolliset vähemmistöt, hyödyntää teknologian luomia mahdollisuuksia, luoda Yleisradiosta tasa-arvoinen ja monikulttuurinen työyhteisö ja vahvistaa mielikuvaa yhtiöstä osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistäjänä.

Valiokunta korostaa, että erilaisten erityis- ja vähemmistöryhmien palvelut muodostavat Yleisradion julkisten palvelujen erään ydinosan, jonka osalta Yleisradio on käytännössä ainoa palvelujen tarjoaja. Palvelujen kysyntä ei määrällisesti luo markkinoita kaupallisille viestimille. Siksi on välttämätöntä hyväksyä se, että yhtiön laajassa tarjonnassa näille ryhmille suunnatut palvelut ja osuus ohjelmatarjonnasta ylittävät väestönosan osuuden koko katsoja- ja kuulijakunnasta.

Näkövammaisten äänitekstipalvelut käynnistettiin vuonna 2005 YLE TV1:ssä. Palvelu on sittemmin laajennettu kaikille tv-kanaville. Äänitekstitys on digi-tv:n lisätarjontaa, kuten myös tekstitys kuulorajoitteisille. Myös tekstityksen määrää on lisätty. Noin 30 % kotimaisista ohjelmista tekstitetään, ja yhteensä 70 % ohjelmistosta on tekstitettyä. Päivittäiset viittomakieliset tv-uutiset välitetään myös internetissä ja mobiilisti, kuten myös englanninkieliset uutislähetykset. Asiantuntijalausuntojen mukaan mainittuun kotimaisten ohjelmien 30 prosentin tekstitykseen päästään, kun otetaan huomioon vain tietyt ohjelmat kokonaistarjonnasta. Tekstityksen ulkopuolelle jäävät urheilu-, musiikki- ja lastenohjelmat. Myöskään suoria kotimaisia ajankohtaisohjelmia ei tekstitetä. Vuonna 2008 Yleisradion koko kotimaisen ohjelmistotarjonnan tekstitysosuus oli noin 15 prosenttia.

Euroopan komission tiedonannossa "Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa" KOM(2008)804 korostetaan tietoyhteiskunnan sähköisten palvelujen esteettömyyttä. Komission mukaan olisi pikaisesti luotava johdonmukainen, yhteinen ja tehokas lähestymistapa sähköisten palvelujen esteettömyyteen, jotta voidaan jouduttaa tietoyhteiskunnan avautumista kaikille. Valiokunta toteaa, että kuulovammaisille televisio-ohjelmien tekstittäminen on keskeinen osa ohjelmapalvelujen esteettömyyttä. Tekstityksellä lisätään nimenomaan kotimaisen kulttuurin saavutettavuutta. Tekstityksestä hyötyvät kuurojen ja kuulovammaisten lisäksi myös mm. maahanmuuttajat ja ikääntyneet. Huonoissa katsomisolosuhteissa, esim. meluisassa katsomisympäristössä, kaikki katsojat hyötyvät ohjelmien tekstityksestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotimaisten ohjelmien tekstitystä edelleen lisätään ja että tekstitystä on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. Valiokunta korostaa viittomakielisten kuurojen tarvetta saada lisää ohjelmapalveluja viittomakielellä ja tulkattuna viittomakielelle sekä myös selkokielisen ohjelmiston lisätarvetta.

Yleisradio suunnittelee saamelaisohjelmien tulevaisuutta yhdessä Ruotsin (SVT, SR) ja Norjan (NRK) yleisradioyhtiöiden kanssa. Suunnitelman mukaan laaditaan saamelaisohjelmien strategia 2010—2014, jota Pohjoismaisten yhtiöiden pääjohtajakokous käsittelee tammikuussa 2010. Strategian painopistealueina ovat uutisten ja lastenohjelmien kehittäminen ja mahdollinen lisääminen. Suunnitelmassa arvioidaan myös yhtiöiden mahdollisuuksia panostaa lisää muille ohjelmistoalueille ja tapoja parantaa saamelaisohjelmien jakelua kotiseutualueen ulkopuolelle. Valiokunta korostaa, että saamen kielet ovat uhanalaisia. Yleisradio on keskeisessä asemassa saamen kielten tukemisessa ja saamen kieliä puhuvien aikuisten ja erityisesti lasten ja nuorten identiteetin vahvistamisessa. Tämän vuoksi valiokunta kannustaa edellä mainitun saamelaisohjelmien strategian laadintaan ja sen toimeenpanoon.

Yleisradion varautumisohje päivitettiin vuoden 2007 aikana. Vuonna 2008 on laadittu valmiussuunnitelmat, joissa painotetaan aiempaa enemmän varautumista normaaliaikojen häiriö- ja erityistilanteisiin. Kertomuskautena yhtiö välitti 153 (v. 2007) ja 142 (v. 2008) viranomaistiedotusta (182 v. 2006). Näistä 65 (v. 2007) ja 54 (v. 2008) liittyi hätäliikenteen häiriöihin, eli soittaminen hätäkeskukseen oli estynyt. Vuonna 2008 välitettiin 1 hätätiedote, edellisenä vuonna ei yhtään. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmä televisiossa otettiin käyttöön vuonna 2008.

Valiokunta korostaa Yleisradion merkitystä viranomais- ja hätätiedotteiden välittämisessä suurille väestönosille. Saadun selvityksen mukaan Yleisradion valmiudet viranomaistiedotteiden välitykseen ovat kokonaisuutena hyvät.

Uudet palvelut

Yleisradion uusiin palveluihin kuuluvat internet, laajakaista- ja mobiilipalvelut sekä teksti-tv. Yhtiön strateginen tavoite on nousta merkittäväksi toimijaksi uusien palvelujen kehittäjänä, toteuttajana ja avoimena yhteistyökumppanina. Uusilla palveluillaan yhtiö tavoittelee uusia kohderyhmiä ja tarjoaa uudenlaista sisältöä yleisöilleen. Lisäksi verkossa halutaan lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että perinteisen sähköisen median, radion ja television suhteellinen käyttö vähenee ja uudet mediat, internet ja laajakaistaratkaisut valtaavat alaa mediakentässä. Asiakas, median käyttäjä, määrittelee yhä useammin omat palvelutarpeensa ja pystyy kommunikoimaan myös interaktiivisesti median sisällöntuottajan kanssa. Samaan aikaan yksilöiden ja erilaisten yhteisöjen sosiaalisen median käyttö kasvaa. YouTube, Facebook sekä erilaiset keskustelufoorumit tulevat nykyistäkin enemmän olemaan erityisesti nuorison suosimia mediamuotoja. Sisällön tuottavat tällöin keskustelijat itse.

Yksi Yleisradion merkittävimmistä palveluavauksista on ollut kesäkuussa 2007 avattu YLE Areena, joka toi tv- ja radio-ohjelmat verkkoon katseltavaksi ja kuunneltavaksi niiden ensilähetyksen jälkeen. YLE Areenan tarjonta on laajentunut mm. kaikkien radioiden tarjonnalla, mukaan lukien kaikki maakuntaradiot. Myös YLE Elävä arkisto kasvaa. Vuonna 2008 oli tarjolla yli 3 500 audio- ja 8 500 videoleikettä. Arkistoja on vuonna 2008 täydennetty avaamalla Tehosto, joka on tuonut osan yhtiön 80 000 äänitteen tehostearkistosta verkossa käytettäväksi. Myös verkon uutis- ja urheilupalveluita kehitettiin ja laajennettiin, erityisesti vuoden 2008 aikana. Yhtenä tavoitteena on ollut tuoda Yleisradion alueellista uutis- ja ajankohtaistarjontaa paremmin esille verkossa. Kesällä 2008 avattu yle.mobi tuo ajankohtaiset aiheet ja ohjelmat myös matkapuhelimeen aiempaa helpommin.

Erilaisten tapahtumien ympärille rakennetut monimediaiset kokonaisuudet ovat olleet internetissä tärkeitä yleisösuhteen luomisen ja uuden yleisön tavoittamisen kannalta. Suosittuja sisältöjä ovat olleet esimerkiksi vaalisivusto, urheilutapahtumat ja Euroviisut, erityisesti vuoden 2007 jääkiekon kotikisat. Myös lasten turvallisen elämysmaailman kehittäminen on ollut yksi Yleisradion uusien palveluiden painotuksista.

Valiokunta pitää YLE Areenan ja Elävän Arkiston tapaisia palveluja erittäin tärkeinä. Ne toteuttavat nykypäivän teknologialla mitä parhaimmalla tavalla Yleisradion julkista palvelutehtävää. Arkiston toiminnan edelleen kehittäminen edellyttää toimivaa sopimusmallia arkistossa olevan materiaalin oikeudenhaltijoiden oikeuksien suojaamiseksi. Valiokunta korostaa, että aktiivinen rooli uusien internetpalveluiden kehittämisessä on välttämätöntä, jos Yleisradio haluaa vastata asiakaslähtöisesti erilaistuvan asiakaskuntansa julkisen palvelun mediakäytön tarpeisiin. Erityisesti nuorten aikuisten mediatarpeet ja monikulttuurisuus tulee ottaa huomioon ohjelmatoiminnan kehittämisessä.

Toiminnan rahoituspohja.

Yleisradion ohjelmistoalueiden kokonaiskustannukset olivat vuosina 2007 ja 2008 lähes samat eli noin 250 miljoonaa euroa. Ohjelmatoiminnan tuottavuutta on edelleen tehostettu kehittämällä toiminta- ja tuotantotapoja sekä uuden teknologian avulla että ohjelmistolinjauksin. Kustannukset jakaantuvat ohjelmistoalueille siten, että suurin osuus on Asia- ja kulttuuri-YLEn eli 35,5 %, YLE24:n osuus on noin kolmannes kaikista kuluista (33,5 %), YLE Vision 15,3 % ja Svenska YLEn 15,5 %. Populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin, YleX-radiokanavaan, klassista musiikkia, asia- ja kulttuuriohjelmia esittävään YLE Radio 1-kanavaan ja uusiin palveluihin yhtiö käyttää 2,9 prosenttia ohjelmistomenoista.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 12.2.2008 parlamentaarisen työryhmän selvittämään Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen rahoitusta. Toimeksiannossa todettiin, että työryhmän tulee ottaa huomioon julkisen palvelun toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen, julkisen palvelun laajuuden ja rahoituksen vaikutukset suomalaisiin viestintämarkkinoihin sekä julkisen palvelun merkitys suomalaisen sisältötuotannon edistäjänä. Työryhmä jätti loppuraporttinsa 23.4.2009. Loppuraportti sisälsi ehdotukset julkisen palvelun rahoituksen uudistamisesta, julkisen palvelun määritelmän täsmentämisestä sekä julkisen palvelun ohjauksen ja valvonnan tehostamisesta. Työryhmän ehdotuksista järjestettiin lausuntokierros touko-kesäkuussa 2009. Asiaa koskevien lainsäädäntömuutosten valmistelu on käynnissä.

Valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa Yleisradiotoiminnan eri rahoitusvaihtoehtoihin. Valittavalla rahoitusratkaisulla tulee voida oikeudenmukaisella tavalla vakauttaa Yleisradion talous ja turvata riittävä rahoitus pitkälle tulevaisuuteen. Siten varmistetaan laissa määritellyn palvelutehtävän toteuttaminen nykyisen laajuisena, käyttäen hyväksi kaikkia modernin, monikanavaisen tiedonvälityksen keinoja.